Työpolitiikka 4. Fordismin kriisi

Transkriptio

1 Työpolitiikka 4 Fordismin kriisi

2 Muistutus Miten määrätty kasaantumisen järjestelmä ja sille luonteenomainen työpolitiikka kriisiytyvät. Perusteet: 1. Koneet ja työn/tuotannon organisointi;2) palkkatyöläisen tuottaminen;3) palkkaty Tuottavuuden kasvu pysähtyy

3 Muutos 1974 ensimmäisen kerran II maailmansodan jälkeen amerikkalaisten palkat laskevat v.1974 jälkeen tuottavuus noussut 80%, mutta mediaanikompensaatio(palkat+sosiaalietuudet) 11%, so. reaalipalkat laskeneet. Palkkatulojen osuus BKT:sta alkaa laskea (Tällä hetkellä alimmillaan vuoden 1947 jälkeen) = kulutustavaroiden markkinat pieneneväy. Keskipalkkaiset työt alkavat kadota vauhdilla ja matalapalkkaiset vastaavasti kasvavat nopeasti. Kotitaloudet alkavat velkaantua (huolimatta siitä, että kotirouvat joutuvat töihin)

4 1970- luku: fordismin kriisi Tuottavuuden kasvu pysähtyy. Pääasialliset syyt: - johtamisen/ohjauksen kustannukset ja epäsuorat kustannukset liian korkeita yhä monimutkaisemmassa ja suuremmasa tuotantojärjestelmässä (suuryritykset tehottomia ja byrokraattisia) - työläisten/uusien sukupolvien tyytymättömyys tehdaskuriin ja liikehdintä, yhteiskunnallisten konfliktien lisääntyminen. - raaka-aineiden hinnan nousu ja rahoituksen epävakaus (öljykriisi/ kv- finassimarkkinat) Kestokulutushyödykkeiden kysynnän väheneminen: autot, kodinkoneet jne. markkinoiden kyllästyminen - tuotanto huonosti eriytynyttä ja liian standardisoitua - kansainvälisen kysynnä lasku kansainvälisten suhteiden epävakauden takia ( kylmä sota /maailman jakautuminen)

5 Palkkatyön instituution kriisi Taustana: ns. työn prekarisoitumiselle ja taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kriisille Fordismin mallin hajoaminen Fordismi=kasvujärjestelmä, jossa palkkatyöläisten kulutus toimii taloudellisen kasvun moottorina (endogeenisyys). Tuottavuushyötyjen jakaminen palkkojen ja voittojen kesken Luo yhteiskunnallisen ja taloudellisen säätelyn kestävän järjestelmän = Palkkatyöyhteiskunta. Palkkatulojen osuus Bkt:ssa kasvaa

6 Nykyinen kriisi Perusta = palkkatyösuhteen ja tuotannon yhteisen kehittymisen sidoksen murtuminen. Palkkatyön avulla ei kyetä ottamaan haltuun työvoiman olennaisia tuotannollisia kykyjä = käyttämään koneita, järjestämään työtä ja tuotantoa, työntekijöiden keskinäisiä suhteita, ottamaan haltuun työntekijöiden subjektiivisuuksia. Syyt kriisiin ovat peräisin itse tuotannon alueelta, tuottavuuden ongelmasta. Suurimmassa osassa erilaisia talousteorioita kriisit peräisin markkinoiden epätäydellisestä toiminnasta tai kriisejä torjuvan politiikan epäonnistumisesta. Niitä ei nähdä ilmauksina kasautumisjärjestelmän ja säätelyjärjestelmän sisäisistä (ja globaaleista) tendensseistä, vaan partikulaareista, satunnaisista tekijöistä Seuraus = politiikkatoimenpiteiden kohdistuminen kierron, markkinoiden eikä tuotannon rakenteellisten tekijöiden alueelle. Tutkimalla työtä, tuotantoa ja sen muutosta voidaan ymmärtää yhteiskunnan rakentumisen kokonaisprosessia

7 Uusi kasautumisen järjestelmä Palkan irtaantuminen tuottavuudesta; työllisyyden irtoaminen tuotannosta; teollisen tavaratuotannon siirtyminen uusiin, nouseviin talouksiin, jo teollistuneissa maissa tapahtuva palvelusektorin kasvu ja informaatioteknologioiden jatkuvasti kasvava merkitys tuotannon organisoinnissa; pääomaliikkeiden äärimäinen vapaus, keskuspankkien itsenäisyys suhteessa hallituksiin, pörssirahoituksen kasvu, julkisen vallan interventioiden uudelleen määrittely.

8 Uusi säätelyjärjestelmä (Aglietta)??? Globaalistuminen: yritykset eivät enää kansallisen territorion alueella yhteiskunnallisen integraation etuoikeutettuja paikkoja. Ne kilpailuttavat alueisiin sidottuja tuottavuuden kollektiivisia tekijöitä: koulutuksen yleinen taso, teknisen kehityksen tieteelliset perusteet, infrastruktuurit. Olisi rakennettava tuottavuuden kasvulle kollektiiviset perusteet, jotta myytäisiin kalliilla kalliisti palkattu työ; se on ainoa positiivinen ulospääsy kehittyneistä palkkatyöyhteiskunnista Valtion, sen tavoitteiden ja toimintavälineiden, uudistaminen, jotta siitä tulee tuottavuuden eläviin voimiin investoija = ehto kansakunnan uudelleen elvyttämiselle yhteiskunnallisen kiinteyden yhteisten arvojen matriisina

9 Työmarkkinoiden muutos Jatkuvan kuohunnan paikka: työsuhde ei enää elämänvakauden perusta (huolen lähde) Palkkatyö ins$tuu$ona ei vakauta elämää Instituutio: kokoelma yhteiskunnallisia välityksiä, jotka pidättävät pääoman kasautumisen tuottamia vääristymiä ja ylläpitävät sosiaalista koheesiota. Viisi keskeistä instituutiota: palkkatyö; rahajärjestelmä; markkinat sosiaalisena konstruktiona; valtio; kv-talousjärjestelmä.

10 80- luku: Millä strategialla ulos kriisistä? 1. asettamalla kyseenalaiseksi ay-liikkeen valta ja lisäämällä energialähteiden kontrollia (esim. Öljy); (Thatcher/Reagan) 2. hajauttamalla tuotantoa, jotta ay-liikkeen yhtenäisyys saadaan hajalle ja jotta kyetään vähentämään epäsuoria kustannuksia; 3. pyrkimällä joidenkin ei suoraan tuotantoprosessiin sidoksissa olevien taloudellisten tehtävien ulkoistamiseen (siivous, ylläpito, mainonta, laadun valvonta, tutkimus ja kehitys, logistiikka jne.) 4. lisäämällä tuotannon joustavuutta ja sen päämäärä on lisätä tuotteiden muuntelumadollisuuksia, siis samasta tuotteesta voidaan tehdä eri versioita ( yksilöllisyyden aika) 5. yhdistämällä joustavuus korkeaan automaatioon, joka takaa tuottavuuden kasvun; yritetään keksiä joustava liukuhihna 6. hylkäämällä mekaaniset, joustamattomat, standardisoidut ja toistoa vaativat tekniikat ja tuotava tuotantoon joustavat kommunikaatiotekniikat (siirtymä mekaanisista tekniikoista informaatiotekniikoihin)

11 Informaatiotekniikoiden vaikutukset Teknologinen joustavuus Tuotannollinen joustavuus Suuryrityksen laihduttaminen Suuryrityksen ja pienyrityksen suhteiden uudet muodot Työn joustavuus ja uudet muodot

12 Keskiluokan kriisi Julkisten palveluiden kilpailuttaminen ja yksityistäminen ovat vaikuttaneet perinteisen keskiluokan työsuhteisiin ja muuttaneet niiden sisältöjä. Julkiset työpaikat eivät varmoja työn ja urakehityksen kannalta Työtehtävät yhä epämääräisempää toisten työn kontrollointia ja projektien hallinnointia. Yrityksissä uudet johtamisjärjestelmät kasaavat alemmalle johdolle lisää työtehtäviä ja vievät työn varmuutta Julkisten palveluiden yksityistäminen vaikuttaa myös toista kautta: perheet joutuvat sijoittamaan yhä suuremman osan tuloistaan asumiseen, työmatkoihin, lasten hoitoon, koulutukseen ja harrastuksiin Sinkkujen määrä kasvaa nopeasti Euroopan metropoleissa

13 Prekarisoitumisen seurauksia Työvoiman kvalifikaatio muuttuu: ajan kuluessa kasautunut ammattitaito muuttuu potentiaalisuudeksi. Se muodostuu oppimisesta ja sopeutumisesta erilaisiin ympäristöihin Kokemusta jostain erityisestä alasta ei pääse kasautumaan (sukupolvien välinen ero heikkenee?). Prekarisoituminen vaikuttaa koko elämään, elämän tavoitteisiin ja odotuksiin ja siirtää niitä enemmän pelkän hengissä selviytymisen suuntaa. Syntyy katkos aktuaalisen tilanteen ja tulevaisuuden odotusten väliin: kun saan vakituisen työpaikan, niin sitten alan elää, perustan perheen, ryhdyn harrastamaan jne. ennen sitä vain työ/koulutus. Seuraus: ei ole varaa investoida kestokulutushyödykkeisiin ja asuntoihin, mikä osaltaan tekee vastavuoroisesti työvoimasta myös joustavaa Omnia mecum porto

14 Erojen talous Toyotismi: työn painopiste vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon Tuottavuus ei enää yksikkötuottavuutta, vaan vuorovaikutusketjun tuottavuutta Varieteetalous: modulointi/variointi (keskustelu/juoru) Erojen vallankumous 80-luvulta alkaen

15 Tuotannon yhteiskunnallistuminen Fordismin jälkeisessä postfordismissa tayloristinen massatyöläinen hajotetaan, osin uuden teknologian ansiosta, työläiset erotetaan toisistaan sekä hierarkkisesti (palkkauksen) että tilan ja ajan tasolla, ja koko kollektiivisen neuvottelun kehys häviää. Työn tilallinen läheisyys korvautuu tilallisella etäisyydellä ja tuotannolliset alueet määrittyvät uudelleen. Tuotanto alueellistuu ja yhteiskunnallistuu: yhteiskunnan, elämän tilasta tuotantotila. Työpolitiikka = elämään ja sen mahdollisuuksiin puuttumista ja ohjaamista

16 Työsuoritus Suoritusten yhteismitattomuus Ei mahdollista palauttaa yhteen hallitsevaan muotoon (laadultaan, tyypiltään, sopimusmuodoltaan)

17 Kulttuuri Erosta (poikkeavuudesta) eroihin (jokaisen on oltava erilainen) Tasa-arvopolitiikasta erojen hallinnointiin diversity management, monikulttuurisuus (erojen naturalisointi)

18 Uudet työn muodot Kaksi uutta elementtiä: 1. palvelut, vuorovaikutusketjut 2. Tietokykytyö/yhteiskunnallinen yhteistyö tuottavana Kaksi hallinnan mallia: 1. sosialistinen politiikka (keppi): työtä työn vuoksi 2. liberaalihallinta (porkkana): kilpailussa voi voittaa!

19 Työn loppu/kapitalismin loppu? Daniel Bell/ Alain Touraine, postindustriaalinen yhteiskunta Jeremy Rifkin Työn loppu André Gorz Työyhteiskunnan loppu Alfred Marshall industrial district, Manuel Castells verkko Uudet työn muodot rikkovat työn ja pääoman ristiriidan perinteisen tilan = tehdas

20 Kapitalismin uusi vaihe Organisatoriset ja tekniset muutokset Mekaanisista tekniikoista kielelliskommunikatiivisiin Informatisointi muuttaa sekä tuotannon tapaa että työolosuhteita (työnjaon uudet muodot) Rahoitus/teknologia eroavat tuotannosta Käyttäjä komentaa (ei tuottaja)

21 Teollisesta tiedolliseen kapitalismiin Työsuorituksen tyypit, laatu ja käsitys työstä muuttuvat Työn digitalisoituminen: Joustavuus, intensiivisyys, kustannusten säästö, miniatyrisoiminen, erilaisten yhteen sitominen, samojen ohjelmien käyttäminen eri koneissa/eri konteksteissa Kommunikoiminen, yhteistyö, itsekontrolli (sos.kontrolli) korvaavat vanhan järjestyksen

22 Digitalisoidusta työstä tiedolliseen Työntekijän sielun on laskeuduttava työpaikalle Joustavuus, sijoittuminen yhteistyösuhteisiin yhteiskunnassa, työsuoritusten kommunikatiivis-kielellinen luonne Uusi paradigma: tieto, aineeton tuotanto, symbolinen/symbolien kulutus Tietotyö=digitalisoidun työn abstrakti (elävä) muoto

23 Työ käyttöliittymänä Vaati kykyä valita eri vaihtoehdoista, mahdollisuuksista, lisää vastuuta, edellyttää itsenäisyyttä Suhteessa koneeseen, kykyihin, hierarkiatasoihin Persoonallisuuden ja vuorovaikutuskykyjen järjestäminen, ohjaus ja kontrolli (aineettomina ominaisuuksina) oikeat valinnat, ihmissuhteet, luonne

24 Nykytyön luonteenpiirteet Itsenäistä Persoonallista Asiantuntevaa Olennaista: - Päätöksenteon itsenäisyys - Ulkoiset verkostot - Investointi omiin kykyihin

25 Taidot Vuorovaikutus, kommunikaatiokyky Tilanteeseen sopeutuminen Mahdollisuuksiin tarttuminen Muutoksen sietäminen Elämän sotkuisuus /päällekkäisyys (monet mahdolliset maailmat)

26 Työn koordinaatit Tilaltaan rajatonta - paikan muuttuminen epämääräiseksi Ajaltaan loputonta - ajan muuttuminen epämääräiseksi Tehtäviltään näkymätöntä - työtehtävät vaihtelevat

27 Vaihtelu Työtiloja Työaikaa Työtehtäviä Työhistoriaa Horisontaalista ja vertikaalista -tilallinen läheisyys korvautuu etäisyydellä - kronologinen jatkuvuus kestolla - määrättyjen asioiden tekeminen mahdollisella tekemisellä, abstraktilla kyvyllä varioida.

28 Yleiset kyvyt kyky ajatella ja ymmärtää mitä tahansa korvaa erityistaidot kyky muunnella, varioida ja liikkua kontekstista toiseen korvaa keskittymisen Mahdollisen toiminnan kyky (potentiaalisuus/ dynamis/ mahti ) korvaa konkreettiset tehtävät Sitoutuminen heikkenee

29 Mahdollisuuksien moneus Työ ei välitä suhdetta maailmaan - epäluottamus määrättyä työtehtävää kohtaan Yhteisö tai perhe ei välitä suhdetta maailmaan - epäluottamus yhteisöä kohtaan/yhteisöt vaihtelevat Koulutus ei takaa työn jatkuvuutta - epäluottamus koulutusta kohtaan - oppimaan oppiminen

30 On oltava kiinnostunut kaikesta välittämättä mistään Tehtäviin sitoutuminen heikkenee Uusi kiinnostaa pelkästään uutuuden vuoksi Työn sosiaalinen puoli korostuu Levoton työ - Tietokoneen käyttäjät ovat levottomia kolibreja - Päivittäiset häiriöt ja keskeytykset ovat olennaisia heidän työlleen - Häiriöt eivät ole vain työn rutto, vaan joskus myös itse työtä - Joutua irtileikatuksi muista työntekijöistä on joutua irti kaikesta

31 Yhteisöresurssit Työn uudelleen järjestelyn muotojen kautta näkymättömiä ja henkilökohtaisia tai eettisiä kykyjä, yksilön koko yhteisö (perhe, ihmissuhteet, harrastukset, kommunikaatiokyvyt) otetaan osaksi tuotantoa. yhteisöresurssit vastaavat vanhan teollisuustuotannon luonnonvaroja. Perheestä tulee osa työtä ja tuotantoa, koska työllä ei ole selkeitä ajan ja tilan ja tehtävien koordinaatteja Perinteiset kodin taidot /oikonomia työelämäkykyjä

32 Kotityö mallina Kotityö: kaiken seuraaminen yhtä aikaa ( huushollaus ) Kotityö = elävää työtä, ei supistu erityisiksi suorituksiksi, jää usein näkymättömiin, esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin Kotityömäisyys luonteenomaista kommunikatiiviselle työlle ylipäätään.

33 Mutta: Do what you love, love what you do Rakasta sitä, mitä teet ei johda pelastukseen vaan palkkatyön arvon alenemiseen Siirtää katseen työolosuhteista ja palkasta yksilöön ja tämän onnistumiseen Kodin, elämän hyvään järjestykseen, yksilöön

34 Hajamielinen työ Hajamielisyys on avain työn ruumiillisuuteen. Asumme ja liikumme kiinnittämättä suuremmin huomiota yksityiskohtiin. Hajamielisinä käytämme tilaa aistimellisesti (kaikilla aisteillamme), ruumiillisesti (emme jollain elimellä) ja materiaalisesti. Mielemme on niin sanotusti toiminnassa, se tekee jotain olennaista, mutta se ei tee mitään erikoista. Kommunikatiivinen työ ruumiillista työtä

35 Voiko koko elämä olla työtä? Työ pelkästään välineellisenä - työn sisällöt eivät kehity Työ moraalisena pakkona ja kulttina - työleiri

36 Lisääntyvät riskit Työn ja tuotannon organisaatioiden kompleksisuus T&T ympäristöjen ennakoimattomuus Markkinakontekstien nopea muutos T&T tehtävien muuttuminen epämääräisiksi Koskettavat suoraan myös kotia ja elämää

37 Riskien jakamisen ja hallinnan mekanismien puuttuessa Opportunismi - alistuminen mihin tahansa ja pelkän olemassa olevan hyväksikäyttö ( Musulmaani) Kyynisyys - mahdollisuuksien horisontin sulkeutuminen ja kaiken näkeminen jo tapahtuneena, toisten alistaminen mihin tahansa (psykopatologia töissä, Snakes in suits (Paul Babiak, Robert D. Hare) Aika ja muutosperspektiivin sulkeutuminen Kummassakin tapauksessa itsenäisyys puuttuu (työntekijästä tulee yritykselle riski)

38 Riskien vähentäminen Toiminnan itsenäisyyden kasvattaminen - liikaa yrityksestä riippuvainen työntekijä on riski yritykselleen ja itselleen Verkostojen laajentaminen ja intensiivisyys - vuorovaikutus yli annettujen verkostojen. Tietokykyjen kasvattaminen yli välittömien työtehtävien vaatimusten, investointi itseen - jatkuva koulutus ja itsen muokkaus

39 Riskien hallinta Työntekijän riippumattomuus työtehtävästä ja yrityksestä - taloudellisesti (pääsy rahatuloon työstä riippumatta) - tiedollisesti (pääsy koulutukseen työstä riippumatta) Mitä vapaampaa ja itsenäisempää työvoima on, niin A) Työntekijän kannalta Työmarkkinat kehittyvät sitä paremmin, mitä enemmän tiedon saatavuus ja kiinnostus uuden tiedon hankintaan ylittävät yritysten välittömät vaatimukset työvoimalle. B )Yritysten kannalta Työmarkkinat toimivat ja kehittyvät, kun rakenteet, kuten koulu, yliopisto ja erilaiset erikoistumisväylät antavat mahdollisuuden levittää tietoa, joka ylittää kullakin hetkellä työtä hakevien tiedontarpeen.

40 Ekstra Ylijäämä on voimavara, jonka avulla (alueelliset) työmarkkinat kykenevät pelaamaan mahdollisuuksillaan eivätkä jähmety olemassa olevan kysynnän/tarjonnan optimaalisen kohtaamisen organisoinniksi. Työvoiman koulutusta ei voi jättää työntekijöiden tai työnantajien harteille eikä näiden keskinäisen sopimuksen varaan. Ylijäämän voi synnyttää vain poliittinen/tahtova antagonismi, koska tuottavuushyötyjen jakamisen malli ei toimi.

41 Uusi sosiaaliturva? Irti määrätyistä työtehtävistä Mahdollisuus taloudelliseen ja tiedolliseen itsenäisyyteen (työsidonnaisuuden purkaminen/ ihmisoikeudet) Mahdollisuus verkostoihin, jotka ylittävät työtehtävän suorittamiseen tarvittavat (liikkumisen vapaus) Mahdollisuus investoida itseen (vapaa pääsy koulutukseen/opiskeluun). Mahdollisuus kieltäytyä paskaduunista (työn sisältöjen kehittäminen) Autonomia: utopiaa vai työn ja tuotannon vaatimus?