MEIDÄN JYKÄ -KASVATUSYHTEISTYÖN JATKOSUUNNITELMA VUOSILLE Meidän Jykä kasvatusyhteistyöhanke Jyväskylän kaupunki
|
|
- Aino Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MEIDÄN JYKÄ -KASVATUSYHTEISTYÖN JATKOSUUNNITELMA VUOSILLE Meidän Jykä kasvatusyhteistyöhanke Jyväskylän kaupunki
2 Yleistä... 1 Suunnitelmassa esiintyvien käsitteiden määrittelyä Hankkeen kuvausta Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön ydintehtävä Hankkeessa tavoiteltu lopputulos Kasvatusyhteistyön keinot Tausta ja tarve hankkeen jatkumiselle Kasvatusyhteistyön arviointia vuosilta Osallistujat, kohderyhmät ja yhteistyökumppanit Tavoitteet Kehitystavoitteena lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen Välittömät tavoitteet Alueellinen kasvatusyhteistyö Kasvatuskumppanuuden edistäminen lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tukemalla vanhemmuutta Kasvatustietoisuuden ja kasvatusvastuun lisääminen Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön tulokset, tuotokset sekä niiden arviointi Toteutussuunnitelma ja aikataulu Kustannukset ja rahoitus Kasvatusyhteistyön organisointi Neuvottelukunta Ohjausryhmä Alueelliset kasvatusyhteistyöryhmät Projektipäällikkö Riskit ja niiden huomion ottaminen Tiedottaminen ja raportointi Liitteet Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön jatkohankesuunnitelman on tehnyt projektipäällikkö Aila Koistinen yhteistyössä Meidän Jykän neuvottelukunnan, ohjausryhmän ja aluekoordinaattoreiden kanssa.
3 1 (39) Yleistä Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön jatkohankesuunnitelmassa hyödynnetään vuosien aikana saatuja kokemuksia, tehtyä arviointia ja toiminnan myötä esille nousseita kehittämishaasteita. Jatkohankesuunnitelman perustana on alkuperäinen hankesuunnitelma. Vuosien jatkosuunnitelmassa esitetään - hankkeen yleinen viitekehys - tausta ja tarve jatkumiselle - hankeen tavoitteet, tulokset ja tuotokset - tavoiteltavat hyödyt ja vaikutukset - hankkeen arviointi ja seuranta - riskien huomioiminen - yleinen toimintakehys vuosille Suunnittelussa on hyödynnetty kasvatusyhteistyöhön liittyvää ajankohtaista tietoa ja muista kasvatusyhteistyöhankkeista saatuja kokemuksia. Jatkohankesuunnitelmassa esiintyviä käsitteitä on määritelty hankkeen tavoitteiden ja tavoiteltujen tulosten näkökulmasta.
4 2 (39) Suunnitelmassa esiintyvien käsitteiden määrittelyä 1. Kasvatuskumppanuus - perustuu tasavertaiseen ja vastavuoroiseen kasvattajien väliseen suhteeseen - korostaa lapsen/nuoren näkemistä osana perheyhteisöään - toimii kasvatuksen voimavarana lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä sekä perheissä - huomioi lasten ja nuorten osallisuuden heitä koskevissa asioissa. - perustuu yhteistyölle, jossa sekä vanhemmat että ammatti-ihmiset tuovat esille omat kokemuksensa, näkemyksensä ja asiantuntemuksensa keskinäisissä suhteissaan. 2. Kasvuyhteisö - yhteisö, missä lapset ja nuoret elävät suurimman osan kehityksen ja kasvun ajastaan - yhteisöjen toiminta on pysyvää ja jatkuvaa hankesuunnitelmassa lasten ja nuorten kasvuyhteisönä nähdään koti ja kodin lähiympäristö, neuvola, päiväkoti, koulu, harrastukset. 3. Osallisuus - yksilöllä on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja luoda omaa kulttuuriaan (aktiivinen toimija, ei vain passiivinen toiminnan kohde) - osallisuuden kokeminen on osa hyvinvointia - oman elämänhallinnan kasvattamista - vastuuseen ja omatoimisuuteen kasvamista - liittymistä osaksi yhteisöä - yhteisen osaamisen jakamista ja lisäämistä. 4. Perhelähtöisyys - vanhempien omaa lasta koskeva asiantuntemus on yhteistyön oleellinen lähtökohta - yhteistyö perheen kanssa koetaan ensisijaisen tärkeänä - lasten hoito ja kasvatus suunnitellaan ja toteutetaan perheen tarpeiden pohjalta - toiminnassa huomioidaan ja kehitetään perhelähtöisiä käytänteitä. 5. Perhetoiminta - perheiden kanssa tehtävää työtä, missä perheitä aktivoidaan toimimaan yhdessä - toiminnassa korostuu perheiden omien ja yhteisten voimavarojen hyödyntäminen - perheet nähdään oman elämäntilanteensa asiantuntijoina. 6. Voimaantuminen (empowerment) - ihmisestä itsestään lähtevä henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi; voimaa ei voi antaa toiselle (esim. vanhemmuuteen liittyvä voimantunne)
5 3 (39) - prosessi tai tapahtumasarja, johon yksilön kokemus ja käsitys omasta elämäntilanteestaan ja elinympäristöstään vaikuttavat (esim. turvalliseksi koettu ilmapiiri lisää voimaantumista) - voimaantuminen mahdollistaa omien voimavarojen tiedostamisen ja hyödyntämisen. 7. Voimaannuttaminen - auktoriteetin, vallan ja vastuun antamista - yksilön tai yhteisön tukemista tiedostamaan ja tuntemaan omat voimavaransa (esim. vanhempien käynnistämä omaehtoinen toiminta) - edellyttää luottamukseen, tasa-arvoon ja kunnioitukseen perustuvaa vuorovaikutusta - vaatii turvallista, kannustavaa ja avointa ilmapiiriä 7. Sosiokulttuurinen innostaminen - kriittisyyteen perustuvaa yksilön ja yhteisön tietoisuutta omasta todellisuudestaan ja elinympäristöstään (esim. lapsen kasvuympäristö) - organisoi ja innostaa ihmiset aktiivisiksi toimijoiksi omissa yhteisöissään - toimintaa, missä tavoitellaan hyvää arkipäivän elämänlaatua ja sovitaan yhteisöä tukevista yhteisistä pelisäännöistä (esim. vanhempien ja kasvattajien yhteiset sopimukset lapsia koskevissa asioissa) - ankkuroituu lähelle toimijoita ja tukee heidän osallisuuttaan. 8. Sosiaalinen pääoma - syntyy ihmisten sosiaalisessa ympäristössä ja vuorovaikutussuhteissa - lisääntyy ihmisten tutustumisen ja verkostoitumisen kautta (esim. perheiden tutustuminen ja verkostoituminen) - edistää yhteisen arvoperustan ja luottamuksen syntymistä - tavoittelee yhteisöllisyydestä löytyviä voimavaroja (esim. moniammatillinen kasvatusyhteistyö)
6 4 (39) 1. Hankkeen kuvausta 1.1. Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön ydintehtävä Jyväskylän kaupungin hyvinvointipolitiikkaan kuuluu lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö on osa kaupunkistrategiaa, jossa on huomioitu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Kasvatusyhteistyön ydintehtävänä on saada aikaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja tervettä kehitystä edistävä kasvatuksellinen tukiverkosto, joka vakiintuu osaksi lasten ja nuorten elinympäristöä Hankkeessa tavoiteltu lopputulos Hankkeen tärkeimpänä tuloksena (visio) tavoitellaan kotien ja niiden ulkopuolisten kasvuyhteisöjen kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä ja toimintakulttuurin muutosta, jossa tuetaan vanhemmuutta sekä lasten, vanhempien ja perheiden tutustumista, verkostoitumista ja yhteisöllisyyden syntymistä (sosiaalinen pääoma) Kasvatusyhteistyön keinot Kasvatusyhteistyö etenee kahdella tasolla: 1) yleinen hanketoiminta, jonka näkökulmana on hankkeen kaikkien tavoitteiden ja tuotosodotusten huomioiminen sekä hankkeen eteneminen kokonaisuutena. Tästä tehtäväalueesta vastaa projektipäällikkö yhdessä ohjausryhmän kanssa. Tähän tehtäväalueeseen kuuluu yhteistyö eri toimijoiden kanssa, hankkeeseen liittyvät koulutukset ja seminaarit, yleisötilaisuudet, tiedottaminen, julkisen keskustelun herättäminen sekä hanketta tukevan verkostotyön tekeminen. 2) alueellinen kasvatusyhteistyö, jonka lähtökohtana on alueen lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvät tarpeet. Aluetyössä korostuu sosiokulttuurinen innostaminen, jossa etsitään ja hyödynnetään siellä asuvien ja toimivien voimavaroja ja osaamista Tausta ja tarve hankkeen jatkumiselle Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö käynnistyi Jyväskylässä syksyllä Hankkeen taustalla oli v laadittu sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen selonteko jyväskyläläisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tässä selonteossa oli seuraava toimenpide-ehdotus (vastuutaho suluissa): Käynnistetään vanhemmuuden tukemista sekä lasten ja nuorten tervettä kasvamista edistävä projekti, johon osallistuvat kaupungin eri hallintokunnat, oppilaitok
7 5 (39) set sekä kolmannen sektorin toimijat. Projektia suunnittelemaan nimetään hallinnonalojen yhteinen neuvottelukunta (kaupunginhallitus). Työryhmä, johon kuului opetustoimen sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen edustajia, valmisteli ja suunnitteli hanketta kevään 2000 aikana. Elokuussa v päätettiin tulevan neuvottelukunnan päätöksellä käynnistää Meidän Jykä - kasvatusyhteistyöhanke, joka ajoittuisi vuosille Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö eteni v neuvottelukunnan linjaamana ja ohjausryhmän koordinoimana. Konkreettista kasvatusyhteistyötä kaupungin eri alueilla veivät eteenpäin alueyhteistyöryhmät. Hankkeen osatoimiseksi koordinaattoriksi valittiin rehtori Leevi Launonen. Syksyllä 2001 hankkeeseen palkattiin kokopäiväinen projektityöntekijänä Aila Koistinen. Leevi Launonen siirtyi elokuussa 2002 muihin tehtäviin ja Aila Koistinen valittiin lokakuusta 2002 lähtien Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön projektipäälliköksi. Projektityöntekijää hankkeeseen ei palkattu. Syyskuussa 2002 järjestettiin kasvatusyhteistyön yhteinen seminaari, jossa todettiin kasvatusyhteistyön vaativan edelleen koordinointia ja tukea toiminnalleen. Meidän Jykän ohjausryhmä ehdotti toiminnan jatkamista ja vahvistamista. Jyväskylän kaupunki päätti joulukuussa 2002 liittyä mukaan valtakunnalliseen Kasvatus tulevaisuuteen -hankkeeseen, joka ajoittuu vuosille Kaupunginhallitus esitti samalla, että Kasvatus tulevaisuuteen -hanketta vie Jyväskylässä eteenpäin Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö. Valtakunnallisen hankkeen kanssa tehtävän yhteistyön ajateltiin vahvistavan paikallista kasvatusyhteistyötä. Lisäksi nähtiin, että Kasvatus tulevaisuuteen -hankkeen välityksellä pystytään levittämään Meidän Jykän toiminnasta saatuja kokemuksia ja osaamista. Kasvatus tulevaisuuteen -hankkeen taustalla on laukaalainen Yhdessä elämään - kasvatusmalli, joka valittiin vuonna 1996 Euroopan perheiden liiton palkinnolla Euroopan parhaaksi kasvatushankkeeksi. Mallia käytetään hankkeessa vanhempien tukemisen ja aktivoinnin työkaluna. Yhdessä elämään -malli on rekisteröity EUtavaramerkki. Mallin hyödyntäminen edellyttää lisenssisopimusta Yhdessä elämään Oy:n kanssa. (Kasvatus tulevaisuuteen hanketta on kuvattu tarkemmin liitteessä 1.)
8 6 (39) 2. Kasvatusyhteistyön arviointia vuosilta Kasvatusyhteistyötä arvioitiin syksyllä 2002 alueyhteistyöryhmien jäsenille suunnatun kyselyn pohjalta sekä Vesalassa pidetyn Meidän Jykän tulevaisuus - iltapäivän tuotosten perusteella. Keväällä 2003 hankkeen ongelmia ja haasteita koottiin alueyhteistyöryhmien työkokouksessa Tulevaisuus verstas -työskentelyn avulla. Lisäksi hanketta on arvioitu sekä edellisen että uuden ohjausryhmän kokouksissa. Palautetta hankkeen etenemisestä on saatu myös seminaarien, koulutusten ja verkostoyhteistyön kautta. Hankkeen arviointia voidaan katsoa sekä hankkeen kokonaistoiminnan että alueellisen kasvatusyhteistyön näkökulmasta. Vuosien kasvatusyhteistyön arviointi on tuotu esille tässä jatkosuunnitelmassa vahvuuksien, heikkouksien ja haasteiden näkökulmasta. Hankkeeseen liittyvien uhkien analysointi on tuotu esille jatkosuunnitelmassa ennakoitujen riskien kohdalla (liite 5). Arvioinnissa keskeisiksi asioiksi nousivat seuraavat asiat: Hankkeen kokonaistoiminta Vahvuudet - hanke otettiin toimijoiden keskuudessa innostuneesti vastaan - hankkeeseen saatiin mukaan laajasti toimijoita sekä julkiselta että kolmannelta sektorilta - kaupungin hallinnon ylin virkamiestaso ja luottamushenkilöt saatiin mukaan hankkeeseen - lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvä kaupungin eri hallintokuntien välinen vuoropuhelu tiivistyi - hankkeen ulkoinen tiedottaminen onnistui hyvin - hankkeen organisoituminen lähti nopeasti käyntiin - syntyi uusia yhteistyömuotoja ja rakenteita yhteistyölle - hankkeen koulutukset ja seminaarit koettiin pääosin myönteisinä ja työntekijöitä sekä työn kehittämistä tukevina - hankkeen esille nostama vanhemmuuden roolikartta koettiin hyväksi työvälineeksi. Heikkoudet - kaikkia hankkeessa tavoiteltuja toimijoita saatu sitoutettua hankkeeseen - riittävä tieto hankesuunnitelmasta ei saavuttanut kaikkia toimijatasoja - hanke lähti muotoutumaan vahvasti opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta, vaikka alun perin tavoiteltiin usean hallintokunnan yhteistyötä - hankkeen tavoitteet jäivät epäselviksi osalle perustyöntekijöitä ja niitä ei koettu konkreettisesti omaa työtä hyödyntävinä - hankkeen toiminnasta tiedottaminen on jäänyt välillä vähäiseksi - toiminta lähti liian yksipuolisesti liikkeelle viranomaisista käsin - kaupungin hallintokuntien erilaiset toimintakulttuurit ja työtavat jäykistivät yhteistyötä.
9 7 (39) Haasteet - hankkeen hahmottuminen paremmin ja konkreettisemmin toimijoiden keskuudessa - hankkeen rajaaminen tarkemmin - hankkeen tavoitteiden ja tulosodotusten konkreettisempi esille tuominen - tiedottamisen kehittäminen. Alueellinen kasvatusyhteistyö Vahvuudet - suunnitellut 12 alueyhteistyöryhmää käynnistivät toimintansa nopeasti - alueilla toimijat tutustuivat paremmin toisiinsa ja verkottuivat osalla alueista heti toiminnan alussa - alueille suunnattu määräraha käynnisti konkreettista toimintaa - toiminta suuntautui suoraan lapsiin ja nuoriin - aluetyöhön syntyi uusia toimintatapoja ja -muotoja. Heikkoudet - joillakin alueilla vain tietyt toimijat lähtivät mukaan - toimijoiden mahdollisuus löytää yhteistä aikaa yhteistyölle jäi vähäiseksi - päällekkäisyys muiden projektien kanssa - joillakin alueilla kasvatusyhteistyö jäi keskustelun tasolle eikä synnyttänyt konkreettista toimintaa - vanhempien, nuorten ja lasten äänen kuuleminen jäi vähäiseksi - tiedottaminen ei aina toiminut - asukkaiden saaminen mukaan yhteistyöhön koettiin vaikeana - alueellisen kasvatusyhteistyön vakiintuminen perustyöhön nähtiin suurena haasteena toimijoiden motivoituminen ja sitoutuminen työhön ratkaisevaa - tehtävät kasautuvat liikaa muutaman toimijan harteille - tiedottaminen aluetyöstä saaduista kokemuksista ja hyvistä käytänteistä jäi vähäiseksi. Haasteet - hankkeen lisäarvo perustyötä tukevana toimintana olisi saatava paremmin esille - alueellisen kasvatusyhteistyön yhteiskunnallisen merkityksen esille tuominen - alueellisten toimijoiden yhteistä näkemystä hankkeen tavoitteista ja tuotoksista tulisi vahvistaa - alueyhteistyöryhmien toiminnan tukeminen - alueyhteistyön vakiinnuttaminen osaksi perustyötä - toiminnassa tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja - asukkaiden aktivoiminen toimintaan (vanhemmat, kolmannen sektorin toimijat jne.) - alueyhteistyöstä tiedottaminen koko kaupungin alueella.
10 8 (39) 3. Osallistujat, kohderyhmät ja yhteistyökumppanit Osallistujat Meidän Jykä -kasvatusyhteistyöhön osallistuvat Jyväskylän kaupungin hallintokunnista sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, opetustoimi, liikuntapalvelukeskus ja hallintokeskus (koulutussuunnittelu). Tekninen palvelukeskus on ollut mukana neuvottelukunnan työskentelyssä v:sta 2003 lähtien. Hankkeen kohderyhmät Hankkeen kohderyhmänä ovat: 1) jyväskyläläiset lapset ja nuoret Hankkeesta koituva hyöty kohdistuu suoraan ja välillisesti jyväskyläläisiin lapsiin ja nuoriin. Hankkeen aikana alueelliset yhteistyöryhmät järjestävät toimintaa suoraan lapsille ja nuorille (kerhot, tapahtumat jne.) Välillisesti lapset ja nuoret hyötyvät hankkeesta vanhempien, työntekijöiden ja muiden toimijoiden kasvatusyhteistyön kautta. 2) jyväskyläläiset vanhemmat ja perheet Kasvatusyhteistyön tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja vanhempien vertaisryhmiä sekä hyödyntää vanhempien omia voimavaroja kasvatusyhteistyössä. Hyödynsaajina ovat yksittäiset vanhemmat sekä erilaiset vanhempainryhmät ja vanhemmista muodostuvat yhteisöt. 3) Jyväskylän kaupungin henkilöstö, joka kohtaa työssään lapsia, nuoria ja perheitä Kolmantena hyödynsaajaryhmänä ovat työntekijät, jotka kohtaavat vanhempia, lapsia, nuoria ja perheitä. Työntekijöiden saama hyöty kohdistuu laajemmin myös heidän omiin työyhteisöihinsä sekä moniammatilliseen kasvatusyhteistyöhön. 4) kolmannen sektorin (Jyväskylän kaupunkiseurakunta, järjestöt, yhdistykset) toimijat sekä henkilöstö, jotka kohtaavat työssään lapsia, nuoria ja perheitä. Yhteistyökumppanit Meidän Jykä -kasvatusyhteistyössä on tehty verkostomaista yhteistyötä v:sta 2000 lähtien. Vuosina sitä jatketaan edelleen tarkentamalla Meidän Jykän ja yhteistyökumppaneiden toiminnan tavoitteita, sisältöjä sekä niistä nousevia mahdollisia yhteistyömuotoja. Verkostotyöskentelyllä on kaksisuuntainen vuorovaikutussuhde: hanke voi vaikuttaa kumppaneiden toimintaan ja kumppanit hankkeen etenemiseen. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat: Yksityisen sektorin toimijat
11 9 (39) - Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri ja Jyväskylän paikallisyhdistys - Jyvälän setlementti ry - KOSKE - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus - Suomen Punainen Risti - Pelastakaa Lapset. Oppilaitokset - Jyväskylän yliopisto - Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Jyväskylän ammattiopisto - Jyväskylän työväenopisto. Projektit ja hankkeet: - Mukava hanke, Jyväskylän yliopisto - Harava -hanke, Lastensuojelun keskusliitto - Kasvatus tulevaisuuteen -hanke, Kuntaliitto - Jyväskylän Elävä Kaupunki Keskusta ry - Nuorten osallisuushanke, Jyväskylän kaupunki Muut - poliisi - jyväskyläläiset yrittäjät. Vuoden 2004 aikana kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia lasten ja nuorten Kulttuuriaitan ja Vartu -hankkeen kanssa. Kulttuuriaitta on seudullinen Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Muuramen kunnan lastenkulttuurialan verkostohanke. Vartu -hanke keskittyy lapsen kehityksen ja oppimisen varhaiseen tukemiseen ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn. Hanketta vie eteenpäin Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus yhdessä Jyväskylän seudun kuntien kanssa. Meidän Jykän verkostoyhteistyö vaihtelee toiminnan painotusten ja esillä olevien teemojen mukaan. Meidän Jykän koulutussuunnittelussa ovat mukana oppilaitokset ja yliopisto. Sidosryhmät tuovat hankkeeseen oman panoksensa asiantuntijaosaamisena, erilaisten resurssien tarjoajana ja voimavarana hankkeen etenemiselle. On myöskin oletettavaa, että hankkeen edetessä yhteistyökumppaneita saadaan lisää.
12 10 (39) 4. Tavoitteet 4.1. Kehitystavoitteena lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön pitkän aikavälin kehitystavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja terveen kasvun tukeminen. Kehitystavoite kuvaa pitkällä ajalla tapahtuvaa muutosta, johon pyritään vaikuttamaan sekä hankkeen aikana että sen jälkeen. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat vahvasti myös muut tekijät. Kasvatusyhteistyöhanke pyrkii omalta osaltaan tuottamaan osaamista, vakiintuneita toimintatapoja, käytänteitä jne., jotka jäävät tukemaan lasten ja nuorten tervettä hyvinvointia hankkeen päättymisen jälkeen Välittömät tavoitteet Hankkeen aikana tavoitellaan konkreettisesti neljää laajempaa tavoitetta, joita kuvataan tarkemmin jäljempänä. Tavoitealueet limittyvät toisiinsa ja tukevat päällekkäisesti toinen toisiaan. Ne ovat samanarvoisia ja toimivat ns. lumipalloefektin tavoin vahvistaen yksin ja yhdessä kasvatusyhteistyön edistymistä. Tavoitteiden asettamista ovat ohjanneet hankkeen alkuvaiheen kokemukset, arviointi ja niistä nousseet kehittämishaasteet. Nämä neljä tavoitetta ovat: 1. alueellinen kasvatusyhteistyö 2. kasvatuskumppanuuden edistäminen lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä 3. lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tukemalla vanhemmuutta 4. kasvatustietoisuuden ja kasvatusvastuun lisääminen Alueellinen kasvatusyhteistyö Alueyhteistyöryhmät suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat kasvatusyhteistyötä kullakin kaupunkialueella yhdessä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Alueyhteistyöryhmien toiminta on alkanut elokuussa v Ryhmät ovat muotoutuneet ja toimineet alueen omista lähtökohdista ja erityispiirteistä käsin. Ne toimivat alueella kasvatusyhteistyön koordinoijina, toiminnan käynnistäjinä ja innostajina. Alueryhmät pyrkivät kehittämään ja vahvistamaan pitkäjänteisesti lasten ja nuorten hyvinvointia alueella yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa alueellinen kasvatusyhteistyö alueen perustoiminnaksi, joka jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen. Alueyhteistyöryhmissä on ollut vaihtelevasti neuvolan, päivähoidon, koulujen, sosiaalityön, seurakunnan, eri järjestöjen, poliisin ja vanhempien edustajia. a) Alueyhteistyöryhmien toiminnan tukeminen: alueellisen kasvatusyhteistyöryhmän toiminnan tavoitteena on edistää eri toimijoiden välistä kasvatusyhteistyötä ja
13 11 (39) olla tietoinen alueen eri-ikäisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena on käynnistää konkreettista toimintaa, jolla on jatkuvuutta hankkeen jälkeenkin. Ryhmien toimintaa on haitannut yhteisen ajan puute ja toimijoiden vaihtuvuus. Kaikkiin ryhmiin ei myöskään ole saatu tärkeiksi koettujen tahojen edustusta. b) Alueellisen kasvatusyhteistyön vakiinnuttaminen ja kehittäminen: alueellinen kasvatusyhteistyö pyritään vakiinnuttamaan osaksi muuta perustoimintaa. c) Moniammatillisuus: alueellisen kasvatusyhteistyön tavoitteena on aktivoida kodin ulkopuolisten kasvuyhteisöjen (esim. neuvola, päiväkoti, koulu, jne.) työntekijät mukaan hankkeeseen. Tämän yhteistyön tavoitteena on hahmottaa kokonaisvaltaisesti alueen lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä voimavaroja ja haasteita. d) Monitoimijaisuus: alueelliseen kasvatusyhteisyöhön osallistuvat julkisen sektorin toimijoiden lisäksi yksityisen sektorin toimijat kuten esim. seurakunta, järjestöt, yhdistykset, yrittäjät, poliisi jne. e) Moniäänisyys ja osallisuus: alueellisessa kasvatusyhteistyössä otetaan huomioon ja hyödynnetään lasten, nuorten, vanhempien sekä perheiden näkökulmia ja mielipiteitä. (Alueellista kasvatusyhteistyötä ja siinä toimijoita on kuvattu liitteessä 2.) Kasvatuskumppanuuden edistäminen lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä a) Kasvatuskumppanuutta vahvistetaan tukemalla kodin ulkopuolisten kasvuyhteisöjen toimintaa suuntaan, joka edistää työntekijöiden ja vanhempien tasavertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistyötä lasten ja nuorten parhaaksi. b) Kasvatuskumppanuutta perheiden ja vanhempien välille lisätään kannustamalla kasvuyhteisöjä järjestämään perhelähtöistä toimintaa, missä painotetaan perheiden keskinäistä tutustumista ja verkostoitumista. Perhetoiminnan avulla syntyy tukiverkosto lasten, nuorten ja vanhemmuuden tueksi. c) Vanhempia aktivoidaan luomalla rakenteita ja erilaisia toimintamalleja, jotka mahdollistavat vanhempien osallisuutta ja osallistamista kasvatusyhteistyöhön. Kasvuyhteisöjen tehtävänä on herätellä ja ohjata vanhempia ja huoltajia kasvatuskumppanuuteen. (Kasvatuskumppanuutta edistävää toimintaa on kuvattu liitteessä 3.) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tukemalla vanhemmuutta Vanhemmuuden tukemisen lähtökohtana on vanhempien voimaantuminen (empowerment -lähestymistapa). Se tarkoittaa vanhemmista itsestään lähtevää sekä
14 12 (39) henkilökohtaista että yhteisöllistä kasvuprosessia, jossa kokemuksellisella oppimisella ja sen jakamisella suuri merkitys. Vanhemmuutta (voimaa) ei voi suoraan antaa ulkoapäin, mutta vanhempia voidaan auttaa voimaantumaan (voimaannuttaa) tukemalla ja kannustamalla kasvamaan - vanhemmuuden eri rooleissa (vanhemmuuden roolikartta, liite 4.) - omien ja yhteisöllisten voimavarojen löytämisessä - tunne-elämän taidoissa - oman ja yhteisöllisen kasvatustietoisuuden ja -vastuun rakentamisessa Näistä lähtökohdista katsottuna Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön tavoitteena on: 1. lisätä ja vahvistaa vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta, tutustumista ja verkostoitumista lasten kasvuyhteisöissä 1. järjestää mahdollisuuksia vertaisryhmätoimintaan 2. hyödyntää ja vahvistaa työntekijöiden osaamista perheiden ja vanhempien kohtaamisessa 3. tuoda esille vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvää tietoa ja osaamista Kasvatustietoisuuden ja kasvatusvastuun lisääminen Yleistä kasvatustietoisuutta ja -vastuuta edistetään a) herättelemällä lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvää julkista keskustelua b) järjestämällä seminaareja ja työkokouksia c) syventämällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa d) huomioimalla ja tukemalla hankkeen aikana syntyviä aloitteita, joiden tavoitteena yhteisen kasvatustietoisuuden ja -vastuun lisääminen e) tekemällä yhteistyötä Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön tavoitteita lähellä olevien muiden hankkeiden kanssa f) olemalla mukana seutukunnallisessa kasvatusyhteistyössä.
15 13 (39) 5. Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön tulokset, tuotokset sekä niiden arviointi Hankkeen seuranta ja arviointi kulkevat käsikädessä. Projektipäällikkö seuraa hankkeen etenemistä alueyhteistyöryhmien toiminnan kautta. Lisäksi hän arvioi samalla sitä, kuinka hanke etenee tavoitteiden mukaisesti alueellisessa yhteistyössä. Neuvottelukunta ja ohjausryhmä seuraavat ja arvioivat hankkeen kokonaisvaltaista etenemistä. Kukin ohjausryhmän jäsen on yhteydessä omaan taustayhteisöönsä ja pystyy tätä kautta tuomaan ohjausryhmälle eri toimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä hankkeen etenemisestä. Kasvatusyhteistyötä arvioidaan sen mukaan, miten 1) toiminta on edennyt tavoitteiden mukaisesti ja synnyttänyt konkreettisia välittömiä tuotoksia hankkeen edetessä. Hankkeen loppuarvioinnissa huomioidaan 2) hankkeen lopulliset tulokset ja se, kuinka ne on saavutettu tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen ennakoidut tulokset ja tuotokset on johdettu tavoitteista käsin. Hankkeen etenemistä, seurantaa ja arviointia kuvataan tarkemmin sivuilla olevissa taulukoissa. Seurannassa ja arvioinnissa on otettu huomioon hankkeen tavoitteet, tulokset, tuotokset, toiminta ja sen vaikuttavuus sekä arvioinnissa käytettävät indikaattorit.
16 14 (39) Hankkeen eteneminen, seuranta ja arviointi tavoitteiden pohjalta Tavoite Tulos Tuotos Toiminta Vaikuttavuus Resurssointi 1. Alueellinen kasvatusyhteistyö Vakiintuneet alueellisen kasvatusyhteistyön toimintamallit ja käytänteet Alueelliset kasvatusyhteistyöryhmät Kasvatuksellisen alueyhteistyön ja alueryhmien toiminnan tukeminen, kehittäminen ja vakiinnuttaminen Alueyhteistyö on moniammatillista, monitoimijaista ja moniäänistä Työkokoukset, seminaarit ja koulutukset Alueen neuvolan, päivähoidon, koulun, sosiaalityön, seurakunnan jne. motivointi ja osallistaminen kasvatusyhteistyöhön Yksityisen sektorin (järjestöt, urheiluseurat, jne.) motivointi ja aktivoiminen hankkeeseen Alueen perheiden, vanhempien ja nuorten tarpeiden, odotusten ja voimavarojen kartoittaminen ja hyödyntäminen Alueellisen kasvatusyhteistyön merkityksen ja sen lisäarvon ymmärtäminen Alueellinen kasvatusyhteistyö rakentaa kasvatuksellista turvaverkkoa ja ottaa huomioon alueen tarpeet ja erityispiirteet Hankkeen toiminta suunnataan suoraan kohderyhmälle Osallistujien asiantuntemus, tarpeet, odotukset ja voimavarat hyödynnetään hankkeessa Hankkeeseen osallistuvilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja kehittää sitä. Projektipäällikkö suunnittelee, organisoi ja kehittää toimintaa tavoitteen mukaisesti Aluekoordinaattorit vastaavat alueyhteistyöryhmien toiminnasta Alueyhteistyöryhmien jäsenten työskentely ryhmässä ja taustayhteisöissään Kasvuyhteisöjen työntekijöiden toiminta Alueellisten vanhempainryhmien toiminta Yksittäisten kouluttajien ja asiantuntijoiden palkkaaminen Verkostoyhteistyöstä syntyvät resurssit Yhteistyö Nuorten Äänihankkeen kanssa Yhteistyö oppilaitosten kanssa sekä opiskelijoiden harjoittelu/työpanos hankkeessa
17 15 (39) Hankkeen eteneminen, seuranta ja arviointi tavoitteiden pohjalta Tavoite Tuotos Tuotos Toiminta Vaikuttavuus Resurssointi mit- Saavutusten taaminen (indikaattorit) 1. Alueellinen kasvatusyhteistyö: Alueellisen kasvatusyhteistyön - toiminnan tila syksyllä suunnitelmat toiminnan jatkumiselle - alueellisten ryhmien kokoonpano, sitoutuminen ja suunnitelmat työn jatkamiselle Alueellisen kasvatusyhteistyön - sisällöt - kehitetyt työmenetelmät - yksittäisten ja jatkuvien toimintojen määrä, laatu ja suunnitelmat niiden jatkamiselle - nivoutuminen perustyöhön ja muuhun alueelliseen toimintaan Koulutusten, työkokousten ym. sisällöt, määrät, osallistujat, palaute Aluetyöhön osallistuvat toimijat - määrä - taustayhteisöt Toimintatavat (määrä, sisällöt), joiden avulla nostetaan esille vanhempien, nuorten ja lasten äänen kuuluminen Alueyhteistyöryhmien ja siinä toimivien kokemukset ja palaute toiminnasta (joulukuu 2004) Alueyhteistyöryhmien ja kasvuyhteisöjen työntekijöiden ja muiden toimijoiden kokemukset, käsitykset ja palaute (syksy 2005) - hankkeen lisäarvosta, merkityksestä ja vaikuttavuudesta aluetyössä - omasta toiminnastaan aluetyössä - kasvatusyhteistyöhön liittyvien omien työtapojen muutoksesta ja oppimisesta Projektipäällikön työn osittaminen tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta Alueellisten toimijoiden työpanos Ulkopuolisten asiantuntijoiden työpanos Verkostoyhteistyöstä (muut hankkeet, oppilaitokset, jne) syntyneen toiminnan määrä, sisällöt ja jatkuvuus hankkeen aikana sekä suunnitelmat hakkeen päätyttyä Opiskelijoiden työpanos - omasta osallisuudestaan hankkeessa Neuvottelukunnan ja ohjausryhmän havainnointi ja palaute hankkeen aikana ja sen lopettamisvaiheesssa
18 16 (39) Hankkeen eteneminen, seuranta ja arviointi tavoitteiden pohjalta Tavoite Tulos Tuotos Toiminta Vaikuttavuus Resurssointi 2. Kasvatuskumppanuuden edistäminen lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä Kasvatuskumppanuutta lisäävä toiminta ja sen kehittyminen lapsen/nuoren lähiympäristössä ja elinpiirissä Kasvatuskumppanuuteen perustuva toiminta ja sen vahvistuminen osaksi lasten ja nuorten kasvuyhteisöjen perustyötä Vanhempien aktivoituminen kasvatusyhteistyöhön Perhelähtöinen toiminta Kasvuyhteisöjen työntekijöiden kasvatuskumppanuutta edistävän osaamisen vahvistaminen Vanhempien herättely tekemään yhteistyötä keskenään ja kasvuyhteisöjen kanssa Vanhempia/huoltajia osallistavien työtapojen ja menetelmien kehittäminen ja käyttäminen - kasvuyhteisöissä - vanhempien kesken Olemassa olevien vanhempainryhmien toiminnan tukeminen Vanhempien/huoltajien osallisuudelle on luotu rakenteita ja toimintamalleja Perhetoiminnan käynnistäminen ja vahvista Koulutus, työkokoukset, seminaarit Vanhempainillat Vanhempainryhmien kartoittaminen ja toiminnasta saatujen kokemusten sekä osaamisen hyödyntäminen - kasvuyhteisöjen ja vanhempien välillä - koko kaupungin tasolla Uusien vanhempaintoimikuntien, -ryhmien ym. perustaminen, toiminnan sisältöjen ja tavoitteiden suunnittelu ja tukeminen yhteistyössä kasvuyhteisöjen kanssa Luodaan mahdollisuuksia ja tuetaan perheiden tutustumista ja verkostoitumista (esim. neuvolassa, päiväkodissa, koulussa, harrastusryh Lapselle ja nuorelle tärkeät aikuiset löytävät yhteisiä tapoja ja asiantuntemusta toimia ja tehdä yhteistyötä lapsen/nuoren parhaaksi Vanhempien/huoltajien aktivoituminen ja voimaantuminen luo kasvatuksellista tukiverkostoa ja tukee kasvuyhteisöjen toimintaa Perheiden verkostoituminen toimii tukena ja voimavarana lasten/nuorten omissa ryhmissä --> sosiaalisen pääoman kasvaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi Ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkaaminen Projektipäällikkö suunnittelee, organisoi ja kehittää toimintaa tavoitteen mukaisesti Kasvuyhteisöjen työntekijöiden toiminta Alueellisten vanhempainryhmien toiminta Perheiden käynnistämä omaehtoinen yhteistyö Verkostoyhteistyöstä syntyvät resurssit Yhteistyö oppilaitosten kanssa sekä opiskelijoiden harjoittelu/työpanos hankkeessa
19 17 (39) minen missä) Hankkeen eteneminen, seuranta ja arviointi tavoitteiden pohjalta Tavoite Tulos Tuotos Toiminta Vaikuttavuus Resurssointi 2. Kasvatuskumppanuuden edistäminen lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä: mittaa- Saavutusten minen (indikaattorit) Hankkeen aikana syntyneen kasvatuskumppanuutta tukevan toiminnan ja perhetoiminnan kartoittaminen syksyllä kysely kasvuyhteisöille - kysely osalle vanhemmista Ohjausryhmän/neuvottelukunnan jäsenten palaute omien taustayhteisöjen toiminnasta ja kokemuksista hankkeen aikana ja loputtua. Kasvuyhteisöissä tapahtuneen toiminnan muutos ja kehittyminen (työntekijöiden ja esimiesten palaute ja havainnointi) Vanhempia osallistavien menetelmien ja työtapojen kartoittaminen (joulukuu 2004) Koulutusten, työkokousten ym. sisällöt, määrät, osallistujat, saatu palaute Vanhempainiltojen määrät ja sisällöt Vanhempainryhmien määrä ja sen lisääntyminen hankkeen aikana Vanhempainryhmien kanssa tehty yhteistyö (määrä, sisällöt) Perhetoiminnan määrä, laatu, vakiintuminen perus/aluetyöhön Kasvuyhteisöjen työntekijöiden kokemukset ja palaute (syksy 2005) Vanhempainryhmien kokemukset ja palaute (syksy 2005) Vanhemmille suunnattu kysely syksyllä 2005 Ulkopuolisten asiantuntijoiden työpanos Projektipäällikön työn osittaminen tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta Kasvuyhteisöjen työntekijöiden työpanos Vanhempien käynnistämän toiminnan määrä ja sisällöt Hankkeeseen osallistuvien aktiivisten vanhempien määrä Yhteistyö vanhempainryhmien kanssa (määrä ja sisällöt) hankkeen aikana (joulukuu 2004) Perhetoimintaa tukevien työtapojen ja käytänteiden kartoitus ja niistä saadut kokemukset Verkostoyhteistyöstä syntyneen toiminnan määrä ja sisällöt Oppilaitosten ja opiskelijoiden työpanos
20 (joulukuu 2004) 18 (39) Hankkeen eteneminen, seuranta ja arviointi tavoitteiden pohjalta Tavoite Tulos Tuotos Toiminta Vaikuttavuus Resurssointi 3. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tukemalla vanhemmuutta Vanhemmille suunnattu vertaisryhmätoiminta Vanhempien tutustuminen ja verkostoituminen Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen vanhempien kohtaamisessa Vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvän tiedon jakaminen ja levittäminen vanhemmille Vertaisryhmien käynnistyminen kasvuyhteisöissä hankkeen aikana Vanhempien tutustumista ja verkostoitumista tukeva toiminta, työtavat ja käytänteet Vanhempien kohtaamiseen liittyvä koulutus ja konsultointi Vanhemmuuden tukemiseen liittyvät erilaiset työtavat ja kokeilut (esim. draama, teatteri) Vertaisryhmien käynnistäminen vetäjien tai vanhempien omaehtoisen toiminnan avulla Vanhempainillat Vanhemmille järjestettävä toimintaa, joka tukee heidän kohtaamistaan ja tutustumistaan sekä huomioi sekä äitien että isien kiinnostuksen Vanhempien verkostoituminen oman lapsensa kasvuyhteisössä työntekijöiden tukemana Vertaisryhmävetäjien koulutus ja kouluttajakoulutus Vanhempien voimaantuminen ja voimaannuttaminen Vertaisryhmätoiminta vahvistaa kokemuksellista oppimista sekä omien että toisten voimavarojen hyödyntämistä Työntekijöiden osaamisen kehittyminen vanhempien kohtaamisessa tukee vanhempia ja sitä kautta lasten ja nuorten hyvinvointia. Työntekijöiden jakavat edelleen omaa osaamistaan työyhteisöissään Työntekijöiden osallistuminen koulutuksiin Kouluttajakoulutukseen saaneet kouluttavat edelleen Vanhempien omaehtoinen toiminta Vanhempainryhmien vetäjien koulutus Vanhemmuuden roolikartan hyödyntäminen Vanhemmuudesta ja kasvatuksesta saadun tiedon levittäminen Ilmaistaiteen ja muiden uusien keinojen kehittä
Kasvatusyhteistyö Jyväskylän kaupunki
Kasvatusyhteistyö Jyväskylän kaupunki VUOSIKERTOMUS 2003 1. Yleistä 1.1. Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö mukana valtakunnallisessa Kasvatus tulevaisuuteen - hankkeessa Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö käynnistyi
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotKodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa
Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotYhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotOrimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke
Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan
LisätiedotNäin luet toimintasuunnitelmaa
Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotTARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016
TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten
LisätiedotAamu- ja iltapäivätoiminta oppilaan hyvinvoinnin tukena
KT, projektipäällikkö Leevi Launonen: Aamu- ja iltapäivätoiminta oppilaan hyvinvoinnin tukena Hyvä alku messut 10.-11.1.2005 Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteiskunnallista taustaa Koululaisten iltapäivähoidon
LisätiedotMeidän Jykä. Hankeraportti. - kasvatusyhteistyöhanke vv Jyväskylän kaupunki. Aila Koistinen
Meidän Jykä - kasvatusyhteistyöhanke vv. 2000 2005 Hankeraportti Jyväskylän kaupunki Aila Koistinen MEIDÄN JYKÄ -KASVATUSYHTEISTYÖ Jyväskylän kaupunki Hankeraportti Aila Koistinen 2 Sisällys Tiivistelmä...4
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotVESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA
VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon
LisätiedotKuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät
Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotNäin luet toimintasuunnitelmaa
Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotLappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:n ( ) loppuraportti
Kaupunginhallitus 90 20.02.2017 Kaupunginvaltuusto 32 27.03.2017 Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:n (2015 2017) loppuraportti 1329/12.00.00.04/2014 KH 90 Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotLapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.
Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA
KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja
LisätiedotVertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla
Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
LisätiedotI Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17
Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21
LisätiedotNäin me teimme sen. Perhepalvelumallin kehittäminen Rovaniemellä Teija Karvonen. terveydenhoitaja. Rovaniemi
Näin me teimme sen Perhepalvelumallin kehittäminen Rovaniemellä 2006-2009 Teija Karvonen terveydenhoitaja Rovaniemi 1 Esityksen rakenne Taustaa Perheiden palvelujen rakenne ja sisältö Kehittämisen haasteet
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotOrientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla
Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotKouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto
Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL
LisätiedotAllianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotKASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ
MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen
LisätiedotProjektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut
Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen
LisätiedotEmma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue
Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotHyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu
Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu 4.9.2018 Hyvinvointikoulun kehittäminen Kiiminkijoen hyvinvointikoulun pilotointi 2013 Hyvinvointiseminaarit 2013-2014 Yhteistyön käynnistäminen Toimijoiden välinen
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)
LisätiedotARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM
ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa
6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen
Lisätiedotsuositukset rahoittajille
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille
LisätiedotOpiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta
Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotVinkkejä vanhempainiltoihin ja vanhempien osallisuuteen
Vinkkejä vanhempainiltoihin ja vanhempien osallisuuteen Suomen Vanhempainliitto 111 vuotta kasvatuskumppanuutta Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö 1305 vanhempainyhdistystä Ydintehtävät Tukee vanhempien
LisätiedotKasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,
LisätiedotOsallistuva lapsi ja nuori parempi kunta
Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1
LisätiedotVanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina
Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina Yhteisvoimin kiusaamista ehkäisemään! Verkatehdas 3.5.2016 Viitekehys selväksi Suomen Vanhempainliitto 109 vuotta kasvatuskumppanuutta Vanhempainyhdistysten
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotUnicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa
Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotLAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA
Teemme lasten, nuorten ja perheiden Hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA Johtamisen päivä lapsiperhepalvelujen lähiesimiehille Espoo, 19.1.2018 Mitä me tavoittelemme? Lapsen, nuoren
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotKoulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä
Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä Esittely Virve Jämsén Opetuspäällikkö, Sivistys ja hyvinvointi / Riihimäen kaupunki Vastuualue Perusopetus Lukiokoulutus Nuorisopalvelut Opiskeluhuolto (esi-,
LisätiedotVirtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI
Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen
LisätiedotTAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan
LisätiedotSUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle
SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotTyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma
Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Toimenpiteet ja suunnitelma Hyvinvointityö Tyrnävällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kaikkea kunnan toimintaa Osallisuuden ja yhteisöllisyyden
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotJärjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke
Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa 29.8.2008 KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Jyväskylän seudun Perhe hanke 2005 2007 2008 STM, Jyväskylä, Jyväskylän
LisätiedotOsaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa SATULA-hanke Pomarkku 4.12.2017 Tiina Tenho ja Mirja Isoviita Mikä on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma? Kärkihanke, jonka vastuuministeriöinä
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotYleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.
1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina
LisätiedotPohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus
Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari
LisätiedotKP LAPE Keski-Pohjanmaa lapsi- ja perhepalvelumaakunnaksi. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE / STM ja OKM
Keski-Pohjanmaa lapsi- ja perhepalvelumaakunnaksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE / STM ja OKM 2017-2018 1 12.9.2017 Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA
LisätiedotKuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012
Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:
LisätiedotPerusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija
Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut
LisätiedotSenioriKaste. Johtajat
SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia
LisätiedotOtsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola
Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,
LisätiedotOSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotVarhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42
Varhaiskasvatuksen henkilöstö 2017 Luotu 21.02.2017 15:42 Vastaajastatistiikat Nimi Arvioijat Vastaamassa Vastannut Kärkölä varkahenkilöstö 22 22 17 Yhteensä 22 22 17 Vastausprosentti 100% Lopettaneet
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016
Nokian kaupungin LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Kaupunginjohtajan asettama työryhmä Tuomas Erkkilä (pj.) Marjatta Ainasoja, Sisko Nevala, Aila Vaimare Terttu Haataja, Kaisa Kirkko-Jaakkola,
LisätiedotOTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta
1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotAlueellisen yhteistyön hedelmiä
Alueellisen yhteistyön hedelmiä 28.10.2009 Helsinki Anne Waldèn/ YTT YTRY Kuopion alueellinen työryhmä YTRY/ 1984- Lastensuojelun keskusliiton toimikunta, joka työskentelee pitkäaikaissairaiden ja vammaisten
LisätiedotToimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY
Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY Hyvinvointikoulun taustaa / Oulu Sivistys ja kulttuuripalvelut Hyvinvointipalvelut Lapset, nuoret ja lapsiperheet: Lasten tukeminen kasvu-
LisätiedotTUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE
TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2016 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 25.4.2017 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA v. 2016 Lasten ja nuorten
LisätiedotLAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ
LAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ 20.11.2017 LAPE TYÖRYHMIEN YDINTEHTÄVÄT (stm) Ohjaa, koordinoi, tukee ja arvioi alueen LAPE-muutostyötä Toimii vuoropuhelussa maakunnan SOTE-valmistelun,
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ VIITEKEHYS POHJOIS-POHJANMAALLA Lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuudistus Varhaiskasvatus ja koulu keskiössä mutta
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
Lisätiedot