Rääkkylän koulun lukuvuosisuunnitelma

Transkriptio

1 Rääkkylän koulun lukuvuosisuunnitelma Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja Perusopetusasetus (852/1998) 9 Opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muusta tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Opetuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä 1 momentissa tarkoitetuista asioista. Rääkkylän kunnan hallintosääntö 27 Sivistyslautakunta päättää opetussuunnitelmien ja peruskoulun vuosisuunnitelman hyväksymisestä ja lukuvuosittaisesta tuntikehyksestä 2. Lukuvuosisuunnitelman käsittely Rääkkylän koulun lukuvuosisuunnitelma lukuvuodeksi on käsitelty pidetyssä opettajien kokouksessa. Oppilaita kuullaan luokittain välisenä aikana. Huoltajia kuullaan Wilma-kanavan välityksellä ajalla Koulumme arvoperusta Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle.

2 4. Opetuksen yleinen järjestäminen 4.1 Tuntikehys Sivistyslautakunta on päättänyt lukuvuoden tuntikehykseksi 418,7 tuntia. 4.2 Koulun henkilökunta Merja Eskelinen vs. päätoiminen tuntiopettaja, , ko Niina Halonen toimitilahuoltaja Mari Hietanen päätoiminen tuntiopettaja, virkavapaalla Marja Hirvonen koulunkäyntiavustaja Ari Huotari luokanopettaja, 4. lk, tn Teemu Honkanen päätoiminen tuntiopettaja, ma, fk, li, atk Raija Kovero keittäjä Sylvi Kuittinen toimitilahuoltaja Riitta Kuivalainen luokanopettaja, 1. lk Minna Käyhkö esikoulun opettaja Vaida Laasonen venäjän kieli Mari Lappalainen koulunkäyntiavustaja Anne Lievonen-Rouvinen koulunkäyntiavustaja Mia Lindevall äidinkielen lehtori Tiina Liuski laaja-alainen erityisopettaja Tapio Mononen kiinteistönhoitaja Jaana Myller-Kiiski luokanopettaja, 5. lk Martti Nuutinen luokanopettaja, 3. lk Heidi Piiroinen päätoiminen tuntiopettaja, virkavapaalla Anna-Rea Pirhonen ruotsin ja englannin kielen lehtori Tiina Puruskainen vs. päätoiminen tuntiopettaja Mari Rautiainen koulunkäyntiavustaja Mauri Riissanen koulunkäyntiavustaja Hanna Rokkila luokanopettaja 2. lk, mu, ts Rauni Ronkainen rehtori Pekka Rönkkö opinto-ohjaaja, hy, li Ann-Marie Sandström hallintosihteeri Eveliina Sihvonen päätoiminen tuntiopettaja, ma, ku, ue Anita Stedt biologian ja maantiedon lehtori, bg, fk, tt Sinikka Tarvainen erityisluokanopettaja Tuula Tiainen keittäjä Hanna Turunen luokanopettaja 6. lk Kirsi Vuomajoki ortodoksiuskonto

3 4.3 Oppilaiden ja opettajien viikoittainen tuntimäärä oppilaiden tuntimäärä esikoulu 19 t 1-2 lk 19 t 3-4 lk 23 t 5-6 lk 25 t 7-9 lk 30 t opettajien tuntimäärä Merja Eskelinen 23 t vs. päätoiminen tuntiopettaja ko, en 4, luokanopetus Teemu Honkanen 22 t päätoiminen tuntiopettaja, fk, ma, atk, li Ari Huotari 25 t luokanopettaja, 4. lk, tn Riitta Kuivalainen 24 t luokanopettaja, 1. lk Minna Käyhkö 23 t esikoulunopettaja, ts Vaida Laasonen 5 t sivutoiminen tuntiopettaja, ve Mia Lindevall 18 t äidinkielen lehtori, ai Tiina Liuski 24 t laaja-alainen erityisopettaja Jaana Myller-Kiiski 24 t luokanopettaja 5. lk Martti Nuutinen 25 t luokanopettaja 3. lk Anna-Rea Pirhonen 23 t ruotsin ja englannin kielen lehtori Tiina Puruskainen 24 t joustoryhmä, li 8-9 Hanna Rokkila 25 t, luokanopetus, 2. lk, mu, ts Rauni Ronkainen rehtori, kokonaistyöaika, sijaisuudet Pekka Rönkkö 23 t opinto-ohjaaja, hy, li Eveliina Sihvonen 22 t päätoiminen tuntiopettaja, ma, ku, ue Anita Stedt 24 t biologian ja maantiedon lehtori, tt, fk, lo Sinikka Tarvainen 21 t erityisluokanopettaja Hanna Turunen 24 t luokanopetus 6. lk Kirsi Vuomajoki 1 t ortodoksiuskonto VES:n mukaisesti korvattavat: luokat atk+1 mu.es.hoito+0,5, av-välineet+ 1 lv koulukohtainen korvaus liikunnan yhteyshenkilölle luokat 7-9 kokoelmien hoito 2 luokanvalvojan työ 4,2 av-välineet 1 atk-laitteet 1 oppilaskunnan ohjaus 0,5 fyke-demot 2 taito-ja taideaineiden opettajille euromääräinen korvaus

4 4.4 Lukuvuoden työ- ja ajat koulu alkaa ti koulu alkaa ma syysloma vk loppiainen pe vapaapäivä ma talviloma vk itsenäisyyspäivä ti vappu ma koulu loppuu to helatorstai to koulu loppuu la Lukuvuoden jaksot 1. jakso jakso jakso jakso jakso jakso Jaksot koskevat luokkia Koulupäivän työjärjestys Koulupäivä: alkaa klo 8.55 ja loppuu lukujärjestyksen mukaisesti. Joustava koulupäivä luokilla 0-6 on keskiviikkoisin, jolloin joustotunti klo Ruokailu: luokat 0-6: koulukeskuksen ruokalassa klo alkaen. luokat 7-9: koulukeskuksen ruokalassa klo alkaen. Välipala: tarjotaan alaluokkien oppilaille klo alkavalla välitunnilla, ketkä koululla 15:een. Päivänavaukset: luokissa, lisäksi seurakunnan yhteiset päivänavaukset. 4.7 Valvonnat Välitunti-ja kuljetusten valvonta: henkilökunnan kokouksessa sovitun listan mukaiset. Listat opettajainhuoneen ilmoitustaululla, apulaisrehtorilla ja rehtorilla. Vastuullisina valvojina ovat opettajat. Työturvallisuustunti käsityössä, fy-ke:ssä ja kotitaloudessa pidetään ensimmäisellä tunnilla. Pelastautumisharjoitus pidetään syyslukukauden alkupuolella. Taito- ja taideaineiden kaksi viimeistä oppituntia voidaan pitää tarvittaessa yhteen. 4.8 Yhteiset käytänteet Järjestyssäännöt Huolehdin kouluviihtyvyydestä Käyttäydyn asiallisesti ja kohteliaasti. En kiusaa muita. Annan työrauhan.

5 Teen annetut tehtävät. Noudatan yhteisiä sopimuksia. Huolehdin koulun omaisuudesta. Korvaan, minkä rikon. Noudatan annettua tupakkalakia. Yhteiset käytänteet ja rangaistukset: kouluviihtyvyys roskaaminen-> jos roskaa, joutuu siivoamaan aiheuttamansa sotkun käyttäytyminen * epäasiallinen kielenkäyttö ja valehtelu -> lievä teko-> kasvatuskeskustelu -> toistuva teko-> 1 h jälki-istuntoa * kiusaaminen -> ensimmäisellä kerralla kasvatuskeskustelu -> toistuva kiusaaminen-> jälki-istunto 1-2 tuntia riippuen teon vakavuudesta -> törkeä, toistuva kiusaaminen-> kirjallinen varoitus - kiusaamisesta tieto kotiin työrauha tunnilla häiritseminen - 1. kerralla kasvatuskeskustelu - jos häirintä jatkuu, rehtori puhuttelee - kirjallinen muistutus+soitto kotiin - toistuva häiritseminen-> 1 h jälki-istunto - tarvittaessa luokasta poistaminen tehtävien tekeminen opettajan ohjeiden ja määräysten mukaan yhteiset sopimukset päähinettä ei käytetä sisätiloissa, koskee myös tyttöjä lumipalloja ei heitellä koulun alueella purkkaa saa syödä ruokavälitunnilla puhelimet tunnin aikana niille varatussa koreissa äänettömällä ja tabletti-tietokoneet äänettömällä repussa (puhelimet ja tabloidit ovat koulussa oppilaan omalla vastuulla, koulu ei korvaa sattuneita vahinkoja). Opettaja voi tunnilla antaa luvan käyttää puhelinta tai tabloidia opiskelutehtävien tekemisessä. opettajalla on oikeus pitää kännykkäänsä auki turvallisuusohjeistuksen vuoksi ulos välitunnille siirrytään heti tunnin päätyttyä toistuvaan myöhästelyyn puututaan luokkien 7-9 oppilaat saavat käydä kaupalla huoltajan luvalla koulun päätyttyä, lupa kirjallisena koulun omaisuus tahallinen rikkominen joko korjaaminen tai korvaaminen ja kasvatuskeskustelu, törkeässä tapauksessa lisäksi jälki-istuntoa 1 h vahingon sattuessa koulu vastaa

6 tupakkalaki *tupakointi on koulun alueella kielletty->kasvatuskeskustelu * toistuva tupakointi-> 1 h jälki-istuntoa energiajuomat ja alkoholi * käyttö kielletty koulun alueella Perusperiaate rangaistusten antamisessa on: lievä, ensimmäistä kertaa tehty rike-> kasvatuskeskustelu toistuva, törkeä rike-> jälki-istuntoa jos teko jatkuu törkeänä jälki-istunnon jälkeen-> kirjallinen varoitus kotiin tulee tieto käsitellyistä toistuvista tapauksista joko puhelimitse tai kirjeellä, kiusaamisesta tieto aina kotiin heti tapauksen tultua ilmi kiusaamistapauksissa seuranta jatkuu useamman kuukauden ajan, jotta asiaan voidaan uusimistapauksissa palata mahdollisimman nopeasti Muuta kasvatuskeskustelut ja jälki-istunnot kirjataan rangaistuskirjaan ja niistä ilmoitetaan huoltajalle joko puhelimitse tai kirjallisena jälki-istunnossa voi teetättää kirjallisia tai suullisia tehtäviä Poissaolot Poissaoloja seurataan päivittäin. Poissaolot kirjataan Wilma-järjestelmään. Huoltajat ovat velvollisia ilmoittamaan oppilaan poissaolosta koululle joko Wilma-kanavan kautta tai puhelimitse tai tekstiviestein. Luokanopettajat ja valvojat sekä rehtori seuraavat poissaoloja. Mikäli poissaoloja tulee yli määritellyn tuntirajan, kutsutaan huoltajan ja oppilaan suostumuksella yksilöllinen oppilashuoltoryhmä koolle poissaolojen syiden selvittämiseksi ja tulevien poissaolojen ennalta ehkäisemiseksi. Mikäli luvattomat poissaolot jatkuvat huoltajiin yhteydenotosta huolimatta, tehdään lastensuojeluilmoitus. Poissaolorajat ja puuttumismuodot seuraavan taulukon mukaisesti: luokka soitto kotiin ja huoltajat koululle+kirjataan ls-ilmoitus keskustelu miksi poissa (jos epäm. syy) keskustelu 1-2 heti 40 tuntia 80 tuntia tuntia 60 tuntia 100 tuntia tuntia 80 tuntia 120 tuntia tuntia 90 tuntia 150 tuntia Luokanvalvoja tai -opettaja myöntää luvan lyhytaikaiseen poissaoloon (1-3 päivää). Huoltajan tulee kysyä poissaoloon lupa etukäteen. Pidemmät luvat myöntää rehtori. Etukäteen tiedossa oleva poissaolo esimerkiksi matkaa varten haetaan kirjallisesti. Ostosreissut tehdään vapaa-ajalla. 4.9 Koulukuljetukset Koulukuljetukset hoidetaan sivistyslautakunnan vahvistamien koulukuljetusperiaatteiden mukaisesti.

7 4.10 Kodin ja koulun yhteistyö sekä oppilaiden osallisuus ja kuuleminen Kodin ja koulun välisenä keskeisenä viestintävälineenä käytetään Wilma-kanavaa. Tarjotaan vanhemmille Wilman käytön koulutusta lukuvuoden alussa. Kodin ja koulun yhteistyömuotona ovat myös vanhempainvartit, vanhempainillat sekä erilaiset juhlat ja tapahtumat. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä pyritään tiivistämään ja kehittämään. Toisen ja kuudennen vuosiluokan päätteeksi sekä kahdeksannen luokan aikana tarjotaan mahdollisuus arviointikeskusteluun, jossa mukana ovat oppilas, huoltaja(t), luokanopettaja/ luokanvalvoja sekä tarvittaessa lapsen opetukseen osallistunut erityisopettaja. Oppilaita kannustetaan aktiivisuuteen ja pyritään lisäämään heidän vaikutusmahdollisuuksiaan esimerkiksi oppilaskunnan toiminnassa. Oppilaskunnan hallitus käsittelee ja ideoi lukuvuosisuunnitelmaa kokouksessaan. 5. Opetuksen yhteydessä sekä koulun ulkopuolella järjestettävä muu toiminta 5.1 Juhlat, retket, teemapäivät, tapahtumat sekä TET-jaksot joulu- ja kevätjuhla luokkaretket liikuntaretket ja -tapahtumat opintoretket kulttuuriretket ja -tapahtumat myyjäiset teemapäivät ja -viikot vierailut TET-jaksot - 9. lk: viikko syyslukukaudella, vk 45 ja viikko kevätlukukaudella, vk 6, eri alojen yrityksissä oppilaan valinnan mukaan - 8. lk: viikko kevätlukukaudella, vk 17, eri alojen yrityksissä oppilaan valinnan mukaan - 7. lk.: yksi työpäivä syyslukukaudella koulun keittiössä ja/ tai kiinteistöhoitajan ja/tai toimitilahuoltajan mukana 5.2 Kerhotoiminta Koulumme pyrkii tarjoamaan jokaiselle ikäluokalle mahdollisuuden osallistua kerhotoimintaan. Kerhoja tarjotaan koulupäivän aikana ja koulupäivän jälkeen. Kerhot vaihtelevat vuosittain ja jaksoittain. Lukuvuosittain valitaan kerhoista vastaava opettaja.

8 6. Lukuvuosittain vaihtuvat opetussuunnitelman edellyttämät kohdat 6.1 Laaja-alaisen osaamisen painotukset ja toteutus, yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri, työtavat sekä oppimisympäristöt Jokainen opettaja huolehtii ja seuraa laaja-alaisen osaamisen toteutumista omassa työssään. Lukuvuonna painotamme erityisesti tieto- ja viestintäteknologian osaamista (L5). Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä. Opettaja seuraa oppilaiden työskentelyä ja tuotoksia jatkuvasti. Opettajille pyritään järjestämään koulutusta tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä opetustyössä. Välineistöä pyritään pitämään ajan tasalla. Laaja-alaisen osaamisen toteutumista suunnitellaan, seurataan ja kehitetään lukuvuosisuunnitelman työstämisvaiheessa ja arvioidaan lukuvuoden yhteenvetopalaverissa. Toimintakulttuurin painopistealueena lukuvuonna on Hyvinvointi ja turvallinen arki. Tämä painopistealue ilmenee käytännössä siten, että korostetaan oppilaiden omien opiskelutaitojen kehittymistä ja vastuuta omasta opiskelusta ja käyttäytymisestä. Opetuksessa pyritään hyödyntämään erilaisia koulussa ja koulun ulkopuolella olevia oppimisympäristöjä. Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Monipuolisten työtapojen avulla jokainen oppilas saa erilaisia kokemuksia ja harjaantuu tekemään johtopäätöksiä sekä raportoimaan ja soveltamaan oppimaansa. Opetuksen ja oppimisen monipuolistamiseksi opetuksessa pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään älypuhelimia, tabletteja ja muuta tietotekniikkaa. Työtapoja valittaessa painotetaan vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Käytettyjen oppimisympäristöjen ja työtapojen toimivuutta arvioidaan lukuvuoden yhteenvetopalaverissa ja niitä kehitetään edellisenä lukuvuotena saatujen kokemusten perusteella. 6.2 Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen Lukuvuoden kantavana teemana on kotiseututuntemus. Tavoitteena on, että oppilas tutustuu kotikuntaansa osallistuu oppimiskokonaisuuden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin harjoittelee toimimista erilaisten ihmisten kanssa saa elämyksiä yli oppiainerajojen Oppilaat ideoivat yhdessä opettajien kanssa Kotiseutu -jakson sisällöt alkusyksyllä. Samalla harjoitellaan suunnittelun ja demokratian taitoja. Sisällöistä oppilaat valitsevat neljä, joista

9 jokaisesta järjestetään kaksipäiväinen teemakokonaisuus kouluvuoden aikana. Kaikki oppilaat osallistuvat luokkarajattomissa ryhmissä kaikkiin teemakokonaisuuksiin. Jokaisen teemakokonaisuuden päätteeksi oppilaat arvioivat omaa ja ryhmän työskentelyä sekä mahdollista tuotosta opettajajohtoisesti. Oppimiskokonaisuus huipentuu keväällä järjestettävään kotiseututapahtumaan. Opettajat arvioivat teematyöskentelyä kehittääkseen seuraavan vuoden monialaista oppimiskokonaisuutta. Esi- ja alkuopetuksessa toimitaan viikoittain vuosiluokattomissa ryhmissä eri teemojen parissa. 6.3 Yhteistyötahot, yhteistyömuodot ja yhteyshenkilöt Kukin opettaja tekee mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä eri yhteistyötahojen kanssa. Elokuun suunnittelukokouksessa valitaan yhteyshenkilöt kullekin yhteistyötaholle. Yhteistyötahot kirjasto (yhteyshenkilöt: Satu Hämäläinen, Mia Lindevall ja Jaana Myller-Kiiski ) seurakunta (yhteyshenkilöt: Markku Saarinen ja Riitta Kuivalainen) 4H, vapaa-aika- ja nuorisotoimi (yhteyshenkilöt: Paula Hirvonen, Ville Ovaskainen, Pekka Rönkkö ja Hanna Turunen) palvelutalot (yhteyshenkilöt: Irja Ihalainen, Satu Melkko ja Anna-Rea Pirhonen) pelastuslaitos (yhteyshenkilöt: Rauno Jumppanen, Martti Nuutinen ja Teemu Honkanen ) musiikkiopisto ja teatteriryhmät (yhteyshenkilöt: Kirsi Koskelo, Jukka Kyllönen j ja Hanna Rokkila) 6.4 Valinnaisaineet Lukuvuonna koulussamme tarjotaan seuraavia valinnaisaineita: kotitalous käsityö kuvataide luonto musiikki tietotekniikka ruotsi englanti ilmaisutaito liikunta Valinnaisaineiden tarkempi sisältö selviää valinnaisainekortista. Uuden opetussuunnitelman mukaan luokilla 4-6 on valinnaisainetta yksi tunti viikossa. Koska valinnaisaineet ovat luonteeltaan toiminnallisia, on perusteltua opettaa niitä kaksi tuntia kerrallaan. Tämän vuoksi valinnaisaineiden opetus laitetaan kuusi viikkoa kestäviin jaksoihin siten, että joka

10 toisella jaksolla opiskellaan valinnaisainetta ja joka toisella jaksolla valinnaisaineiden kohdalla opiskellaan jotain muuta oppiainetta. Valinnaisaineiden suunnittelussa kysytään kotien/oppilaiden toiveita ja valinnaisaineet päätetään niiden pohjalta. Valinnaisaineet valitaan koko lukuvuodelle keväisin. Valinnaisaineryhmän perustamiseen vaaditaan kuusi oppilasta. Valinnaisaineryhmissä voi opiskella oppilaita eri luokkaasteilta. Valinnaisaineita opettavat koulun opettajat. 7. Muita opetuksen järjestämiseen liittyviä asioita 7.1 Oppilashuolto Oppilashuolto on kokonaisvaltaista oppilaan tukemista koulutyön sujumiseksi. Oppilashuoltoa toteutetaan sekä selvittämällä ja ratkaisemalla olemassa olevia ongelmia että ennaltaehkäisevästi muun muassa kouluterveydenhuollossa. Rääkkylän koulussa noudatetaan sivistyslautakunnan vahvistamaa oppilashuollon suunnitelmaa. Oppilashuollon ohjausryhmä toimii Keski-Karjalan yhteinen oppilashuollon ohjausryhmä. Rääkkylästä siihen kuuluu rehtori-sivistystoimenjohtaja ja kouluterveydenhoitaja tai heidän varahenkilönsä. Oppilashuollon ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Koulukohtaiseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori-sivistystoimenjohtaja, apulaisrehtori, erityisopettajat, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja sosiaalitoimen edustaja. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu koulullamme kaksi kertaa lukukaudessa ja se huolehtii oppilashuollon suunnittelusta. Tämän koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän lisäksi kokoontuu yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä tarvittaessa. Yksilölliseen oppilashuoltotyöryhmään osallistuvat oppilaan luokanvalvoja/luokanopettaja, opinto-ohjaaja, rehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä tai muu asiantuntija, oppilaan vanhemmat ja oppilas itse kulloisenkin tapauksen edellyttämällä kokoonpanolla. Kouluterveydenhoitajan vastaanotto ajanvarauksella on koululla kahdesti viikossa. Vastaanotto alkaa syyslukukauden alkaessa. Koulukuraattori on koululla tavattavissa joka viikko tai tarvittaessa. Koulupsykologi on koululla kerran kuukaudessa tai tarvittaessa. Hammashuollon järjestää Rääkkylän kunta. Lukuvuoden aikana tapahtuviin tarkastuksiin ja hoitoihin menevien oppilaiden ajat toimitetaan hammashuollosta suoraan kotiin. Koulukiusaamiseen puututaan KiVa-koulu-ohjelman mukaisesti.

11 7.2 Turvallisuus- ja kriisisuunnitelmat sekä pelastautumissuunnitelma Rääkkylän koulun turvallisuus- ja kriisisuunnitelmat ja turvallisuuskansio on käytössä. Henkilökunnalle jaetaan henkilökohtaiset pelastautumis- ja turvaohjeet. Koululla on käytössään pelastautumissuunnitelma. Pelastautumisharjoitus- ja sisälle suojautumisharjoitus pidetään kouluilla syyskuun loppuun mennessä. 8. Lukuvuosisuunnitelman seuranta, kehittäminen ja arviointi Vuosikello täydentyy lukuvuonna (Liitteenä vuosikello) Vuosittain valittu työryhmää vastaa kyseisen lukuvuoden lukuvuosisuunnitelman tekemisestä, seurannasta, kehittämisestä ja arvioinnista.

12 Vuosikello Koulu alkaa Elokuu suunnittelukokous Syyskuu Lokakuu syysloma vk 42 Marraskuu Joulukuu Joululoma Tammikuu 2.1. uusi lukukausi alkaa Helmikuu Maaliskuu Talviloma Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Kesäloma alkaa Heinäkuu