OSAAMISELLA HYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSESSA -hanke. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAAMISELLA HYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSESSA -hanke. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö 2012-2014 VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTI"

Transkriptio

1 OSAAMISELLA HYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSESSA -hanke Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTI ILMAJOKI Johdanto Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa -hanke ajoittui vuoden 2012 syyskuun ja 2014 syyskuun välille. Hankkeen vastuullinen toteuttaja oli Tampereen yliopisto, kehittämistyön tieteellisenä johtajana toimi professori Eeva Hujala ja käytännön toteutuksesta vastasivat projektikoordinaattorit Janniina Elo (9/2013 saakka) ja Piia Roos (10/2013 alkaen). Mukaan hankkeeseen ilmoittautui viisi kuntaa: Pori, Ilmajoki, Siuntio, Kurikka ja Masku. Tämän hankkeen tarkoituksena oli henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen johtajuuden ja varhaiskasvatusosaamisen kehittämisellä. Henkilöstön työhyvinvointi ja varhaiskasvatuksen laatu ovat osoittautuneet olevan tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Henkilöstö, joka kokee työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi sekä laadukkaasti toteutetuksi, viihtyy työssään. Työhyvinvointi ja työssä viihtyminen puolestaan innostavat henkilöstöä tekemään parhaansa ja luovat hyvän ilmapiirin, joka on oleellinen osaamisen hyödyntämiselle ja varhaiskasvatuksen laadukkuudelle. Ollakseen laadukasta varhaiskasvatus tarvitsee myös laadukasta johtajuutta, jossa keskeisellä sijalla on pedagoginen johtajuus. Hankkeen seurantaan ja arviointiin ovat osallistuneet professori Eeva Hujala, projektikoordinaattorit Janniina Elo ja Piia Roos sekä asiantuntijat Veijo Nivala ja Elina Fonsén. Myös hankkeen alussa projektille asetetun johtoryhmän tapaamiset ovat olleet oleellinen osa hankkeen edistymisen seurantaa. Johtoryhmään kuului yliopiston edustajien ohella kaksi edustajaa kustakin hankekunnasta. Kokouksia pidettiin yhteensä viisi. Lisäksi hankkeen yhteydessä järjestetyissä koulutustilaisuuksissa on hyödynnetty laajalti varhaiskasvatuksen asiantuntijoita ja tutkijoita. Tässä raportissa on analysoitu ja koottu hankkeen keskeisintä antia varhaiskasvatuksen laadun osalta. Raportin alussa on esitelty alkumittauksen pohjalta tehtyjen kuntakohtaisten kehittämissuunnitelmien keskeisimmät tavoitteet. Näitä kehittämissuunnitelmiin kirjattuja kuntatason tavoitteita peilataan loppumittauksen tuloksiin ja pohditaan edelleen varhaiskasvatuksen tämän hetkisiä vahvuuksia ja 1

2 kehittämistarpeita. Lisäksi raportin yhteyteen on koottu yksityiskohtaiset tiedot sekä alku- että loppumittauksen tuloksista yhteen vedettynä koko kunnan tasolla ja eriteltynä kunkin päiväkodin osalta. Vastaava raportti on laadittu johtajuuden ja työhyvinvoinnin arviointituloksista. Laadunarvioinnin toteuttaminen Laadunarviointi toimii parhaimmillaan peilinä, jota vasten toimijat pystyvät tarkastelemaan omaa toimintaansa. Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa hankkeessa käytetty arviointimittari on tieteellisesti rakennettu. Varhaiskasvatuksen laadun osalta se pohjautuu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2005) ja päivähoidon laadunarviointimalliin (Hujala-Huttunen & Tauriainen 1995; Hujala, Parrila, Lindgren, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999). Hankkeen aikana toteutettiin neljä erillistä mittausta per kunta. Projektin alussa tammikuussa 2013 toteutettiin johtajuuden ja työhyvinvoinnin sekä varhaiskasvatuksen laadun alkukartoitus. Johtajuuden ja työhyvinvoinnin osalta arviointimittari koostui pedagogisen johtajuuden, työyhteisön ilmapiirin ja työhyvinvoinnin sekä siihen liittyvien viestinnän ja tiedonkulun sekä johtajuuden jakamisen ja alaistaitojen osioista. Varhaiskasvatuksen laatua puolestaan kartoitettiin puite-, prosessi ja vaikuttavuustekijöiden sekä sisällöllisten orientaatioiden ja välillisten tekijöiden näkökulmista. Loppumittaus suoritettiin samoilla mittareilla toukokuussa Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnissa vastaajaryhminä olivat vanhemmat ja kasvatushenkilöstö. Arviointiasteikkona mittauksissa käytettiin Likert -asteikkoa 1 5, jossa 1 kuvaa matala laatutaso ja 5 korkea laatutaso. Survey -kysely toteutettiin sähköisen e-lomakkeen avulla ja aineiston käsittelyn suoritti asiantuntija, PsT Kaisa Kirves SPSS for Windows ohjelmalla. Kehittämisen kohdentaminen varhaiskasvatuksen laadun osalta ja kehittämistoiminta Hankkeen alussa suoritettu laadunarviointi tuotti tietoa varhaiskasvatuksen laadun vahvuuksista ja kehittämisen kohteista kunta-, yksikkö- ja ryhmätasolla. Varhaiskasvatusyksiköt laativat esimiestensä johdolla yksikkökohtaiset kehittämissuunnitelmat, jotka painottuivat hieman eri tavoin. Tavoitteiden yhtenäisyyttä koko kunnankin tasolla löytyi ja laadunarviointiin pohjautuvien kehittämissuunnitelmien perusteella Ilmajoen varhaiskasvatus päätti panostaa seuraaviin tekijöihin: lapsen osallisuus leikki (havainnointi, leikkiympäristö/tilat, aikuisen rooli leikissä) sisällölliset orientaatiot (henkilöstön ja vanhempien tietoisuus, toiminnan monipuolisuus) pienryhmätoiminnan kehittäminen Näistä kehittämiskohteista kaksi ensimmäistä koettiin tärkeiksi kautta linjan, kun taas kaksi jälkimmäistä tulivat manituiksi vain joidenkin yksiköiden kehittämissuunnitelmissa. Varhaiskasvatusyksiköiden toteuttamaa kehittämistoimintaa tuettiin hankkeen puitteissa koulutuksen ja konsultaation avulla. Henkilöstölle suunnattuja koulutuksia järjestettiin kolme. Koulutusten teemoina olivat: lasten osallisuus (helmikuu 2013 ja marraskuu 2013) sekä leikki (helmikuu 2014). Lisäksi kehittämistoiminnan tueksi organisoitiin lukupiiritoimintaa. Sen tiimoilta järjestettiin hankekuntien edustajille lukupiirikoulutus Tampereen yliopistolla elokuussa Työyhteisöissä luettavaksi teokseksi suositeltiin Varhaiskasvatuksen käsikirja (Hujala ja Turja 2011). Marraskuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana projektikoordinaattori Piia Roos vieraili kaikissa hankekunnissa kuntakohtaisesti sovittujen aikataulujen ja sisältöjen mukaisesti. 2

3 Konsultaatioihin sisältyi esimiestapaamisia sekä toiminnan havainnointia, keskustelua henkilöstön kanssa ja työiltoja eri yksiköissä. Hankkeen päätösseminaari vietetään Ikaalisten kylpylässä. Alku- ja loppumittauksen yhteenveto Ilmajoen vastausprosentit alkumittauksessa olivat vanhempien osalta 71% ja henkilöstön 97% sekä loppumittauksessa vanhempien osalta 60% ja henkilöstön 94%. Kuten luvuista on nähtävissä, vanhempien vastausprosentti oli arviointien välillä laskenut jonkin verran kuten muissa hankekunnissa. Vastaavasti henkilöstön vastausprosentti oli laskenut hieman, mutta oli edelleen erittäin hyvä. Alin yksikkökohtainen vanhempien vastausprosentti oli 47%, ylin 74%. Henkilöstön osalta yksikkökohtaiset vastausprosentit olivat lähes poikkeuksetta lähellä 100%, josta poiketen yhdessä päiväkodissa vastausprosentti oli 52%. Ilmajoen varhaiskasvatus sai seuraavan kokonaisarvion: Ilmajoki Kokonaislaatu Vanhemmat Henkilöstö ka Alkumittaus Loppumittaus Alkumittaus Loppumittaus 4,39 4,39 4,22 4,33 max n = Tulosten mukaan kokonaislaatu pysyi samana vanhempien arvioimana ja henkilöstön näkemyksen mukaan se oli noussut jonkin verran. Verrattuna koko Suomen aineistoon, jossa vanhempien antaman kokonaisarvion keskiarvo on 4,27 ja henkilöstön 4,31, tulos asettuu keskiarvon yläpuolelle. Vanhempien arvioinnin osalta ero on Ilmajoen eduksi huomattava (+0,22). Tämän raportin liitteenä olevista yksikkökohtaisista arvioinneista on löydettävissä yksityiskohtaisempaa tietoa arvioinnissa tapahtuneista muutoksista. Seuraavaksi kuvataan yksityiskohtaisemmin viiden eri arviointikohteen tuloksia. Liikkeelle lähdetään puitetekijöistä. Mielenkiintoinen yksittäinen kohta liittyy tilojen toimivuuteen, jonka henkilöstö arvioi parantuneen (+0,21) ja vanhemmat huonontuneen (-0,15). Muilta osin vanhempien antama arvio noudatteli pitkälti alkumittauksen tuloksia. Sen sijaan henkilöstö koki tilojen toimivuuden ohella sijaisjärjestelyiden (+0,31) ja ulkotilojen turvallisuuden (+0,28) parantuneen alkumittaukseen verrattuna. Laskua henkilöstön arvioinnissa oli tapahtunut paikkatoiveen toteutumisen osalta (-0,20). Välillisten tekijöiden kohdalla löytyi kolme arviointikohdetta, joissa oli tapahtunut laskua sekä vanhempien että henkilöstön arvioimana. Nämä kohdat liittyivät varhaiskasvatussuunnitelmaprosesseihin. Koska kyseiset prosessit ovat varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja arvioinnissa hyvin keskeisiä, niihin kohdentuvia toimintatapoja kannattaa arvioida uudelleen ja varmentaa prosessien toimivuus. Mielenkiintoista kyllä, Ilmajoen vanhemmat arvioivat kuitenkin näiden arviointikohteiden laadun korkeammaksi kuin vanhemmat koko Suomen aineistossa, mutta henkilöstö puolestaan huonommaksi koko Suomen aineistoon verrattuna. Yksi selittävä tekijä löytyy avoimista vastauksista, joihin henkilöstö oli kirjannut perusteluksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelman puuttumiselle sen, että lapsi oli vasta aloittanut hoidossa eikä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ollut siitä syystä vielä laadittu. Henkilöstön arvioinnissa suuri muutos positiiviseen suuntaan oli tapahtunut ilmapiirissä (+0,22). Kokonaisuutena katsottuna pientä laskua välillisten tekijöiden laadussa esiintyi kuitenkin enemmän kuin nousua. Prosessitekijöiden arvioinnissa muutos alku-ja loppumittauksen välillä oli vanhempien arvioimana suurimmaksi osaksi hyvin pientä. Henkilöstön vastauksissa muutosta oli tapahtunut enemmän ja tämä 3

4 muutos suuntautui kauttaaltaan ylöspäin. Pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen oli yksi Ilmajoen varhaiskasvatuksen kehittämistavoitteista. Tämä osa-alue sai loppumittauksessa henkilöstöltä huomattavan paljon paremman arvion (+0,46) alkumittaukseen verrattuna. Henkilöstö koki myös, että leikkimateriaalit olivat paremmin lasten saatavilla ja liikunnallisuutta huomioitiin aiempaa enemmän. Edelleen panostus lasten osallisuuteen (aloitteellisuuden tukeminen, kysymyksiin ja pohdintoihin vastaaminen) näkyi parantuneena arviointituloksena. Pitkäkestoisen leikin ohella panostaminen sisällöllisiin orientaatioihin oli yksi kehittämishankkeen tavoitteista. Sisällöllisten orientaatioiden suhteen arviointitulos nousi henkilöstön arvioimana koko kunnan tasolla kauttaaltaan. Muutos vaihteli välillä +0,12 ja +0,41. Tulosten perusteella on todettavissa, että työ on tuottanut tulosta ja sisällölliset orientaatiot ovat entistä näkyvämmin läsnä varhaiskasvatuksen arjessa. Yksikkö- ja ryhmäkohtaisesti tarkasteltuna tuloksista löytyy enemmän eroavaisuuksia. Jossakin tapauksissa tulos oli loppumittauksessa hieman alkumittausta alhaisempi, joissakin tapauksissa taas hyvinkin paljon korkeampi. Tästä johtuen on tärkeää pohtia tapahtunutta muutosta yksikkökohtaisesti ja peilata saatuja tuloksia arjen käytäntöihin. On myös hyvä muistaa, että tiettyyn osa-alueeseen panostaminen saattaa jopa näkyä arvioinnin laskuna, koska panostus tuo tulleessaan tietoisempaa suhtautumista kyseiseen osaalueeseen ja sitä myötä myös kriittisyyttä sen toteutumisen arviointiin Vaikuttavuustekijöiden arvioinnissa vanhempien ja henkilöstön ero alku- ja loppumittauksen arvioinneissa oli hyvin vähäinen. Vanhempien arvioinnissa vaihteluväli oli -0,02 +0,13 ja henkilöstöllä -0,01 +0,16. Vastauksen asettuvat myös koko Suomen aineistoon verrattuna samoille linjoille. Alla olevissa taulukoissa on kuvattuna yhteenveto laadunarvioinnista osa-alueittain sekä Ilmajoen että koko Suomen osalta. Ilmajoki Laatutekijät ka Alkumittaus Loppumittaus Alkumittaus Loppumittaus Puitetekijät 4,42 4,41 4,01 4,17 Välilliset tekijät 4,59 4,50 4,34 4,35 Prosessitekijät 4,36 4,37 4,32 4,45 Sisällölliset orientaatiot 3,91 4,03 3,78 4,03 Vaikuttavuustekijät 4,40 4,44 4,19 4,27 KOKO SUOMI vanhemmat henkilöstö ka ka Puitetekijät 4,17 4,03 Välilliset tekijät 4,35 4,47 Prosessitekijät 4,30 4,38 Sisällölliset orientaatiot 3,84 3,96 Vaikuttavuustekijät 4,39 4,27 max n = 16415, ,00 Vanhemmat Henkilöstö max n = Verrattaessa koko Suomen aineistoon, jossa on koottuna yli vanhemman ja yli henkilöstön edustajan vastaukset, Ilmajoen varhaiskasvatuksen saama loppumittauksen arviointitulos asettuu vanhempien arvioinnin osalta kauttaaltaan koko Suomen keskiarvojen yläpuolelle. Tästä näkökulmasta katsottuna Ilmajoen vanhemmat kokivat erityisesti varhaiskasvatuksen puitetekijöiden (+0,25) ja välillisten 4

5 tekijöiden (+0,24) olevan laadukkaita. Myös henkilöstö toi arvioinnissaan esille puitetekijöiden laadukkuuden (+0,14), mutta sen sijaan välilliset tekijät saivat henkilöstön arvioinnissa koko Suomen keskiarvoa heikomman kokonaisarvion (-0,12). Uudelleen suuntaamisen vaihe Pedagogisen tietoisuuden ja varhaiskasvatusosaamisen lisääntymiseen on pyritty vaikuttamaan varhaiskasvatusyksiköissä monitahoisesti. Kehittämishankkeessa mukana olleet yksiköt ovat kohdentaneet kehittämistoimintaa omien tarpeidensa mukaisesti ja se on muotoutunut eri yksiköisissä eri tavoin. Yksiköissä on toteutettu lukupiiritoimintaa ja henkilöstö on osallistunut hankkeen seminaareihin. Lisäksi on esimerkiksi järjestetty yksikkökohtaisia työiltoja ja jatkotyöstetty hankekoulutusten aihepiirejä yhdessä keskustellen. Kehittämishanke on vaikuttanut osaltaan kasvattajayhteisöjen toimintaan ja tuonut tavoitteisiin yhteistä linjausta. Monia yksittäisiä muutoksia on tapahtunut pedagogisissa käytännöissä ja sisällöllisten orientaatioiden näkyvyys osana varhaiskasvatuksen toteuttamista on parantunut. Hankkeen tuottamista tuloksista saatua oppia ja arvioinnin välineitä kannattaa hyödyntää jatkossakin. Yksittäisten ja toisistaan irrallisten kehittämistoimien sijaan varhaiskasvatuksen sisällöllinen kehittäminen vaatii onnistuakseen jatkuvuutta ja pitkän aikavälin suunnitelmallisuutta. Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa -hankkeen päättyminen ei tarkoita sitä, että hankeen aikana esiin nostettujen kehittämistavoitteiden osalta tehty työ olisi päättymässä. Päinvastoin on erittäin tärkeää, että kehittämisprosessit jatkuvat, vaikka hanke päättyykin. Tästä johtuen loppumittauksen tuloksia on perustelua hyödyntää tulevan kehittämistoiminnan suunnittelun pohjana. Tärkeää olisi saada aikaiseksi pidemmän aikavälin suunnitelma, jotta kehittämistoiminnasta muodostuisi suunnitelmallinen ja johdonmukainen kokonaisuus. Asetettujen tavoitteiden toteutumisen arvioiminen on osa tätä prosessia jatkossakin. Sen toteuttamisesta vastaavat yksiköiden esimiehet yhdessä varhaiskasvatuspäällikön kanssa. Työhyvinvoinnin ja johtajuuden arviointituloksia tulee hyödyntää näiden laadunarvioinnin tulosten rinnalla. Kun hankkeen tuloksia arvioidaan koko Ilmajoen varhaiskasvatuksen osalta niin muutoksen suunnan voi todeta olevan oikea. Erityisesti prosessitekijöiden kohdalla kehittämistoiminta on tuottanut tulosta. Vastaus Tarkennettaessa kehittämistoiminnan tavoitteita jatkoa ajatellen tarkastelu kannattaa kohdentaa kokonaislaadun sijaan yksityiskohtaisemmalle tasolle. Kyselyn tulosten perusteella eri yksiköissä on hyvin erilaisia tarpeita. Tämä tarpeiden erilaisuus on nähtävissä erityisesti avoimista vastauksista. Ilmajoen kohdalla yksi keskeinen kysymys onkin se, kuinka kunnan varhaiskasvatuksen sisällä saataisiin hyödynnettyä ja jaettua siellä olevaa osaamista mahdollisimman tehokkaasti niin, että kaikki yksiköt hyötyisivät siitä. Tässä laadunarvioinnin yhteenvedossa ei nosteta esille yksittäisiä kehittämistavoitteita jatkoa ajatellen muista hankekunnista poiketen. Sen sijaan halutaan korostaa kuinka hankkeen aikana on tullut useissa yhteyksissä todettua, kuinka monen hämmennyksen tai negatiivisen palautteen taustalla on vaikuttanut se, että vanhemmat eivät ole välttämättä tienneet riittävästi jostakin kritisoimastaan asiasta. Samoin on todettu, että ainut väylä lisätä vanhempia tietoisuutta siitä, mitä päiväkodeissa tapahtuu, on henkilöstön aktivoituminen tiedottamisessa vanhempien suuntaan. Tähän on jo monia menetelmiä mietitty ja toteutettukin. Kun vanhempien ymmärrys varhaiskasvatuksessa toteutettua toimintaa kohtaa kasvaa, samalla kasvaa myös arvostus ja tietoisuus toiminnan laadukkuudesta. Ammatillinen dialogi henkilöstön ja perheiden kesken nousee keskiöön. Tämän rakentavan ja rehellisen vuoropuhelun avulla pyritään rakentamaan ja laajentamaan yhteistä ymmärrystä siitä, mistä varhaiskasvatuksessa on kyse. Lapsen VASU - prosessi kiinnittyy tähän läheisesti. 5

6 6

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Eeva Hujala, Veijo Nivala ja Janniina Elo Professori Eeva Hujala,

Lisätiedot

Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto

Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatuksessa LAADUNARVIOINTI -Ilmajoki- Eeva Hujala ja Piia Roos Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin vastausprosentit Alkumittaus 71% 97% Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu 1 22.08.2012

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu 1 22.08.2012 Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu 1 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan jaosto 22.08.2012 Kokoustiedot Aika 22.08.2012 Keskiviikko, heti tuotantolautakunnan kokouksen jälkeen Paikka

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2013 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2013. Osalle vanhemmista päiväkodin johtaja lähetti kyselylinkin sähköpostilla. Kyselyyn

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin

Lisätiedot

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Pienryhmätoimintaan on mahdollisuus päivittäin.

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö

Lisätiedot

Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012

Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012 Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012 Jyrki Reunamo Orientaatiokonferenssi 23.5.12 Orientaatioprojektin kotisivut: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/ Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JOHTAMINEN Marianna Kokko ja Susanna Grönberg Lopen kunta

OSALLISUUDEN JOHTAMINEN Marianna Kokko ja Susanna Grönberg Lopen kunta OSALLISUUDEN JOHTAMINEN Marianna Kokko ja Susanna Grönberg Lopen kunta 21.11.2018 2 MITÄ ON OSALLISUUS? viitekehys, THL työpaperi 33/2017 Käsitettä on kutsuttu sateenvarjokäsitteeksi, joka kokoaa näkökulmia

Lisätiedot

VERKOSTOISTA VOIMAA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN LAATUA JA TYÖHYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSEEN loppuraportti

VERKOSTOISTA VOIMAA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN LAATUA JA TYÖHYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSEEN loppuraportti VERKOSTOISTA VOIMAA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN LAATUA JA TYÖHYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSEEN loppuraportti EEVA HUJALA JA ELINA FONSÉN Kasvatustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto 2012 Sisällys I HANKKEEN

Lisätiedot

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k. LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä

Lisätiedot

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan

Lisätiedot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn

Lisätiedot

Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa projektin loppuraportti

Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa projektin loppuraportti Työyhteisön pedagoginen kehittäminen työhyvinvoinnin perustana päivähoidossa projektin loppuraportti Eeva Hujala ja Elina Fonsén sekä hankkeen kirjoittajaryhmä Katri Aronen ja Riitta Ranta, Hanna Riihijärvi,

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi 2018-2019 Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Sastamalan kaupunki Varhaiskasvatuksen aluejohtaja Marjut Vuokko Tampere 24.3.2017 4.4.2017 2 Vasu työ Ensin Ohjausryhmä - varhaiskasvatuksen päällikkö - varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli

Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Laatukriteereitä PALVELUTASO SAATAVUUS tieto erilaisista varhaiskasvatusvaihtoehdoista ja niihin hakemisesta on helposti saatavilla varhaiskasvatuspalveluja pystytään

Lisätiedot

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä EIJA KAMPPURI LASTENTARHANOPETTAJA, KM VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUSFOORUMI 17.5.2018, JOENSUU Työpajan sisältö 2 esitellään pedagoginen

Lisätiedot

Esimerkkejä pedagogisen dokumentoinnin prosesseista eri tasoilla

Esimerkkejä pedagogisen dokumentoinnin prosesseista eri tasoilla Esimerkkejä pedagogisen dokumentoinnin prosesseista eri tasoilla 1. Lapsen taso Jokaisen lapsen yksilöllinen varhaiskasvatus rakentuu osana pedagogisen dokumentoinnin prosessia. Dokumentit lapsen elämästä

Lisätiedot

Kehittämiskohteiksi nostetaan väittämät, joiden kohdalla arvo on < 4,3. Vahvuuksia muodostavat väittämät, joiden arvo on vähintään = 4,3.

Kehittämiskohteiksi nostetaan väittämät, joiden kohdalla arvo on < 4,3. Vahvuuksia muodostavat väittämät, joiden arvo on vähintään = 4,3. 1 VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2017 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä lomakkeella keväällä 2017. Kyselyyn vastasi 152 huoltajaa, mikä on 33 vastausta vähemmän kuin viime vuonna. Vastausprosentti

Lisätiedot

MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto Elina.fonsen@ediva.fi

MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto Elina.fonsen@ediva.fi MITEN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA VOIDAAN JOHTAA? KT Elina Fonsén Ediva oy/tampereen yliopisto Elina.fonsen@ediva.fi MITÄ JOHDETAAN, KUN JOHDETAAN PERHEPÄIVÄHOIDON PEDAGOGIIKKAA? Millaista on perhepäivähoidon

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 3/5, Osallisuus toiminnan suunnittelun ja eheytetyn toiminnan näkökulmasta

Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 3/5, Osallisuus toiminnan suunnittelun ja eheytetyn toiminnan näkökulmasta Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa 3/5, Osallisuus toiminnan suunnittelun ja eheytetyn toiminnan näkökulmasta Elina Kataja ja Opetushallitus Projektityöskentely eheytettynä

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa kuvaamme, miten varhaiskasvatusta käytännössä pedagogisesti toteutetaan Meripirtissä.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki 12.11.2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42 Varhaiskasvatuksen henkilöstö 2017 Luotu 21.02.2017 15:42 Vastaajastatistiikat Nimi Arvioijat Vastaamassa Vastannut Kärkölä varkahenkilöstö 22 22 17 Yhteensä 22 22 17 Vastausprosentti 100% Lopettaneet

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI JOHTAJUUS JA VARHAISKASVATUKSEN LAATU PROJEKTI

LOPPURAPORTTI JOHTAJUUS JA VARHAISKASVATUKSEN LAATU PROJEKTI LOPPURAPORTTI JOHTAJUUS JA VARHAISKASVATUKSEN LAATU PROJEKTI Eeva Hujala ja Elina Fonsén Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen yksikkö 2009 Sisältö Tiivistelmä... 1 1 Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Johtamisen

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut 16.4.2015 VARHAISKASVATUKSEN STRATEGISET VALINNAT 2011-2015

Lisätiedot

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Koulut vastaajaryhmittäin Yleistä Kysely toteutettiin syysloman jälkeisillä kolmella viikolla.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 26 Koulutuslautakunta Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi Varhaiskasvatuspalvelut 1. Uusi esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelma käytäntöön Esiopetus-

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA 27.1.2017 Elisa Helin Opetushallitus Matkaa voi jatkaa vain sieltä, missä ollaan nyt. Ei sieltä, missä ei olla enää. Vain

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JOHTAMINEN. Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö

OSALLISUUDEN JOHTAMINEN. Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö OSALLISUUDEN JOHTAMINEN Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö MITÄ ON OSALLISUUS? VIITEKEHYS, THL työpaperi 33/2017 Käsitettä on kutsuttu sateenvarjokäsitteeksi, joka kokoaa näkökulmia ja lähestymistapoja.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven

Lisätiedot

Huittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma

Huittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma 1 Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Arviointisuunnitelma 2019 2021 2 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 3 2. Laatutyön organisointi... 3 3. Arvioinnin vuosikello... 4 4. Arvioinnin tasot... 6

Lisätiedot

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere 8.11.2016 Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Taustaa Orientaatioprojekti 2008-2014 Toinen vaihe 2014-2016. Suomesta projektissa mukana Espoo, Helsinki,

Lisätiedot

JOHDANTO. vasun käyttöopas

JOHDANTO. vasun käyttöopas JOHDANTO Keskustelu uuden Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Vasu) ympärillä on käynyt kiivaasti jo pitkään. Yhtäällä uusi Vasu nähdään mahdollisuutena kehittää varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi

Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi Katri Takala, Kajaanin AMK & Jarmo Liukkonen, Jyväskylän yliopisto 23.09.2014 LLP, Comenius Multilateral Project 5 17999-LLP-2011-GR-COMENIUS-CMP

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA 2016 2018 Sisällysluettelo sivu Taustaa 3 Laatutyön organisointi 3 Arvioinnin vuosikello 4 Arvioinnin tasot 6 Arviointikohteet vuosina

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot OSAII Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot Tukimateriaalin rakenne OSA I Johdanto pedagogiseen dokumentointiin Videoluento 1: Johdanto, Kirsi Tarkka OSA

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi

Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi Tunne-elämän kehittämisprosessi Maaliskuu Satakielen päiväkoti valittiin ppky Selänteen kehittämisyksiköksi

Lisätiedot

Johtajan rooli varhaispedagogiikan kehittämisessä

Johtajan rooli varhaispedagogiikan kehittämisessä Johtajan rooli varhaispedagogiikan kehittämisessä Eeva Hujala Tampereen yliopisto Educa 2014 Varhaiskasvatusseminaari Päiväkodin johtajien työtaakasta tuli kohtuuton (2013) Hälyttävää: alaisten määrä lisääntynyt

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSEN NIMI: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa Torstai 10.11.2016 Muotoiluakatemia Piispankatu 8 70100 Kuopio Jaana Lappalainen Palvelupäällikkö Kasvun ja oppimisen palvelualue

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Johdanto videoluentoihin

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Johdanto videoluentoihin Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Johdanto videoluentoihin Luennoitsija Noora Heiskanen KM, väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto Mallilomake ja ohjeistus (OPH) Tukimateriaali lapsen varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

1.2 Paikallinen opetussuunnitelma ja sen kehittäminen

1.2 Paikallinen opetussuunnitelma ja sen kehittäminen 1.2 Paikallinen opetussuunnitelma ja sen kehittäminen Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen esiopetuksen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään

Lisätiedot

Lapsi, sinä olet tähti!

Lapsi, sinä olet tähti! Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Päälle liimatut menetelmät vs. toimintakulttuurin kriittinen arviointi Mukaillen Fonsen & Parrila 2016 1.

Lisätiedot

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

JOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA

JOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA JOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA VUOSI/ KUUKAUSI PEDAGOGISEN JOHTAMISEN TEHTÄVÄ/TOIMINTO TEHTÄVÄN/TOIMINNON TARKOITUS KÄYTÖSSÄ OLEVA TYÖMENETELMÄ SEURANTA / ARVIOINTI KUUKAUSITTAIN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Lappi

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Lappi Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Lappi TOIMINTAKULTTUURI YKSIKÖSSÄMME Tarjoamme lapsille hoivaa ja huolenpitoa maanantaista sunnuntaihin 24/7 Varhaiskasvatusta toteutetaan huomioiden lapsen hoitovuorot

Lisätiedot

Sisällys. Suomen Varhaiskasvatus ry... 2. Esipuhe... 3. Lapsen äänen priimusmoottori, Leena Turja... 8 Eeva Hujala. Juhlamosaiikkia...

Sisällys. Suomen Varhaiskasvatus ry... 2. Esipuhe... 3. Lapsen äänen priimusmoottori, Leena Turja... 8 Eeva Hujala. Juhlamosaiikkia... Sisällys Suomen Varhaiskasvatus ry... 2 Esipuhe... 3 Lapsen äänen priimusmoottori, Leena Turja... 8 Eeva Hujala Juhlamosaiikkia... 12 Pedagogisia näkökulmia lasten osallisuuden tukemiseen varhaiskasvatuksessa..

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen oppivat yhteisöt ja seutukunta. Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi

Varhaiskasvatuksen oppivat yhteisöt ja seutukunta. Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi Varhaiskasvatuksen oppivat yhteisöt ja seutukunta Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi Valtionavustus varhaiskasvatuksen kehittämiseen Opetushallitus Avustuksen tavoitteena

Lisätiedot

MUHOKSEN KUNTA. Tenavat ryhmäperhepäiväkoti. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle

MUHOKSEN KUNTA. Tenavat ryhmäperhepäiväkoti. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle MUHOKSEN KUNTA Tenavat ryhmäperhepäiväkoti TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle 2017 2018 Hyvinvointilautakunnan 31.10.2017 hyväksymä Tenavien ryhmäperhepäivähoidon toimintasuunnitelma toimikaudelle 2017-2018

Lisätiedot

Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala

Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva: Mäntsälän ja Pornaisten kuntien alueella järjestettävä varhaiskasvatus Projektissa

Lisätiedot

Kyselyn toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).

Kyselyn toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi). 1 KYSELY YKSITYISILLE PERHEPÄIVÄHOITAJILLE Opetushallitus julkaisi syksyllä 2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jotka ohjaavat kaikkea varhaiskasvatustoimintaa Suomessa. Perusteiden pohjalta kaikki

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutokset vanhempien arvioimana

Varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutokset vanhempien arvioimana Varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutokset vanhempien arvioimana 27.9.2017 I Anna-Maija Puroila, Susanna Kinnunen Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari Tutkimuksen taustaa Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Jaettu johtajuus -jaettua tietoisuutta, vastuuta ja toimintaa Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi

Jaettu johtajuus -jaettua tietoisuutta, vastuuta ja toimintaa Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi Jaettu johtajuus -jaettua tietoisuutta, vastuuta ja toimintaa Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi Johanna Heikka Tampereen yliopisto ja Macquarie University Käsitteen täsmentäminen Varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma

Yksikön toimintasuunnitelma Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kaskisavu-Pentinkulma 30.10.2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen johtamisen arki

Varhaiskasvatuksen johtamisen arki Varhaiskasvatuksen johtamisen arki Eeva Hujala Varhaiskasvatuksen VI johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2012 Leadership is one of the most observed and least understood phenomena on earth Johtajuus tutkimuskohteena:

Lisätiedot

Kehittävä palaute osana varhaiskasvatuksen arkea

Kehittävä palaute osana varhaiskasvatuksen arkea Kehittävä palaute osana varhaiskasvatuksen arkea Toiminnan kehittäminen ja arviointi 29.11.2017 Jaakko Forsell 1 Kehittävä palaute hanke 1.8.2016 31.12.2017 Opetushallituksen tukema 12 kunnan yhteishanke

Lisätiedot

Mitä perhepäivähoidossa todella tapahtuu?

Mitä perhepäivähoidossa todella tapahtuu? Mitä perhepäivähoidossa todella tapahtuu? Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto Orientaatioprojektin kotisivut: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/ Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto VASU17- Kainuu ja Kajaani Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani 8.11.2016 Kaukametsä opisto Johtoryhmä mukana Vasu17- luonnoksen työstämisessä OPH:n tilaisuuksissa Ohjausryhmän perustaminen

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

LUUMÄEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

LUUMÄEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA LUUMÄEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017 2018 Varhaiskasvatuksemme pohjautuu Luumäen varhaiskasvatussuunnitelmaan 2017 ja kunkin Lapsen (omaan) varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Luumäen kunnan

Lisätiedot

Jaettu pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksen kehittämisen ja osaamisen edistämisen välineenä

Jaettu pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksen kehittämisen ja osaamisen edistämisen välineenä Jaettu pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksen kehittämisen ja osaamisen edistämisen välineenä Helmikuu 2019 Varhaiskasvatuksen laadun arvioiminen Hyvinkää Varhaiskasvatuksen arviointi on varhaiskasvatuslaissa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lippukunnanjohtajan. Tämän kortin omistaa:

Lippukunnanjohtajan. Tämän kortin omistaa: Lippukunnanjohtajan KOULUTTAUTUMISKORTTI Lippukunnanjohtajana olet vastuullisessa, mutta antoisassa pestissä. Tähän korttiin on koottu asioita, joiden osaaminen helpottaa työtäsi lippukunnanjohtajana.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten

Lisätiedot