kansilehti METROLINJA PASILASTA HELSINKI VANTAAN LENTOASEMALLE 1

Transkriptio

1 2006 kansilehti METROLINJA PASILASTA HELSINKI VANTAAN LENTOASEMALLE 1

2 TYÖRYHMÄ Seppo Vepsäläinen HKL, pj Paavo Vuonokari KSV/L Pertti Kare KSV Timo Lepistö KSV Teo Tammivuori KSV Pekka Holopainen KV/ Geo Pentti Myllymäki HKL Tuula Helasvuo KSV Arto Siitonen HKL, siht. johtoryhmä ja konsultti KONSULTTI Pentti Murole Ragnar Wikström Pentti Vuorikari Raimo Vuori Pauliina Kuronen WSP LT-Konsultit Oy WSP LT-Konsultit Oy WSP LT-Konsultit Oy WSP LT-Konsultit Oy WSP LT-Konsultit Oy 2

3 TÖÖLÖNLINJA LÄHTÖKOHTANA Töölön metrolinja Pasilaan seuraa oheisen kuvan esittämää KSV:n vuonna 2002 esittämää linjakaaviota. Tämä kaavio oli perustana laadittaessa metrolinjan vaihtoehtoja. Kuvassa esiintyy Pisara-rata sekä Töölön metrolinjan jatko Laajasaloon. Töölönlinja lähtökohtana 3

4 HKL JA AUTOMAATTIMETRO Helsingin kaupungin liikennelaitos tilasi konsulttityön nimellä: Alustavan tilavaraussuunnitelman laatiminen metron toisen linjan Kamppi Pasila jatkamisesta Pasilasta lentoasemalle. Työn lähtökohtana olivat automaattimetron ideointityössä tehdyt havainnot. Tilaaja määritteli tutkittavat vaihtoehdot seuraavasti: Vaihtoehto 1 Nopea linkki välillä keskusta- Pasila - lentoasema, joka voi jatkua lentoaseman pohjoispuolelle Hyrylään. Nopean linkin ideana on toteuttaa mahdollisimman halvalla korkeatasoinen yhteys lentoasemalta Helsingin keskustaan. Vaihtoehto 2 Mahdollisimman paljon linjauksen lähiympäristöä palveleva metro keskusta - Pasila Lentoasema. Jotta saataisiin potkua lentokenttämetron toteuttamiselle niin metron tulisi luoda edellytyksiä sellaiselle uudelle maankäytölle, joka ei vielä sisälly kaupunkien (HKI/Vantaa) suunnitelmiin. 4

5 LENTOKENTÄN SUORASTA RAIDEYHTEYDESTÄ ON KESKUSTELTU PARI VUOSIKYMMENTÄ Finnairin Finnairin puheenvuoro puheenvuoro PKS:n PKS:n raidevision raidevision puheenvuoro puheenvuoro RHK:n RHK:n visiotarkastelujen visiotarkastelujen eräs eräs vaihtoehto vaihtoehto Ilaskiven Ilaskiven puheenvuoro puheenvuoro Savonradan Savonradan puheenvuoro puheenvuoro 5

6 TARKASTELUUN OTETTIIN LOPUKSI NELJÄ VAIHTOEHTOA A. Mahdollisimman suora tunneliyhteys Pasilasta Metsälän ja Maunulan kautta Vantaanporttiin ja edelleen Aviapoliksen kautta lentoasemalle. B. Tuusulantietä seuraava osittain pinnassa kulkeva vaihtoehto. Asemat Metsälässä, Maunulassa, Tikkurilantiellä ja lentoasemalla. C. Suora maankäyttölinja tunnelina. Asemat sijaitsevat Olympiakylässä, Metsälässä, Maunulassa, Pakilassa, Paloheinässä, Tammistossa, Kartanonkoskella, Vantaanportissa, Aviapoliksessa sekä lentoasemalla. D. Viikin linja, jonka asemat sijaitsevat Pasilassa, Metsälässä, Kumpulassa, Viikkissä, Kivikossa, Malmin lentoasemalla, Malmilla, Vantaanporttissa, Aviapoliksessa sekä lentoasemalla 6

7 VAIHTOEHTOJEN RAKENNUSKUS- TANNUKSIA TUTKITTIIN KUSTANNUS- MALLILLA LINJAVAIHTOEHTOJEN PERUSLUKUJA Asukkaat Työpaikat Yhteensä Linjan kustannus Linjan kustannus per vaikutusalueen asukas Suora linja ,5 20 Tuusulantien linja ,5 19 Viikin linja ,5 21 Suora väliasematon ,5 16 Suora maankäyttölinja ,0 25 Km Meur/km Metrovertailu lentoasemalle 2005 Rakentamisen yksikköhinnat Rakennetyypin yksikköhinta MEUR Katurata ROW rata Tunneli Silta Ratikka 1,5 1,7 7,6 8,4 10,1 0,3 0,2 0,0 0,0 2,5 7 Kaukalo Pinta-asema Pinta-asema joka liittyy vanhaan Tunneliasema 1 lippuhalli Tunneliasema 2 lippuhallia MEUR Päärata 0,0 3,4 12,0 10,9 11,8 5,9 4,2 30,3 50,5 3,4 Kaupunkirata 0,0 5,0 12,0 9,3 11,8 5,0 1,7 25,2 32,0 4,2 Pikaraitiotie 5,9 4,2 7,6 9,3 10,1 0,7 1,3 18,5 23,5 6,4 Metro 0,0 4,5 8,4 9,3 10,9 5,0 2,5 15,0 24,0 6,7 Minimetro 0,0 2,5 6,7 8,4 10,1 5,0 0,0 18,5 23,5 5,9 Nauha

8 kustannustaulukko 8

9 MITÄ LINJAT MAKSAVAT Milj. euroa Tuusulantietä seuraten, 4 asemaa 270 Suora Suora tunneli, tunneli, 4 asemaa 279 Suora Suora maankäyttölinja, asemaa 377 Viikin Viikin ja ja Malmin Malmin kautta, kautta, 8 asemaa 415 LINJAVAIHTOEHTOJEN PERUSLUKUJA Asukkaat Työpaikat Yhteensä Linjan kustannus Linjan kustannus per vaikutusalueen asukas Suora linja ,5 20 Tuusulantien linja ,5 19 Viikin linja ,5 21 Suora väliasematon ,5 16 Suora maankäyttölinja ,0 25 Km Meur/km 9

10 LINJAVAIHTOEHTOJEN SUHDE MAANKÄYTTÖÖN YTV YTV PLJ PLJ maankäyttölukuja maankäyttölukuja lentokenttämetron lentokenttämetron ja ja kehäradan kehäradan asemien asemien vaikutusalueilla. vaikutusalueilla. Ensimmäinen Ensimmäinen luku luku osoittaa osoittaa asukasmäärän, asukasmäärän, toinen toinen luku luku työpaikkamäärän työpaikkamäärän Eri linjavaihtoehtojen lähivaikutusalueen asukkaat ja työpaikat Asukasta ja työoaikkaa kävelyetäisyydellä Suora linja Tuusulantien linja Viikin linja Suora maankäyttölinja Työpaikat Asukkaat LINJAVAIHTOEHTOJEN PERUSLUKUJA Asukkaat Työpaikat Yhteensä Linjan kustannus Linjan kustannus per vaikutusalueen asukas Suora linja ,5 20 Tuusulantien linja ,5 19 Viikin linja ,5 21 Suora väliasematon ,5 16 Suora maankäyttölinja ,0 25 Km Meur/km 10

11 Eri linjavaihtoehtojen lähivaikutusalueen asukkaat ja työpaikat Asukasta ja työoaikkaa kävelyetäisyydellä LINJAVAIHTOEHTOJEN PERUSLUKUJA Suora linja Tuusulantien linja Viikin linja Suora maankäyttölinja Työpaikat Asukkaat LINJAVAIHTOEHTOJEN PERUSLUKUJA Asukkaat Työpaikat Yhteensä Linjan kustannus Linjan kustannus per vaikutusalueen asukas Suora linja ,5 20 Tuusulantien linja ,5 19 Viikin linja ,5 21 Suora väliasematon , Suora maankäyttölinja ,0 25 Km Meur/km

12 HKL:N LIIKENNEVIRTAENNUSTEET KEHÄRATA ON, KEHÄRATA ON, MIELENKIINTOINEN MIELENKIINTOINEN HAVAINTO: METRON HAVAINTO: METRON LIIKENNE KASVAA LIIKENNE KASVAA KEHÄRADAN MYÖTÄ KEHÄRADAN MYÖTÄ NOIN 7 %. SAMOIN NOIN 7 %. SAMOIN TAPAHTUU TAPAHTUU KEHÄRADALLA.. KEHÄRADALLA.. KEHÄRATA KEHÄRATA ON, LIIKENNE ON, LIIKENNE METROLLA METROLLA NOIN 10 % NOIN 10 % SUUREMPI SUUREMPI KEHÄRATA, LÄNSIMETRO, TÖÖLÖN METRO, VIIKIN METROHAARA, LAAJASALON METRO JA METRO LENTOKENTÄLLE, VÄLIASEMAT METSÄLÄ, MAUNULA, VANTAAN PORTTI JA AVIAPOLIS MATKUSTAJAT AAMUHUIPPUTUNTINA 2025 LÄNSIMETRO, TÖÖLÖN METRO, VIIKIN METROHAARA, LAAJASALON METRO JA METRO LENTOKENTÄLLE, VÄLIASEMAT METSÄLÄ, MAUNULA, VANTAAN PORTTI JA AVIAPOLIS MATKUSTAJAT AAMUHUIPPUTUNTINA 2025 KEHÄRATA EI, KEHÄRATA EI, MIELENKIINTOINEN MIELENKIINTOINEN HAVAINTO: METRON HAVAINTO: METRON LIIKENNE ON NYT LIIKENNE ON NYT NOIN 7% PIENEMPI. NOIN 7% PIENEMPI. KEHÄRATA EI, KEHÄRATA EI, LIIKENNE LIIKENNE METROLLA METROLLA NOIN 10% NOIN 10% PIENEMPI PIENEMPI LÄNSIMETRO, TÖÖLÖN METRO, VIIKIN METROHAARA, LAAJASALON METRO JA METRO LENTOKENTÄLLE, VÄLIASEMAT METSÄLÄ, MAUNULA, VANTAAN PORTTI JA AVIAPOLIS MATKUSTAJAT AAMUHUIPPUTUNTINA 2025 LÄNSIMETRO, TÖÖLÖN METRO, VIIKIN METROHAARA, LAAJASALON METRO JA METRO LENTOKENTÄLLE, EI VÄLIASEMIA MATKUSTAJAT AAMUHUIPPUTUNTINA

13 HKL:N ENNUSTEET 2 JOS ON METRO, JONKA JOS ON METRO, JONKA VÄLIASEMAT SIJAITSEVAT VÄLIASEMAT SIJAITSEVAT METSÄLÄSSÄ, MAUNULASSA, METSÄLÄSSÄ, MAUNULASSA, VANTAAN PORTILLA JA VANTAAN PORTILLA JA AVIAPOLIKSESSA KEHÄRADAN AVIAPOLIKSESSA KEHÄRADAN LIIKENNE ON 5% SUUREMPI LIIKENNE ON 5% SUUREMPI KUIN VARSINAISESSA KUIN VARSINAISESSA KEHÄRATAENNUSTEESSA. KEHÄRATAENNUSTEESSA. HKL:N LIIKENNEVIRTAENNUSTEET KEHÄRATA, LÄNSIMETRO, TÖÖLÖN METRO, VIIKIN METROHAARA JA METRO LENTOKENTÄLLE VÄLIASEMAT METSÄLÄSSÄ, MAUNULASSA, VANTAAN PORTILLA JA AVIAPOLIKSESSA MATKUSTAJAT AAMUHUIPPUTUNTINA 2025 JOS ON METRO, JOLLA EI OLE JOS ON METRO, JOLLA EI OLE VÄLIASEMIA KEHÄRADAN VÄLIASEMIA KEHÄRADAN LIIKENNE ON SAMA KUIN KUIN LIIKENNE ON SAMA KUIN KUIN VARSINAISESSA VARSINAISESSA KEHÄRATAENNUSTEESSA, KEHÄRATAENNUSTEESSA, HKL:N LIIKENNEVIRTAENNUSTEET KEHÄRATA, LÄNSIMETRO, TÖÖLÖN METRO, VIIKIN METROHAARA JA SUORA METRO LENTOKENTÄLLE EI VÄLIASEMIA MATKUSTAJAT AAMUHUIPPUTUNTINA

14 LENTOKENTTÄMETRON LIIKENNÖINTI Lentokenttämetron liikennöinti perustuu noin 3000 matkustajan huipputuntiliikenteeseen. Vuoroväliksi on oletettu 4 minuuttia junien ajaessa kolmen vaunun eli nykyiseen nähden puolentoista yksikön kokoonpanolla. Tällöin yhden yksikön (1,5 perinteistä yksikköä) matkustajakapasiteetti on 330 matkustajaa. Mitoittavaksi liikennemääräksi tulee liikenne Pasilan eteläpuolella. Tällä osuudella koko kapasiteetti on käytössä. Pasilan pohjoispuolisella lentokenttäosuudella metron kapasiteetista on käytössä noin 60%. Oheisessa taulukossa on vertailtu lentokenttämetron liikennöintiä eräisiin muihin hankkeisiin. 0,30 Ratahankkeiden kustannus per matkustajakilometri Euroa per matkustaja-km 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 Infran kustannus / matkustaja-km Liikennöinti / matkustaja-km 0,00 Kehärata Klaukkalan rata Nummelan rata Pasila-Lentokenttä metro Kamppi-Pasila metro Länsimetro Oikorata 14

15 MATKA-AJAT Jos kehärata ja lentokenttämetro eivät toteudu v 2025 mennessä, koko seudun joukkoliikenteen matka-aikasuorite on 246,4 miljoonaa tuntia. Jos vain kehärata toteutuu, matka-aikasuorite pienenee 243,6 milj. tuntiin (oletus: toinen metrolinja on toteutunut muilta osin). Jos kehärata ei ole toteutunut, mutta lentokenttämetro on ilman väliasemia, matka-aikasuorite on 245,0 miljoonaa tuntia. Jos kehärataa ei ole, mutta lentokenttämetro on toteutettu väliasemin, matka-aikasuorite on 244,0 miljoonaa tuntia. Jos sekä kehärata että lentokenttämetro ilman väliasemia on toteutettu, matka-aikasuorite on 242,4 miljoonaa tuntia. Jos sekä kehärata että lentokenttämetro väliasemin on toteutettu, matka-aikasuorite on 241,3 miljoonaa tuntia. MOLEMMAT RATAHANKKEET TUOVAT MERKITTÄVIÄ MATKA-AIKASÄÄSTÖJÄ JA SITÄ KAUTTA MYÖS UUSIA KÄYTTÄJIÄ JOUKKOLIIKENTEESEEN. JOS MOLEMMAT HANKKEET TOTEUTETAAN, SAADAAN AIKAAN PARAS KOKONAISVAIKUTUS. Kehärata / metroyhdistelmien vertailua matka-ajan suhteen koko seudulla (HKL, S.Ve, M, Va) vaihtoehto matka-aika milj.h/v Indeksi milj.h/v milj. /v 0 ei kehärata, ei metroa ,0 - - ma on kehärata, ei metroa ,8 2,8 21,0 me1 ei kehärata, on väliasematon metro ,4 1,4 10,5 me2 ei kehärata., on väliasemallinen metro ,0 2,4 18,0 ma+me1 on kehärata ja väliasematon metro ,4 4 30,0 ma+me2 on kehärata ja väliasemallinen metro ,9 5,1 38,2 15

16 LISÄMATKUS- TAJAT JA LIPPUTULOT Karkea arvio lisämatkamääristä ja lipputuloista ( 0,75 /matkustaja )(HKL, S.Ve, M.Va) vaihtoehto milj. matk/v lipputuloja milj. /v 0 ei kehärata, ei metroa ma on kehärata, ei metroa me1 ei kehärata, on väliasematon metro 1,3 1,0 me2 ei kehärata., on väliasemallinen metro 2,2 1,7 ma+me1 on kehärata ja väliasematon metro 3,5 2,6 ma+me2 on kehärata ja väliasemallinen metro 5,0 3,8 Joukkoliikenteen kokonaismatka-aika Milj. tuntia vuodessa milj.h/v 16

17 PITUUSLEIKKAUKSET profiili suora 17

18 profiili suora 10- Suoran tunnelilinjan superpoikkileikkaus on ratkaisu, jossa samaa tunnelia käytetään sekä metrolle että junille. Tällaisen tunneliratkaisun rakennuskustannukset Pasilasta lentokentälle ovat noin 400 miljoona euroa Normaalin metrotunnelin poikkileikkaus pelastusnousun kohdalta 18

19 profiili tuusulantie loppu Metroaseman pituus on vain 65 metriä. Asemilla on yksi lippuhalli, jonne noustaan aseman laituritason ylittävältä välitasolta. Liukuportaan suunta on näin vapaasti valittavissa. Laiturin pelastuskäytävä on laituritason alla. Nousukuilu sijaitsee toisessa päässä asemaa. 19

20 linjat ja tuleva maankäyttö LINJAVAIHTOEHDOT JA TULEVA MAANKÄYTTÖ Linjavaihtoehtojen asemapaikkojen tulevaa maankäyttöä on tarkasteltu lähinnä ajankohtaisten kaavoitusohjelmien ja/tai maankäyttökaavioiden pohjalta. Vantaalla pohjana on käytetty Kehä-radan raportissa julkaistua materiaalia. Erityisen merkittäviä kohteita Helsingin alueella ovat Pasila, Metsälä, Suursuo, Kumpula-Arabianranta, Viikki ja Malmin lentokenttäalue. Vantaalla Vantaan portin alue on saavuttamassa täyden laajuutensa, Aviapolis on sen sijaan hyvinkin voimakas kehittämiskohde. Ns. maankäyttöpainotteisessa suorassa linjassa ehdotetaan asemien sijoittamista muiden lisäksi Olympiakylään, Pakilaan, Tammistoon ja Kartanonkoskelle. 20

21 Nino Zuchin Pasilaa KESKI-PASILA Kaavoitusohjelma: Keski-Pasilassa vapautuu tulevina vuosina yhteensä noin 18,3 hehtaaria maa-alueita kaupunkirakentamiselle. Vuonna 2005 aloitetaan asemakaavoituksen valmistelu. Keski-Pasilan keskeiset osat suunnitellaan liike-, toimisto-, hallinto- ja palvelualueeksi sekä asuntoalueeksi. Ydinosia kehitetään Helsingin keskustan osana. Paikallisesti tavoitteena on yhdistää rata-alueen jakama Itä- ja Länsi-Pasila ja luoda alueesta Pasilan keskus. Rautateiden henkilöliikenteen kehittämismahdollisuudet turvataan Töölön metron puitesuunnitelmassa esitetty Pasilan asema, laituritaso +4. Laituritason korkeus saattaa olla järkevää alentaa tasolle +1. keskipasilan asema Pasilassa väestönsuoja ohitetaan pohjoispuolitse Radanrakentajantien linjausta seuraten. Pasilan aseman paikka P- E suunnassa riippuu tulevan rakentamisen tasonvaihtoperiaatteista. Kaupunkisuunnitteluvirasto tutkii laituri- ja pysäköintijärjestelmän vaikutuksia aseman sijaintiin. 21

22 pasilan poikkileikkaus Keski-Pasilan kehittämisen kannalta toiminnallisesti paras ratkaisu olisi aseman sijoittaminen mahdollisimman lähelle Pasilan siltaa. Syvävaihtoehto vapauttaisi ongelmista, mutta ainakin tässä vaiheessa se on vasta kakkosoptiona. 22

23 Metsälän asema on edullista sijoittaa kuvassa esitettyyn paikkaan, jossa se liittyy alueelle hahmotettuun sisäiseen puistoakseliin.. METSÄLÄ Metsälän alue on kerta kaikkiaan mielenkiintoinen maankäytön ja liikenteen kehittämiskohde. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut luonnoksen alueen kehittämisestä. Luonnoksessa maaliikennekeskuksen alue on muutettu asuin- ja työpaikka-alueeksi. Hanketta tulisi jatkaa edelleen itään Tuusulantielle saakka tiivistämällä nykyistä Etumetsän työpaikka-aluetta varsinaiseksi tiiviin keskustatoiminnan alueeksi. Tämä alue kytkeytyisi Käpylän asemaan. Jos Metsälään tulee metroasema myös maankäyttö muuttunee nyt suunnitellusta. Lepistö: Metsälässäkin (siis maaliikennekeskuksen alueella) metroaseman tulo mullistaisi raportin kuvassa olevan suunnitellun maankäytön. metsälä 23

24 MAUNULAN KOILLISOSA Kaavoitusohjelma: Suursuon laidalle ja Pakilan eteläreunaan sijoitetaan tiivistä pientalorakentamista. Samalla tutkitaan koirapuiston sekä viljelypalstojen siirtämistä sopivampaan paikkaan. Metroasemalle on linjasta riippuen kaksi paikkaa. Suora tunnelilinja kulkee Maunulanmäen väestönsuojan länsipuolelta. Aseman lippuhalli sijoittuu uuden ostoskeskuksen länsipäähän. Linjaa olisi ehkä siirrettävä itään väestönsuojan itäpuolitse jos lippuhalli halutaan Pakilantien viereen. Yhteys Jokerin pysäkkiin olisi saatava lyhyeksi ja joustavaksi. Tuusulantietä seuraavan metrolinjan asema sijoittuu Pakilantien ja Suursuontien risteykseen. Maunula ei tarjoa paljoakaan lisärakentamismahdollisuuksia metrolinjan varrella maunula-suursuo 24

25 VANTAANPORTTI Vantaanportin asema sijoittuu Kehä III:n yritystoiminta-alueen painopisteeseen. Kävelyetäisyydellä asemasta on noin k-m2 toimitilaa. Nykyään Jumbo ja siihen tehty Stockmannin laajennus toimivat lähinnä henkilöautoliikenteellä. Mahdollinen metroasema tuo alueelle uusia mahdollisuuksia. Vantaanportin asema palvelee myös Pakkalan uutta Kartanonkosken asuntoaluetta. Asemalta on matkaa alueen painopisteeseen noin 700 metriä. Vuosikymmenen alussa (SeutuCD:n mukaan) 600 metrin säteellä asemasta oli vajaat 200 asukasta ja vajaat 3000 työpaikkaa. Nämä määrät ovat kasvussa. Vantaanportti 25

26 VANTAANPORTTI-AVIAPOLIS - Noin 0,5 miljoonaa kerrosneliömetriä toimitilarakentamista Aviapoliksen Kehä-radan asema on kaarteessa. Metroasema sijoittuisi aseman viereen sen pohjoispäähän. Asemalla on runsas liityntäliikenne. 26

27 AVIAPOLIS Aviapoliksen aseman välittömässä läheisyydessä on laajalti pääasiassa Ilmailulaitoksen omistuksessa olevaa toimitilarakentamiseen soveltuvaa aluetta. Rakentamisala voisi olla yli k-m2. Alueen suunnittelu on osayleiskaavatasolla. Marja-radan maankäyttöselvityksessä (LT-Konsultit Oy 2003) Pekka Salminen teki oheisissa kuvissa esitetyn maankäytön ideamallin. Alueen detaljikaavoitus ei vielä ole käynnissä. Aviapolis-aseman paikka on kuitenkin yleissuunnitelmatasolla esitetty Kehä-radan yleissuunnitelmassa. Mahdollinen metroasema voi liittyä Aviapolisrautatieasemaan nykyisen Ilmailumuseon läheisyydessä Marja-radan maankäyttöselvityksessä esitettiin oheinen arkkitehti Pekka Salmisen idea Aviapoliksesta 27

28 HELSINKI-VANTAA LENTOASEMAN RAUTA- TIEASEMA JA METROASEMA RINNAKKAIN Lentoasemalla ns. SUORASSA tunnelivaihtoehdossa metroasema ja Kehä-radan rautatieasema sijoittuvat vierekkäin. Oheinen leikkaus osoittaa metroaseman ja rautatieaseman sijoituksen, Molemmilta laitureilta noustaan aluksi välitasolle, josta kolmen liukuportaan patteri johtaa yhteiseen lippuhalliin. Molemmilla asemilla hätäpoistumistienä käytetään laiturin alla olevaa käytävää. Rautatieaseman pituus on 230 metriä ja metroaseman 65 metriä, vastaavasti leveydet ovat 32 metriä ja 20 metriä. TUUSULANTIETÄ seuraavassa vaihtoehdossa asemat sijoittuvat poikittain, metroaseman sijoittuessa rautatieaseman alapuolelle. lentoasema SUORA tunnelilinja SUORA tunnelilinja TUUSULANTIE-linja TUUSULANTIE-linja 28

29 LENTOASEMA MUUTTUU JA LAAJENEE Lentoasemaan liittyy laajoja kehitysvisioita. Ohessa esitetty automaattikuljetin on eräs niistä. Hankkeelle on haettu EU rahoitusta. Tätä hanketta huomattavasti tärkeämpi on itse terminaalitoimintojen kehittyminen. Tällä hetkellä ei ole päätöstä terminaalin laajennuksesta. Uusi terminaali tulee joka tapauksessa siirtymään pääkiitoratojen väliin. Alueelle johdetaan liikenne eteläisen kiitoradan alta. Metro voisi toimia eräänä ulkoisena yhteytenä jos terminaali tulee koillisvaihtoehdon mukaan. Jos taas terminaali siirtyy lounaaseen se tulee lähelle Viinikkalan asemaa. Metron suuntaaminen tähän terminaaliin vaatii uutta ajattelua. Sitä ei ole vielä otettu osaksi tätä selvitystä. Asiaa olisi ehdottomasti tarkasteltava yhteistyössä Ilmailulaitoksen kanssa. Automatic People and Goods Mover - APGM The APGM (Automated People and Goods Mover) transportation system, developed by The Techvilla Institute/Center for the Lifting, Moving and Logistics Industries (located at Hyvinkää, Finland) and its partners, is an electrically-operated transit system for short-haul traffic. It consists of modular and easily tailored travelways of tubular construction, driverless cars operating under automatic control, and a control system. The feasibility study shows that the APGM system in Aviapolis would be profitable. The costs are estimated to be 36,5 million euros. The length of the network is approximately 20 km and it would be operated with 18 stations and 35 vehicles. The estimated traffic volumes are passengers daily in 2010 and in

30 LENTOASEMAN TULEVAISUUSVISIO ON KEHITTEILLÄ Lentoaseman tulevaisuuden keskusterminaali tulee sijoittumaan kahden yhdensuuntaisen kiitoradan väliin. Tällä hetkellä ei ole ratkaisua siitä, sijoittuuko uusi terminaali kiitoratojen pohjoispäähän tai eteläpäähän. Eteläpäässä terminaalilla on suora yhteys Kehä-radan Viinikkalan asemaan. Pohjoisesta terminaalista ei ole suoraa asemayhteyttä. Lentoaseman sisäistä ns. puhdasta liikennettä varten tarvitaan nykyisiä ja uusia terminaaleja yhdistävä people mover. Metro ei voi toimia lentoaseman sisäistä puhdasta liikennettä yhdistävänä liikennejärjestelmänä. Metrolinjaus olisi kuitenkin joustava likaisen liikenteen linkki erityisesti pohjoiseen terminaaliin. Asia on kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen ja edellyttää ennakkoluulotonta tutkimusta ja suunnittelua. 30

31 ARABIANRANTA-KUMPULA Kumpulan yliopisto ja Arabianranta ovat kehittyvän Helsingin polttopisteessä. Alueen joukkoliikenneyhteydet erityisesti Pasilaan ovat olleet jatkuvan huolen aiheena. Tiedelinja ja raitiovaunuyhteys Pasilaan ovat tässä suhteessa kelvollisia parannuksia. Metrolinjan johtaminen Viikkiin ja aseman sijoittaminen Kustaa Vaasantien ja Hämeentien risteykseen parantaisi alueen joukkoliikennetilannetta oleellisella tavalla. Jo ennen metron tuloa tulisi kuitenkin rakentaa myös satamaratalinjaa seuraava raitiotielinja. Linjan pysäkki tulisi metroaseman lippuhallin kanssa samalle alueelle. Metron lippuhallin sijainti kumpula 31

32 Kuvat osoittavat Kumpulan yliopiston laajennuksen arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen ratkaisua. Lisärakentamisessa yliopiston sisäänkäynti Kustaa Vaasantieltä asettuu Kumtähden puiston kohdalle noin 120 metriä Pietari Kalminkadun liittymästä etelään. Tälle kohdalle sijoittuu bussipysäkki ja Kustaa Vaasantien ylittävä silta. Tulevan metroaseman lippuhallin tulisi sijaita sillan eteläpuolella. Mahdollinen tuleva raitiotiepysäkki voisi sijoittua Hämeentien liittymän eteläpuolelle runsaat 100 metriä ylikulkusillasta. kumpul a2 32

33 VIIKKI Metroasema Viikissä sijoittuu luontevasti Jokerin risteilykohtaan, Viikinkaarentielle. Lippuhalli kurottuisi kohti Viikintoria. Viikissä olisi luontevia metroaseman paikkoja myös Latokartanossa ja Viikinrannassa. Jatkossa asiaa tulisi tutkia tarkemmin koska Viikkiin suuntautuva metrolinja on kaikessa tapauksessa kaupungin ohjelmassa. Viikissä on 9000 opiskelijaa ja paljon asukkaita ja työpaikkoja. Kaavoituskatsaus: Viikki, Latokartano Latokartanon alueella asuu nykyisin noin asukasta ja määrä kasvaa lähivuosina noin 700:lla vuosittain. Yhteensä Latokartanoon rakennetaan asunnot noin asukkaalle sekä palveluja ja työpaikkoja. Lahdenväylän ja Kehä I:n varteen suunnitellaan toimitilarakentamista. Viikki, Tiedepuisto Tiedepuistoon keskitetään yliopiston tiloja, tutkimuslaitoksia, teollisuuden tuotantoyksikköjä, palveluja ja asuntoja. Opetus- ja tutkimustilalle laaditaan asemakaava, jossa osa nykyisistä rakennuksista suojellaan. viikki Viikinranta Viikinranta on Lahdenväylän ja Viikin Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen välinen alue Vantaanjoen suusta tiedepuistoon. Alueelle tehdään Yleiskaava 2002:ta tarkentava maankäyttösuunnitelma, jonka pohjalta alueen asemakaavat myöhemmin laaditaan. 33

34 KIVIKKO Kivikko on uutta kehittyvää aluetta. Asema voisi sijaita linjageometrian kannalta oheisessa kartassa esitetyllä paikalla jätteenkäsittelylaitoksen pohjoispuolella.. Kaavoitusohjelma: Kehä I:n ja Kivikontien liittymä Kehä I:n ja Kivikontien eritasoliittymä voidaan toteuttaa vähemmän tilaa vievänä. Kehän pohjoispuolelle suunnitellaan Kivikon asuinalueeseen liittyvää asuin- ja työpaikkarakentamista. Kivijatatien päiväkotitontin muuttamista asumiseen selvitetään. Asemakaavaluonnos valmistuu syksyllä kivikko 34

35 TIKKURILANTIE Tuusulantie-linjan metroasema sijoittuu Tikkurilantien ja Kiitoradantien risteykseen. Alue on toiminnallisesti vilkas paikka. Vuosikymmenen alun SeutuCD-tietojen mukaan 600 metrin säteellä asemasta oli 1600 työpaikka. Alue on kehittyvää työpaikka-aluetta hyvien liikenneyhteyksien varrella. Vantaan suunniteltu pikaraitiotielinja Tikkurilasta lentoasemalle kulkee tämän aseman ohitse. tikkurilantie 35

36 MALMIN LENTOKENTTÄALUE YMPÄRISTÖINEEN Kaavoitusohjelma: Alueen suunnittelu asuntokäyttöön jatkuu valtion ja kaupungin vuonna 2000 tekemän sopimuksen pohjalta. Osayleiskaava pyritään laatimaan parin vuoden kuluessa. Tavoitteena on suunnitella pääosin kaupunkipientaloista rakentuva kaupunginosa Malmin aluekeskuksen tuntumaan. Asukkaita alueelle tulisi noin Nykyisten kentän ympäristössä olevien asuin- ja yritystoiminta-alueiden asemakaavat säilytetään pääosin ennallaan. Liikenneyhteydet aluekeskukseen ja Lahdenväylälle ovat tärkeitä alueen liittämiseksi muuhun kaupunkirakenteeseen. malmi kenttä Suunniteltu metrolinjaus kääntyy Kivikosta lentokenttäalueen kautta Malmin asemalle. Kaarre on hyvin tiukka. Asema olisi sijoitettava nykyisen pelastusaseman läheisyyteen. Lippuhalli sijoittuisi P-E kiitoradan eteläpäähän. Sijoitus on aluekokonaisuuden kannalta hyvä tai vähintään tyydyttävä. 36

37 MALMIN ASEMA Malmi on merkittävä keskus ja joukkoliikenteen risteyskohta. Tämän tien Viikin linjauksen kannalta Malmin kautta kulkeminen tekee linjaan geometrisesti hankalan takamutkan, parempi olisi viedä rautatien liityntäasema Tapanilaan. Tapanilan aseman liikenteellinen merkitys ei kuitenkaan ole sama kuin Malmin. Lippuhallin sijainti Malmin asemalla tulisi olla hyvin sijoitettu sekä sillalla sijaitsevan bussipysäkin, että laitureille menon kannalta. malmi as Malmin asema YTV:n poikittaisliikenneselvityksen vuoden 2025 joukkoliikenne-ennusteessa (WSP,Strafica). 37