SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS TUTKIMUSALOJEN ESITTELY ANSSI PERÄKYLÄ

Transkriptio

1 SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS TUTKIMUSALOJEN ESITTELY ANSSI PERÄKYLÄ

2 TUTKIMUSKOHDE Välitön sosiaalinen vuorovaikutus Reaaliaikainen Visuaalinen ja/tai auditiivinen kontakti (toisinaan myös tuntoaistin välittämä kosketus) Usein samassa tilassa tapahtuvaa Tekstien välityksellä tapahtuva vuorovaikutus rajatapauksena Kyse on ensimmäisestä sosiaalisuudesta Lajinkehityksen ja yksilönkehityksen näkökulmasta Joka on ihmislajille erityistä Jonka piirissä ihmiset viettävät suuren osan valveillaoloajastaan Joka on välttämätön sekä psyykkisen organisaation että laajemman institutionaalisen organisaation rakentumiselle ja toiminnalle Joka tapahtuu paljolti (muttei yksiomaan) kielen varassa, mutta on kielestä riippumaton kompetenssi.

3 TUTKIMUSKOHTEITA 1: VV:n YLEISET RAKENNEPIIRTEET Keskinäisen ymmärryksen mahdollistavat oletukset ja käytänteet (esim. Heritage) intersubjektiivisuuden ongelma, Schutzin ratkaisu, ymmärtämisen velvoittavuus Garfinkelilla, intersubjektiivisuuden rakentuminen keskustelussa. Keskustelun kulkua säännöstelevät sosiaaliset perusrakenteet (esim. Tainio, toim.) Vuorottelu, sekvenssit, korjaus Eleet, asennot ja ruumiin liikkeet välittömässä vuorovaikutuksessa (Kendon) Tervehtiminen, asettuminen keskusteluasentoon, fyysinen kontakti.

4 TUTKIMUSKOHTEITA 2: INSTITUTIONAALINEN VUOROVAIKUTUS Institutionaalisen vuorovaikutuksen yleiset piirteet (Arminen) Esim. Strateginen vuorovaikutus, asiakasammattilainen vuorovaikutus, neuvottelut teknologisten ympäristöjen vuorovaikutus Spesifejä institutionaalisen vuorovaikutuksen muotoja (Peräkylä et al; Maynard) Psykoterapia Uutisten kerronta terveydenhuollon ympäristöissä

5 TUTKIMUSKOHTEITA 3: PSYYKKINEN TODELLISUS JA VUOROVAIKUTUS Vuorovaikutusrituaalit emotionaalisen energian synnyttäjinä ja kanavoijina (Collins) Taustalla Goffmanin vuorovaikutusrituaaliteoria Kognitio, emootiot yms. vuorovaikutuksellisesti tuotettuina asioina (Edwards) Kognitiivisen psykologian kritiikistä liikkeelle lähtenyt tutkimusohjelma.

6 TUTKIMUSKOHTEITA 4: TEORIAHISTORIA Goffman: interaction order ja G:n ajattelun kehittyminen enne sitä (Manning; Collins) kasvot, tilanne, stigma, totaaliset laitokset, puhujan ja kuulijan suhde, etc. Garfinkelin etnometodogia (Heritage) Normeja ja jaettua tietoa koskevien standardinäkemysten haastaminen Diskursiivinen psykologia (Edwards) Kognitiivisen psykologian kritiikki Keskustelunanalyysi (Tainio) Systemaattinen tutkimusohjelma yllä mainittujen näkemysten pohjalta.

7 TENTTIKIRJAT 1.Heritage J: Harold Garfinkel ja etnometodologia 2.Manning P: Erving Goffman and modern sociology 3.Edwards D: Discourse and Cognition 4.Kendon A: Conducting interaction. Patterns of behavior in focused encounters 5.Tainio L (toim): Keskustelunanalyysin perusteet 6.Arminen I: Institutional Interaction 7.Collins R: Interaction ritual chains 8.Peräkylä, A, Antaki, C, Vehviläinen, S, Leudar, I: Conversation analysis and psychotherapy 9.Maynard, D W: Bad news, good news : conversational order in everyday talk and clinical settings.

8 TUTKIMUSESIMERKKI: TERVEHDYS JA SOSIAALINEN SUHDE Duranti 1992: Tervehdys tiivistää sosiaalisia suhteita ja sosiaalista rakennetta Goffman 1967; 1971: Tervehdys on rituaali joka marks the change of the degree of access. Suhteen jatkuvuus, affekti, status. Tervehdyksen multi-modaalisuus : sanat, ruumis, tilankäyttö Tervehdyksen universaalisuus (myös ylitse ihmislajin rajojen) ja kulttuurinen vaihtelu

9 Tervehdyksen mikrorakenne Kendon: Conducting interaction, CUP 1990 (yksi tenttikirjoista) Aineisto ja 70 luvun taitteesta USAssa. Menetelmänä mikroanalyysi, jossa nonverbaali toiminta enemmän esillä kuin esim. KAssa Tervehdys sekvenssinä

10 (a) Huomaaminen, orientaatio ja lähestymisen aloitus Tervehtimisen aloittaminen heti kun huomaa toisen, tai vasta kun toinenkin huomaa (katsoo). Suhteen dokumentoiminen tämän kautta Toisen katseen tavoittaminen Katsomalla Kääntämällä vain päätä (Ote 196a) Välttämällä katsetta mutta synkronoimalla liikkeet Torjunnan uhan käsittely Toisen huomion saaminen kriittisenä kohtana, jossa itsen tunnistaminen ja tunnustaminen on riskialtis.

11

12 (b) Etätervehdys Tervehdysprosessin aloitus Pään taakse- tai eteenpäin kallistaminen, lyhyt nyökkäys tai kädenheilautus. Pään taaksekallistamiseen vastataan eteenpäin kallistamisella Ote 198 b + c; Eteen kallistaminen 1. positiossa ylemmän statuksen omaavien tekona. Mukana hymy ja mahdollisesti tervehdyssana

13

14 (c) Pään laskeminen Toinen osapuoli kallistaa päätä niskasta alkaen eteenpäin. Ote 196 d Attention gear : huomion suunnan vaihtaminen kohti tervehdittävää.

15

16 (d) Lähestyminen Kuka kulkee pidemmälle toisen luo: statuksen ilmituominen Ote 196 d & e Hymyn lopettaminen Katseen pois kääntäminen toinen tai molemmat Yleensä se joka siirtyy pidemmän matkan Uhkan vähentäminen? Body cross Ote 200 b Haavoittuvampi osapuoli (esim pitempi matka) Suojautumisen esittäminen; uhkan minimointi

17

18

19 (e) Lähestymisen päätös < 3,5 m päässä Hymy ja katse palautuvat Sanallinen tervehdys Pään asento erilainen naisilla ja miehillä Ote 190 a Kämmenen esittäminen Ote 190 a, b, c. Samanaikanen katseen kanssa. Universaalisuus? Avoimmuus sosiaaliselle kontaktille

20

21 (f) Lähitervehdys Pysähtyminen Nyökkäys, kättely (3 kertaa ylös-alas; mukana ehkä nyökkäys tai poskisuudelma) tai halaus Nopea vetäytyminen molemminpuolisesta orientaatiosta. Sukupuoli ja lähitervehdyksen tyyppi Mies-mies: kättely Nainen-nainen: ei kosketusta Mies-nainen: halaus

22 Tervehdys interaction orderin osana Tervehdys on yksityiskohtiaan myöten organisoitu vuorovaikutuskäytänne. Se on käytänne, jossa self in riippuvaisuus interaktiosta aktualisoituu. Erikson 1968: The Hindu greeting of looking into another s eyes hands raised close to the face with palms joined and saying I recognize the God in you expresses the heart of the matter. Tervehdyksen yksityiskohtainen kuvaaminen johtaa kuitenkin uusiin kysymyksiin.

23 Tervehdyksen yksityiskohtaisen kuvauksen merkitys (1/2) Kaikkialla läsnä olevan sosiaalisuuden yksi fragmentti. Ikkuna sosiaalisen suhteen jännitteisiin. Katseen välttäminen ja body cross lähestymisvaiheessa Mitä tapahtuu jos pidät katseesi toisessa? Näillä voi olla tärkeä tehtävä uhan säätelyssä Huomion hakeminen sekvenssin alussa kasvojen ylläpito, häpeän välttäminen Pään asento lähestymisen päätöksessä Sukupuoli performanssina

24 Tervehdyksen yksityiskohtaisen kuvauksen merkitys (2/2) Mahdollisuus tutkia tervehdyksiä muissa ympäristöissä lisääntyvä ymmärrys erityisistä sosiaalisuuden muodoista. Esimerkkinä Timo Kaukomaan gradu.