TAMPERE 1 (6) Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Pvm

Transkriptio

1 TAMPERE 1 (6) YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I-VAIHE, KAAVAT NRO 8256 JA 8257 VIRANOMAISNEUVOTTELU MUISTIO Aika klo Paikka Tampereen kaupungin Frenckellin virastotalo, Frenckellinaukio 2B Tampere, 4. kerros, kokoustila Strömmer Läsnä Strandén Leena, Pirkanmaan ELY-keskus, Rakennettu ympäristö -yksikön päällikkö Hirvonen Pirjo, Pirkanmaan ELY-keskus, Rakennettu ympäristö -yksikön lakimies Kuitunen Hannele, Pirkanmaan maakuntamuseo, rakennustutkija Mutikainen Pekka, Pirkanmaan pelastuslaitos, johtava palotarkastaja Leinonen Sakari, Tampereen kaupunki,, asemakaavapäällikkö Rahkonen Riikka, Tampereen kaupunki, Masu, projektiarkkitehti Pietilä Sari, Tampereen kaupunki, Masu, erikoissuunnittelija Veijola Päivi, Tampereen kaupunki Masu, kaavainsinööri Kiviluoto Minna (siht.), Tampereen kaupunki, Masu, vanhempi erikoissuunnittelija Salovaara Marjatta, Tampereen kaupunki, Ympäristönsuojelu, ympäristösuunnittelija Taura Aila, Tampereen kaupunki, Kiinteistötoimi, apulaistonttipäällikö Nikko Patricia, Tampereen kaupunki, Laki- ja päätösvalmisteluyksikkö, lakimies Siukola Sanna, Tampereen Vesi-liikelaitos Koski Timo, Tampereen kaupunki, yleisten alueiden suunnittelu, kaupunginpuutarhuri 1. Kokouksen avaus Järjestäytyminen Puheenjohtaja Sakari Leinonen avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat. Kutsutuista Ympäristöministeriön edustaja Matti Laitio sekä yleisten alueiden suunnittelun edustaja Jukka Kyrölä olivat ilmoittaneet, että eivät osallistu kokoukseen, rakennusvalvonnan ja kaupunkimittauksen edustajat eivät saapuneet paikalle. Neuvottelun tarkoitus, MRL 66 Kyseessä on MRL 66 mukainen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu, johon kutsut oli lähetetty eli järjestäytyminen on tehty lain edellyttämällä tavalla. Kutsutuille oli lähetetty etukäteen asialista ja koosteet kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja lausunnoista. 2. Suunnittelutilanne Riikka Rahkonen ja Sari Pietilä esittelivät diaesityksen avulla lyhyesti kaavalle asetetut tavoitteet, kaavaprosessin vaiheet ja kaavaehdotuksen periaatteen. Muistion liitteenä olevan esityksen diat nro Kaavaehdotuksesta jätetyt muistutukset ja lausunnot Riikka Rahkonen ja Sari Pietilä esittelivät muistutuksista ja lausunnoista esiin nousseet pääteemat ja ongelmakohdat sekä kaavoittajan esitykset toimenpiteiksi ja kysymykset lausunnon antajille. Muistion liitteenä olevan esityksen dia nro 11.

2 TAMPERE 2 (6) Lausunnot: Tampereen Vesi, dia nro 12. Tarkennettiin, että tonttivesijohdot eivät kuulu Tampereen Vedelle, vaan kiinteistölle. Rakentajalla on velvollisuus selvittää vesihuollon tiedot eli johtojen sijainti. Lausunnot: ELY-keskus, dia nro 13. Todettiin, että edetään diassa esitetyn toimenpideesityksen mukaan ja että kevyen liikenteen väylän sijaintia tullaan siirtämään päättymään kadun varteen. Pispalan portti on näkyvä paikka, johon halutaan varmistaa laadukkaan arkkitehtuurin saaminen. Suunnitelmat tulisi hyväksyttää kaupunkikuvatoimikunnassa. Lausunnot: Pirkanmaan maakuntamuseo, dia nro 15. Tarkennettiin, että Pispalan portin rakennusala olisi hyvä saada mahdollisimman kauas muinaisjäännöksestä. Tonteilla sijaitsevista muinaisjäännöksistä voisi informoida rakentamistapaohjeessa. Lausunnot: rakennusvalvonta dia Aiheesta ei syntynyt keskustelua. Kaavaperiaatetta koskevista muistutuksista (dia nro 18) ei syntynyt keskustelua. Puistot, puusto ja luontoarvot -muistutusteemasta (dia nro 19) esitettiin toive, että rakennusvalvonnalla olisi riittävästi resursseja valvoa kaavassa olevien merkintöjä eli mäntyjen suojelua rakennusalojen ulkopuolella sekä sl-11 -merkintää. Todettiin, että männyt ovat erittäin merkittäviä tekijöitä Pispalan maisemassa. Asemakaavaalueella maisemallisesti merkittävien puiden poistaminen edellyttää maisematyölupaa. Alueen kasvillisuusarvot ovat määriteltyinä kaavassa. Mikäli puustoa halutaan poistaa, arvioidaan maisematyöluvan harkinnassa, voiko esim. puun huono kunto olla turvallisuusriski eli peruste luvan myöntämiselle. Hakijoiden tulisi myös esittää dokumentteja puiden kunnosta. Todettiin lisäksi, että tuleva rakennusjärjestys edellyttää, että tontinomistaja seuraa puiden kuntoa ja tarvittaessa varmistuttaa puun kunnon asiantuntijalla. Keskusteltiin siitä, että maisematyöluvan myöntäjän, rakennusvalvonnan, tulisi pyytää lausunto ko. asioissa esim. kaupunginpuutarhurilta. Kun otetaan kantaa maisemaan, tulee olla ammattitaitoa ja pätevyyttä maiseman arvojen määrittelyn suhteen. Todettiin, että johtosäännöstä ja toimintatavoista tämän asian suhteen tulee vielä keskustella, koska kyseistä asiaa ei voida ratkaista kaavalla. Jos määräykset jätetään kaavaan, niitä pitää pyrkiä noudattamaan mahdollisimman hyvin. Puhuttiin myös siitä, että esim. kaupungin urakkasopimuksissa voidaan käyttää maisemassa merkittäville puille euron sanktiopykälää. Liikennettä koskevista muistutuksista (dia nro 19) ei syntynyt keskustelua. Muistutuksiin pitää palata vielä yleisten alueiden suunnittelun kanssa. Kaavatekniikkaa, -määräyksiä ja niiden tulkintaa koskeviin muistutuksiin (dia nro 20 21) liittyen keskusteltiin siitä, pitäisikö aurinkopaneeleihin liittyvä määräys siirtää kaavasta pois rakentamistapaohjeeseen. Keskusteluun nousi myös sk-pihamerkintä. Pispalan vesi- ja viemärijohtolinjojen sijainteja ei tarkalleen tiedetä. Rakentajalla on selonottovelvollisuus; tontilla tehtävien toimenpiteiden yhteydessä on varmistettava, ettei kunnallistekniikka vaurioidu. Keskusteltiin siitä, onko johtotöiden ja sk-merkinnän välillä ristiriitaa. Todettiin, että merkintä ei estä tarpeellisten johtotöiden tekemistä kunhan koko pihaa ei avata. Johtojen sijainnin selvittäminen tulee tehdä ensisijassa muilla keinoilla, lähtökohtaisesti kaivamatta, tarvittaessa sijaintia voidaan selvittää harkiten kaivamalla. Putkisaneerauksen asennuskaivantojen tekeminen sallitaan. Suojelumääräykset

3 TAMPERE 3 (6) eivät saa estää välttämättömiä johtojen korjaustöitä mahdollisten putkirikkojen ym. aikana. Edellä mainituissa tilanteissa putki yleensä uusitaan sijainnilleen. Todettiin, että Pihapiirin ilme tulee säilyttää -ilmaisua voisi vielä harkita, esim. Pihapiirin, jonka pihan pinnat, rakenne, kasvillisuus ja rakennukset yhdessä muodostavat vaikutelma koko tästä kokonaisuudesta. Pihapiirien arvot on kirjattu inventointitaulukkoon. Vaikka sk-määräykseen jäisi tulkinnanvaraa, se on kuitenkin rakennusvalvonnalle työkalu ohjata rakentajaa pihapiirin muutosmahdollisuuksien suhteen. Vaikutustenarvioinnista saatuun muistutukseen (dia nro 22) liittyen todettiin, että vaikutustenarvioinnista tulee käydä ilmi perusteet, joilla kaavaratkaisuun on päädytty. Kun muutoksia kaavaehdotukseen tehdään, tulee arvioida muutosten merkittävyys suhteessa kokonaisuuteen. Merkittävät vaikutukset tulee arvioida kaavaselostukseen. Laki ei edellytä tonttikohtaisia taloudellisten vaikutusten arviointeja kaavassa. Taloudellisten vaikutusten arviointi asemakaavassa yhdyskuntataloudellisten vaikutusten osalta määritellään MRL 9 :ssa ja MRA 1 :ssa, koska kunnalla on vastuu kaavan toteuttamisesta. Prosessi ja kaava-aineisto (dia nro 23) aiheeseen liittyen ei kommentteja. Rakennusoikeuteen liittyviin muistutuksiin (dia nro 24) liittyen todettiin, että kaavaratkaisu on yhdenmukainen, sillä kaikilla on pääsääntöisesti säilynyt se tehokkuus, joka heillä tällä hetkellä on. Aiemmin, kuten nytkin on tontin rakennusoikeus voitu osoittaa pienemmäksi poikkeuksellisista rakentamisolosuhteista, esim. maaston jyrkkyys, luontoarvot, muinaismuistot yms., johtuen. Lisäksi todettiin, että korttelin 1037 muistuttajille ei ole edellisen kaavan yhteydessä voitu luvata mitään seuraavassa kaavassa tapahtuvasta rakennusoikeuden nostosta. Kaavoitusprosessissa ei kenelläkään ole sellaisia valtuuksia, joilla tällaista voisi luvata tulevaisuuteen. Jos kyseisille tonteille olisi katsottu olevan mahdollista osoittaa e=0,5 -linjan mukaisesti rakennusoikeutta, olisi se tehty. Kaavaselostukseen tulee kirjata ne perusteet, joilla on päädytty siihen, että kaavassa on rakennusoikeuden suhteen kolmenlaisia alueita ja kuinka tasapuolisesti kaavaratkaisu maanomistajia kohtelee. Lisäksi tulee kirjata se, onko kaavoittajien mielestä kaavaratkaisu maanomistajille kohtuullinen. Suojeluun liittyvistä (dia nro 25) muistutuksista ei kommentteja. Keskusteltiin rakentamisen tapaan (diat nro 26 27) liittyvään muistutukseen, jossa kysyttiin voisiko kerrosluvulla I osoitetun rakennuksen alalla hyödyntää mahdollisuutta rakentaa piharakennuksen alle aputiloja rinteessä varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi. Toimenpideesityksen mukaisesta yleismääräyksen muuttamisesta keskusteltiin ja todettiin, että tulee ensin pohtia, kuinka merkittävä tällainen määräys olisi suhteessa kiinteistöjen määrään ja muihin tavallaan rakennusoikeuden ylitystä salliviin kaavamääräyksiin, kannustimiin. Aiheutuuko tästä se, että tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuden peruslinjan mukaisesti vaarantuu? Toisena vaihtoehtona on tarkistaa rinteen jyrkkyys ja mahdollisesti vaihtaa rinnemaastossa kerroslukumerkinnästä I massoittelumerkintään rt-5. Todettiin, että piharakennusten rakentamiseen kannustaminen on tärkeää Pispalassa alueen rakeisuuden ja perinteisen rakenteen säilymisen kannalta.

4 TAMPERE 4 (6) Lisäksi tuotiin esille kaksikerroksisten piharakennusten turvallisuusasiat, kuten varapoistumisteiden järjestäminen. Nämä saattavat aiheuttaa ongelmia rakennuslupavaiheessa, jos rakennus on asunto. Diaan nro 28, jossa käsiteltiin kaava-alueen ulkopuolisia alueita ja menettelytapoja, ei saatu kommentteja. Tonttikohtaisista muistutuksista (diat nro 29 31) keskusteltiin. Todettiin, että linjana on ollut kaavan laatimisvaiheessa ja myös jatkossa että, suojelumerkinnän muutoksenhaussa omistajien pitää selvittää inventoitujen/suojeltujen rakennusten kuntoa. ELY ei ota kantaa yksittäisten tonttien suojelumerkintöihin, mutta toteaa että, kaavan pitää perustua riittäviin selvityksiin. Suojelumerkintöjen ensisijaisena perusteena ovat inventoinnista tehdyt johtopäätökset. Jos kaavaratkaisulla ei säilytetä 1-luokkaan arvotettuja rakennuksia, ratkaisulle tulee esittää perustelu esim. kuntotutkimuksen kautta. Jos tontinomistaja ei toimita pyydettyä tutkimusta, niin silloin rakennusta ei voida todeta purkukuntoiseksi, eikä suojelumääräystä jättää pois. lla on tehtynä ja toimitettuna purkamistoivemuistutuksen jättäneille tarkat ohjeet kuntotutkimuksen sisältö- ja tekijävaatimuksista. Tältä osin kaikkia tontinomistajia, joilla on inventoitu rakennus tontillaan, tulee kohdella tasavertaisesti ja edellyttää, että todisteet rakennuksen mahdollisesta korjauskelvottomuudesta esitetään. 4. Viranomaisten puheenvuorot ja keskustelu ELY-keskuksen osalta todetaan annettuun lausuntoon viitaten, että kaavamateriaali ja siihen liittyvät selvitykset muodostavat hyvän kokonaisuuden, jonka ELY-keskus katsoo riittävällä tavalla turvaavan valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvojen säilymisen. ELY-keskus ei ota kantaa kaavan yksityiskohtiin, mutta toteaa, että jätettyihin muistutuksiin on annettava perustellut vastaukset kaavan lähtökohdista käsin. Muistutukseen, jossa esitetään, että kiinteistönomistajia ei ole kohdeltu tasapuolisesti tulee antaa vastineessa perusteltu vastaus. Sellaisenaan kaavan rajauskysymyksessä ja alueen jakamisessa osa-alueisiin ei ole juridista ongelmaa, kun nyt kaava-alueen ulkopuolelle rajatut alueet tullaan käsittelemään seuraavissa kaavavaiheissa. Lauri Viidan puiston alueen mukaan ottaminen puiston nimeämisasian vuoksi on hyväksyttävä, kun alue on kaupungin omistama, eikä aiheuta merkittäviä muutoksia naapurikiinteistöihin. Samoin tulee vastineessa kaavaperiaatteiden pohjalta perustella, miksi vanhojen talojen ja uusien talojen kaavaratkaisut poikkeavat toisistaan ja että tässä tilanteessa ei ole maanomistajia asetettu eriarvoiseen asemaan. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kokonaisuudessaan käsittelyvaiheineen, tarkastelutapoineen, aineistoineen ja ratkaisuineen kaavaehdotus täyttää kulttuuriympäristön suojelulle asetetut tavoitteet vähintään kohtuullisella tavalla. Joitain yksittäisiä ristiriitoja kaavaan jää, mutta niistä on neuvoteltu ja ne ovat perusteltuja, joten maakuntamuseo katsoo, että ne eivät ole merkittäviä. Esimerkiksi Pispalan portin alue on ollut ikiaikainen rakennetun ja rakentamattoman raja. Kaavaehdotus rikkoo tämän rajan. Kuitenkin, huomioon ottaen se hyöty, joka alueelle suunnitellusta toiminnasta on alueen suojelulle ja arvojen esille tuomiselle, katsotaan että se on mahdollinen, edellyttäen, että uudisrakennuksen rakennusalaa siirretään kauemmaksi muinaismuistosta eli raja-aidasta. Rakentamistapaohjeeseen olisi myös hyvä lisätä tarkentavia lauseita tontin omistajan vastuusta koskien muinaismuistoja. Lausuntomenettelystä maakuntamuseo toteaa, että se ei ole kaava-asia, mutta että toimintatapoja ja sisäistä työnjakoa tulee vielä pohtia, jotta alueen luonteesta johtuvat yllättävät tekijät esim. muinaismuistot saadaan hankkeiden yhteydessä kartoitetuiksi ja välttää niiden tuhoutuminen. Uusia muinaisjäännöksiä on löytynyt viime aikoina myös uudisrakennushankkeiden

5 TAMPERE 5 (6) yhteydessä, joten museoviranomaisen on syytä olla rakennusvalvonnan mukana myös uudisrakentamisen ohjaamisessa. Ympäristönsuojelun kannalta kaavaehdotuksessa on otettu mallikkaasti huomioon tärkeät asiat kuten luonnonsuojeluohjelma, muut luontoarvot, paineellisen pohjaveden alue sekä hulevedet. Lisäksi todettiin että rakennusvalvonnalla tulee rakennuslupavaiheessa olemaan paljon haastetta luonnonsuojeluarvojen huomioimisessa. Pelastuslaitos painottaa lausuntonsa lisäksi, että alue on pelastustoiminnan kannalta erittäin haasteellinen: Jyrkkyyden lisäksi kadut ovat kapeita ja huonokuntoisia, paikoitellen rakennukset ovat niin tiheässä, että on olemassa aluepalovaara. Kaavaratkaisulla ei paloturvallisuusvaatimuksia pystytä ratkaisemaan, vaan ne jäävät rakennuslupavaiheessa rakennusvalvonnan ratkaistaviksi. Nykyisten voimassaolevien vaatimusten täyttäminen tulee olemaan vaikeata. Pispala on pelastusmielessä hankala ja täydennysrakennushankkeiden yhteydessä joudutaan aika usein hakemaan erityisratkaisuja alueen hengen mukaisesti ja tyytymään siihen, että ne kohtuudella täyttävät paloturvallisuudesta annetut vaatimukset. Kiinteistötoimi arvioi alustavasti, että kaupungin omistamat tontit tullaan luovuttamaan tontinluovutuskilpailujen kautta. Suojelurakennuksille tullaan asettamaan korjausvelvoite. 5. Jatkotoimenpiteet (dia nro 32) Jos kaavaehdotukseen tehdään tarkistuksia tai muutoksia sen jälkeen kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, tulee arvioida muutoksen tai muutosten merkittävyys. Jos muutos koskee vain tiettyä muistuttajaa/maanomistajaa tai maanomistajan tiettyä yksittäistä kohdetta, riittää, että dokumentoidusti osoitetaan, että maanomistajaa ja/tai haltijaa on tiedotettu ja häntä kuultu ja varattu mahdollisuus mielipiteen antamiseen. Vastine muistutuksen jättäjälle tulee olla perusteltu kaavan lähtökohdista ja tavoitteista käsin. Jos yksittäisen tontin muutos, esim. rakennusalan siirto, voi vaikuttaa naapurin etuihin tai oikeuksiin nyt tai tulevaisuudessa (tontin käyttö, näköalat, palomääräykset) tulee myös naapuria/naapureita kuulla. Jos muutos puolestaan on vaikutuksiltaan laajempi tai pienempiä muutoksia tapahtuu paljon tietyllä alueella, pitää arvioida asia kokonaisuutena, tasapuolisuuskysymykset huomioiden ja pohtia riittääkö maanomistajien kuuleminen vai tarvitaanko laajempi kuuleminen tai kaavan uudelleen nähtäville asettaminen (MRA 32 ). Jos yleismääräykseen tehdään muutoksia, tulee muutoksen olennaisuus/vaikuttavuus arvioida, johtaako muutos esim. rakennusoikeuden lisäykseen yksittäisillä tonteilla, jolloin se edellyttäisi uutta nähtävillä oloa. Minna Kiviluoto esitteli Pispalan asemakaavojen uudistamisen seuraavat vaiheet (dia nro 33). Keskusteltiin poikkeamislupamenettelyssä vaadittavien suunnitelma-aineistojen esitystarkkuudesta. ELY-keskus esitti kantanaan, että Pispalassa, joka on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, on keskeistä esittää rakentamisen tapa, jotta voidaan nähdä, että esitetyt suunnitelmat vastaavat kaavan tavoitteita ja periaatteita. Suunnitelmat on tarpeen esittää sijoittelua ja massoittelua tarkemmalla tasolla, kun ollaan valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä. Mikäli kaavasta poiketaan alueella, jota koskevat erityiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, tulee merkittäviin suojelukysymyksiin liittyvistä poik-

6 TAMPERE 6 (6) keamisasioista pyytää aina lausunto ELY:sta, MRL 173. Suunnitelmien tarkkuus on tärkeää myös naapurien kuulemisessa poikkeuslupaa haettaessa, jotta naapuri pystyy arvioimaan suunnitellun muutoksen vaikutukset suhteessa omaan tonttiinsa. Tampereellakin organisaatiossa olisi tarpeen korjausrakentamisen ohjaaja, jonka tehtävänä olisi yhteistyössä rakennusvalvonnan ja maankäytön suunnittelun kanssa ohjata rakentajia. Huomattavasti pienemmissäkin kaupungeissa on tällä tavoin pystytty säilyttämään arvoympäristöjä ja ohjaamaan rakentamisen laatua. Tonttien jakaminen on periaatteessa alueella mahdollista, kunhan muodostuvat tontit täyttävät perusedellytykset: Pihaa täytyy olla riittävästi ja rakennuspaikka on normaalisti käytettävissä. II-alueelta on tullut joitakin tiedusteluja, joissa on haluttu rakennuskieltoalueella kaavaa odotellessa liittää katu- tai puistoaluetta tontteihin, jotta saataisiin lisää rakennusoikeutta. Liittäminen on mahdollista, mutta liittämisellä ei voida lisätä tontin rakennusoikeutta, sillä liitettävällä katualueella ei ole rakennusoikeutta. Asia voidaan ratkaista vain asemakaavan muutoksella, jossa puisto- tai katualue muuttuu tontiksi ja sille osoitetaan rakennusoikeutta. Liittämistoiveiden yhteydessä osallisten esittämä kritiikki siitä, että asemakaavamuutos on kestänyt liian kauan, ei näin ollen ole perusteltua, koska katu- tai puistoalueen liittäminen tonttiin ei ole laissa määritelty oikeus. Uusi rakentamistapaohje tulee I-vaiheen kaava-alueella voimaan kun valtuusto on kaavan hyväksynyt. II- ja III-alueille jää voimaan väliaikainen rakentamistapaohje, jota sovelletaan näillä alueilla poikkeamislupamenettelyissä. Ristiriitatilanteessa väliaikainen ohjekaan ei saa haitata vireillä olevaa kaavoitusta. 6. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Liite 1: Esittely_viranomaisneuvottelu_ pdf