DSA ilmaisujen tutkimisen mikroanalyyttisena menetelmänä perusteita ja tutkimustuloksia

Transkriptio

1 Dialoginen ohjaus ja neuvonta: teoriaa ja käytäntöä seminaari DSA ilmaisujen tutkimisen mikroanalyyttisena menetelmänä perusteita ja tutkimustuloksia Harri Valkonen tohtorikoulutettava, Elämänkulku kontekstissa-tohtoriohjelma PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti (VET)

2 Esityksen sisältö Dialoginen sekvenssianalyysi (DSA) Oma tutkimus Muita DSA-tutkimuksia Paula Lahti-Nuuttila Soile Tikkanen Anna Lilja Anna Zonzi DSA/ Harri Valkonen 2

3 Dialoginen sekvenssianalyysi (DSA) Taustaa Teorialähtöinen mikroanalyyttinen menetelmä ilmaisujen tutkimiseen Yhdistyvät ilmaisun rakentumiseen liittyvä teoria (Bahtin) sekä kohdeteoria, joka nojaa kognitiivis-analyyttisen psykoterapian (KAT) peruskäsitteisiin Vastavuoroinen asetelma (positio ja vastapositio) Dialoginen sekvenssi tai toimintatapa eli asetelmien seuraanto ajassa Minätila, joka luonnehtii psyykkisen kokemuksen epäjatkuvuutta DSA/ Harri Valkonen 3

4 Dialoginen sekvenssianalyysi (DSA) Taustaa Bahtinin (1986) ilmaisuteoriasta johdetut käsitteet kuvaavat ihmisen ilmaisevan toiminnan perusrakennetta Kuka puhuu, Mistä ja Kenelle vaikuttaa ilmaisun tyyliin ja rakenteeseen ( Who, About what and To whom ) Ilmaistessaan jotakin ihminen asemoituu aina kahdella tavalla: Suhteessa puheen viittauskohteeseen (referential object) ja ilmaisun vastaanottajaan (addressee), jotka molemmat asettuvat puhujan positiosta käsin vastapositioon Kaksoisasemoituminen eli mistä ja kenelle hän puhuu ovat yhtä aikaa puhujan mielessä enemmän tai vähemmän tietoisesti DSA/ Harri Valkonen 4

5 Dialoginen sekvenssianalyysi (DSA) Esityksen nimi / Tekijä 5

6 Dialoginen sekvenssianalyysi (DSA) Taustaa Asemoitumista/suhtautumista puheen viittauskohteeseen ja vastaanottajaan värittää väistämättä yksilön henkilöhistoria (psykoterapiassa transferenssi) Vastaanottajat voivat siis olla ja usein ovat keskustelukumppanin lisäksi myös näkymättömiä tai kätkettyjä Puheen teeman lisäksi vastaanottajan ennakoitu suhtautuminen vaikuttaa ilmaisun sisältöön ja esitystapaan DSA/ Harri Valkonen 6

7 Dialoginen sekvenssianalyysi (DSA) DSA psykoterapiatutkimuksen välineenä Mahdollistaa ainutlaatuisella tavalla vuorovaikutuksen sisällön ja vastavuoroisen prosessin samanaikaisen tutkimisen Muut mikroanalyyttisen menetelmät keskittyvät useimmiten jompaankumpaan Tutkimuskohteena vuorovaikutuksen osapuolten samanaikainen suhde puheenaiheeseen, toisiinsa ja itseensä Mahdollistaa psyykkisten prosessien tarkastelun kohdesidonnaisesti Vaikka potilas ei pystyisi itse kuvaamaan ongelmaansa, se voi näyttäytyä hänen ilmaisussaan ja tavassaan olla vuorovaikutuksessa DSA/ Harri Valkonen 7

8 Dialoginen sekvenssianalyysi (DSA) DSA psykoterapiatutkimuksen välineenä Tuo uusia välineitä sisäisen ja ulkoisen tutkimisen ongelmaan psykoterapiassa ja psykologiassa Esim. intrapsyykkinen ja ulkoinen toiminta nähdään rakenteeltaan samanlaisina, jolloin niiden yhteyden tutkiminen mahdollistuu Toisaalta vaativa menetelmä Tehdäkseen DSA:ta vaaditaan vankka teoreettinen osaaminen ja käytännön kokemusta Psyykkisten toimintojen kohteellisuus vaikeatajuinen ilmiö Ryhmämetodi, josta vaikea tehdä ohjekirjaa DSA/ Harri Valkonen 8

9 Dialoginen sekvenssianalyysi (DSA) DSA psykoterapiatutkimuksen välineenä Analyysimetodina teoreettisten käsitteiden soveltamiseen aineistoon Esim. litteroidut terapia- tai ohjauskeskustelut; voidaan soveltaa laajasti erilaisten ilmaisujen tutkimiseen Tutkijan ensimmäinen tehtävä on tunnistaa puheesta vastavuoroisia asetelmia Tutkimuskysymys määrittelee lopulta tarkemmin, mihin vuorovaikutuksen tai ilmaisujen rakenteen osaan mikroanalyysi erityisesti kohdistetaan DSA/ Harri Valkonen 9

10 Oma tutkimus Taustaa Kiinnostus herää KAT:in vastavuoroista asetelmaa kohtaan Sama käsite tavoittaa useita asioita: suhde toiseen (sisäinen+näkyvä), suhde itseen + suhde muihinkin (ongelmallisiin) psyykkisen toiminnan kohteisiin Samalla käsitteellä tavoitetaan sekä näkyvää vuorovaikutusta että intrapsyykkistä dialogia Innostuminen DSA:sta näiden tutkimisessa Psykoterapeuttikoulutuksen haastavat epävakaat koulutuspotilaat Teoreettinen kiinnostus ymmärtää omaa avuttomuutta hoitotilanteissa Työnohjausnauhoitteet tutkimuksen mahdollistajina DSA/ Harri Valkonen 10

11 Oma tutkimus Taustaa Alkukaavailuissa selvittää minuuden integroitumattomuutta DSA:lla arviointihaastatteluista Aihe täsmentyy itsehavainnoinnin laadun ja kehityksen tutkimiseen epävakaa persoonallisuus-diagnoosin saaneiden psykoterapiassa Teoreettinen ja empiirinen osuus, muotona monografia DSA/ Harri Valkonen 11

12 Oma tutkimus Teoreettinen osuus Taustoittavana teoreettinen tutkimus viiden näyttöön perustuvan psykoterapian käsityksistä epävakaiden potilaiden itsehavainnoinnista ja sen terapianaikaisesta kehityksestä Transferenssifokusoitu terapia, Skeematerapia, Dialektinen käyttäytymisterapia, Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia, Mentalisaatioterapia Käyttävät erilaisia käsitteitä puhuessaan samoista ilmiöistä, myös aitoa erilaisuutta näkemyksissä Eri hoitomallit kaikki näkevät itsehavainnoinnin puutteellisena ja tilasidonnaisena, sävyltään pulmallisena; lisäksi itsehavainnoinnin kehitykselle aktiivisia mielensisäisiä esteitä DSA/ Harri Valkonen 12

13 Oma tutkimus Empiirinen osuus Aineistona kaksi epävakaiden potilaiden lyhyttä yksilöterapiaa, yhteensä 54 terapiatuntia DSA-analyysit alkuvaiheessa Teema, jonka suhteen itsehavainnointia epävakailla potilailla tutkitaan vielä kehkeytymässä Täsmentyy teoreettisen katsauksen edettyä Ja DSA-analyysien kuluessa mitä aineisto paljastaa itsestään? Teoriaa rakentava tutkimus DSA/ Harri Valkonen 13

14 Oma tutkimus Empiirinen osuus Vastavuoroisia asetelmia ensitarkasteluilla, 1. istunto, potilas 1. vihainen, torjuu ---- häilyvä, tasapainoton kritisoi/tuomitsee inhottavuuttaan häpeävä mielikuvaa itsestään säätelevä, peittelevä ---- tietämätön (jos tietäisivät, eivät sietäisi) rehvasteleva, häpeämätön - kauhisteleva, paheksuva välinpitämätön, tunnoton, kylmä eloton, tyhjä, merkityksetön lohduton, aivan yksin, ahdistunut tavoittamaton, ei ketään missään etsii tukea, hakee apua, haluaa yhteyteen voimaton, välinpitämätön hällä väliä, maanisesti jännitystä, elävyyttä hakeva -----?? DSA/ Harri Valkonen 14

15 Oma tutkimus Empiriinen osuus, vinjetti istunnon alusta T: Joo, voitas ihan lähtee siitä liikkeelle, että miten, mitä kuuluu nyt tänään? P: No iha oikeestaa (1 s) kohtalaista (3 s) väsyttää vähä (huokaisee) (3 s) eilen oli pikkasen vaikee olo sit illalla, tai jännitti olla lähinnä yksin T: Just, sä menit omalle asunnolles P: Joo T: Minkälaista se oli, kertoisitko P: Ei siinä oikeestaa vähän semmost itkusta, pari kertaa tuli silleen tosi voimakkaasti ahdistusta T: Joo, mitä siinä mielessä liikkui sitten, osaatko sitä P: No paljon mietin noita, et mitä kaikkee on tapahtunut lyhyen ajan sisällä tai siis näitä mun ihmissuhteitani ja sitä just, että etku se ei oikeestaa se sillai, tota, maanantain keikka niinku tonne sairaalaan ei oikeestaan liikuttanut mua yhtään että et sitten tota puhuin siskon kanssa eilen ja se oli sit siinä niinku sano siinä et kyllä sulla on ihmisiä, joille puhua, et ei sun tarvi tommosta tehä ja se oli sit menny kertomaan äidille, kun mä en oo tiennyt niinku, että oisko hyvä kertoa vai haluisinks mä pitää sen silleen sen tietämättömissä DSA/ Harri Valkonen 15

16 Oma tutkimus-dsa Empiirinen osuus Suhde kohteeseen (Kuka puhuu ja mistä positiosta käsin) Viittauskohde (Mistä puhutaan?) Viittauskohteen vastapositio Vastaanottajat, näkyvät piilevät (Kenelle puhutaan) Vastaanottajan vastapositio Miedontava, vähättelevä Vointi, olo Terapeutti, äiti, sisko, muut mielensisäiset hahmot Potentiaalisesti suuttuva tai hätääntyvä Välinpitämätön, tunnoton, ahdistunut Itsemurhayritys, ihmissuhteet Merkityksetön, tyhjä Terapeutti Toteava Keskustelu siskon kanssa im-yrityksestä Sisko Vihainen, moittiva Arkaileva, epätietoinen Äidille kertominen Äiti Vihainen, moittiva DSA/ Harri Valkonen 16

17 Oma tutkimus Empiirisessä osassa monia mahdollisia etenemissuuntia Selvittää, miten itsehavainnointi kehittyy jonkun keskeisen ongelmallisen teeman osalta Tai vaihtoehtoisesti minkä viittauskohteiden osalta itsehavainnoinnin kehitys estyy, pysähtyy tai ei etene Miten mielensisäisesti ennakoidut vastaamiset estävät itsehavainnoinnin kehitystä (vrt. vähättelevä positio edellä) Itsehavainnoinnin laatupiirteiden mikroanalyysi Erityisesti itsehavainnoinnin eri sävyt (esim. kriittinen, tuomitseva) ja niiden vaihtelu (välinpitämätön, huoleton, ihannoiva) epävakailla potilailla DSA/ Harri Valkonen 17

18 Muita DSA-tutkimuksia Paula Lahti-Nuuttila Dialoginen sekvenssianalyysi (DSA) päiväsairaalapotilaan muutoksen arvioinnissa Soile Tikkanen Parent development in clinical child neurological assessment process: Encounters with the assimilation model Anna Lilja Subject position as the psychotherapy outcome - the case of Lisa Anna Zonzi: Zone of proximal development (ZPD) as an ability to play in psychotherapy with adults DSA/ Harri Valkonen 18

19 Paula Lahti-Nuuttilan DSA-tutkimus Kolmen päiväsairaalapotilaan hoitoprosessin DSA-analyysit Millaisia muutoksia päiväsairaalapotilaan ongelmallisissa kokemuksissa ja niihin liittyvässä toiminnassa tavoitetaan DSA:n käsitteillä Verrattiin myös oiremittarein saatua tietoa laadulliseen tietoon kysymällä, miten oiremuutokset ja psykologiset muutokset suhteutuvat toisiinsa Mitä DSA tuo esiin onnistuneeseen hoitotulokseen päätyneiden ja heikompaan hoitotulokseen päätyneen potilaan läpikäymistä vaiheista ja niiden eroista DSA/ Harri Valkonen 19

20 Paula Lahti-Nuuttilan DSA-tutkimus Tulokset DSA:lla analysoitiin itsehavainnoinnin ja toimijuuden kehitystä hoidon aikana erityisesti potilaan suhdetta itseen, toisiin, omiin tunteisiin, tulevaisuuteen ja ongelmalliseen kokemukseen Onnistuneessa, keskitasoisesti onnistuneessa hoidoissa todettiin DSA:n avulla yksilöllisiä myönteisiä muutoksia em. suhtautumisissa Epäonnistuneessa hoidossa ei muutoksia todettu, lukuun ottamatta potilaan pelokakkaan suhteen muuttumista aiemmin ylivoimaisena kokemaansa masennukseen DSA-löydökset selittivät psykologisesti eroja oiremittareissa loogisesti DSA/ Harri Valkonen 20

21 Soile Tikkasen tutkimus Lapsen neuropsykologinen arviointiprosessi 4-vuotias lapsella puheen kehityksen viivästymä Neuropsykologisen arviointiprosessin ensimmäisessä tapaamisessa todetaan selkeähkö vuorovaikutusongelma äidin ja tyttären välillä DSA:lla tavoitetaan toistuva valtataisteluun liittynyt ydinasetelma: Kontrolloiva suhteessa vastustavaan tai kapinoivaan, mitä seuraa hylkäävä suhteessa vihaiseen/ahdistuneeseen DSA/ Harri Valkonen 21

22 Soile Tikkasen tutkimus Tulokset Assimilaatioanalyysin (Stiles, et al 1990) avulla tavoitetaan äidin itsehavainnoinnin kehitysaskeleita suhteessa kontrolloivaan ja hylkäävään positioon Joustavuus vanhemmuudessa paikantuu näihin äidin mielensisäisiin muutoksiin (neuropsykologisen arviointiprosessin tuella) Empatia itseä kohtaan mahdollistaa empatian lasta kohtaan (pelkän kontrollin ja hylkäämisen sijaan) Äidin toiseuden taju kehittyy Muutokset toimintavoissa lapsen kanssa ja sen myötä koko perhesysteemin toimivuudessa DSA/ Harri Valkonen 22

23 Anna Liljan tutkimus Lisa-case, jota tutkittu paljon laadullisilla menetelmillä Kanadalaisesta depressio-aineistosta, Yorkin datapankista, 15 kerran lyhytterapia Depressio ja parisuhde (miehen peliriippuvuus) ongelmina Oiremittareihin perustuen onnistunut hoito, BDI-pisteet 25 alussa, lopussa 3 DSA-tutkimuksen tavoitteena tarkentaa kuvaa muutosprosessista Missä määrin ja suhteessa mihin (viittauskohde) Lisalla kehittyy tai ei kehity toimijuutta (subjektipositio) DSA/ Harri Valkonen 23

24 Anna Liljan tutkimus Tulokset Suhteessa depressioon ja itseensä Lisan itseymmärrys kehittyy selvästi ja hänen toimijuutensa paranee Sen sijaan suhteessa parisuhteeseen ja etenkin miehen peliriippuvuuteen Lisa jää objektipositioon, mitä aiemmat tutkimukset (etenkään määrälliset) eivät ole paljastaneet Alttius depression uusiutumiselle DSA:n avulla saatiin tarkempaa (kohdesidonnaista) tietoa muutosprosessista ja toimijuuden kehittymisestä tai kehittymättä jäämisestä DSA/ Harri Valkonen 24

25 Anna Zonzin tutkimus Martha-case Two-Plus-One Projectin potilas; pulmana lievä depressio, kaksi istuntoa ja seurantaistunto 3 kk:n päästä Valittiin tutkimukseen (oiremittareilla mitattuna) huonon hoitotuloksen vuoksi DSA:lla tuotettiin alkuformulaatio ongelmallisesta toimintatavasta, jonka kehittymistä seurattiin hoidon aikana Stressaantunut Mega-selviytyjä suhteessa vaativiin toisiin DSA/ Harri Valkonen 25

26 Anna Zonzin tutkimus Tulokset Ongelmallinen vastavuoroinen asetelma ei muuttunut hoidon aikana Muuttumattomuus oli tulkittavissa liittyvän tiettyyn keskusteluteemaan (viittauskohteeseen) Tarvitsevuus ja avuttomuus, joille Megaselviytyjän-rooli tiukasti suojana DSA:n avulla voitiin analysoida, minkä sisällön suhteen Martha ei kyennyt hyödyntämään terapeutin interventioita Terapeutti ei onnistunut työskentelemään potilaan lähikehityksen vyöhykkeellä, potentiaalisesti teeman sietämättömyyden vuoksi DSA/ Harri Valkonen 26

27 Kysymyksiä?

28 Kiitokset.