KESKI-UUDANMAAN PELASTUSLAITOS LIIKUNNANOHJAAJA AMK SIV ARO

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-UUDANMAAN PELASTUSLAITOS LIIKUNNANOHJAAJA AMK SIV ARO"

Vilho Jääskeläinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

2 TAPATURMIEN EHKÄISY= TURVALLISTA LIIKKUMISTA Tapaturma on odottamaton tapahtuma, jonka yhteydessä ihminen loukkaantuu tai menehtyy. Tapaturman yleinen tunnusmerkki on eriasteinen ruumiillinen vamma. Tapaturmien ehkäisy alkaa vaaratekijöiden tunnistamisesta: - mitä paremmin erilaiset vaaratekijät tunnistetaan, sitä tehokkaammin niihin pystytään vaikuttamaan - voidaan pienentää tapaturmien riskiä ja vähentää onnettomuuksia. Ehkäisytyössä kiinnitetään huomiota: - ihmisen käyttäytymiseen - tuotteisiin ja välineisiin, joita ihmiset käyttävät - ympäristöihin ja tiloihin, joissa ihmiset toimivat ja liikkuvat - suosituksiin ja lainsäädäntöihin, joilla vaikutetaan ympäristöön ja toimintaan.

Tapaturmien ehkäisy alkaa vaaratekijöiden tunnistamisesta: - mitä paremmin erilaiset vaaratekijät tunnistetaan, sitä tehokkaammin niihin pystytään vaikuttamaan - voidaan

3 TURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA Turvallisuus liikkuessa syntyy siitä, että tiedostetaan kaikki mahdolliset riskit ja pyritään minimoimaan ne. Riskien tunteminen, poistaminen, vaikutuksen vähentäminen sekä riskit huomioon ottava käyttäytyminen sekä eri yhteyksien ymmärtäminen ja tunnistaminen = tapaturmien ehkäisyä Ohjaajan ja osallistujien vastuu. Fyysinen turvallisuus Psykososiaalinen turvallisuus

Riskien tunteminen, poistaminen, vaikutuksen vähentäminen sekä riskit huomioon ottava

4 FYYSINEN TURVALLISUUS liikuntapaikat ja olosuhteet - mahdollisimman hyvin valaistu ja häiriötön tila. - käytettävien välineiden kunto - osallistujien jalkineet ja muut suojavarusteet oltava tarkoituksenmukaiset. - varusteiden tulee olla jokaisen liikuntamuodon ja lajin vaatimalla tasolla. - jokainen noudattaa sääntöjä - osallistujien terveydentila ja kyky / taitotaso osallistua harjoitteisiin > oikeilla harjoitusmetodeilla ja suoritustekniikoilla vältytään rasitusvammoilta ja tai tapaturmavaaroilta. - kyky / taito lopettaa ajoissa

- varusteiden tulee olla jokaisen liikuntamuodon ja lajin vaatimalla tasolla.

5 PSYKOSOSIAALINEN TURVALLISUUS Psyykkinen turvallisuus syntyy kannustavasta, hyväksyvästä ja stressittömästä ilmapiiristä. Jokaisen liikuntatapahtumaan osallistuvan henkilön tulee kunnioittaa, kuunnella ja ottaa muiden tarpeet huomioon. Ryhmän sisäistä vuorovaikutusta tulee kaikkien seurata - jokainen on velvollinen puuttumaan tilanteisiin, jossa ilmenee syrjimistä tai negatiivista kilpailuhenkeä. Psyykkinen turvallisuus on kohdallaan kun > - kaikki kokevat onnistumisen iloa - viihtyvät hyvässä ilmapiirissä - ovat motivoituneita jatkamaan harjoittelua. Liikkujia tulee kannustaa siihen, että he osaavat vaatia itselleen mahdollisimman hyviä ja turvallisia liikuntaolosuhteita.

Ryhmän sisäistä vuorovaikutusta tulee kaikkien seurata - jokainen on velvollinen puuttumaan tilanteisiin, jossa ilmenee syrjimistä tai negatiivista kilpailuhenkeä.

6 ENSIAPU Liikuntatuokioon valmistautumisen yhteydessä : - ensiaputarvikkeiden sijainti ja kerrata omat ensiaputaidot. - Mikäli liikuntapaikassa ei ole pysyvää tarvikevarastoa/ensiapulaukkua tulee niitä pitää mukanaan. - Ensiapupakkauksessa pitää olla kylmäpusseja, ideaalisiteitä ja laastareita. - Hätätilanteiden varalta - lähin puhelin

- Mikäli liikuntapaikassa ei ole pysyvää tarvikevarastoa/ensiapulaukkua tulee niitä

7 TAPATURMAT Tapaturma on tahdosta riippumaton, ennalta odottamaton ja äkillinen tapahtumasarja, joka johtaa kehon vammautumiseen. Vaikka tapaturma syntyy äkillisesti yli puolet tapaturman uhreista arvioi, että tapaturma olisi ollut vältettävissä. Liikuntatapaturmat sekä muut vapaa-ajan tapaturmat - yli vammaa - yli kuolemantapausta vuosittain. - pyöräilytapaturmat luokitellaan liikennetapaturmiin, - sattuu Suomessa vuosittain noin turhaa kuolemaa.

Vaikka tapaturma syntyy äkillisesti yli puolet tapaturman uhreista arvioi, että tapaturma olisi ollut vältettävissä.

8 Taulukko 1. Tapaturmien lukumäärän kehitys Suomessa Uhritutkimus 2009, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

9 LIIKUNTATAPATURMAT Suomessa vuosittain Niiden määrä on puolitoista kertaistunut 1980-lukuun verrattuna. Yli puolet liikuntatapaturmista sattuu pojille ja miehille, eniten sattuu vuotiaille nuorille miehille. Liikuntatapaturmien aiheuttajiksi nimetään useimmiten : - kompastuminen tai kaatuminen (32 % tapauksista) - puute tai vika liikuntapaikassa (14 %) -tekniikkavirhe(13%) - törmäys tai kontakti toiseen pelaajaan (13 %). Tapaturmariski vaihtelee eri liikuntalajeissa - jalkapallo - salibandy /sähly -lenkkeily

Liikuntatapaturmien aiheuttajiksi nimetään useimmiten : - kompastuminen tai kaatuminen (32 % tapauksista) - puute tai vika

10 TAPATURMATAULUKKO Laji Tapaturmien määrä jalkapallo salibandy, sähly lenkkeily, hölkkä kuntokävely jääkiekko ratsastus kuntosalitoiminta, bodaus lentopallo voimistelu, kuntojumppa, aerobic hiihto Taulukko 2. Liikuntalajit, joissa ilmoitettiin sattuneeksi eniten tapaturmia vuotiaille suomalaisille vuonna Uhritutkimus 2009, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

voimistelu, kuntojumppa, aerobic 11 000 hiihto 10 000 Taulukko 2.

11 LIIKUNTAVAMMOJEN EHKÄISY Liikuntavammojen ehkäisy perustuu niiden taustalla olevien syntymekanismien ja riskitekijöiden kartoittamiseen. Liikuntavammoja ehkäistäessä, muista: - monipuolinen alkulämmittely tee pitkäkestoiset venytykset vasta liikunnan jälkeen. - tee säännöllisesti lihasten, jänteiden ja nivelten asentotuntoa, liikkuvuutta ja reaktiokykyä sekä koordinaatiota kehittävää harjoittelua (esim. tasapainolautaharjoittelu). - Lämmittele ja verryttele ennen liikuntasuoritusta - riittävän pitkä palautuminen edellisen treenin jälkeen - monipuolinen ravinto ja riittävä nesteytys - lajin vaatimusten ja omien taitojen yhteensovittaminen sekä toisten taitotason huomioiminen

- tee säännöllisesti lihasten, jänteiden ja nivelten asentotuntoa, liikkuvuutta ja reaktiokykyä sekä koordinaatiota kehittävää harjoittelua (esim.

12 .JATKUU. - pyydä apua, neuvoja ja ohjeita oikeaoppiseen harjoitteluun esim. kuntosaliohjelma. - suhteuta liikuntasuoritus omaan kuntoosi - lisää harjoittelua maltillisesti. - kontaktilajit ja kilpailutilanteet = suurempi tapaturmariski - suojavälineiden ja sopivien jalkineiden käyttö - liikuntapaikan mahdolliset tapaturmavaarat (esimerkiksi alustat) - reilun pelin ja sääntöjen noudattaminen - ei liikuntaa ennen kuin vanhat vammat ovat parantuneet - tarvittava lepo ja parantuminen sairauden/ nuhakuumeen jälkeen - älä harrasta liikuntaa alkoholin ym. toimintakykyyn vaikuttavien aineiden vaikutuksen alaisena.

- kontaktilajit ja kilpailutilanteet = suurempi tapaturmariski - suojavälineiden ja sopivien jalkineiden käyttö - liikuntapaikan mahdolliset

13 MUUTOKSET KUPE:LLA Tapaturman tai vamman sattuessa kuntoutus hoidetaan työterveyshuollon ja liikunnanohjaajan yhteisvoimin > huolenpito nopeuttaa paranemisprosessia (psyykkinen kuntouttaminen) Välinehankintoja > rikkinäiset, vialliset, omatoimisesti korjatut laitteet ja välineet vaihdettu uusiin Välinhankintoja jotka tukevat eri vammojen kuntoutusta. - vastuskuminauhoja, Bosu, terapiapalloja, tasapainolautoja, jumppapalloja yms Liikunta muuttanut muotoaan > aerobinen liikunta lisääntynyt

omatoimisesti korjatut laitteet ja välineet vaihdettu uusiin Välinhankintoja jotka tukevat eri vammojen kuntoutusta.

14 .. JATKUU. Kokonaisvaltainen ja monipuolinen harjoittelu koko keholla -voimistelurenkaita, köysiä, kuntopalloja, painovanteita Hyötyliikunta esim. työmatkat kävellen, juosten, rullaluistimilla tai polkupyörällä Terveellinen ruokavalio ja terveellisemmät elämäntavat Kokonaisvaltainen elämäntapamuutos Liikunnanohjaajan läsnäolo koetaan positiivisena > työmotivaation, työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta.

15 Kuntosaleilla: Huolehditaan laitteiden kunnosta käyttämällä niitä oikein jos et osaa käyttää laitetta kysy neuvoa Varoitetaan/ilmoitetaan puutteista ja/tai vioista Ei omatoimisia korjaustoimenpiteitä! Harjoittelualustojen tulee olla kunnossa Harjoitellaan niin, että muut salilla olijat eivät ole vaarassa Pidetään välineet niille määrätyillä paikoilla. Treenataan oikein - ei revitä isoilla painoilla

16 LÄHTEET: Haikonen K & Parkkari J. Liikuntatapaturmat. Teoksessa Haikonen K & Lounamaa A (toim.): Suomalaiset tapaturmien uhreina Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. THL, Raportti 13/2010. Yliopistopaino: Helsinki. Parkkari J, Kannus P, Fogelhom M. Liikuntavammat suurin tapaturmaluokka Suomessa. Suomen lääkärilehti 59: , ntatapaturmat

Liikuntavammat suurin tapaturmaluokka Suomessa. Suomen lääkärilehti 59: 3889 3895, 2004. http://www.voitas.

Samankaltaiset tiedostot

Lukulattia liikkumisen turvallisuudesta

Lukulattia liikkumisen turvallisuudesta Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumisen turvallisuuteen liittyviä perustietoja lukujen avulla. Kohderyhmä Yläkoululaiset sekä alakoulun 5.-6.