RAKENNEANALYYSI

Transkriptio

1 RAKENNEANALYYSI Rakenneanalyysin ja lausunnon kohteena on Tampereella osoitteessa XXX sijaitseva asuinrakennus, johon Raksystems Anticimex on tehnyt kuntotarkastuksen Rakenneanalyysin tarkoituksena on selvittää Raksystems Anticimexin listaamia riskirakenteita. Tarkemmin sanoen selvittää kantavien rakenteiden kuntoa ja mahdollisia lahovaurioita. Rakenneanalyysia varten avattiin seinän ulko- ja sisävuorausta keittiön kohdalta, sisävuorausta olohuoneesta, sisävuorausta yläkerrasta olohuoneen yläpuolelta sekä työhuoneen lattian pintaverhouksia. Rakenteiden avauksesta huolimatta ei paikallisista vaihteluista johtuvaa piilevien vaurioiden mahdollisuutta pystytä 100 %:lla varmuudella sulkemaan pois. Vaikka riski vaurioille on olemassa, niin rakennus vaikuttaa ikäisekseen hyväkuntoiselta eivätkä riskirakenteita koskevat kauhuskenaariot näytä toteutuneen tämän analyysin perusteella. OLOHUONEEN KASTUNUT SEINÄ Olohuoneen seinän ja katon pintaverhouksissa on kosmeettisia merkkejä kastumisesta. Ulkovuorausta tarkastellessa ei kosteuden kulkeutumiselle rakenteeseen löytynyt selkeää syytä. Olohuoneen yläpuolella olevan huoneen ikkunan alapuolella on valumajälkiä sisäpuolen pintaverhouksessa. Nämä ovat vanhoja valumajälkiä todennäköisesti ajalta, jolloin rakennuksen ikkunoita ei vielä ollut vaihdettu. Ikkunan kautta on kovalla tuulella satanut hetkellisesti sisään ja tämä kosteus on valunut välipohjan lävitse olohuoneen katon rajaan. Lämmöneristeen lävitse valuva vesi on värjäytynyt tummaksi ja aiheuttanut tumman likaisen valumajäljen pintaverhouksiin. Avattaessa rakenne olohuoneen seinästä suurimman ja rumimman valumajäljen kohdalta havaittiin, että vaikka seinän pintarakenteet olivatkin kastuneet, niin kantavassa rakenteessa eli hirressä ei havaittu minkäänlaisia merkkejä kastumisesta. Mäntyä oleva seinähirsi oli riisutun pintaverhouksen kohdalta täysin kunnossa. Pintaverhouksen päällimmäinen kerros eli lastulevy tapetteineen oli

2 pahiten vaurioitunut osa, sillä lastulevy kastuessaan muuttaa muotoaan palautumatta alkuperäiseen asemaansa. Lastulevyn alla olevista aiemmista historiallisista kerroksista löydettiin samankaltaiset kastumisjäljet. Jälkien perusteella näyttää, että kyseessä ei ole ollut jatkuva kastuminen, vaan hetkellinen tapahtuma, joka viittaa vaurion aiheutuneen todennäköisesti poikkeuksellisista sääolosuhteista tai alkuperäisen ikkunan rikkoontumisesta LUVUN LAAJENNUKSEN ULKOSEINIEN RISKIRAKENNE Raksystems Anticimex listasi yhdeksi riskirakenteeksi ulkoseinärakenteet rakennusajankohdasta johtuen. Ajalleen tyypillisellä tavalla rakennettu seinärakenne ei nykystandardien mukaan ole riittävästi tuulettuva eli ulkovuorauksen takapuolelta ei löydy tuuletusrakoa, jonka kautta rakenteet kuivuvat. Lisähuolta aiheuttaa riski kosteuden tiivistymisestä ulkovuorauksen tiiviin maalikalvon taakse, jolloin ulkovuoraus ja pahimmassa tapauksessa koko seinärakenne alkaa lahota. Ulkovuorauksesta löytyy paikallista lahoa, mutta tässä yhteydessä on perusteltua puhua pienistä, paikallisista ongelmista, jotka liittyvät ulkovuorauksen alimpaan osaan eli vaakasuuntaiseen listoitukseen. Vaakasuuntaisen listoituksen yläreunassa ei ole viistettä, jota pitkin sadevesi valuisi pois. Kosteus jää listan reunan päälle lahottaen listan yläosaa sekä ulkovuorauslautojen alareunaa. Tässä yhteydessä ei löydetty merkkejä siitä, että kosteutta olisi kulkeutunut kyseisen listan taakse. Avattaessa seinärakennetta 1950-luvulla rakennetun laajennusosan ulko- ja sisäpuolelta ei havaittu merkkejä rakenteellisista ongelmista. Laajennusosan runko vaikutti niin hyväkuntoiselta, että en nähnyt tarvetta avata seinärakennetta rakennuksen vanhemmalta puolelta. Seinää aukaistiin ikkunan alapuolelta. Ulkovuorauksen takana olleesta paperoinnista löytyi valumajälkiä, mutta ne ovat tyypillisiä ikkunoiden kohdalla ja ajoittuvat todennäköisesti alkuperäisten ikkunoiden aikaan, jolloin ikkunoiden alareunassa ei yleisesti ottaen käytetty suojapellityksiä. Laajennusosan seinärakenne ei ole ns. purueristeinen tolpparunko, kuten perimätieto väitti. Laajennus on tehty ohuesta, mm, hirrestä. Tätä rakennetta voisi kutsua esimerkiksi lankkutaloksi. Seinärakenne sisältä ulos on:

3 -tapetti -huokoinen puukuitulevy -maalattu kovalevy -paperi -hirsi -oksamassapahvi -pontattu peiterimalaudoitus TYÖHUONEEN ALAPOHJA Työhuoneen alapohjarakenteen päällimmäisiä kerroksia avattiin. Tarkoitus oli selvittää, että löytyykö lisättyjen pintakerrosten alapuolelta alkuperäisiä lattialautoja tai lankkuja. Päällimmäisiä kerroksia eli mattoa sekä lastulevyä purettiin, kunnes vastaan tuli paksuista lankuista tehty niin sanottu raakalaudoitus. Tämän rakenteen alle katsominen olisi vaatinut suurempia purkutöitä, joihin ei tässä yhteydessä ryhdytty. Tältä osin työhuoneen alapohjarakenne vaikuttaa terveeltä eli merkkejä lahosta tai mikrobitoiminnasta ei näkynyt. YHTEENVETO Vaikka rakennuksen kunnon toteaminen täydellisellä varmuudella on mahdotonta, niin Rankasillankatu 3:n asuinrakennus vaikuttaa olevan ikäisekseen tyypillisessä kunnossa. Riskirakenteisiin kätkeytyvistä ongelmista ei löydetty merkkejä. Tämän rakennuksen suurin etu on se, että siihen on tehty 1950-luvun jälkeen vain vähän muutos- ja korjaustöitä luvulla käytetyt materiaalit sekä rakenteet kestävät hengittävyydestään johtuen kosteutta verrattain hyvin, sillä ne pystyvät vastaanottamaan sekä luovuttamaan kosteutta olosuhteiden muuttuessa ympärillä. Korjaus-

4 ja kunnostustöitä suunniteltaessa kannattaa jatkossakin käyttää hengittäviä rakenteita sekä materiaaleja. Kuva 1 Olohuoneen seinän ja katon liitoskohdan valumajäljet.

5 Kuva 2 Edellisen kuvan valumajäljen yläpuolella toisessa kerroksessa on ikkuna, jonka alapuolella on valumajälkiä. Tämän ikkunan kautta on todennäköisesti tullut kosteutta olohuoneen seinän ja katon liitoskohtaan. Kuva 3 Yläkerran huoneen ikkunan alta ei löytynyt merkkiä lahovauriosta.

6 Kuva 4 Tapetti irroitettu. Lastulevyssä näkyy valumajälkiä. Kuva 5 Lastulevy poistettu. Lastulevyn takana olleessa tapetoidussa pinkopahvissa näkyy paljon pienemmät jäljet kostumisesta.

7 Kuva 6 Hirsi on otettu esiin. Mäntyä olevan hirren pinnassa ei näy merkkejä kosteudesta. Kuva 7 Ulkoverhousta avattiin rakennuksen takapihan puoleiselta pitkältä julkisivulta keittiön ikkunan alapuolelta.

8 Kuva 8 Pontatut seinälaudat irroitettu. Laudoituksen takana on oksamassapahvi, jossa näkyy valumajälkiä. Puuttuneesta ikkunan suojapellistä johtuen on aikaisemmin kosteutta päässyt laudoituksen alle. Kuva 9 Vaikka paperoinnissa onkin valumajäljet, niin paperin alta paljastuneen hirren pinnassa ei ole merkkejä kosteudesta.

9 Kuva 10 Lähikuva lankkuseinästä. Lankkujen välissä on tapitus. Tulevissa kunnostustöissä on kiinnitettävä huomiota rakenteen ilmatiiviyteen, jotta lankkujen välisestä saumasta ei kulkeudu kylmää ulkoilmaa sisätiloihin. Mahdollinen lisälämmöneristäminen suoritetaan ensisijaisesti seinän ulkopuolelle ja vasta toissijaisesti sisäpuolelle. Kuva 11 Keittiön kohdalta seinää avattiin myös sisäpuolelta. Kuvassa on huokoinen puukuitulevy poistettu ja sen alta on paljastunut maalattu kovalevy.

10 Kuva 12 Kovalevyn takana on paperi, jonka takana on hirsi. Seinärakenne on hyvässä kunnossa. Karkussa Niko Palonen, Suomen Rakennuskonservointi