Maakuntauudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Transkriptio

1 Maakuntauudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki Valtiovarainministeriön esityksen pitää sotemuutosjohtaja Sinikka Salo Etelä-Karjala

2 Maakuntauudistuksen keskeiset lait Maakuntalaki Voimaanpanolaki Maakuntajakolaki Verolait Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki Maakuntien rahoituslaki Henkilöstöä ja eläkejärjestelmää koskevat lait

3 Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan keskeiset tehtävät Aluekehittäminen Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut

4 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

5 Tehtäväsiirtojen iso kuva ja siirtojen vaikutus viranomaisrakenteeseen Maakunnille siirretään tehtäviä ELY-keskuksilta, TE-toimistoilta, aluehallintovirastoilta, maakuntien liitoilta ja kunnilta ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkaavat lukien ELY-keskusten tehtävät siirtyvät pääosin maakunnille ja jäävät osin valtiolle. Valtiolle jäävät tehtävät organisoidaan uudelleen. TE-palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle. TE-palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä - tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Kunnat voivat lakkauttaa maakuntien liitot lukien Maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan maakunnille. Aluehallintovirastoista muodostetaan yksi valtakunnallisen toimivallan omaava viranomainen. Osa AVI:n tehtävistä siirtyy maakunnille. Ympäristövalvonta- ja luonnonsuojelutehtävät siirtyvät ELY-keskuksilta valtakunnalliselle aluehallintovirastolle

6 Henkilöstön siirtyminen ja asema Siirto koskee n työntekijää Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein vuoden 2020 loppuun saakka Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin

7 Maakunnan toimiala ja tehtävät Toimiala ja tehtävät Monitoimialaisuus Lakisääteiset tehtävät Voi ottaa hoitaakseen myös tehtäväalaansa kuuluvia kunnan tehtäviä alueen kaikkien kuntien yhtäpitävällä päätöksellä ja kuntien osoittamalla rahoituksella - Järjestämisvastuu ja tuottaminen erotetaan - Tuottajien kaksi kategoriaa: markkinoilla (yhtiö)/ei markkinoilla (julkisoikeudellinen laitos)

8 Aluejako Maakuntajaon perustaminen säädetään uudistuksen voimaapanolaissa Mitkä kunnat kuuluvat mihinkin maakuntaan Aluejaon muuttaminen erillisessä maakuntajakolaissa Edellytykset, aloiteoikeus, menettely Eri tilanteet Kokonaisten maakuntien yhdistyminen tai yksittäisiä kuntia koskeva muutos Maakunnan tai kunnan omasta aloitteesta, kuntajakoselvityksen perusteella asukkaiden aloitteesta, arviointiryhmän aloitteesta Yhteys maakunnan arviointimenettelyyn: Arviointimenettelyn käynnistäminen talous- tai sotejärjestämiskykyyn liittyvillä edellytyksillä Arviointiryhmän ehdotuksesta maakuntajakoselvitys Maakuntajakoselvityksen perusteella valtioneuvosto voisi päättää maakuntien vastustuksesta huolimatta

9 Maakunnan päätöksenteko ja hallinto Lähtökohtana kuntalakia vastaava, luonteeltaan mahdollistava sääntely Maakuntavaalit ja maakuntavaltuusto Valtuuston koko porrastettu asukasluvun mukaan vähimmäismäärä (59-99) Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Maakuntastrategia Toimielimet -valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta, muut maakunnan päätettävissä Johtaminen -virkajohto-poliittinen johto Luottamushenkilöt Henkilöstö Hallintomenettely -mm. hallintosääntö Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus

10 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Palvelulaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset ICT Yhteishankinnat Muut tukipalvelut Toimitilat

11 Maakunnan suhde valtioon ja kuntiin Valtion täysirahoitusmalli korostaa valtion vastuuta rahoitusperiaatteen toteutumisessa Rahoitusmallista säädetään erikseen rahoituslaissa Valtion ohjaus ja valvonta Maakuntakohtainen neuvottelumenettely, julkisen talouden suunnitelma Investointeja koskeva ohjaus Valtion ja maakuntien neuvottelukunta Neuvottelut alueen kuntien kanssa tehtävien hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta

12 Maakunnan taloussäännökset Talousarvio ja talouden tasapainosääntö Kirjanpito, tilinpäätös, konsernitilinpäätös Arviointimenettely Talouskriteerit ja menettely Sote-järjestämislaissa erikseen palvelujen järjestämiseen liittyvät kriteerit Yhteys Tilintarkastus ja tarkastuslautakunta VTV:n toimivallan laajentaminen Lainanottomahdollisuus lyhytaikaisesti

13 Maakuntien rahoitus Valtio rahoittaa maakuntien toimintaa. Lisäksi maakunnat saavat asiakas- ja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sote-palvelutarpeiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vuosina valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen, jolloin rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein

14 Verotulojen siirto kunnilta Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on Kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä vuonna ,7mrd 11,3 mrd Vuosina kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa Kuntien osuutta yhteisöverosta vähennetään Valtionosuuksista siirretään 0,5 mrd 5,9 mrd Rajasta voidaan poiketa poikkeustilanteissa Maakuntien tehtävien rahoitus

15 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus Uuden valtionosuusjärjestelmän kautta uudistuksen kuntakohtainen muutos rajoitetaan +/- 100 per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa VOS-järjestelmän rakenne pääosin ennallaan Uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (korvaa työpaikkaomavaraisuuden) Verotulojen tasausjärjestelmän rajat muuttuvat +/- 100 Puolet kiinteistöverotuloista sisällytetään tasausjärjestelmään

16 Omaisuuden siirto kunnilta maakunnille Lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus siirretään varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen maakunnille Järjestämisvastuun siirtoon liittyvä irtaimisto siirtyy maakunnille Kunnan jäsenosuus ja omaisuuden arvo kunnan taseesta poistuu ja peruspääomaa alennetaan vastaavalla määrällä 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään 3 vuodeksi Mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen riski ei jää yksittäiselle kunnalle

17 Maakuntien toiminnan ja talouden yhteensovitus osana JTS-valmistelua Selvitys ja arviointi (maakuntia ohjaavat ministeriöt) Ministeriöiden ehdotusten yhteensovitus (VM) VN päätös JTS:sta Budjetti- ja säädösvalmistelu (kaikki ministeriöt) Neuvottelut Maakuntalain mukainen neuvottelu Toiminnan ohjaus MAAKUNNAT

18 Sote-järjestämisen ja rahoituksen ohjaus Loka-joulukuu Tammi-huhtikuu Touko-syyskuu VN VN päätös JTS:sta JTS-valmisteluprosessi VM STM THL Maakuntien talouden tilan arviointi Maakuntien raporttien käsittely ja THL:n selvitys STM:n selvitys järjestämisestä ja rahoituksen riittävyydestä Budjetti- ja säädösvalmisteluvaihe Yhteensovitusvaihe VM-maakunnatneuvottelu Maakunnat Selvitys- ja arviointivaihe Maakuntien raportit sotesta Toiminnan ohjauksen vaihe

19 Maakuntien rahoitus Valtion yleiskatteellinen rahoitus Valtionrahoituksen määräytyminen 87% Ikärakenne ja tarve Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto 89% Tarveperusteinen rahoitus 1% Vieraskielisyys 1% Asukastiheys Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään 10% 1% Hyterahoitus Asukaslukuperusteinen rahoitus

20 Maakunnan taloudenhoitoa koskevat säännökset (maakuntalaki) Tasapainovaatimuksena toiminnan ja investointien rahavirran tasapaino tai ylijäämä (106 ) Toiminnan ja investointien rahavirta on tasapainossa, jos tulorahoitus riittää kattamaan käyttötalousmenojen lisäksi nettoinvestoinnit Vastaa kansantalouden tilinpidon mukaista tasapainokäsitettä Tiukempi kuin kuntalain tasapainovaatimus Maakunta saa ottaa vain lyhytaikaista lainaa (106 ) Maakunta voi myöntää takauksia ja lainaa tytäryhteisöilleen (124 )

21 Maakunnan arviointimenettely (109 ) Arviointimenettelyssä valtio ja maakunta arvioivat maakunnan taloudellisia edellytyksiä selvitä tehtävistään Arviointimenettelyn on tarkoitus toimia ennaltaehkäisevästi ja kannustaa hyvään taloudenpitoon. Arviointimenettely voi johtaa maakunnan liittämiseen toiseen alueeseen. Taloutta koskevat kriteerit asetetaan maakuntakonsernin (=maakunta ja sen tytäryhteisöt) tasolla Valtiovarainministeriö päättää menettelyn käynnistämisestä Menettelyn pohjana maakuntalaissa määrättävät kriteerit sekä maakunnan tilinpäätöksen perusteella laskettavat tunnusluvut, jotka Tilastokeskus tuottaa. Sote-järjestämislaissa erikseen palvelujen järjestämiseen liittyvät kriteerit

22 Maakuntauudistuksen aikataulu Lainsäädäntö voimaan /maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet Maakunnat aloittavat toimintansa Esivalmistelu /2017 7/2017 3/2018 1/ /2017 Kuntavaalit 1/2018 Ensimmäiset maakuntavaalit 4/2021 Kuntavaalit ja maakuntavaalit

23 Uudistuksen onnistumisen avaintekijät Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin. Rohkea ote tulevaisuuteen

24 Kiitos mielenkiinnosta!