Sote- ja maakuntauudistus

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistus Sinikka Salo Muutosjohtaja, STM Pohjois-Pohjanmaa Oulu

2 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, perusoikeudet Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Kustannusten kasvun hillintä (3 mrd.) Kustannustehokkuus Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus

3 Sote-uudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensovitetaan asiakaskeskeisiksi kokonaisuuksiksi Julkiset, yksityiset ja järjestötuottajat Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd euroa vuoteen 2029 Valinnanvapaus Asiakas valitsee hyväksytyistä palvelun tarjoajista Kilpailulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta Rahoitusuudistus Monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan Maakuntauudistus Uudet monialaiset maakunnat, tarkoituksenmukainen työnjako valtion aluehallinnon, maakuntien ja kuntien välille

4 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Maakunnan keskeiset tehtävät Aluekehittäminen Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut

5

6 Uudistuksen keskeiset lait Maakuntalaki Sote -järjestämislaki Voimaanpanolaki Sote-tuottajalaki Verolait Maakuntien rahoituslaki Maakuntajakolaki Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki Henkilöstöä ja virka- &työehtosopimuksia sekä eläkejärjestelmää koskevat lait Myöhemmin valmistellaan: maakuntauudistukseen liittyvä muu lainsäädäntö valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö

7 Järjestämislaki Järjestämislailla säädetään, millä tavoin maakunnan pitää järjestää asiakkaiden lakisääteinen sosiaalija terveydenhuolto Laki koskee julkisen sosiaalija terveydenhuollon järjestämiä, ohjausta ja valvontaa. Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaalija terveyspalvelut koko maassa. Maakunta vastaa siitä, että sosiaalija terveyspalvelujen sisältö, laajuus ja laatu ovat asiakkaiden tarpeen mukaisia

8 Järjestämislaki Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan ja palvelulaitos vastaa maakunnan omasta tuotannosta. Lisäksi palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palveluja hoitoketjut. Maakunta laatii palvelustrategian ja antaa palvelulupauksen. Kunnat eivät enää järjestä tai rahoita sosiaalija terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä

9 Voimaanpanolaki Laissa säädetään maakuntalain ja sote-järjestämislain voimaanpanon edellyttämistä toimenpiteistä: maakuntajako väliaikaishallinto henkilöstön asema voimaantulo omaisuusjärjestelyt kunnallisveroa koskeva sääntely toimeenpano

10 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Eteneminen maakunnissa Esivalmistelu Nimetään muutosjohtaja Muutosvisio ja tavoitteet Edellytykset tehtävien ja omaisuuden siirrolle= esiselvitykset Toiminnallinen kehittäminen: integraatio, tuottavuus, vaikuttavuus Väliaikainen valmistelutoimielin Johtaa valmistelua Selvittää ja valmistelee: henkilöstö, omaisuus, sopimukset, ict, hallinto- ja johtamisjärjestelmä, toiminnan käynnistäminen ja jatkuvuus Päättää TA 2018 Osallistuu vaalien järjestämiseen Vaaleilla valittu maakuntavaltuusto Päättää Maakuntahallitus ja toimielimet Selvitys 31.5.: omaisuus, sopimus, velat. Selvitys /täydennys : toimitilat, siirtyvä omaisuus, sopimukset: maakunnille ja maakunnalta siirtyvät Päättää selvitysten perusteella sekä palvelustrategia, TA 19 Arvioi tarve, määrä ja laatu Valmistelee sopimukset tuottajien kanssa, yhteistyösopimuksen Järjestämisvastuu siirtyy maakunnille Ohjeita ja esimerkkejä Valtion ohjaus käynnistyy

11 Väliaikaisen valmisteluelimen tehtävät Tehtävänä on yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle: 1) selvittää maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi; 2) osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen; 3) osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen;

12 Väliaikaisen valmisteluelimen tehtävät 4) osallistua maakunnille siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tietoja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen; 5) valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä; 6) päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta; 7) osallistua ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen; 8) valmistella muut maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat

13 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Palvelulaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset ICT Yhteishankinnat Talous- ja henkilöstöhallinto Toimitilat

14 Maakuntakonserni sote-tehtävissä Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Maakunnan sote-lautakunta Konserniohjaus Valtuusto päättää: tavoitteet, hallintosääntö, investointi-suunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis. palvelulaitoksen hallintosäännön ja ostopalveluhankintojen linjaukset) soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset Maakuntahallitus: Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja palvelulaitos) Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Sote-järjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Maakunnan palvelulaitos - Hallitus ja johtaja Soten järjestämisestä vastaava toimielin: Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat Sote-johtaja: järjestämisen operatiivinen johto Järjestäjän ohjaus ja valvonta Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sote - tuotanto) Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon Maakunnan oman sotetuotannon yhtiöt Palvelulaitoksen hallitus ja johtaja: oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa rajoissa maakunnan omaan tuotantoon ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja (ei luottamushenkilöitä)

15 Julkinen palvelulupaus Maakunnan julkisesti ilmoitettu palvelulupaus antaa maakunnan asukkaille tietoa siitä, miten palvelut toteutetaan ja toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti. Palvelulupauksen kautta asukkaiden on myös mahdollista antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia, jotka parantavat palveluja käytännössä. Palvelulupaus ei koskisi laajemmin sosiaaliturvaa. Palvelulupaus ei ole oikeudellisesti sitova. Valinnanvapauslain-säädännön valmistelussa otetaan kantaa palveluntuottajan palvelulupaukseen

16 Maakunnan palvelulaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan palvelulaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sote-palvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä

17 Palvelujen tuottaminen Maakunnan palvelustrategiassa on otettava huomioon, miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaalija terveyspalvelut. Myös palvelun tuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti. Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Uusi laki sosiaalija terveyspalvelujen tuottamisesta: oikeus tuottaa maakunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaalija terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaalija terveyspalveluja. Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa

18 Valinnanvapaustuottajat Julkisten sosiaalija terveyspalvelujen rakenne Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjaus Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö - Suojaverkko Laajan valinnanvapauden raja X Oy Z osuuskunta Y-yhdistys Lähete Palveluseteli Henkilökohtainen budjetti Maakunnan palvelulaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Lähete Laaja valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen. Maakunnan palvelulaitoksen sote-yhtiöt - Ei julkisen vallan käyttöä Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talous- ja henkilöstöhallinto, hankinnat, ICT) Hankinta Palveluseteli Henk.koht. budjetti Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Palvelulaitoksen yhtiöt Maakunnan oma tuotanto

19 Julkisten sosiaalija terveyspalvelujen rakenne - muu kuin valinnanvapauden piirrin kuuluva palvelu Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjaus Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö - Suojaverkko Maakunnan palvelulaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Lähete Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talous- ja henkilöstöhallinto, hankinnat, ICT) Hankinta Palveluseteli Henk.koht. budjetti Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Palvelulaitoksen yhtiöt Laajan valinnanvapauden raja

20 Valinnanvapaustuottajat Julkisten sosiaalija terveyspalvelujen rakenne Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjaus Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö - Suojaverkko Laajan valinnanvapauden raja X Oy Z osuuskunta Y-yhdistys Lähete Palveluseteli Henkilökohtainen budjetti Maakunnan palvelulaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Lähete Laaja valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen. Maakunnan palvelulaitoksen sote-yhtiöt - Ei julkisen vallan käyttöä Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talous- ja henkilöstöhallinto, hankinnat, ICT) Hankinta Palveluseteli Henk.koht. budjetti Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Palvelulaitoksen yhtiöt Maakunnan oma tuotanto

21 Asiakkaan valinnanvapaus Valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaalija terveyspalveluissa. Hallitus evästi jatkovalmistelua Lakiluonnos valmistuu ja on tarkoitus lähettää lausunnolle 11/2016. Erikokoisten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluja turvataan. Maakuntien erilainen palvelutarjonta otetaan huomioon. Asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Suomalaisen valinnanvapausmallin lähtökohdaksi halutaan ihmisten erilaiset palvelutarpeet. Valinnanvapausmalliin harkitaan otettavaksi neljä erilaista valinnanvapauden keinoa

22 Henkilöstön siirtyminen ja asema Siirto koskee n työntekijää Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein vuoden 2020 loppuun saakka Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin

23 Omaisuuden siirto kunnilta maakunnille Lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus siirretään varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen maakunnille Järjestämisvastuun siirtoon liittyvä irtaimisto siirtyy maakunnille Kunnan jäsenosuus ja omaisuuden arvo kunnan taseesta poistuu ja peruspääomaa alennetaan vastaavalla määrällä 3 Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään 3 vuodeksi Mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen riski ei jää yksittäiselle kunnalle

24 Verotulojen siirto kunnilta Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on Kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä vuonna ,7mrd 11,3 mrd Vuosina kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa Kuntien osuutta yhteisöverosta vähennetään Valtionosuuksista siirretään 0,5 mrd 5,9 mrd Rajasta voidaan poiketa poikkeustilanteissa Maakuntien tehtävien rahoitus

25 Maakuntien rahoitus Valtion yleiskatteellinen rahoitus Valtionrahoituksen määräytyminen 87% Ikärakenne ja tarve Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto 89% Tarveperusteinen rahoitus 1% Vieraskielisyys 1% Asukastiheys Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään 10% Asukaslukuperusteinen rahoitus 1% Hyte- rahoitus

26 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus Uuden valtionosuusjärjestelmän kautta uudistuksen kuntakohtainen muutos rajoitetaan +/- 100 per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa VOS-järjestelmän rakenne pääosin ennallaan Uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (korvaa työpaikkaomavaraisuuden) Verotulojen tasausjärjestelmän rajat muuttuvat +/- 100 Puolet kiinteistöverotuloista sisällytetään tasausjärjestelmään

27 Sote-järjestämisen ja rahoituksen ohjaus Loka-joulukuu Tammi-huhtikuu Touko-syyskuu VN VN päätös JTS:sta JTS-valmisteluprosessi VM STM THL Maakuntien talouden tilan arviointi Maakuntien raporttien käsittely ja THL:n selvitys STM:n selvitys järjestämisestä ja rahoituksen riittävyydestä Budjetti- ja säädösvalmisteluvaihe Yhteensovitusvaihe VM-maakunnatneuvottelu Maakunnat Selvitys- ja arviointivaihe Maakuntien raportit sotesta Toiminnan ohjauksen vaihe

28 Uusi tutkimus- ja kehittämisrakenne Maakunta Alue- ja organisaatio rajat ylittävä Kansallinen Yhteistyö maakuntien, kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kesken Yhteistyöalueet Yhteistyö uusien menetelmien, tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä yliopistojen, korkeakoulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa

29 Digitalisaatio Maakunta huolehtii siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä Maakuntien yhteinen ICTpalvelukeskus ja yhteiset hankinnat Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään

30 Tulevaisuuden elinvoimainen yhteiskunta Mahdollistajina tieto ja digitalisaatio Tiedon hyödyntäminen Hyvinvoinnin edellytyksenä yrittäminen ja työn tekeminen Innovaatiotoiminta Ympäristöja terveysteknologia Älykkäät uudet palvelut ja toimintamallit Osaaminen ja koulutus Aito monituottajamalli sotessa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa Tukena uudistetut asiakaskeskeiset sosiaalija terveyspalvelut Kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävät toimet Toimintaperiaatteena omahoidon kannustaminen, ennaltaehkäisy ja varhainen tuki Innovatiiviset hankinnat Kustannustehokkuus Perustana hyvinvoivat, työ- ja toimintakykyiset ihmiset

31 Sote- ja maakuntauudistuksen aikataulu Esivalmistelu Lainsäädäntö voimaan /maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet /2017 7/2017 3/2018 Maakunnat aloittavat toimintansa 1/2019 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille /2017 Kuntavaalit 1/2018 Ensimmäiset maakuntavaalit 4/2021 Kuntavaalit ja maakuntavaalit

32 Uudistuksen onnistumisen avaintekijät Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin. Rohkea ote tulevaisuuteen

33 Kiitos! Lisätietoja: alueuudistus.fi -maakuntavierailut Uutiskirjeiden tilaus: @SaloSinikka #sote, #sote