Maakunta-sote prosessin pääaikataulu

Transkriptio

1 Maakuntasote prosessin pääaikataulu / / / / / / / 2017 HE valinnanvapauslaiksi lausuntokierrokselle 2/.2017 Maakuntaja sotejärjestämisuudistus HE eduskunnalle to to Maakuntien rahoituslain täydennys lausunnoille 2/2017 Maakunnille siirrettäviä tehtäviä koskevien lakien muutos HE luonnos lausunnoille 4/2017 HE valinnanvapauslaiksi eduskunnalle to Maakuntien rahoituslain täydennys 4/2017 Hyväksytään eduskunnassa : Maakunta ja sotejärjestämisuudistus Valinnanvapauslaki Sotetuottajalaki Maakuntien rahoituslaki Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä alkaen HE Maakunnille siirrettäviä tehtäviä koskevien lakien muutoksiksi eduskunnalle

2 / / / 2019 Ensimmäiset maakuntavaalit presidentinvaalien yhteydessä 1 / 2018 Sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan Mahdollinen siirtymäaika

3 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Osaaminen ja sivistys Terveys ja hyvinvointi Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen MAAKUNNAT VALTIO Sosiaali ja terveydenhuolto hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistämisen as.tuntija Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi Työ ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut Turvallisuustehtävät Valtakunnalliset ja kvtehtävät Yleinen edunvalvonta 5

4 Uuden soten pilarit 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa 2. Palveluintegraatio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttää osaaminen oikeaan aikaan sujuva hoito ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus tuki asiakaslähtöisyydelle ja itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle 4. Kustannusten kasvun jarruttaminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä oikeaaikainen palvelu parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien palvelu ja hoitomuotojen käyttöönotto 5. Digitalisointi Arki on digitalisoitu Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia Tiedolla johdetaan

5 Maakuntien tehtävät ja soterakenne (1/6)

6 (3/4) Tärkeimmät ehdotukset Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos ja sen yhtiöt. Liikelaitoksen viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla. Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sotetehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä

7 (3/4) Tärkeimmät ehdotukset Valtion ohjausta sosiaali ja terveydenhuollossa vahvistetaan. Kunnat eivät enää järjestä, tuota tai rahoita sosiaali ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä. Maakunta antaa asiantuntijatukea kunnille hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistehtävään. yhteistyö ja yhteisiä prosesseja

8 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET MAAKUNTAJOHTAJA Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoaantava kansanäänestys Keskustelu ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus ja vammaisneuvostot Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin MAAKUNTAKONSERNI Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Liikelaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset (3): ICT, Talous ja henkilöstö, Toimitilat ja kiinteistöt

9 Osallistuminen ja demokratia Maakunnan ylin päätösvalta on maakuntavaltuustolla uudeksi vaaliviranomaiseksi perustetaan maakuntavaalilautakunnat vaalirahoituksen raja on sama kuin eduskuntavaaleissa toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa maakuntahallitus Maakuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa (vuodesta 2021 lukien). Ensimmäiset maakuntavaalit kuitenkin presidentinvaalin yhteydessä maakunta on vaaleissa yhtenä vaalipiirinä valtuutettuja maakuntavaltuuston päättämä määrä, pienimmissä maakunnissa kuitenkin vähintään 59 ja suurimmissa vähintään 99 maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan (mm. aloiteoikeus, kansanäänestysaloite, vaikuttamistoimielimet) maakunnalle kuuluvasta asiasta voidaan järjestää koko maakunnan alueella neuvoaantava kansanäänestys valtuusto hyväksyy maakuntastrategian ohjaamaan toimintaa

10 (2/3) Henkilöstöjärjestelyt Siirtyminen toteutetaan liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä. Siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. Siirtyvistä työntekijöistä suurin osa on sosiaalija terveydenhuollon henkilöstöä

11 Omaisuusjärjestelyt (1/3) Maakunnan tehtävissään tarvitsema omaisuus turvataan maakunnan käyttöön osin omaisuuden siirrolla ja osin vuokraamalla. Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien sotetoimintaan liittyvä irtain omaisuus siirtyy maakunnille vastikkeetta (ns. suppea jakautumismalli). veronmaksaja maksaa omaisuudesta vain kerran periaate! Maakunta ja kuntayhtymän jäsenkunnat voivat sopia, että kuntayhtymän omistamaa maaomaisuutta jää jäsenkuntien omistukseen. Maakunnalle siirtyy kuitenkin aina sellainen kuntayhtymän omistama maaomaisuus, joka sitoutuu maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvan toiminnan rakennuskantaan

12 Omaisuusjärjestelyt (2/3) Kuntien rakennukset eivät siirry, vaan siirtymäkauden ajaksi maakunnat vuokraavat toimitilat yhteisen vuokrasopimuspohjan mukaisesti. Omaisuusjärjestelyt toteutetaan siten, ettei niillä ole tulosvaikutusta kunnissa. Siirtymäkauden jälkeen kunnille voidaan myöntää harkinnanvaraista avustusta mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen tuottamien kuntatalousongelmien perusteella. Lisäksi kuntia tuetaan kiinteistökehityksessä ja markkinoinnissa

13 Maakuntien rahoitus (1/2) Valtion yleiskatteellinen rahoitus Asiakas ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto Valtionrahoituksen määräytyminen 89% Tarveperusteinen rahoitus 87% Ikärakenne ja tarve 85,687 % ikärakenne ja palvelutarve 1,500 % asukastiheys 1,400 % vieraskielisyys 0,300 % kaksikielisyys 0,113 % saaristoisuus Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään. Asukasluku 10% perusteinen rahoitus 1% Hyterahoitus

14 Verotus (1/2) Kuntien tuloja on tarkoitus alentaa kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti. Kunnallisveron tuottoa ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään. Tämän hetken arvion mukaan kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,5 prosenttiyksiköllä. Laskelmat päivitetään ennen hallituksen esityksen antamista helmikuussa Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde kunnille. Uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten kokonaisverotuksen tasoon. Kunnat päättävät itsenäisesti tuloveroprosenttinsa jatkossakin

15 Sosiaali ja terveyspalvelujen integraatio Kaikki julkiset sosiaali ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta asiakaslähtöisesti Maakunta varmistaa, että eri tuottajien palvelut toimivat yhteen Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palveluntuottajille Maakunta varmistaa, että tieto kulkee sujuvasti toimijoiden välillä. Suoran valinnan palveluntuottaja vastaa oman asiakkaansa palvelujen kokonaisuudesta

16 Asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön näissä palveluissa: sosiaali ja terveyskeskus suunhoidon yksikkö (hammashoitola) muut maakunnan päättämät sotepalvelut. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. Sotekeskus ja suunhoidon yksikkö voivat myöntää maksusetelin yksittäisten palvelujen hankkimiseen muilta tuottajilta. Palveluntuottajan pitää olla rekisteröitynyt, täyttää maakunnan vaatimukset ja tehdä sopimus maakunnan kanssa. Asiakas saa tukea valintoihin verkkopalvelusta, neuvontapuhelimesta ja palveluohjaajilta. Jos hän ei halua itse valita, maakunta osoittaa sopivan palvelun

17 Maakuntakonserni sotetehtävissä Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Maakunnan sotelautakunta Konserniohjaus Valtuusto päättää: tavoitteet, hallintosääntö, investointisuunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis. palvelulaitoksen hallintosäännön ja ostopalveluhankintojen linjaukset) soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset Maakuntahallitus: Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja liikelaitos) Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Sotejärjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Järjestäjän ohjaus ja valvonta Maakunnan liikelaitos Hallitus ja johtaja Soten järjestämisestä vastaava toimielin: Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat Sotejohtaja: järjestämisen operatiivinen johto Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sotetuotanto) Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon 28 Maakunnan oman sotetuotannon yhtiöt Palvelulaitoksen hallitus ja johtaja: oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa rajoissa maakunnan omaan tuotantoon ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja (ei luottamushenkilöitä)