VM/KAO Markku Mölläri Lapin liitto, kuntapäivät

Transkriptio

1 Kuntatalouden näkökulma ja hallitusohjelma 1. Suomen taloustilanne on oikeasti vaikea 2. Kuntatalous osana julkista taloutta samassa veneessä 3. Ohjaustyökaluihin saatava ennaltaehkäisevämpi ja kokonaisvaltaisempi ote 3a) Kuntatalous uudella tavalla esillä julkisen talouden kokonaisohjauksessa 3b) Uusi kuntalaki kiristää kuntien ja kuntayhtymien taloudenhoitoa 4. Ajankohtaisia viestejä kuntakentälle Markku Mölläri Lapin liitto, kuntapäivät VM/KAO

2 Kuntatalouden tulevaisuus Kuntatalousohjelma (nykyinen PPO) Painelaskelma talouden kehityksestä Valtion talouden tila Talouden tiukempi ohjaus Julkisen talouden parempi kestävyys Kansantalouden kilpailukyky Kuntien talouden tila Kunnan tehtäväpaletti Sote ratkaisu

3 1. Suomen taloustilanne on oikeasti vaikea

4 Kylmä fakta: talous ei ole juurikaan toipunut vuoden 2009 romahduksesta 2010= = ,4 %/v % 8 % Tuotannon suhdannekuvaaja, trendi Tuotannon suhdannekuvaaja JOS kasvu v > sama kuin keskim. Lähde: Tilastokeskus

5 Heikko vientikehitys heijastuu myös investointeihin

6 Lähivuosille odotettavissa vaisua kasvua - suuria rakenneongelmia ratkaistavana Kokonaistuotannon kasvu % Miten ratkaistaan talouden rakenneongelma, - Talouden heikentynyt kilpailukyky ja viennin ongelmat - Tuotannon rakennemuutos ja hidas tuottavuuden kasvu - Väestön ikääntyminen ja työvoiman tarjonnan supistuminen Lähteet: Tilastokeskus, VM

7 Julkisen talouden alijäämä jämähtämässä 3 %/BKT tasolle

8 Julkinen velka lähestyy 70 %/BKT

9 EU-kriteerit rikkoutumassa Liiallisen alijäämän menettelyn käynnistyminen mahdollista: Alijäämä ylitti 3 prosentin rajan 2014 ja alle 3 prosentin päästään vasta Julkinen velka ylittää 60 prosentin rajan 2015 eikä ylitys ole enää selitettävissä 2016 eteenpäin. Menettely voi käynnistyä paitsi toteutuneiden myös ennustettujen lukujen perusteella. Komissio arvioi tilannetta kevätennusteensa jälkeen. Rakenteelliseen jäämään syntymässä merkittävä poikkeama sitä koskevista sopeutusvaatimuksista. Jos liiallisen alijäämän menettely käynnistyy, merkittäviä poikkeamia keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai sille johtavalta polulta ei kuitenkaan enää tarkastella.

10 Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee 80 indeksi indeksi lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 Hoivatarve kasvaa lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli ennätyksellisen edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö vuosi 0

11 Julkisen talouden velka uhkaa kasvaa kestämättömästi 120 % BKT:stä 100 Julkinen velka 80 Valtion velka Kuntien velka Valtio perusura Julkisyhteisöt perusura Paikallishallinto perusura Lähde: Tilastokeskus, VM

12 Kestävyysvajeessa kyse myös sukupolvien välisestä oikeudenmukaisesta tulonjaosta Julkisyhteisöjen rahoitusasema, % BKT:sta Kestävyyden turvaava ylijäämä Kestävyysvaje n. 5 % BKT:sta Lähde: Tilastokeskus, VM Julkisyhteisöjen rahoitusasema

13 Tulevalla vaalikaudella palautettava julkisen talouden menetettyä liikkumavaraa Tarvitaan parempaa työllisyys- ja tuottavuuskehitystä Vienti ja sille perustuvat investoinnit on ainoa kestävä kasvun pohja. Tämä on ratkaisevaa myös julkisen talouden vakautumisessa. Julkisen talouden hoitoa ei voi laskea optimististen odotuksien varaan. Ilman uusia sopeutustoimia julkisen talouden alijäämä supistuu, mutta jää kauden lopussakin lähelle 3 %/BKT tasoa. Julkinen velka lähestyy 70 %/BKT. Finanssipolitiikan liikkumatilan palauttamiseksi: Julkisen talouden tasapaino vaatisi 3 %/BKT sopeutustoimet Valtiontalouden velka kahdessa vaalikaudessa 40 %/BKT tasolle (nyt 50 %/BKT) Kuntatalouden velkaantuminen pysäytettävä 10 %/BKT tasolle. Lisäksi päätettävä rakenneuudistuksista, joilla 2 %/BKT kestävyysvajevaikutus seuraavilla hallituskausilla.

14 2. Kuntatalous osana julkista taloutta samassa veneessä

15 Ilman toimenpiteitä kuntataloutta uhkaa pysyvä rakenteellinen alijäämäkehitys 4000 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja investoinnit * 2016** 2018** Vuosikate, PPB 2016 Vuosikate Nettoinvestoinnit Käyttöomaisuuden poistot Lähde: Tilastokeskus, ennuste KTO

16 Kansantalouden tilinpidossa rahoituslaskelmallinen lähestymistapa

17 Kuntien velka kasvaa ja kasvaa Mrd. euroa Paikallishallinnon velka % Velka, mrd. euroa Velka, % BKT:sta Lähde: Tilastokeskus, VM

18 Konsernivelka 30 mrd. euroa 35 Kuntakonsernin lainakanta , mrd. euroa ,9 13,1 11,9 10,3 10,5 10,8 11,2 10,1 1,1 1,2 1,3 9,9 8,7 9,1 9,5 0,6 0,7 0,8 0,9 0,5 3,8 4,1 4,5 5,2 6,2 7,1 7,7 8,2 8,7 9,8 10,5 10,95 0,2 0,3 0,3 0,4 13,45 1,57 12,21 14,53 1,76 13,79 Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt

19 Velkaan liittyvät riskit lisääntyneet? 80,0 Manner-Suomen kuntien suhteellinen velkaantuneisuus ja omavaraisuusaste sekä kuntakonsernin omavaraisuusaste (vuoden 2014 tieto marraskuussa 2015), % 71,9 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 54,3 37,0 43,6 61,0 52,0 20,0 10,0 0, Kuntien suht. velk, % Kuntien omav.aste, % Kuntakonsernin omav.aste, %

20 Takauksissakin vakaata kasvua Manner Suomen kuntien takaukset , milj. euroa Kuntien takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Kuntien takaukset muiden puolesta

21 Lähivuodet eivät helpota tilannetta: Ikäsidonnaisten menojen kasvu taittuu vasta 2035

22 3. Ohjaustyökaluihin saatava ennaltaehkäisevämpi ja kokonaisvaltaisempi ote

23 3a) Kuntatalous uudella tavalla esillä julkisen talouden kokonaisohjauksessa - Julkisen talouden suunnitelma - Kuntatalousohjelma UUSI PÄIVITYS JULKAISTAAN

24 Julkisen talouden suunnitelma, miksi? VN:n asetus julkisen talouden suunnitelmasta (120/2014) voimaan kokonaisuudessaan v Välitön syy: EU tehostaa finanssipolitiikan koordinaatiota Fipo-laki 2012, Budjettikehysdirektiivin toimeenpanoasetus 2014 EU-sääntely kohdistuu julkiseen talouteen (valtio + kunnat + sosiaaliturvarahastot) kokonaisuutena Kansallinen tarve: Julkisen talouden vakauden ja kestävyyden turvaaminen Finanssipolitiikassa koko julkista taloutta koskevat toimet ja rakenneuudistukset samaa kokonaisuutta Ikääntymisrasite kohdistuu nykymallissa ensisijaisesti eläkejärjestelmään ja kuntiin Fokus valtiontaloudesta koko julkisen talouden hallintaan

25 Kuntatalouden rahoituskehys kuntaohjauksen välineenä Laaditaan osana julkisen talouden suunnitelmaa, myös kuntataloudelle asetetaan rahoitusasemaa koskeva tavoite (X% / BKT) keskipitkällä aikavälillä tasapaino Esitetään yksilöidyt toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi verotus, valtionosuudet, maksut, kuntien tehtävät ja velvoitteet, tuottavuuden parantaminen Euromääräinen rajoite valtion toimesta aiheutuville kuntatalouden menojen lisäykselle hallituskaudella Tavoitteen toteutumista seurataan vuosittain vaikutusarvioinnit! Tavoitteena toimintamalli, jolla kuntasektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen järjestämisen ja niiden rahoituksen kokonaisuus pidetään tasapainossa (rahoitusperiaate) sekä julkisen talouden että koko kansantalouden kantokykyyn sovitetulla tasolla. Veroaste pysyy kohtuullisena ja velkaantuminen hallinnassa, vaikka väestön ikääntyminen lisää kustannuksia. Kokonaisuus hallintaan, sitoutuminen pitkäjänteiseen ja läpinäkyvämpään kuntapolitiikkaan, vrt. valtiontalouden kehysmenettely. Poliittinen omistajuus?

26 Kuntatalousohjelma syventää julkisen talouden suunnitelman päätösten arviointia Kuntatalousohjelman valmistelu on osa julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen valmistelua. Kuntatalousohjelma sisältää julkisen talouden suunnitelman edellyttämät toimenpiteet. Syventää hallituksen päätösten vaikutusten tarkastelua: kuntaryhmittäiset ja alueelliset vaikutukset Arvioi kuntatalouden rahoituksen riittävyyttä (ns. rahoitusperiaate) Korvaa peruspalveluohjelman ja peruspalvelubudjetin. Sisältö peruspalveluohjelmaa laajempi sisältäen lakisääteisten tehtävien lisäksi myös kuntien muut tehtävät Sisältää valtio kunta -neuvottelumenettelyn Valmisteluprosessi ei juurikaan poikkea nykyisen peruspalveluohjelman valmistelusta

27 3b) Uusi kuntalaki kiristää kuntien ja kuntayhtymien taloudenhoitoa - Taloussuunnittelun ja talouden hoidon tiukempi sääntely ennaltaehkäisy - Kuntayhtymät mukaan - Konserninäkökulman vahvistaminen kokonaisvaltaisuus

28 Alijäämän kattamisvelvollisuus tiukentuu Nykyisellä sääntelyllä ei ole pystytty riittävästi estämään alijäämien kumuloitumista taseisiin Jatkossa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta Taloussuunnitelmassa ei mahdollisuutta lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan. Siirtymäsäännös: Lain voimaan tullessa kaikkein alijäämäisimmille kunnille turvataan voimaantulosäännöksellä kuusi vuotta aikaa kattaa alijäämänsä. Alijäämän kattamisvelvollisuus ulotetaan myös kuntayhtymiin Yksilöidyt toimenpiteet alijäämän kattamiseksi osoitettava suoraan taloussuunnitelmassa

29 Ns. kriisikuntamenettelystä perälauta kattamattomille alijäämille Arviointimenettelyyn voi joutua, jos 1. Alijäämiä ei kateta säädetyssä ajassa Sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneisiin alijäämiin näiden korjaus viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksessä 2. Nykyisten kriisikuntakriteereiden perusteella Kahden peräkkäisen vuoden alijäämät 500 / 1000 per as tai Kuuden nykyisen arviointikriteerien pohjalta (negat. vuosikate, lainakanta/as, veroaste, suhteellinen velka, omavaraisuusaste, euromääräinen alijäämä) joissa siirrytään konsernitason tietoihin v Ensimmäinen arviointi vuosien tilinpäätöksistä Kriteerejä hieman päivitetään Arviointimenettely koskee jatkossa myös kuntayhtymiä Vain alijäämäkriteerin perusteella Riippumaton selvityshenkilö, kuulemisvelvoite Kriteerit kaikille samat, mutta arvioinnissa käytetään harkintaa Esim. pitkään kehittynyt alijäämä vs. yllättävä taloudellinen shokki Arvioinnin päässä kuitenkin mahdollisuus selvittää kuntajakoa Tarkoitus ei ole saada kuntia ja kuntayhtymiä kurjistettua, vaan pitkäjänteisesti välttämään kriisiytymistä

30 Suuri haaste : miten makro ja mikro kohtaavat? Kuntataloutta koskevat tavoitteet osana julkisen talouden kokonaisohjausta Kuntatalous ja kuntalaki Kestävä ja tasapainoinen kuntatalous? Kuntatalouden merkitys finanssipoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa kasvaa: Ohjaako kuntalain kautta tapahtuva sääntely kuntataloutta kohti julkisen talouden kokonaistavoitteita? Saadaanko velkaantuminen ja veroasteen nousu aisoihin? INVESTOINNIT?!?

31 Mistä kestävyys-viisastenkiven on löydyttävä? Valtio vaikuttaa: Tehtävät ja velvoitteet Valtionosuudet Yhteisövero-osuus Kiinteistöveron rajat Asiakasmaksujen rajat Rakenneratkaisut Pyytämättä ja yllätyksenä: Palkkaratkaisut Sosiaaliturvamaksut Väestörakenne ja palvelutarve, eliniän muutos, teknologia Suhdannetilanne (työttömyys, veropohja) Kunnat päättävät: Kunnallisveroprosentti Kiinteistöveroprosentti Toimintatuotot Toiminnan järjestäminen (tuotantoprosessin tehokkuus) Investoinnit Velkaantuminen Pihvi toiminnan järjestämisessä (menojen hillintä, investoinnit ja tuottavuuden nostaminen) sekä tehtävien & rahoituksen tasapainossa

32 4. Ajankohtaisia viestejä kuntakentälle

33 Kuntien investoinnit nousseet pitkään Kuntatalouden investoinnit Komission Suomea koskeva kertomus : Julkisten investointien BKT-osuus on euroalueen suurimpia. Kuntasektorin osuus julkisista investoinneista (pl. t&k) 2/3 0 Investoinnit, brutto Investoinnit, netto

34 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2010 hinnoin indeksoituna, 1990= Koko kansantalous Yritykset Paikallishallinto Kotitaloudet Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

35 Onko kunnilla liikaa velkaa, saako investoida? Velan määrä ei sinänsä dramaattinen, kasvu huolestuttava Lainanotto kustannusten jakoa ajassa, mutta: velka on siirrettyä sopeutusta/verotusta - kenelle rasitus kohdistuu? Kuntien investointipaineet tunnustettava (muuttoliike, infra, korjausvelka, sairaalat jne.) ja välttämättömiä investointeja ei kannata lykätä käyttötaloudesta saatava pelivaraa investointeihin Investoinneissa nyt keskeistä priorisointi, ajoitus ja laatu Päällekkäisyyksiin ja maailmanlopun investointeihin ei varaa Lyhennykset, korkoriski, tulevat käyttökustannukset Perinteisen velkarahoituksen korvikkeet: Tase kevenee, mutta miten käy kokonaiskustannuksille ajassa?

36 Kuntien kirjanpito ja kansantalouden tilinpito Kuntien kirjanpito ja sitä koskeva lainsäädäntö eivät vastaa kansantalouden tilinpitoa Valtio vastaa EU:ssa kansantalouden tilinpidon mukaisesta tasapainosta Olennainen ero: investoinnit - kirjanpito: poistot - tilinpito: kun investoidaan - -> investointien ollessa suuria kuntien kirjanpidollinen tulos voi olla ok, mutta tilinpidossa iso alijäämä Tavoitteena rahoittaminen enenevästi tulorahoituksella? ei ehkä rahaa, mutta onko tulevaisuudessa (ikääntyminen) Erotettava voittoa tuottavat investoinnit vs. peruspalveluinvestoinnit Kuntien peruspalveluinvestointeja ei varsinaisesti makseta pois sen tuotoilla Keskeisintä loppujen investointien pitkän aikavälin kantokyvyn mukainen mitoitus ja veronmaksajan riskin terve hallinta

37 Maahanmuuttajat Kuntatalousohjelmasta Valtionavut kasvavat maahanmuuttajakorvausten nousun takia. Kotouttamiskorvaukset kunnille kasvavat kehyskaudella 141 milj. eurosta 318 milj. euroon olettaen, että turvapaikanhakijoita on vuonna 2015 ja kehyskaudella henkilöä vuosittain. 37

38 Hallitusohjelma Kuntatalouden tasapainottaminen edellyttäisi noin 2 mrd. euron sopeutusta vuoteen 2019 mennessä. Tasapainotavoite? Taakanjako valtion ja kuntien välillä? Kunnallisverotus ei saisi kiristyä muuten paine työllisyyteen. Hallitus: kuntamiljardi Pääosin tehtävien ja velvoitteiden karsintaa Kiinteistövero, maksutulot? Menorajoite kuntataloudelle? Uusien ja laajenevien tehtävien patoaminen Kustannusvaikutusarvioiden kehittäminen Poliittinen sitoutuneisuus Digitalisaatio sanasta sisällöksi?

39 Markku Mölläri Neuvotteleva virkamies Puh Lisätieto: Valtiovarainministeriön viestintä Mediapalvelunumero (arkisin 8 16)