Tilaaja-tuottaja palvelusopimus Lasten ja nuorten palvelut

Transkriptio

1 ilaaja-tuottaja palvelusopimus 2016 asten ja nuorten palvelut

2 Sisällysluettelo 1. Sopimusosapuolet Sopimuksen arvo, kohde ja tarkoitus Sopimuksessa huomioitavat laki- ja normimuutokset Vuoden 2016 sopimuksen painopisteet ilattavat palvelut Indikaattorit Kehittäminen Sopimuksen voimassaolo ja muuttaminen Allekirjoitukset

3 1. Sopimusosapuolet Sopijaosapuolet tässä sopimuksessa ovat tilaajana Hämeenlinnan kaupungin lasten ja nuorten lautakunta ja tuottajana lasten ja nuorten palvelut. Palvelusopimuksen hyväksyy lasten ja nuorten lautakunta. Sopimuksen allekirjoittavat sekä tilaajan että tuottajan yhteyshenkilöt. ilaajan edustajana tilaajajohtaja Markku Rimpelä, tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, tilaajapäällikkö Seija Mäkinen, tilaajapäällikkö Jari Pekuri ja tilaajapäällikkö Eija eppänen sekä tuottajan edustajana palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko ja palvelujohtaja Mika Mäkelä. ilaajan yhteyshenkilöt: tilaajajohtaja Markku Rimpelä, p tilaajapäällikkö Seija Mäkinen, p tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, p tilaajapäällikkö Jari Pekuri, p tilaajapäällikkö Eija eppänen, p uottajan yhteyshenkilöt: palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko, p palvelujohtaja Mika Mäkelä, p Sopimuksen arvo, kohde ja tarkoitus ämän sopimuksen kokonaisarvo on määritelty nykyisen palvelutason mukaisesti ja on summaltaan ässä palvelusopimuksessa sovitaan lasten ja nuorten lautakunnan järjestämisvastuulla olevien lakisääteisten palveluiden ja muiden erikseen sovittavien palveluiden tilaamisesta vuonna 2016 Hämeenlinnan kaupungin omalta palvelutuotannolta tällä hetkellä voimassa olevalla lainsäädännöllä ja palvelukokonaisuudella. Palveluiden tuottamista ohjaavat alla olevassa kuvassa (kuva 1) esitetyt strategisen suunnittelun asiakirjat. Hämeenlinnan strategia VAUUSON HYVÄKSYMÄ Palvelujen järjestämisohjelma (PAHA 2) alouden tasapainotusohjelma Elinkeinojen kehittämisohjelma (Elinkeinostrategia) Kaupunkirakenteen kehittämisen linjaukset Maapoliittinen ohjelma Suunnitelmat (MIEPÄ, Monikulttuurisuus, ASU,erveys ja hyvinvointi, Maaseutu ) Omistaja poliittinen ohjelma Palvelusuunnitelma , Puitesopimus AUAKUNIEN HYVÄKSYMÄ Vuotuinen palvelutilausbudjetti Vuotuiset palvelusopimukset KAUPUNGINHA- IUKSEN hyväksyttävä Henkilöstöohjelma iiketoimintasuunnitelmat Ulkoinen palvelutuotanto iiketoimintasuunnitelmat Oma palvelutuotanto Kuva 1 3

4 apsen ja nuoren hyvä päivä visio (NHP) on johdettu yllä mainituista strategisista asiakirjoista. NHP on jaettu kolmeen tavoitteeseen: syrjäytymisen ehkäisy, tulevaisuuden kehitysyhteisöjen rakentaminen ja tuottavuuden lisääminen. ällä palvelusopimuksella tarkennetaan vuosien puitesopimusta. asten ja nuorten palveluissa panostetaan edelleen vuonna 2016 ennaltaehkäisevän työn prosesseihin, joita ovat huolen puheeksi ottaminen ja palveluohjaus, laadukas monialainen työskentely, vanhemmuuden valmennus varhaisesta vuorovaikutuksesta nuorisoikään sekä sosiaalisten taitojen vahvistaminen. 3. Sopimuksessa huomioitavat laki- ja normimuutokset Varhaiskasvatuslain toisen vaiheen muutokset ja hallituksen esittämät toimet Varhaiskasvatukseen liittyvät taloudelliset riskit ovat kirjattuna tilaajan tilausbudjetissa. ilaaja ja palvelutuotanto tarkentavat palvelusopimusta lautakunnan tekemien tulevien päätösten mukaisesti. Mikäli hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet subjektiivisen päivähoitooikeuden rajoittamisesta ja päiväkotien suhdeluvun muutoksista otetaan käyttöön, joudutaan palvelutuotannossa etsimään ratkaisuja toiminnan sopeuttamiseksi. Varhaiskasvatuksen tehtäväalueella on otettu käyttöön toiminnan tehostamiseksi tilaajan ja tuotannon edustajista koottu työryhmä, joka vastaa sopeuttamisen toteuttamisesta. Ryhmän vetovastuu on tuotannolla. Palveluverkkoon tehtävät muutokset arvioidaan ja toteutetaan lapsi-, henkilöstö- ja talousvaikutusten pohjalta. Valmisteilla oleva lainsäädäntö ja normiohjaus Mikäli lainsäädäntö tai normit edellyttävät sellaisia muutoksia lasten ja nuorten palveluissa, joita tässä sopimuksessa ei ole mainittu, niistä ja niiden kustannusvaikutuksista neuvotellaan ja sovitaan erikseen vuoden 2016 aikana. 4. Vuoden 2016 sopimuksen painopisteet Sosiaalihuoltolaki ja perhepalvelut Sosiaalihuoltolain mukaiset tehtävät tuotetaan pääosin nykyisin resurssein lisättynä terveyden ja toimintakyvyn lautakunnasta siirrettävällä lisävakanssilla sekä yhdellä määräaikaisella sosiaalityöntekijän vakanssilla. Uutena tehtävänä lasten ja nuorten palveluihin tulee myös täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen lapsiperheille. ähän varataan vuodelle 2016 yhteensä euroa, mikä siirretään terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan budjetista lasten ja nuorten palveluihin. Uusi kokonaisuus on merkittävä lisäys lasten ja nuorten palvelutuotannon tehtäviin. Resurssin riittävyyttä arvioidaan vuoden 2016 aikana. Ilmoitukset sosiaalihuollon ja lastensuojelun tukitoimien tarpeesta ohjautuvat keskitettyyn palvelutarpeen arvioinnin tiimiin. Sosiaalihuoltolain edellyttämät omavalvontasuunnitelmat tehdään tuotannossa vuoden 2016 loppuun mennessä myöhemmin tarkennettavalla tasolla. 4

5 Perhetyötä suunnataan perheisiin joilla on elämäntilanteisiin, vanhemmuuteen ja / tai lapsiin ja nuoriin liittyvää tuen tarvetta. Vuonna 2015 käynnistettyä ennaltaehkäisevän perhetyön lisäresursointia jatketaan. Ennaltaehkäisevään perhetyöhön varatulla resurssilla katetaan yhden uuden määräaikaisen sosiaalityöntekijän kulut. ämän sosiaalityöntekijän resurssi kohdistetaan lapsiperheiden sosiaalityöhön. autakunnan päätöksellä (vuosi 2016) ennaltaehkäisevän perhetyön resurssia lisätään 5 ennaltaehkäisevää perhetyötä tekevällä työntekijällä. astensuojelu, psykososiaalinen tuki ja ennaltaehkäisevät terveyspalvelut ilaaja ja palvelutuotanto sitoutuvat yhdessä tuottamaan lastensuojelun palvelut niillä voimavaroilla, jotka muodostuvat omasta palvelutuotannosta ja tilaajan budjetissa olevista ostopalveluun varatuista määrärahoista. Ostopalvelubudjettia seurataan säännöllisesti tilaajan ja tuottajan välisissä tapaamisissa. Jotta ostopalvelubudjetin riittävän tarkka ja ajantasainen seuranta onnistuu, palvelutuotanto käyttää resurssien käytön seurantaan kehitettyä tilastointijärjestelmää (lastensuojelun Sharepoint). Järjestelmä päivitetään kuukausittain. Perhetyön ostopalvelun ja oman tuotannon välisestä resursoinnista tulee neuvotella ja sopia uudelleen hankintatilanteen niin mahdollistaessa. Kehittämishankkeen tulosten hyödyntämisestä sovitaan erikseen tilaajan ja tuottajan välillä 2/2016 mennessä. astensuojelun sijaishuollossa perhehoidon osuus on laskenut tavoitteena olevasta 60 %:sta lähes 50 %:iin. Vuonna 2016 aloitetaan perhehoitoyksikkö Kanervan ja tuotannon yhteinen kehittämistyö, jossa selkiytetään lastensuojelun sosiaalityön, sijaishuollon asiakasohjauksen ja maakunnallisen perhepankin roolit ja tarvittavat tuotteet. Vuoden 2016 aikana Perhekeskuksen toimintaa kehitetään siten, että neljä paikkaa varataan hoidollisesti vaativampien sijoitukseen lähtökohtana se, että paikat ovat 100 % käytössä. Kriisisijoituspaikkojen määrä on kolme. isäksi henkilökunnan psykiatrisen hoidon osaamista lisätään. Henkilökuntaresurssia hyödynnetään pilotoitaessa Perhekeskuksesta kotiin toimintamallia. Perhekeskus jatkaa toimintaansa kriisisijoitusyksikkönä kuten tälläkin hetkellä. Aluehallintoviraston tekemän lausunnon (ennakollinen tarkastuskäynti) mukaan Perhekeskuksen nykyiset tilat ovat ahtaat ja epäkäytännölliset. isäksi lausunnon mukaan puutteita on saniteetti- ja wc-tiloissa, myös yhteiset harrastus- ja toimintatilat puuttuvat. Perhekeskuksen toiminta jatkuu toistaiseksi nykyisissä tiloissa, uusia ja toimivampia tiloja etsitään. Marraskuun 2015 loppuun päättyneen lastensuojelun kehittämishankkeen pohjalta palvelutuotanto kehittää lastensuojelun prosessia ja sen vaikuttavuutta. Samalla tilaaja ja palvelutuotanto arvioivat yhteistyössä resurssien riittävyyttä. Asiaa tarkastellaan palvelusopimusten seurantakokouksissa. Palvelutarpeen arvioinnin prosessia seurataan erityisesti määräaikojen toteutumisen suhteen. ilaajan ja tuottajan yhteisenä tavoitteena on selkiyttää alaikäisten päihteidenkäyttäjien palveluiden koordinaatiota, asiakaslähtöistä ja sujuvaa kulkua palveluprosessissa sekä toimivien mallien vahvistamista entisestään, päällekkäisyyksien karsimista ja resurssien käyttöä. Ennen kaikkea tullaan panostamaan ennaltaehkäisevään työhön. avoitteena on päihteiden käyttöön liittyvien terveysriskien tunnistaminen. 5

6 Palvelutuotannon aloittamaa tuotteistamistyötä jatketaan siten, että luotettavat tuotehinnat ovat käytössä 4/2016 mennessä. uotehinnat ja palvelukuvaukset tarkistetaan vuonna 2016 psykososiaalisessa tuessa ja lastensuojelussa seuraavien palveluiden osalta: lapsiperheiden kotipalvelu, varhaisen tuen perhetyö, perheneuvolan palvelut, lastensuojelun avohuolto. Välittömän asiakastyön määräksi asetetaan vähintään 60 % seuraavilla ammattiryhmillä: lähihoitajat lapsiperheiden kotipalvelussa, perhetyöntekijät (ennaltaehkäisevä perhetyö), lastensuojelun avohuollon työntekijät. Välittömän ja välillisen asiakastyön määräksi asetetaan vähintään 60 % seuraavilla ammattiryhmillä: psykologit, kuraattorit, sosiaalityöntekijät ja perheneuvojat. astensuojelun osalta työajan seuranta on tarkoituksenmukaista tehdä koko avohuollon osalta. Välittömän ja välillisen työajan selvittäminen edellyttää työajan seurantaa. Suuritöisyyden vuoksi realistisena tavoitteena voidaan pitää sitä, että työajan seuranta toteutetaan joka toinen vuosi erikseen nimettävillä ammattiryhmillä. apsille ja nuorille kesäaikaan järjestettävät kesäkerhot kustannetaan lasten ja nuorten lautakunnan saamista testamenttivaroista. Kerhojen määrä on sama kuin vuonna Palvelusopimuksen loppusumma ei sisällä kesäkerhojen järjestämistä, vaan siitä sovitaan erikseen. Maahanmuuton vaikutukset palveluihin Kasvaneesta turvapaikanhakijamäärästä johtuvaa palvelutarpeen kasvua ei voi täysin ennakoida. ilanteen kehitystä ja palveluiden järjestämistarvetta seurataan tilaajan ja palvelutuotannon yhteistyönä. Palvelutarpeen muutoksista johtuvat resursointitarpeet sovitaan erikseen. Palvelusopimuksen summaan ei sisälly turvapaikanhakijoista johtuvia lisäkustannuksia lukuun ottamatta yhtä aloittavaa VAMO-opettajaa. ähtökohtana on, että valtio korvaa aiheutuneet lisäkustannukset. uotannossa syntyviä lisäkustannuksia seurataan, ja niitä vastaava rahoitus osoitetaan tuotannolle myöhemmin sovittavalla tavalla. Perusopetus Uusien opetussuunnitelmaperusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen siirrytään viimeistään alkavan lukuvuoden alussa, vuosiluokilla 7 9 sitä seuraavan kolmen vuoden aikana. Hämeenlinnan kouluissa otetaan uusi opetussuunnitelma käyttöön syyslukukauden alkaessa Uuden kuntakohtaisen opetussuunnitelman on määrä valmistua siten, että lasten ja nuorten lautakunta pääsee hyväksymään sen helmikuussa Uudet opetussuunnitelmat valmistellaan tiiviissä yhteistyössä perheiden, tilaajan, tuotannon ja muiden sidosryhmien kanssa. Uusi koulu- ajattelu tukee keväällä 2016 hyväksyttävän uuden opetussuunnitelman käytäntöön viemistä syyslukukaudesta 2016 alkaen siten, että kaikki kouluyksiköt sidotaan mukaan pedagogiseen kehittämistyöhön niin, että uuden opetussuunnitelman tavoitteet saadaan käytännön toiminnaksi mahdollisimman nopeasti ja laajasti. Hämeenkosken kuntaliitos Hollolan kanssa aiheuttaa sen, että syyslukukaudesta 2016 alkaen ei ammin Hakkalan kouluun enää ole odotettavissa uusia 7. luokkalaisia Hämeenkoskelta. oiminnan sopeuttaminen ammilla näin muuttuneeseen tilanteeseen on perusopetuksen yläluokkien toiminnassa ammilla otettava huomioon. 6

7 5. ilattavat palvelut akisääteiset ja muut yleisen, tehostetun ja erityisen tuen lasten ja nuorten palvelut varhaiskasvatus ja esiopetus n lapselle perusopetus n oppilaalle VAMO-opetusta tarpeen mukaan nuorisopalvelut etsivä nuorisotyö (OKM erillisrahoituksella, laajuus sovittava v -17 tibu-valmistelun yhteydessä) äitiys- ja lastenneuvolapalvelut koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut lapsiperheiden kotipalvelu perheneuvolan palvelut perhetyö koulukuraattori ja -psykologipalvelut puhe- ja toimintaterapiapalvelut perheoikeudelliset palvelut (elatus-, huolto- ja tapaamisasiat, koulutusavustus) varhaiskasvatuksen ja opetuksen avustajapalvelut, tilaajalla on lisäksi määrärahavaraus avustajapalveluiden ostoon lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon palvelut palvelutarpeen arviointi lapsiperheiden sosiaalityö, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen lapsiperheille isäksi seuraavat palvelukokonaisuudet: Visuaalisen taiteen perusopetus n. 350 paikkaa kuvataidekoulu ja n. 130 paikkaa käsityökoulu astenkulttuuripalvelut Aamu- ja iltapäivätoiminta Iittala, ammi, uulos ja Alvettula Nuorten terveysneuvonta 10-luokkatoiminta nykymuodossaan lopetetaan kevätlukukauden 2016 lopussa. Perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen ja suorittaminen mahdollistetaan tästä huolimatta oppivelvollisuusikäisille. ähitutor -toiminta Ankkurityö oppari-toiminta Muut tehtävät Palvelualue osallistuu asevelvollisten kutsuntatarkastusten ensimmäiseen vaiheeseen, jossa terveydenhoitajat tekevät asevelvollisille terveystarkastuksen sekä vastaa omalta osaltaan väestön rokotuksista. ästä toiminnasta tulevat tulot kohdennetaan tuotannolle. asten ja nuorten ennalta ehkäisevien terveyspalveluiden palvelupäällikkö ja innan erveyspalveluiden avosairaanhoidon ylilääkäri koordinoivat väestön influenssarokotukset tilaajaylilääkärin johdolla. Palvelutuotanto osallistuu tilaajan vetämiin kilpailutusprosesseihin tarvittaessa. 7

8 Oman palvelutuotannon kanssa tuotettaviksi sovittavat palvelut tuotetaan sillä palveluverkolla ja niillä palveluverkkokustannuksilla, joka on käytössä vuoden 2016 alussa tai joiden kustannusvaikutukset ovat tiedossa palvelusopimusta solmittaessa. Sopimuskauden aikana mahdollisesti tapahtuvat kustannusmuutokset palveluverkkoa koskien tai siitä johtuen sovitaan tilaajan ja tuottajan välisissä neuvotteluissa välittömästi tarpeen tultua ilmi. ilattavien palvelujen osalta huomioitavaa vuonna 2016 alouden tasapainottamiseksi tehdään seuraavia toimenpiteitä palveluittain. Varhaiskasvatus tuotannon huomioita: vuorohoito, metsäeskari, satakielipedagogiikka, Asetuksen mukainen hoitopaikkojen mitoitus alkaen päiväkotihoidossa kolme vuotta täyttäneiden osalta on 1/8. Esiopetuksessa suosituksen mukainen opetusryhmä on joko 13 lasta yhdellä opettajalla, tai 20 lasta, kun ryhmässä on opettajan lisäksi avustaja. Esiopetuksen ohella tarjottava päivähoito on pääsääntöisesti osapäivähoitoa, jossa suhdeluku on 1/13. Esiopetuksen ohella tarjottavassa kokopäivähoidossa noudatetaan kokopäivähoidon suhdelukua. asten ja nuorten lautakunta tekee päätöksen uusien suhdelukujen käyttöönotosta päivähoidossa ja esiopetuksessa selvitysten jälkeen. Mikäli lasten ja nuorten lautakunta päättää ottaa käyttöön subjektiivisen päivähoitooikeuden rajaamisen 20 viikkotuntiin, edellyttää se osapäivähoidon vaihtoehtoisten tuotteiden kehittämistä palveluvalikkoon, sekä palvelutarpeen arvioinnin prosessien rakentamista varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Erityisvarhaiskasvatuksessa integroituja ryhmiä lukuun ottamatta ryhmään sijoitettu avustaja pääsääntöisesti purkaa kahden paikan sijoitukset enintään viideltä lapselta. Perhepäivähoito (hoitajan kotona tapahtuva hoito) pyritään säilyttämään vuoden 2015 tasolla. aajennetun hoitoajan paikkojen riittävyys arvioidaan yhteistyössä tilaajan ja tuotannon kanssa ja tarvittavat ratkaisut sovitaan kevään 2016 aikana. Perusopetus: Valtuuston tekemän palveluverkkopäätöksen toimeenpanon suunnittelu käynnistetään keväällä isäksi on huomioitava, että useissa koulukiinteistöissä on epäily tai jo todettu sisäilmaongelmia. Jotkin näistä ongelmista saattavat vuoden 2016 aikana johtaa jopa kouluyksiköiden siirtymisiin väistötiloihin turvallisuuden ja terveellisyyden varmistamiseksi. Asiakokonaisuudesta tilaaja ja tuottaja pitävät toisensa jatkuvasti ajan tasalla tarvittavien päätösten ja toiminnallisten ratkaisuiden asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Kaurialan yläkoulun teknisten töiden, kotitalouden ja tekstiilitöiden luokkien siirto ahdensivun kampukselle toteutetaan nopeimmassa mahdollisessa aikataulussa kevään 2016 aikana. Muuta huomioitavaa: Kaikissa kouluissa toteutetaan iikkuva koulu- toimintaa. Suurimmassa osassa yksiköitä on lisäksi Kiva-koulu, Verso ja Miniverso tai vastaavaa toimintaa. Kaikissa palveluissa huomioidaan uonto ja vesi teema. Kaikissa kouluissa toteutetaan ASKEMA- tai vastaavaa ohjelmaa. 8

9 erveyden ja toimintakyvyn lautakunnan euron määrärahan siirto lasten ja nuorten lautakunnalle kohdistetaan vammaisten lasten kouluaikaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä niihin liittyviin kuljetuksiin. uotannolle jää henkilöstökustannusten riski loma-aikojen osalta. Konsernin ohjelmat Henkilöstötuloksellisuusohjelma Hämeenlinnan kaupunkikonsernin työllisyyden ja osallisuuden edistämisen ohjelma Hämeenlinnan kaupunginhallitus on hyväksynyt ohjelmassa esitetyt työllisyyden ja osallisuuden edistämisen keinot ja tavoitteet sekä edellyttänyt kaupunkikonsernin toimijoita ryhtymään tarvittaviin ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Ohjelman mukaan niin sanottuja kaupungin välityömarkkinapaikkoja lisätään määrällisesti, vahvistetaan paikkojen käyttöön ottoon tarvittavaa tukea työyksiköille ja lisätään paikkojen laadullista toteuttamistapaa. Jokainen työyksikkö sitoutuu ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Kaupunginhallitus on määritellyt vuodelle 2015 kaupunkiin lisättävän tukityöllistämisen paikkoja 1/15 työntekijää. Kaupungin työllisyyspaketti sisältää määrärahavarauksen työntekijälle nuorten työkokeilupaikkojen koordinointiin. yöntekijä sijoittuu palvelutuotantoon. asten ja nuorten palveluiden tuottajan tulee arvioida tuottamaansa palvelua ja sen vaikuttavuutta sovituilla mittareilla kerran vuodessa. Palvelutuotanto raportoi asiakaskyselyiden tulokset kerran vuodessa siten, että tulokset voidaan ottaa huomioon tilausbudjetin tekemisessä. Palvelutuotanto kirjaa saadut viralliset viranomaisreklamaatiot ja raportoi niistä tilaajalle. ämän lisäksi tuotanto toimittaa tiedoksi harkintansa mukaan ne reklamaatiot, jotka on syytä ottaa huomioon palvelusopimuksessa. 9

10 6. Indikaattorit Alla olevissa taulukoissa on lueteltu ne indikaattorit, joilla seurataan lapsen ja nuoren hyvän päivän toteutumista. Palvelutuotanto käyttää indikaattoritietoja raportoidessaan toiminnan toteutumisesta puitesopimuksen seurantapalavereissa. Indikaattorit on jaettu laatuindikaattoreihin () ja trendi-indikaattoreihin (). Palvelutuotanto raportoi merkittävien trendipoikkeamien syyt sekä poikkeamista seuraavat toimenpiteet. taulukko 2 AVOIE Syrjäytymisen ehkäisy Indikaattori Ylipainoiset lapset % Äitiysneuvoloiden lisäkäynnit astenneuvolan lisäkäynnit Kouluterveydenhuollon lisäkäynnit apsia / sosiaalityöntekijä (avohuolto) Oppilashuoltolain määräajoissa pysyminen (%) ehostettua ja erityistä tukea saavien prosenttiosuus esi- ja perusopetuksen oppilaista ehostettua ja erityistä tukea saavien prosenttiosuus varhaiskasvatuksessa AP / IP: toimintaan osallistuvien lasten määrä Opetuksen laatukriteerien toteutuminen astensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aika, % vastaavan ikäisestä väestöstä astensuojeluilmoitukset / Käsitelty 7 vrk:n sisällä (%) ehdyt palvelutarpeen selvitykset / valmistuneet 3 kk:n sisällä Asiakkuuden jatkuminen lastensuojelussa lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen (tehdyt selvitykset / asiakkuuden jatkuminen) Kiireelliset sijoitukset Kaikki sijoitetut lapset Kaikki oppilaat saavat peruskoulun päättötodistuksen ennen oppivelvollisuusiän päättymistä Kaikki peruskoulun päättötodistuksen saaneet saavat toisen asteen koulutuspaikan ENO:n kontaktimäärän kehitys ja jatko-ohjaus Oppimistulokset. 6. ja 9. luokka, tavoitteena vähintään valtakunnallinen keskimääräinen suoriutuminen apsiperheiden kotipalvelu päätösten määrä (myönteiset ja kielteiset päätökset) Moniammatilliset neuvolatiimit: lasten määrä ja tehtyjen suunnitelmien määrä Ankkurityö: asiakkaat / uusijat akisääteisten laajojen terveystarkastukset % / 10

11 taulukko 3 AVOIE ulevaisuuden kehitysyhteisöjen kehittäminen taulukko 4 AVOIE uottavuuden lisääminen Indikaattori Asiakaskyselyt, tavoite 3,9 Kasvatuskumppanuus-keskustelut toteutetaan vähintään kerran vuodessa jokaisen lapsen kohdalla Koulunuorisotyö kaikilla yläkouluilla Kerhotoiminnan tunnit Indikaattori alouden toteutumisen seuranta, tilausbudjetissa pysyminen Perusopetus /oppilas Varhaiskasvatus /hoitopaikka astensuojelu: perhehoito / laitoshoito (60 / 40 %) ilaajan ostopalvelurahojen käyttö S. avohuolto/sijaishuolto (tilaaja) Välittömän asiakastyön määrä vähintään 60 % (kts kpl 4) Välillisen ja välittömän asiakastyön määrä vähintään 60 % (kts kpl 4) / / 7. Kehittäminen Kehittämispalveluiden toimintasuunnitelma 2016 Hämeenlinnan kaupungin kehittämistyön tavoitteena on parantaa kuntalaisten saamien palvelujen laatua, edistää palvelujen vaikuttavuutta ja lisätä oman toiminnan tuottavuutta. Kehittämispalvelut tukevat tilaajia ja tuottajia heidän perustehtävässään. Kehittämispalvelut muodostuvat 1. kehittämistoiminnasta 2. tietohallinnosta ja 3. viestinnästä. Kehittämispalveluiden eri osa-alueiden toiminta kuvataan erillisessä kehittämispalveluiden toimintasuunnitelmassa Kehittämistoiminnan osalta työtehtävistä ja henkilöresurssien käytöstä neuvotellaan tilaajan ja tuotannon kanssa palvelusopimusneuvotteluissa. Kehittämishankkeista ja niiden rahoituksesta on päätetty Strategisen kehittämisen johtotiimissä. Kehittämistoiminnan sovitut tehtävät ja päätetyt kehittämishankkeet kirjataan kehittämispalveluiden toimintasuunnitelmaan. ilaajan kanssa sovittu kehittämistoiminta tuotannossa 2016 OPS ja VASU työn valmistelu valtakunnallisten perusteiden pohjalta yhteistyössä tilaajan ja tuottajan kanssa. Henkilöstöä osallistetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Kuntakokeilu (Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit) Strakessa on päätetty ne hankkeet, joissa sopimusosapuolet ovat mukana. isäksi palvelutuotanto osallistuu Avain kansalaisuuteen henkilökohtainen budjetointi - hankkeeseen mikäli ESR-rahoitushakemus hyväksytään. 11

12 8. Sopimuksen voimassaolo ja muuttaminen ämä palvelusopimus on voimassa Merkittävistä volyymimuutoksista ja palvelusopimuksen arvon mahdollisesta muutoksesta neuvotellaan palvelutuotannon kanssa palvelusopimuksen seurantaneuvotteluissa. ämän sopimuksen lähtökohta on alkaen tiedossa oleva tilanne. Sen jälkeen mahdollisista muutoksista, joita tässä sopimuksessa ei ole mainittu, tulee erikseen neuvotella. 9. Allekirjoitukset Hämeenlinnassa _12_/_ Markku Rimpelä tilaajajohtaja Seija Mäkinen tilaajapäällikkö Jari Pekuri tilaajapäällikkö Päivi Raukko palvelutuotantojohtaja Marja-iisa Akselin palvelujohtaja Mika Mäkelä palvelujohtaja Antti Karrimaa tilaajapäällikkö Eija eppänen tilaajapäällikkö 12