- Anne Kvist tulee alkaen kolmeksi kuukaudeksi vampon projektivastaavaksi.

Transkriptio

1 MUISTIO VAMPO TYÖPAJA Avaus (Juha Jolkkonen) - Visio - nimi? - Wampo? - Anne Kvist tulee alkaen kolmeksi kuukaudeksi vampon projektivastaavaksi. 2. Kotitehtävien purku: Jussi Rahikainen (pelastuslaitos): - Uhat: lainsäädäntö muuttunut vanhusten asumisen (tuettu asuminen/asumisyksikkö) osalta. Mikäli muuta asumista, ei ole lainsäädäntöä -> pitäisi ottaa vampossa huomioon Asta Tirkkonen ( Kaupunkisuunnittelu): - esteettömyyteen kiinnitetään huomiota jo rakennusvalvonnassa Kristiina Mäkelä (omainen): - konkreettiset toimenpiteet - asiakaslähtöisyys olisi sitä oikeasti - lisää vammaisten edustajia mukaan vampon valmisteluun - vaikeavammaisten mielekäs työ- ja päivätoiminta (tulisi kirjattua vampoon) Annikki Alku (kulttuuripalvelut): kulttuuripalvelujen merkitys, koskee kaikkia Päivi Jurvala (Vantaan TE-toimisto): - vahvistettaisiin työllistämisessä yhteistyötä/ verkostotyötä - työnantajilla, jotka eivät tunne vammaisia, on ennakkoluuloja heitä kohtaan Erkki Heikkilä, Kari Ali-Yrkkö (vammaisneuvoston edustajat): - Esteettömyys: mahdollisuus liikkua vapaasti. Joukkoliikenteen esteettömyyden kehittämisessä paljon haasteita. - Esteetöntä palvelua kaikilla tasoilla. - Vammaisten erityisosaaminen otetaan käyttöön. Koulutuksen mukainen työ. - Innovaatioita internetiin. Palveluita hyvin saataville. Sähköisen asioinnin toimivuus. - Toimiva arki mahdollistaa hyvän elämän. - Yhdenvertaisuus kaupunkilaisena ja kansalaisena. - Visio: Esteetön edelläkävijä - Vammaisten Vantaa Eija Purhonen( Näkövammaisten keskusliiton/ Sokeva-Käsityön edustaja): - Moni asia lähtee vammaisen kohtaamisesta, siihen ei tarvita rahaa. Luontevaa palvelua. Mervi Vatanen (HSL): - esteettömyyslinjaukset - bussiliikenne lähes 100 % esteetöntä Viestiä Hakopolun (kehitysvammaisten asuntoja)asukkailta: - Palveluiden markkinointi, että niistä tiedettäisiin. 1

2 - Esteettömyys. Tietokanta esteettömistä kohteista? - Tiedon saaminen koetaan hankalaksi. Tieto pirstaleista. Tietoa saa vasta siinä vaiheessa, kun on jo palveluiden piirissä. Palveluohjaajat koetaan etäisiksi. - Työ- ja päivätoiminta ei kiinnosta kaikkia. Halutaan tehdä enemmän oikeanlaisia töitä, esim. ulkotyötä. - Ulkoiset häiriötekijät vaikuttavat elämään. Esim. kaupan lakko sekoitti monen kehitysvammaisen elämän. Miten tukea tällaisiin tilanteisiin? Sanni Purhonen (vammaisten edustaja) - vammaisten oma ääni kuuluviin - otetaan heidän asiantuntemuksensa mukaan. - Kynnys ry:llä netissä palvelukartta esteettömistä kohteista Vammaispalvelut: - Työllistyminen ja oma työpaikka. Haastavaa, miten tehdään yhteistyötä yritysten kanssa. Miten nähdään vammaisten ammattitaito, että saataisiin oikeanlaisia töitä. - Asiakkaiden kohtaaminen. - Miten löydetään oikeat tukitoimet. - Miten saadaan nuoria töihin tälle alalle? Minna Salmi (Sivistystoimi, perusopetus): - Perusopetuksesta lisäys vahvuuksiin: power-osaamisverkosto. - Kirjastopalveluissa esteettömyys kuuluu edelleen heikkouksiin, kaikkia vanhoja tiloja ei ole saatu esteettömiksi. Taina Saarenpää (Nuorisotoimi) - miten löydetään/ saadaan vammaiset nuoret mukaan - miten kohdataan vammaiset nuoret - teemapäiviä - nuorisotilat pyritään saamaan esteettömiksi - lasten ja nuorten ohjelma Anne Kvist (Keltamokodin esimies) Palaute asukkailta: - Tärkeimmäksi asiaksi nousi arvostava kohtaaminen. Tähän tarvitaan lisää koulutusta - Nuorisotoimi käynyt vetämässä Keltamokodissa 80-luvun discoillan. Hyvää palautetta puolin ja toisin. Ritva Joutsenlahti (Työllisyyspalvelut): - Esteettömyys ei toteudu vanhoissa rakennuksissa. - Tietokanta esteettömille paikoille olisi hyvä. - Vammaisten koulutusmahdollisuudet rajoitetummat kuin muilla, niitä pitäisi kehittää. - Miten työllisyyspalvelut ja vammaispalvelut voisivat toimia yhdessä? - Esteetön Kotka -projekti Anita Korhonen (Terveyspalvelut/kuntoutus): - esteettömyys ei tarkoita vain liikuntavammaisia (myös näkö- ja kuulovammaiset ym) - asiakaslähtöisyys, vuorovaikutus asiakkaan kanssa. - asuminen ja itsenäisyys. Turvallisuus on muistettava huomioida. Vaatii tukea. 2

3 -- resurssien rajallisuus. Kuntoutusyksikössä halutaan varmistaa, että vaikeavammaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Kotitehtävät: Kutsu taustaverkostosi ja yhteistyökumppanisi mukaan tammikuun verkostoseminaariin klo 12-16, että saadaan verkostot mahdollisimman kattavasti mukaan. (Tätä varten tukiryhmä valmistelee alustavan kutsun mahdollisimman pian) Keskustele työpajassa työstetyistä painopistealueista eli keihäänkärjistä omissa taustaverkostoissasi. Tuleeko mieleen lisää konkreettisia asioita? Kenen henkilön tai minkä tahon tulisi ottaa vastuu mistäkin asiasta? Työryhmä tulee työskentelemään jatkossa yhä enemmän keihäänkärjittäin muodostetuissa pienryhmissä ja verkostoissa. Mieti, minkä keihäänkärjen pienryhmään haluaisit itse kuulua. Mitkä ovat Vantaan Vampon arvot (ja visio)? Lähetä vastauksesi sähköpostitse Riitta Saimaselle torstaihin mennessä eli viikkoa ennen seuraavaa työpajaa. Seuraava työpaja klo (sosiaali- ja terveystoimi, Peltolantie 2 D, pohjakerros) 3

4 PAINOPISTEALUEET/ KEIHÄÄNKÄRJET 1. FYYSINEN ESTEETTÖMYYS JA TURVALLISUUS - järjestelmällinen toimintamalli riskien arviointiin asumisen ja elämisen järjestelyissä - huomioitava palveluiden kilpailuttamisessa - esteettömyyskartoitukset - esteettömyysasiamies Vantaalle? - netin esteettömyys - kulttuuritilat: yleisön lisäksi sopiviksi erityistarpeita edellyttäville esiintyjille - asialliset apuvälineet ja niiden myöntäminen (apuvälineen ei myöskään tarvitse olla ruma :) 2. ESTEETÖN AJATTELU JA ASENTEET - seksuaaliterveys - ihmisoikeudet, arvot - työntekijöiden osaaminen - vammaisasioiden peruskoulutus/ -tieto kaikille kaupungin työntekijöille - osallistuminen yhteiskuntaan ja näkyvyys mediassa - nuoret & "perusjärjestöt" & nuorisovaltuusto - "matala kynnys" avoimeen toimintaan (nuoret) -> kohdennettu markkinointi -> yhteistyö järjestöjen tukipalveluiden kanssa -> kummit, vertaisohjaajat -> vapaaehtoiskurssit (yläkoulut, toinen aste) 3. ASIAKASLÄHTÖISYYS - osallisuus - yhteistyö - vaikuttaminen -> nuorisovaltuusto vammaisten nuorten pariin - kommunikaatiotaitojen tukeminen - valinnanmahdollisuuksia (yhteistyö 3. sektorin ja yksityissektorin kanssa) - asiakaslähtöisyys toteutuu kohtaamistilanteessa - asiakaslähtöisyys vampoa laadittaessa - Vantaan Sanomien etusivu! Vantaan Lauri! Metrolehti - asiakaskysely - asiakaslähtöisyys palveluja haettaessa -> kattava palveluohjaus - "teemaviikko", jossa kaupungin henkilökunta saa vieraakseen vammaisia (ja kohtaamisharjoituksia) - asiakkaan voimavarojen kanssa liittoutuminen palveluohjauksellisen työn avulla - palvelusuunnitelmat aktiiviseksi työvälineeksi 4

5 - poliittinen vaikuttaminen helpommaksi - slogan: "Ei vammaisia koskevia päätöksiä ilman vammaisia" 4. OIKEUS TYÖHÖN + mielekkääseen päivätoimintaan - oikeus ammatilliseen koulutukseen - työpajat, oppisopimus - täydennyskoulutus - yksilöllinen, henkilökohtaiseen tilanteeseen perustuvat suunnitelmat ja niiden etenemisen varmistaminen - niin koulutukseen kuin työ- ja päivätoimintaan - monenlaiset vaihtoehdot - ei massaratkaisuja - tuettu työllistäminen - räätälöidyt työpaikat - tuki työnantajille ja työntekijöille - asenteet! - työnantajille tietoa olemassa olevista tukimuodoista - työelämäosallisuus - kaikilla pitää olla mahdollisuus pitkäkestoiseen, tuettuun työhön, työtoimintaan (uuden hallituksen tulisi voida myöntää riittävät resurssit kuntien sosiaalityölle) - kohtuulliset ansiot - työnohjaus kaikille tarvitseville - sama palkka samasta työstä 5. ELINIKÄINEN KASVU, OPPIMINEN JA KEHITTYMINEN, ELÄMÄNLAATU - kulttuuri - vapaa-aika -> tuki liikuntaan, harrastamiseen (erilaiset ryhmät) -> avustajat esim. leireille - työväenopistot: mahdollisuus tarvittaessa apuvälineisiin - vaikeavammaisille enemmän vaihtoehtoja (avustajia!) - mahdollisuus sekä ottaa vastaan että toteuttaa itse erilaisia taide- ja kulttuurikokemuksia ja elämyksiä - kuntoutus myös 18 vuotta täyttäneille (fysio- ja puheterapia) - vammaispoliittisen taiteen ja vammaisten taideopiskelun sekä taiteilijoiden näkyvyys ja tukeminen 6. ASUMINEN - vaihtoehtoja, yksilöllisen tarpeen mukaan - tarkoituksenmukainen suunnittelu - riittävät tukitoimet / palvelut - mahdollisuus pysyä tutussa sosiaalisessa ympäristössä asumistarpeiden muuttuessa - Tikkurilan keskustaan eikä Sipoon korpeen! 5

6 - asumispalveluille laatukriteerit (vaikeavammaisten tuetulle ja autetullle asumiselle) - turvallista (koskemattomuus, pakkokeinot, ylilääkitys) 7. PALVELUOHJAUS, TIEDONSAANTI - yhteistyö - kaupungin nettisivut/ hakeminen helpoksi (linkit esim. asiantuntijajärjestöön) -asiakasta ei lähetetä muihin palveluihin "pois silmistä", vaan haetaan yhteistyötaho mukaan verkostoon - tietoa eri tasoilla erilaisilla muodoilla, esim. nuorilta nuorille nuorten suosimissa palveluverkoissa - aktiivista tiedottamista - ei vain vastata kun osaa kysyä - tietoa omalla äidinkielellä (ja selkeästi) - yhteinen palvelusuunnitelma -"TIETOTORI" - palveluohjaus saatavilla paikoissa, joissa liikutaan, myös iltaisin ja viikonloppuisin - yksityiskohtaiset palvelusuunnitelmat, joita laatimassa eri ammattiryhmien edustajat yhdessä vammaisen ja palveluohjaajan kanssa. Mietitään kaikki elämänalueet, tarvittava kuntoutus, vapaa-aika, työtoiminta, - palvelusuunnitelma apuvälineenä tiedon välittämisessä ja palveluiden toteuttamisessa 6