Kiusaaminen opiskeluyhteisössä

Transkriptio

1 Kiusaaminen opiskeluyhteisössä Peda-forum-päivät Tampere, Maili Pörhölä Puheviestinnän professori Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos Henkinen väkivalta vuorovaikutussuhteissa -tutkimushanke: tutkimushankkeet/hvv

2 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimukset 2008 ja 2012 Toteuttaja YTHS, vastaava tutkija yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu Kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia, terveyskäyttäytymistä ja opiskelukykyä Korkeakoulussa esiintyvää kiusaamista selvitettiin ensimmäisen kerran valtakunnallisesti 2008; uudelleen 2012 Kiusaamiseen liittyvästä tutkimusosuudesta vastannut professori Maili Pörhölä (JY)

3 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimukset 2008 ja 2012 (2) KOTT vastaajaa - naisia 3222, miehiä ammattikorkeakoulussa 2336, yliopistossa 2750 KOTT vastaajaa - naisia 2775, miehiä amkk:ssa 1978, yliopistossa 2425 Kummassakin tutkimuksessa alle 35-vuotiaat opiskelijat

4 Kiusaamisen määritteleminen kyselyssä Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että henkilö joutuu toistuvan loukkaamisen, vahingoittamisen ja/tai syrjimisen kohteeksi yhden tai useamman henkilön taholta pystymättä vaikuttamaan saamaansa kohteluun (perustuu Pörhölän, 2009 määritelmään) Määritelmään nojaten kysyttiin koulu- ja korkeakouluaikaisista kiusaamiskokemuksista

5 Kiusaamisen kokeminen opiskelutovereiden taholta (KOTT 2012) Oletko korkeakouluopiskelusi aikana kokenut olevasi yhden tai useamman muun opiskelijan kiusaamisen kohteena? (Vastausvaihtoehdot en koskaan, satunnaisesti ja usein ) 5,3 % kokenut kiusaamista satunnaisesti tai usein Naiset (6.1 %) kokeneet kiusaamista enemmän kuin miehet (3.9 %) Ammattikorkeakoulun opiskelijat (5.8 %) kokeneet enemmän kiusaamista kuin yliopiston opiskelijat (4.9 %) Eniten kiusaamiskokemuksia oli ammattikorkeakoulun naisopiskelijoilla (6.8 %)

6 Kiusaamisen kokeminen henkilökunnan taholta (KOTT 2012) Oletko kokenut olevasi yhden tai useamman korkeakoulun henkilökuntaan kuuluvan kiusaamisen kohteena? 6.5 % oli kokenut kiusaamista jonkun korkeakoulun henkilökuntaan kuuluvan taholta satunnaisesti tai usein Naiset (7.1 %) raportoivat miehiä (5.4 %) enemmän kiusaamista henkilökunnan taholta Ammattikorkeakoulun opiskelijat (7.6 %) kokeneet yliopisto-opiskelijoita (5.4 %) enemmän kiusaamista henkilökunnan taholta

7 Opiskelutovereiden kiusaaminen korkeakoulussa (KOTT 2012) Oletko korkeakouluopiskelusi aikana mielestäsi itse kiusannut jotakuta toista opiskelijaa tai toisia opiskelijoita? 2.3 % kertoi itse kiusanneensa satunnaisesti; ei kukaan usein Miesten (2.5 %) ja naisten (2.1 %) välillä vain vähäinen ero Ammattikorkeakoulun opiskelijat (2.6 %) ja yliopistoopiskelijat (2.0 %) erosivat vähän toisistaan

8 Millaista kiusaaminen on korkeakoulussa? (KOTT 2012) Jos olet kokenut kiusaamista korkeakoulussa, millaista se on ollut? (Usein tai satunnaisesti koetut kiusaamisen muodot) Opintoihin liittyvää perusteetonta arvostelua, vähättelyä tai nolaamista 11.8% Verbaalista hyökkäämistä (esim. solvaamista, nimittelyä, uhkailua) 6.3% Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (esim. ulkonäköön, ikään, sukupuoleen, uskontoon, taustaan) liittyvää pilkkaamista tai arvostelua 6.2% Kaverisuhteiden vahingoittamista tai sosiaalista eristämistä 4.5% Teknologiavälitteistä loukkaamista tai häirintää (esim. internetin tai puhelimen avulla) 0.9% Henkilön tai hänen omaisuutensa fyysistä vahingoittamista 0.5%

9 Millaisia jatkumoita kiusaamisessa esiintyy?

10 Koulukiusaamisen jatkumot korkeakouluun: opintopolut (KOTT 2012) Korkeakoulussa opiskelevista lähes 20 % oli ollut kiusaamisen kohteena koulussa useiden vuosien ajan Vain 2.5 % oli kouluaikanaan itse kiusannut toisia melko paljon tai hyvin paljon Korkeakouluissa opiskelee huomattavan suuri joukko entisiä koulukiusattuja. Toisia kiusanneet päätyvät korkeakouluun pienemmällä todennäköisyydellä kuin olisi syytä olettaa.

11 Kiusaamisen jatkumot koulusta korkeakouluun (Pörhölä, 2011a) 51 % korkeakoulussa opiskelutovereitaan kiusanneista kertoi kiusanneensa myös koulutovereitaan. 47 % korkeakoulussa kiusatuista kertoi olleensa kiusaamisen kohteena jo kouluaikanaan. Noin neljänneksellä korkeakoulukiusaamisen osapuolista ei ollut aikaisempaa kiusaamishistoriaa. Vain muutamassa yksittäistapauksessa (4) rooli oli vaihtunut koulusta korkeakouluun siirryttäessä: koulussa kiusattu oli alkanut korkeakoulussa itse kiusata opiskelutovereitaan tai päinvastoin.

12 Millaisia yhteyksiä koulukiusaamisella on opiskelijan hyvinvointiin nuorena aikuisena?

13 Koulukiusattujen hyvinvointiongelmat korkeakoulussa (Pörhölä, 2011b) Verrattuna opiskelijoihin, joilla ei ollut kokemuksia koulukiusaamisesta, entiset koulukiusatut raportoivat enemmän sosiaalisen tuen puutetta yksinäisyyttä viettivät vähemmän aikaa ystävien kanssa eivät kuuluneet opiskeluryhmiin ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta muita hyvinvointiongelmia (esim. huolestuneisuus, kuormittuneisuus, itseluottamuksen puute) syömishäiriöitä enemmän avuntarvetta erilaisiin hyvinvointiongelmiin

14 Koulussa toisia kiusanneiden hyvinvointiongelmat korkeakoulussa (Pörhölä, 2011b) Verrattuna opiskelijoihin, joilla ei ollut kokemuksia koulukiusaamisesta, toisia kiusanneet raportoivat enemmän alkoholin ja huumeiden käyttöä rahapeliriippuvuutta nettiriippuvuutta ongelmia kiinnittymisessä opiskelijaryhmiin

15 Miten näitä opiskelijoita voidaan tukea? Työnjakomahdollisuuksia Korkeakoulun mahdollisuudet Kiusaamiskokemuksista kertomisen mahdollistaminen nykyiset ja entiset kokemukset Puuttuminen kiusaamistapauksiin Ryhmäytymisen tukeminen opiskelussa

16 Miten näitä opiskelijoita voidaan tukea? Työnjakomahdollisuuksia (2) Opiskelijajärjestöjen mahdollisuudet Asenteisiin vaikuttaminen: kiusaamisen ennaltaehkäisy ja hyväksyvän kulttuurin välittäminen Aktiivinen rooli kiusaamistilanteissa yksilöinä Opiskeluyhteisöön kiinnittymisen tukeminen erilaisuuden huomioiminen tärkeää vertaissuhteiden rakentamisessa auttaminen vertaistuen tarjoaminen Yhdessä (myös opiskeluterveydenhoito mukaan) Tietoa kiusaamisesta ja sen seurauksista hyvinvoinnille

17 Kirjallisuus Kunttu, K. & Pesonen, T. (2013). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 47. Pörhölä, M. (2009). Psychosocial well-being of victimized students. In T. A. Kinney & M. Pörhölä (Eds.), Anti and pro-social communication: Theories, methods, and applications (Language as Social Action, Vol. 6., pp ). New York: Peter Lang. Pörhölä, M. (2011a). Kiusaaminen opiskeluyhteisössä [Bullying during higher education]. In Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K., & Pynnönen, P. (Eds.), Opiskeluterveys (pp ). Helsinki: Duodecim. Pörhölä, M. (2011b). Kouluaikaisten kiusaamiskokemusten vaikutus nuoressa aikuisiässä [Consequences of previous school bullying experiences in young adulthood]. In Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K., & Pynnönen, P. (Eds.), Opiskeluterveys (pp ). Helsinki: Duodecim.