Valtakunnallisen sote-uudistuksen vaihe ja eteneminen

Transkriptio

1 Valtakunnallisen sote-uudistuksen vaihe ja eteneminen Kanta-Hämeen Sote III, Hämeenlinna Taru Koivisto, johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Sote-uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on kaventaa terveyseroja hillitä kustannusten kasvua Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla; sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä

3 Sote hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Kuntaa suuremmat itsehallintoalueet Alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot Alueita on yhteensä enintään 19 Hallituksen päätös alueista lokakuussa Sote-alueet tuottavat alueensa palvelunsa itse, voivat käyttää palvelujen tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia Hallitus vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä rakenteellisilla uudistuksilla tavoitteena vähintään 4 miljardin euron taloudelliset vaikutukset sote-uudistuksen osuus 3 mrd euroa

4 Rahoituksen peruslinjaus Hallitus on linjannut rahoituksen jatkovalmistelua seuraavasti: Kunnilla ei voi olla merkittävää vastuuta sote-palvelujen rahoituksesta. Pääasiallinen rahoitusvastuu olisi ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijassa valtion rahoitusvastuun pohjalta Vaihtoehtoisena mallina selvitetään myös mallia, jossa osa rahoituksesta perustuisi itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen Tarkempi rahoitusmalli valmistellaan huhtikuussa 2016 lausunnolle lähetettävään esitysluonnokseen

5 Digitalisaatio ja tietojärjestelmät Uudistuksen tavoitteet otettava huomioon meneillään olevissa tietojärjestelmähankkeissa Valmistelun aikana jatketaan uudistuksen tavoitteita tukevia toiminnallisia kehittämishankkeita ja niihin liittyviä tietojärjestelmähankkeita Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia toteutuu mahdollisimman laajasti itsehallintoalueilla vuonna 2020 ICT-hankinnat tehdään mahdollisimman laajassa yhteistyössä, suunnitelmallisesti ja koordinoidusti sekä kansallisesti ohjattuna Vältetään päällekkäiset ja siirtymäkauden jälkeen tarpeettomat investoinnit Jatkossa valmistellaan ehdotukset tietohallinnon ohjauksesta kansallisella ja alueellisella tasolla Miten tietojärjestelmäpalvelujen integraatio toteutetaan Miten vireillä olevat hankkeet saadaan tukemaan uudistusta Toteutus perustuu vapaaehtoiseen yhteistyöhön Valtio ei voi ennakkoon antaa sitoumuksia itsehallintoalueiden puolesta

6 Sote-uudistus Sopimukset 15/18 aluetta Kunnat/sairaanhoitopiirit Kolmas sektori Yksityiset palveluntarjoajat Palvelut Erityiskysymykset EU Muuta Omaisuus Integraatio PERUSTASO Rahoitus Perustuslaki Digitalisaatio Henkilöstö Hallinto ICT UUDISTUKSEN VAIHEISTUS SOTE-UUDISTUS HALLITUSOHJELMA ASIAKKAAN VALINNANVAPAUS, TUOTANNON MONIPUOLISTUMINEN YKSIKANAVAINEN RAHOITUS

7 Parlamentaarinen seurantaryhmä Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio Reformiministerityöryhmä Virkamiesohjausryhmä Järjestämisen edellytyksen ja aluejakoryhmä Rahoitus ja resurssiohjausryhmä Veroryhmä Projektiryhmä pj. Tuomas Pöysti Omaisuus järjestelyt Järjestämisja voimaanpanoryhmä Digitalisaatio, ICT ja tietohallinto Henkilöstö Itsehallintoalueryhmä Ohjaus, rahoitus ja kehittäminen Vaikuttavuus ja kustannustieto Valtionosuusryhmä Asiantuntijaryhmä

8 Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/ /19 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta Linjaukset ICT:n ohjauksesta rakennusinvestointien koordinaatio sta ja vaalien periaatteista Järjestämis laki lausuntokierrokselle HE eduskuntaan Sotejärjestämis -laki Vaalit ja muutoshallinto Järjestämis vastuu sotealueille PÄÄTOIMENPITEET: 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio soteuudistuksen yhteydessä

9 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

10 Liitteet Hallituksen linjaus: aluejaon perusteet, sote-uudistuksen askelmerkit ja aluejakomalli Hallituksen linjausten perustelumuistio Diaesitys hallituksen linjauksista Arvio sote-uudistuksen säästöistä ja säästömekanismeista Diaesitys sote-uudistuksen säästöistä Kilpailun ja kilpailullisen vertailuasetelman merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden laadulle ja tuotannon taloudellisuudelle Kysymyksiä ja vastauksia hallituksen aluelinjauksesta (STM ja VM) Taustaselvitys uusien itsehallintoalueiden muodostamisesta - stm.fi I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

11 Yhteinen ict Muut yhteiset tukipalvelut Uusi hallintorakenne ja sote VALTIO Lainsäädäntö, rahoitus ja ohjaus 18 ITSEHALLINTOALUETTA - SOTE-PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 15 ALUEEN PUITTEISSA KUNNAT Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

12 Yhteinen ict Muut yhteiset tukipalvelut Uusi sote-rakenne ja itsehallintoalueet VALTIONEUVOSTO: Järjestämispäätös palvelulupaus ja strategiset tavoitteet; työnjaot ja linjaukset laajakantoisista investoinneista ja tuotantorakenteesta; itsehallintoalueiden toiminnan yhteensovitus ja tukeutuminen laajan ympärivuorokautisen päivystyksen palveluihin; valinnanvapauden toteutumisen varmistaminen 18 itsehallintoaluetta, sote-palveluiden järjestäminen 15 alueen puitteissa Itsehallintoalue järjestää sote-palvelut itse tai lailla säädetyt 3 itsehallintoaluetta järjestävät ne sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa Integroitujen palveluiden asiakaslähtöinen järjestäminen palvelutuotanto (ja lisäksi käytössä yksityinen ja kolmas sektori) sis. laaja 24/7-päivystystoiminta ja erva-tehtävät järjestetään tukeutuen 5 yliopistolliseen sairaalaan ja 7 muuhun keskussairaalayksikköön yhteistyö yliopistollisen tutkimuksen ja osaamiskeskusten kanssa 5 yliopistollisen sairaala- ja osaamiskeskuksen puitteisiin aluehallinnon tehtävät 18 itsehallintoalueella KUNNAT Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

13 Itsehallintoalueiden aluejako ja sote-aluejako 18 itsehallintoaluetta - perustana maakuntajako lähtökohtina 1) läheisyysperiaate ja lähidemokratia 2) sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut - peruspalveluiden vahvistaminen 3) aluehallinnon tehtävien kokoaminen - vaalit 18 itsehallintoalueella - sote -palvelut järjestetään 15 alueen puitteissa - 3 lailla osoitettavaa aluetta järjestävät palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa

14 Sote-palvelut järjestetään 15 alueen puitteissa Pääsääntöisesti kukin itsehallintoalue vastaa sote-palveluiden järjestämisestä valtioneuvoston järjestämispäätöksen puitteissa Järjestämisvastuu ja ehdotuksen tekeminen omalta osaltaan valtioneuvoston järjestämispäätökseksi POIKKEUS: 3 laissa nimettyä itsehallintoaluetta Nämä 3 itsehallintoaluetta järjestävät sote-palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa Näitä ei ole hallituksen ratkaisussa nimetty Yhdessä sopimiseen perustuva järjestämisen malli konkretisoidaan jatkovalmistelussa ja tässä turvataan alueiden asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Sote -palvelut 15 selkeän alueen puitteissa - vastuu järjestämisestä siirtyy pois kunnilta ja kuntayhtymiltä Riittävä väestöpohja ja kantokyky

15 Erillisestä erva-alueesta luovutaan Itsehallintoalueiden yhteistyö perustuu valtakunnalliseen ja alueelliseen työnjakoon, jota valtioneuvosto ohjaa Itsehallintoalueet järjestävät tarkoituksenmukaisen yhteistyön Valtioneuvoston järjestämispäätöksellä hoidetaan erva-aluetta vastannut koordinaatio vahvemmalla mandaatilla: yhteys yliopistosairaaloihin ja erityistason sosiaalipalveluihin sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kehittämisrakenteisiin Yliopistollisina sairaaloina jatkavat HYKS, TAYS, TYKS, OYS ja KYS

16 Tehokkuutta tukevat ratkaisut 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon monipuolisuutta laajennetaan Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat palvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa, lisäksi se voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita Järjestämistehtävän ja tuotannon erottaminen itsehallintoalueen sisäisessä organisaatiossa, tätä tukevat asiantuntijapalvelut Eri tuotantotapojen vertailtavuuden ja järjestelmällisen vertailun lisääminen ja kilpailun tehostaminen Julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten sotepalveluiden laatu- ja kustannustietojen tulee olla julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi Yksityinen sektori ja avoin vertailu julkisen tuotannon kirittäjänä

17 Tehokkuutta tukevat ratkaisut 2 Itsehallintoalueiden omistama yhteishankintayksikkö hoitaa itsehallintoalueiden päättämissä hankinnoissa kilpailutuksen tukee strategisen hankintatoimen järjestämisessä ja innovatiivisissa hankinnoissa lisäksi osallistuu itsehallintoalueiden oman tuotannon tehokkuuden ja talouden arviointiin Itsehallintoalueille yhteiset, näiden omistamat tukipalvelut toimitilapalvelut; laiteinfrastruktuuripalvelut talous- ja henkilöstöhallinto; ICT-palvelut, tavoitteena täydellinen tietointegraatio

18 Tehokkuutta tukevat ratkaisut 3 Itsehallintoalueen arviointimenettely Itsehallintoalueen aloitteesta: jos itsehallintoalue arvioi alueensa taloudellisen tai muun kantokyvyn riittämättömäksi sote-palveluiden järjestämiseen, voi se hakea valtioneuvostolta mahdollisuutta järjestää palvelut sopimalla ne toisen itsehallintoalueen kanssa valtioneuvoston aloitteesta: valtioneuvosto voi käynnistää menettelyn laissa tarkasti säädettyjen kriteerien täyttyessä asiaa arvioidaan ainakin valtioneuvoston sotejärjestämispäätöksen yhteydessä Itsehallintoalueen kriisimenettely laissa tarkasti säädettyjen kriteerien täyttyessä

19 Toimintaverkon uudistaminen Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköiden (sairaala ja siihen liittyvä vaativan sosiaalipäivystyksen yksikkö) määräksi linjataan 12 Muiden alueiden keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystyksen yksiköinä, joita 12 laajan päivystyksen yksikköä ja ensihoitojärjestelmä tukevat Maan eri osissa on näin etäisyydet ja muut alueelliset erityispiirteet huomioiden saatavilla ympärivuorokautisen päivystyksen palveluita ja muita erikoistason palveluita

20 Valtionohjausta vahvistetaan Valtioneuvosto päättää STM:n esittelystä järjestämispäätöksestä julkinen palvelulupaus valtakunnallisten erityisyksiköiden tehtävät ja työnjako itsehallintoalueiden rajat ylittävien alueellisten tehtävien työnjako (yo-sairaalat ja muut laajan ympäri vrk päivystyksen yksiköt sekä muut osaamiskeskukset) sekä tukeutuminen näihin yksiköihin sote-palveluiden kehittämisen valtakunnalliset strategiset tavoitteet, yleiset linjaukset laajakantoisista investoinneista, tuotantorakenteesta ja eri tuotantotapojen hyödyntämisestä palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, valinnanvapauden toteutumisen, asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä kielellisten oikeuksien turvaamiseksi välttämättömät toimet Valtion rooli rahoittajana, sote-järjestämislain ja muun lainsäädännön säännökset sekä valtioneuvoston järjestämispäätös turvaavat perusoikeuksia toteuttavien peruspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden

21 Asiakkaan valinnanvapauden laajentaminen Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjälle mahdollisuus valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa Selvityshenkilöt ja valmistelu käyntiin marraskuussa Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö saadaan voimaan vahvistetaan perustason palveluita ja turvataan nopea hoitoon pääsy yksilön valinnanmahdollisuuksia tuetaan palveluiden yhtenäisillä laatukriteereillä ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla

22 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote-uudistuksessa - Kuntien ja sote-alueiden yhteinen tehtävä

23 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lainsäädäntö Perustuslaki 19 Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä Kuntalaki Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla (1 ) Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen (37 ) Terveydenhuoltolaki 11, 12, 36 Sosiaalihuoltolaki 2. luku

24 Kunnan tehtävät (Terveydenhuoltolaki) Kunnan asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuraaminen väestöryhmittäin Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä raportointi valtuustolle vuosittain Kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus valtuustolle Paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi ja huomioon ottaminen Kunnan palveluissa toteutettujen toimenpiteiden, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin seuraaminen Nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot

25 Ehdotuksia sote-alueen tehtäviksi 1/2 Valtakunnallisten hyvinvointi- ja kansanterveysohjelmien koordinointi ja toimeenpano yhdessä kuntien kanssa sekä kansallisen tason vaikuttaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja tutkimushankkeiden haku ja koordinointi (mm. Kaste-, ESR- ja muut EU-hankkeet) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen järjestäminen ammattitaidon systemaattinen kehittäminen ja ylläpito Terveys- ja hyvinvointitiedon tuottaminen kunnille sekä erityisesti tuki niiden tulkitsemiseen sekä alueellisen hyvinvointikertomuksen laatiminen yhdessä kuntien kanssa

26 Ehdotuksia sote-alueen tehtäviksi 2/2 Sote-palveluihin liittyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet sekä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot Ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen korjaavissa palveluissa Kiinteä yhteistyö kunnan kanssa ehkäisevien ja edistävien palveluiden toteuttamisessa Kunnan vaikutusten ennakkoarviointityöhön osallistuminen Kunnan hyvinvointikertomustyöhön osallistuminen Kunnan hyvinvointiryhmien / johtoryhmien jäsenyys

27 Miten uudistuksessa toteutetaan? Kuntien ja sote-alueiden yhteistyösuhteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ohjaavan ajankohtaisen tiedon väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutoksista hyödyntäminen Työvälineiden käyttö (mm. hyvinvointikertomus) Osaamisen tuki sote-alueille ja kunnille Sote-alueen rooli ja vastuut kannusteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen palvelutuotannossa kunnille tarjottava asiantuntijatuki ja yhteistyö Kunnan rooli ja vastuut hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edelleen kunnan vastuulla miten sote-asiantuntemus osaksi poikkihallinnollista työtä kannusteet jatkaa ja vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä

28 Kiitos!