INNO-OPISTOT LSAVI/3050/ /2012. Hankkeen loppuraportti

Transkriptio

1 INNO-OPISTOT LSAVI/3050/ /2012 Hankkeen loppuraportti

2 1 HANKKEEN TAUSTAT INNO-OPISTOT on Ilo oppia! -verkoston Osaava -rahoituksella toteuttama kehittämishanke. Hanke on saanut avustusta Lounais-Suomen aluehallintovirastolta vuosille Hanketta koordinoi Kaarinan kansalaisopisto. Hankkeen toiminnasta vastasi rehtori Risto Jaakola, joka toimi myös ohjausryhmän puheenjohtajana. Ilo oppia! -verkoston jäseniä ovat Auralan kansalaisopisto, Auranlaakson kansalaisopisto, Kaarinan kansalaisopisto, Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto, Loimaan työväenopisto, Naantalin opisto, Paimion opisto, Raision työväenopisto ja Saariston kansalaisopisto. (Aiemmin myös Väståbolands Medborgarinstitut). Verkoston toiminta-alue kattaa ko. opistojen toimintaalueet Varsinais-Suomessa. Hankkeen organisaatio rakentui ohjausryhmästä ja kolmesta työryhmästä. Ryhmissä oli edustus jokaisesta verkoston opistosta. Hankkeelle palkattiin koordinaattori Miia Lehtonen, ja hänen sijaisekseen myöhemmin Mirkka Mattheiszen. 2 KEHITTÄMISTOIMINNAN TAVOITTEET JA NI- IDEN SAAVUTTAMINEN Hankkeelle oli määritelty kaksi tavoitetta: Strateginen ja yhteistoiminnallinen toimintamalli, osallistava toimintatapa sekä ryhmäkehityskeskustelut. Tavoite saavutettiin hankesuunnitelman mukaan. INNO-OPISTOT -hankkeen tuottamissa koulutuksissa on toteutettu osallistavaa toimintatapaa. Opetushenkilöstöä on koulutettu mm. osaamislähtöisessä kurssisuunnittelussa. Vapaan sivistystyön oppilaitosten haasteena on sivutoimisten opettajien sitouttaminen opiston ja oman työn kehittämiseen. Tähän hankkeessa on vastattu tarjoamalla henkilöstölle runsaasti välineitä ja mahdollisuuksia oman ammatillisen osaamisen itsenäiseen kehittämiseen, siitä viestimiseen sekä oman opistonsa kehittämiseen. Varsinaisia pedagogisia opintoja hankkeessa ei tuotettu, mutta aineryhmäkohtaisilla erikoiskoulutuksilla (Asahi, Grafiikkaa savelle), opetusviestintäkoulutuksella ja kieltenopettajien TVT-koulutuksella on lisätty opettajien ammatillista osaamista vapaan sivistystyön opetuksen erityisyyksiä painottaen. Lisäksi pegagogista osaamista on vahvistettu integroimalla pedagogista näkökulmaa eri koulutuksiin. Hankkeen tavoitteisiin liittyen oli määritelty kolme lopputulemaa: 1) ryhmäkehittämiskeskustelumallin rakentaminen ja piltointi -tavoitteessa on onnistuttu erinomaisesti. 2) Osaamispankin pilotointi toteutui suunniteltua suppeampana. Hankkeessa luotiin verkostolle yhteinen 3) 2

3 viestintästrategia. Sen tarkentaminen, konkretisoiminen ja strategian mittareiden kehittäminen on kuitenkin tulevina vuosina tarpeen. Innovoiva opetussuunnittelu, viestintäosaaminen sekä aktiivinen asiakaspalvelu Kaikki hankkeen tavoitteet eivät toteutuneet asiakaspalveluhenkilöstön osallistamisen ja viestintäosaamisen lisäämisen osalta. Yhtäältä verkostossa ei onnistuttu täysin tunnistamaan kehittämistarpeita tällä alueella. Toisaalta hankkeen yhteistyökumppaniksi valitun Akk:n tuottamat viestintäkoulutukset eivät aivan täysin onnistuneet tavoittamaan asiakaspalveluhenkilöstöä. Lisäksi tämän henkilöstöryh-män viestintäosaamisen lisäämisen suhteen on olemassa tiettyä asenteellistakin vastarintaa. Verkoston opistoissa on nyt kuitenkin aiempaa selvempi näkemys siitä, mihin suuntaan tätä osa-aluetta on kehitettävä. Haasteita aiheuttivat henkilövaihdokset työryhmissä ja ohjausryhmässä sekä koordinaattorin vaihtuminen kesällä Tavoitteiden konkretisoiminen ja tietyt uudelleensuuntaukset olivat tarpeen syksyn 2014 aikana. 3 YHTEISEN OPETUSHENKILÖSTÖN OSAA- MISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLIN LUOMINEN VERKOSTOLLE Hankkeen tavoite osaamispankin pilotoimisesta toteutui suunniteltua suppeamassa muodossa. Verkoston yhteistä osaamispankkia ei luotu, mutta opettajien osaamista tallennetaan nyt järjestelmällisemmin. Hankkeen aikana opettajien osaaminen on tullut selvästi aiempaa näkyvämmäksi ja paremmin verkoston tietoon. Opettajille on luotu ja tarjottu hankkeen aikana runsaasti mahdollisuuksia verkostoitumiseen opistorajojen yli. Hankkeen aikana on alettu toteuttaa täydennyskoulutusta verkoston sisäistä osaamista hyödyntäen. Tätä toimintamallia tullaan jatkamaan myös hankkeen päätyttyä. 3

4 4 SUUNNITELMALLISUUDEN VAHVISTA- MINEN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHIT- TÄMISESSÄ Hankkeen yhtenä tavoitteena oli pilotoida koko verkoston yhteinen ryhmäkehityskeskustelumalli. Tämä tavoite oli jatkoa aiemmassa INNO OPPI -hankkeessa aloitetulle kehittämistoiminnalle, jossa vakituista henkilöstöä koulutettiin ryhmäkehitys-keskustelumallia varten. Sivutoimisen henkilöstön kanssa vuosittaisten kehityskeskustelujen pitäminen opistoissa on vaikeaa. INNO-OPISTOT -hankkeen aikana todettiin, että verkoston kehittämistyötä palvelee paremmin foorumityyppinen, vuosittainen kehittämispäivä, jossa käydään aineryhmäkohtaisia kehittämiskeskusteluja yli opistorajojen. Keskusteluryhmiä vertää vastuullinen työpari, joka muodostuu yhdestä rehtorista ja yhdestä päätoimisesta opettajasta ko. aineryhmästä. Hankkeen aikana verkostolle löydettiinkin toteutuskelpoinen toimintamalli, joka voidaan ottaa pysyvämmin käyttöön verkostossa. Henkilöstöltä kerätyn palautteen mukaan vuosittaiselle, aineryhmäkohtaiselle ja toisaalta koko verkoston yhteiselle kehittämisfoorumille on voimakas tarve ja hyvä tahtotila. Hankkeessa pilotoidun mukaiset Ilo oppia ja opettaa! -kehittämispäivät halutaan jalkauttaa pysyväksi toiminnaksi. Kehittämispäivän ryhmäkeskusteluista tiivistetyt kehittämisteemat viedään rehtoriverkostossa osaksi tulevan toiminnan suunnittelua. INNO-OPISTOT -hankkeen yhtenä tavoitteena oli rakentaa verkoston yhteinen osaamipankki, johon opettajien osaamista tallennetaan ja jota voidaan käyttää verkoston omiin täydennyksoulutustarpeisiin silloin, kun resurssit täydennyskoulutuksen tuottamiseen ovat vähäiset. Varsinainen osaamispankki osoittautui liian ongelmalliseksi toteuttaa verkoston laajuisena. Osaamispankkityöryhmä kehitti kuitenkin opistojen yhteiseen käyttöön opettajien osaamiskuvauslomakkeen, jolla opettajien osaamista tallennetaan ja jota voidaan hyödyntää myös osaamistarpeiden kartoittamisessa. Pääasiassa sen tarkoituksena on kuitenkin tehdä opistojen tuntiopettajien osaamista näkyvämmäksi. Jatkossa sitä voidaan hyödyntää laajemminkin opistoverkoston osaamisen kehittämisessä. 5 TOTEUTETUN OSAAMISEN KEHIT- TÄMISEN / TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TARVELÄHTÖISYYDEN VAHVISTAMINEN INNO-OPISTOT -hankkeessa on reagoitu nopeasti hankkeen aikana nousseisiin koulutustarpeisiin. Opetushenkilöstön koulutuksia on pystytty toteuttamaan 4

5 tarvelähtöisesti ja välittömästi, verkoston omaa osaamista mahdollisimman paljon hyödyntäen. Tällä tavoin toteutettiin esimerkiksi syksyllä 2014 Sähköä opetukseen - TVT-koulutus, siihen liittyvä jatko-opetus pienryhmässä sekä TVT-joulukalenteri kaikkien verkoston opettajien käyttöön. Tämä toimintamalli pyritään jalkauttamaan osaksi verkoston suunnitelmallista koulutus- ja kehittämistoimintaa. Koulutuksista kerätyn palautteen mukaan verkoston sisältä tuleva kouluttaja pystyy parhaiten tarjoamaan täsmätyökaluja opistojen opettajien ammatilliseen kehittymiseen. 6 OPETUKSEN LAATUTYÖN, TYÖHYVIN- VOINNIN JA HENKILÖSTÖN TIETOYHTEIS- KUNTAOSAAMISEN KEHITTÄMINEN INNO-OPISTOT -hanke lisäsi vapaan sivistystyön näkyvyyttä alueella, tietoisuutta opistoista sekä vahvisti verkostoitumista. Tässä suhteessa yhdessä Pramilla- ja Osaava Satakunta -verkostojen kanssa järjestetty Tulevaisuuteen katsova kansalaisopisto -seminaari osoittautui erittäin merkittäväksi. Hankkeessa kehitetty ja pilotoitu opistojen ryhmäkehittämiskeskustelumalli parantaa sivutoimisen opetushenkilöstön sitoutumista opistojen toiminnan kehittämiseen. Eri henkilöstöryhmien hyvinvointia on lisätty kokonaisvaltaisesti tukemalla yhteisöllisyyttä, työssä jaksamista ja uuden oppimista. Näitä hyvinvoinnin osa-alueita on toteutettu lävistävinä periaatteina kaikessa hankkeen tuottamassa toiminnassa. Sen lisäksi hankkeessa järjestettiin kaksi hyvinvointipäivää, yksi kumpanakin syksynä. Ensimmäisessä hyvinvointipäivässä kaikille henkilöstöryhmille tarjottiin mahdollisuutta likunnallisiin lajikokeiluihin. Toisessa hyvinvointipäivässä, joka samalla oli hankkeen päätöstilaisuus, koottiin hyvinvointiteeman alle hyvinvoivaan kehoon, ruokailuun ja viihtymiseen liittyvää ohjelmaa. Tietoyhteiskuntaosaamista on lisätty opetushenkilöstölle suunnatuilla koulutuksilla sekä Akk:n tuottamilla viestintäkoulutuksilla päätoimiselle henkilöstölle. Niissä on saatu tietoa printtimedian, sähköisten viestimien ja sosiaalisen median hyödyntämisestä opistoviestinnässä. 7 VÄHÄN KOULUTUSTA SAANEIDEN ERI- TYISRYHMIEN TAVOITTAMINEN Hanke on tavoittanut hyvin sivutoimisen opetushenkilöstön. Yleisesti kansalaisopistojen sivutoimiset opettajat saavat hyvin vähän täydennyskoulutusta. He osallistuvat koulutukseen pääsääntöisesti omalla ajallaan ja ilman korvausta. Kerätyn palautteen mukaan hankkeet ovat tältä osin opistoille elintärkeitä. Opetushenkilöstö kokee 5

6 jatkuvan kouluttautumisen ja pedagogisten valmiuksiensa kehittämisen välttämättömiksi. 8 UUSIEN TÄYDENNYSKOULUTUSMUOTO- JEN TOTEUTUS Hankkeessa on osallistettu opetushenkilöstöä innovatiiviseen kurssisuunnitteluun kurssihautomomallin mukaisissa koulutuksissa, viemällä koulutusta inspiroiviin ympäristöihin sekä kouluttamalla opettajia hyödyntäen kollegoiden osaamista. Hankkeen keskeisiä tuloksia on verkoston sisältä löytyvän erikoisosaamisen hyödyntäminen. Näin vahvistetaan opettajien kollegiaalista verkostoitumista, sitoutumista Ilo oppia -verkostoon sekä osallistamista ja sitoutumista oman työn kehittämiseen. Hankkeen innovatiivisimmaksi ja onnistuneimmaksi toimintamalliksi ohjausryhmä arvioi Ilo oppia ja opettaa! -kehittämispäivät. Pilotti toteutettiin Liedon Ilmaristen matkailutilalla. Hankesuunnitelmaan oli kirjattu, että muutama nimetty vastuuopisto pilotoi ryhmäkehityskeskustelumallin. Kekustelut päätettiin kuitenkin pitää vapaamuotoisempana kehittämisfoorumina, johon osallistuivat kaikki verkoston opistot. Myös asiakaspalveluhenkilöstö päätettiin kutsua mukaan. Kehittämispäivien aluksi käytiin aineryhmäkohtaiset pienryhmäkeskustelut rehtorin ja päätoimisen opettajan johdolla, ja niiden pohjalta yhteinen foorumikeskustelu. Jokaisesta ryhmästä tiivistettiin kolme kehittämiskohdetta vietäväksi eteenpäin rehtoriverkostossa. Kehittämispäivien tiivistelmä on tämän raportin liitteenä (LIITE 1). Kehittämispäiviin kuuluu lisäksi koulutuksellinen osuus ajankohtaisesta aiheesta ja virkistäytymistä. Kehittämispäiville osallistui opistoväkeä kaikista henkilöstöryhmistä, kaikista opistoista ja kaikista aineryhmistä. Kerätty palaute kehittämiskeskusteluista on erinomaista ja osoittaa etenkin sivutoimisten opettajien osalta voimakkaan tarpeen kehittämispäivien vuosittaiselle toistumiselle. Erityisen antoisaksi koettiin kollegavertaisuus yli opistorajojen sekä se, että keskustelun vetäjät ovat mistä tahansa opistosta. Näin kehittämisen koetaan suuntautuvan nimenomaan oman aineryhmän opetuksen sisältöihin opistorajat ylittäen. Poimintoja kehittämispäivien koulutuspalautteesta: Toimivat järjestelyt, hyvä tiedotus. Aktiiviset osallistujat, ja jotenkin hieno ryhmähenki. Kehittämispäivä oli kokonaisuudessaan oikein tervetullut ja virkistävä. Ruoka oli hyvää ja sitä oli tarpeeksi :D Oli mukavaa tavata kolleegoja ja vaihtaa ajatuksia. Kiitos! 6

7 Kaikki koulutus on iso plussa sivutoimiselle tuntiopettajalle, hyvä kannustin jatkaa tätä ponnistelua! Hyvin hoidettu, hieno ympäristö, virkistävää, mutta myös turhauttavaa, koska työ on epävarmaa Lisää näitä! TOSI HYVÄ!!! Tällaisia tapahtumia lisää! Aina oppii jotain uutta, saa uusia ideoita ja on mukavaa vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa. Olisin kaivannut pientä, vaikka 5-10 min jumppa-/venyttelytuokiota, varsinkin Pauliina Mäkelän pitkää luentoa tauottamaan. Kiitos mukavasta päivästä! Hyvä kokonaisuus. Mukava, että oli pieni väljyys vapaaseen. Sujuvasti edennyt tiivis päivä, hyvin toimivat ruokailut, mukava miljöö! Ilmaristen Matkailukeskus oli erittäin sopiva paikka: ruoka oli erittäin maukasta ja palvelu oli erinomaista. Keskustelu pienissä ryhmissä oli antoisaa ja mielenkiintoista. Oli hienoa päästä keskustelemaan kollegojen kanssa tärkeistä aiheista; opettajan työ on usein yksinäistä. Paulina Mäkelän pitämä esitelmä oli mielenkiintoinen, mutta hyvin massiivinen tietopaketti. Olisi ollut hyvä pitää ehkä kaksikin pientä paussia, jotta kuulijat olisivat pystyneet paremmin ymmärtämään ja keskittymään aiheeseen. Minulla ei ole juurikaan tietoa sosiaalisesta mediasta ja koin että en oikein pysynyt Pauliinan vauhdissa mukana. Iltapäivän vapaa ohjelma saunoineen ja uintimahdollisuuksineen oli erinomainen päätös tälle erittäin antoisalle kehittämispäivälle. Paljon kiitoksia! Odotan ilolla seuraavaa kehittämispäivää ja muita vastaavia tilaisuuksia. Suur kiitos opiston kehittämispäivän järjestäjille ja opiston henkilökunnalle. Hieman enemmän pieniä taukoja olisi tarvittu. Kaikkiaan hyvä tapahtuma, näitä lisää! Tämä oli minulle todella hieno päivä sai uusia kontakteja, näki kasvot ihmisille, sai kysymyksiin vastauksia, tällainen päivä saisi olla ainakain kerran vuodessa. Yksi miinus paikan päälle: Tuolit oli tosi kylmät, takapuoli meinas jäätyä siihen kiinni. Muutoin paikka oli käymisen arvoinen ja todella hyvää ruokaa! 7

8 9 HANKKEEN TULOSTEN JULKAISEMINEN JA NÄKYVYYS Hankkeen aikana ylläpidettiin blogia osoittessa sekä -verkkosivuja. Tulevaisuuteen katsova kansalaisopisto -seminaari sai näkyvyyttä paikallislehdistössä. Turun Tienoo -lehti julkaisi laajan artikkelin otsikolla Ympäristö pakottaa opistot uudistumaan. Hankekoordinaattori julkaisi seminaarista artikkelin hankkeen blogissa, ja siitä tehtiin kainalojuttu sivistys.net -verkkojulkaisuun (nyk. souli.fi). Verkostossa on tuotettu viestintästrategia. Sen jakelu toteutetaan sähköisesti. Lisäksi tiivistelmää on mahdollista hyödyntää hallintokuntien välisessä työssä ja viestinnässä päättäjille. Viestintästrategiaan liittyy opettajien hissipuhe, joka julkaistaan verkkosivuilla ja liitetään osaksi opettajakirjeitä. Viestintästrategian tiivistelmä on myös tämän raportin liitteenä (LIITE 2). Kaikki hankkeen dokumentit on tallennettu Saariston kansalaisopiston Peda.net -verkkoveräjään, johon jokaisella verkoston opistolla on tunnukset. 10 VUODELLE 2015 SUUNNITELTU TOIMINTA Ilo oppia! -verkoston rehtorit ovat kokemuksen perusteella halukkaita hakemaan Osaava -rahoitusta myös viimeiselle rahoituskaudelle vuonna Tulevassa hankkeessa olisi tarkoitus jatkaa kehittämiskeskusteluista esiin nousseitten teemojen käsittelyä ja mallin jalkauttamista. Myös vertaisopettajien hyödyntämistä täydennyskoulutuksessa halutaan kehittää strukturoidummin eteenpäin. Hankkeessa on noussut voimakkaasti esiin sivutoimisten opettajien tarve pedagogiseen koulutukseen. Lisäksi on tarkoitus tuottaa rehtoreille hallinnollista koulutusta. Viestintästrategia, kehittämispäivät ja opettajien osaamiskuvauslomakkeisto ovat hankkeessa syntyneitä pysyviä tuloksia, jotka ovat jalkautuneet verkoston opistojen toimintaan. Tulevaisuudessa on tavoitteena perustaa erikseen nimetyt työryhmät verkoston oman osaamisen hyödyntämiseen koulutuksessa. Osaava-hankkeet ovat lisäänneet merkittävästi Ilo oppia! -verkoston yhteistoimintaa. Osaava-rahoituksen avulla voidaan tuottaa henkilöstökoulutusta ja kehittämistoimintaa, mihin muuten ei olisi resursseja. Hankkeissa tuotetun toiminnan ansiosta henkilöstö kokee selvästi aiempaa voimakkaammin olevansa osa työyhteisöä ja kansalaisopistoverkostoa. Hankkeiden avulla on mahdollista tarjota sivutoimisille opettajille heiltä puuttuva työyhteisö. Verkosto tarjoaa myös tärkeän kollegiaalisen tuen rehtoreille. Hankkeet ovat lisänneet verkoston yhteistoimintaa, viestintää ja tietojenvaihtoa. Ilo oppia! -verkosto on tullut selvästi aiempaa näkyvämmäksi viimeisimpien Osaava-hankkeiden kautta. Lisääntynyttä yhteistoimintaa aiotaan vaalia tulevaisuudessa, mutta Osaava-rahoituksen olemassaolo nähdään Ilo oppia! -verkostossa erittäin tärkeäksi yllä mainituista syistä. 8

9 LIITE 1 INNO-OPISTOT ILO OPPIA JA OPETTAA KEHITTÄMIS- PÄIVÄ KEHITTÄMISPÄIVÄT Vuosittainen keskustelufoorumi tarpeen aineryhmän sisällä. Koko verkoston yhteinen. Opistojen ja opettajien yhteisöllisyyttä. opettajienvälistä keskustelua toivotaan lisää! Vertaisten puute. > Verkostoituminen erittäin tärkeää. OPETTAJUUS, OPETUKSEN KEHITTÄMINEN Tarvitaan lisää keskustelua opettajuudesta, opettajan roolista. Opettajan kiltteys, opiskelijoiden palveleminen. Opettajuuden muutokset. Heterogeeniset ryhmät, vaativat opiskelijat. Opiskelijoiden taustat. Erityisryhmät / erityisopiskelijat. Opetusympäristön muutokset. Tieto- ja viestintätekniikka. Netti vie ihmisiltä vapaa-ajan huomion. Toisaalta tietotekniikka-ajalle haetaan vastapainoa harrastuksista. Tietotekniikka nivoutuu kaikkiin oppiaineisiin. Verkko-opetuksen valmistaminen vie aikaa. Korvausperuste? Erikoiskurssit, lyhytkurssit, yksityisopetus, uudet opetusmuodot, päiväkurssit. Hyvinvointibuumi, johon vastattava tehokkaammin. 9

10 Koulutustarve omalta opetusalalta + pedagogisen koulutuksen tarve suuri. Omakustanteinen koulutus vaikeaa. (Toive matkakorvausten maksamisesta koulutuspäiviltä.) Koko ajan kehitettävä itseään, pysyttävä ajan hermolla, haistettava uutta. Jatkuva kouluttautuminen tärkeää! Opiston olisi hyvä tukea opettajan kouluttautumista. Hankerahoituksella toteutetut koulutukset tärkeitä. Lyhyet tietoiskumaiset koulutukset, joissa kokemus jakoon. Oman opettajakunnan osaaminen jakoon entistä paremmin! KURSSIEN KEHITTÄMINEN, KURSSISUUNNITTELU, OPISTOTYÖN KEHITTÄMINEN Kurssikuvausten kehittäminen! Opettajalta kiva kuvaus -> tarkastaminen. Kurssilaiset myös ideoivat uutta opetusta. Kurssin tuotteistaminen, kurssisuunnittelun ja kurssista viestiminen haasteet: Miten myyn kurssi-ideani rehtorille? Miten asiakkaalle? Miten kuvaan kurssiani kurssiohjelmassa? Opiston kyky reagoida, kurssien uudistaminen samassa vauhdissa muun yhteiskunnan kanssa. Yhtenäiset käytännöt koko verkostoon: ilmoittautuminen, matkakustannukset, minimiopiskelijamäärät, opettajan mahdollisuus vaikuttaa opiskelijoiden hankkimiseen. OPETUSVÄLINEET, TILAT JA LAITTEISTO Media-ajan ja TVT:n vaatimukset tulevat myös opiskelijoiden kautta. Ovat tottuneet käyttämään välineitä ja odottavat niitä opetuksessa. > Pystytäänkö vastaamaan? Laitteet, ikääntyminen, puuttuminen, taloudelliset resurssit. OPETTAJAN TYÖSSÄ JAKSAMINEN / TYÖHYVINVOINTI Työ itsessään voimaannuttavaa! Opiskelijat ja palaute kannustaa. Aikuisopetus mielekästä. Opinnälkäiset, motivoituneet opiskelijat. Opettaja myös saa paljon opiskelijoilta, opiskelijat opettavat opettajaakin. Sitoutuneet opiskelijat, jotka seuraavat opettajaa opistojen välilläkin. 10

11 Toisaalta työn epävarmuus > Huoli kurssien toteutumisesta. Opettajien välinen kilpailu ja kateus. Ihminen on tässä työssä työväline! Sekä palkitsevaa että haastavaa. Työhyvinvoinnin keskiarvo 4,35 niillä jotka pisteyttivät 1-5. Verkoston hyvinvointipäivät tärkeitä. ASIAKASPALVELUHENKILÖSTÖN TYÖSSÄ JAKSAMINEN / TYÖHYVIN- VOINTI Toisten tekemättömät työt ja vajaamiehitys kuormittavat, tuuraajien puute. Tyytyväiset asiakkaat, palaute palkitsevat. Sillisalaatti sekä työn hyvä puoli että haaste. TIEDOTTAMISEN TEHOSTAMINEN Tuntiopettajan ohjeistus: Opetustiloista tulisi olla ohjeistus (pohjapiirros). Sama hankaluus opettajilla ja opiskelijoilla. Ovista ja avaimista tiedottaminen opettajille. Kirjekuoressa voisi olla laput oveen laitettavaksi. Pedagoginen paketti aloittavalle opettajalle. Tiedottaminen opistolta opettajille: Selkeä tiedotus opetus- ja loma-ajoista, jotta kurssien suunnittelu sujuisi. Selkeä tiedotus opettajalle kurssien toteutumatta jäämisestä. Koulutuksista tieto mahdollisimman varhain. Sisäistä tiedonkulkua tehostettava kaikkien ryhmien välillä: opettajat, sihteerit, lautakunnat, rehtorit. Tiedottaminen ulospäin, sidosryhmille: Ennaltaehkäisevän työmme merkityksestä tulisi viedä viestiä vahvemmin (esim. päättäjille). Ammattiylpeys tärkeä. Siitä viestittävä myös kuntapäättäjille. MARKKINOINNIN TEHOSTAMINEN Kurssimarkkinoinnin tehostaminen: 11

12 Lyhytkurssien markkinointi tehokkaammaksi. Peruutusuhan alla olevien kurssien viime hetken markkinointi. Kurssiohjelmassa voisi olla otsikoita, joiden alle poimitaan kursseja, esim. Sopii koko perheelle tms. Eri kursseista (esim. hyvinvointikurssit) voisi tehdä omia esitteitä. Sähköinen markkinointi. Facebook. Opettajan omat nettisivut / blogit. Toisaalta työlästä. Mieluummin markkinointivastuu opistolla: Esim. opettaja toimittaa kuvia, opisto julkaisee. Opettaja voisi esittää markkinointi-ideoita toteutettavaksi. Harrastemessut, jalkautuminen. Suoramarkkinointi: Mitä saa ja voi markkinoida opiskelijoille? Esitteiden jakaminen esim. kouluille? Opettaja voi tarjota lehtijuttuja. Pitkäjänteisyys markkinoinnissa: Uusi kurssi-idea tarjontaan myös seuraavana vuonna jos ei heti käynnisty. Tarvitaan lisää henkilöstöresursseja markkinointiin ja viestintään! Onko (sähköinen) viestintä opistosihteerin tehtävä? 12

13 LIITE 2 Ilo oppia! -opistoverkoston yhteinen viestintästrategia Tiivistelmä Ilo oppia! -opistoverkoston yhteinen viestintästrategia on osa Osaava-rahoituksella (LSAVI/3050/ /2012) vuosina toteutettua INNO-OPISTOT -hanketta. Strategia tukee verkoston yhteisen viestinnän kehittämistä vuosille Viestintästrategian avulla vahvistetaan asiakkaille, potentiaalisille asiakkaille ja sidosryhmille suunnattua viestintää. Verkoston vahvuuksista viestitään strategian mukaisesti myös verkoston sisällä. Verkosto tuottaa lähipalveluna laadukkaita opetus- ja harrastusmahdollisuuksia kaikille alueensa asukkaille. Verkoston toiminta lähtee asiakkaiden tarpeista, ja opistoissa reagoidaan nopeasti kysyntään. Ilo oppia! -opistot tukevat paikallisia yhteisöjä ja tekevät kunnissa yhteistyötä yli hallintokuntarajojen. Hyvien käytäntöjen ja osaamisen jakaminen verkoston jäsenten kesken on omaksuttu pysyväksi osaksi yhteistyötä. Ilo oppia! -opistoverkostolla on yhteinen arvoperusta: Huomisen tekeminen, kokonaisvaltainen hyvinvointi, tasa-arvo, monikulttuurisuus, kestävä kehitys ja vastuullisuus näkyvät myös opistojen viestinnässä. Ilo oppia! -verkosto on vahva, yhtenäinen ja tehokas toimija, joka tavoittaa merkittävän osan alueen asukkaista. Ilo oppia -opistot lisäävät hyvinvointia tarjoamalla elinikäistä oppimista lähellä opiskelijaa. Opisto aktivoi henkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti ja tarjoaa yhteisön, johon on helppo tulla mukaan. Opettajat ovat alansa ammattilaisia, ja opetus on ajanmukaista, laadukasta ja tavoitteellista. Viestintästrategian toimenpiteillä vahvistetaan verkoston nykyisiä vahvuuksia ja vaikutetaan siihen, että verkoston opistoilla on myös tulevaisuudessa uskolliset asiakkaat ja osaavat opettajat. Kunkin opiston erityiset vahvuudet huomioidaan strategiassa, ja opistoja tuetaan tuottamaan niiden mukaista viestintää. Viestintästrategian tavoitteita toteutetaan kehittämällä ja vahvistamalla sosiaalisen median käyttöä viestinnässä sekä kehittämällä opinto-ohjelmia ja opettajan oppaita strategian mukaisesti. Kaikkia nykyisiä viestintäkanavia vahvistetaan edelleen, ja opettajia tuetaan viestimään opistostaan sen elävänä käyntikorttina.

14

15