Alkukartoituksen satoa

Transkriptio

1 Alkukartoituksen satoa Liisa Marttila

2 Mitä tehty? Käyty kaikki osatoteuttaja-amk:it läpi, muutamia täydentäviä haastatteluja vielä Kaikki Suomen amk:it käydään läpi (s-posti-, puhelin- tai livehaastattelu), 2-4 tahoa per amk Vararehtoreille s-postihaastattelu (4 vastausta) Opo-kyselyjä erit. Pirkanmaa ja Oulu Sidosryhmätyöpajoja Kick off:eissa ja muissa tilaisuuksissa myös esim. TE-keskusten henkilökuntaa Vaikka tietoa vielä keräämättä, uutta tietoa ei enää näytä tulevan merkittävästi verrattuna esim. 5 osatoteuttaja-amk:iin. 2 Etunimi Sukunimi

3 3 Yleisiä havaintoja Omat uraseurannat edelleen epäsystemaattisia amk-kentällä Tärkeimpiä ongelmia/syitä: ura- ja rekrypalveluiden lakkauttaminen ei erityisesti kenenkään/kaikkien vastuulla tiedon hyödyntäminen vaihtelee-> hankkeella ns. valistustehtävä Kyselyjen toteuttamisessa ongelmana vastaajien saavutettavuus, tiedon hyödyntämisessä hitaus ja heikko löydettävyys Tiedon esittäminen eri tavoilla eri rooleissa toimiville Muuta: Uraseurantatieto-käsite voi olla vieras, työllistymistieto tutumpi Alueellisuus tärkeää, erit. alueellinen työllistyminen sekä amk:ien aluekehitystehtävä ja metropoli-alueella amk:ien kilpailu Tiedon lähteinä mainittiin: Tilastokeskus, Vipunen, AVOP, järjestöjen ja liittojen tuottama tieto ja erilaiset verkkopalvelut, käyttäjän toimenkuvasta riippuen Tarinat kiinnostavat lähes kaikkia, pl. ylin johto

4 Kuka käyttää ja mihin I Ylin johto sekä laatutyö ja toiminnanohjaus OPS-suunnittelun kokonaisuudessa Koulutusten sisällön ja laadun arvioinnissa Amk-koulutusten profiloinnissa Koulutuksen tuloksellisuuden tarkastelu Mitä toivotaan? - Vertailtavuus (valtakunnallinen, alueen, AMK-kohtainen sekä koulutuskohtainen tieto) ja tiedon kattavuus - Tiedon keräämisen->hyödyntämisen syklin nopeus - Sekä pureskeltu ja silmäiltävä data että raakadata - Yhtenevyys muihin tiedonlähteisiin - Numeerista tietoa ja/tai laadullista tietoa 4

5 Kuka käyttää ja mihin II Koulutuksen kehittäminen (ala- ja koulutuskohtainen) Sekä työllistymistietoa että tietoa koulutuksen tuottaman osaamisen hyödynnettävyydestä Alakohtainen tieto, valtakunnallinen vertailtavuus Tietoa sekä menneen arvioinnin että tulevan ennakoinnin tueksi Myös täydennyskoulutuksen tarpeet, YAMK-koulutus!!! Harjoittelutiedon kerääminen (koulutusten päällikköjen tehtävä) Tiedonkeruun nopea sykli tärkeä koulutustiedossa, jotta saadaan hyöty opskehitykseen 5 Opettajan- ja opinto-ohjauksen koulutus opinto-ohjaajakoulutuksen, urasuunnittelun ja -ohjauksen kehittäminen opettajatuutorkoulutuksen kehittäminen kokonaisvaltaisen urasuunnittelun näkökulma -> esim. HOPS-työ

6 Kuka käyttää ja mihin III Opiskelijan ohjaus (opinto- ja uraohjaajat jne.) Ura- ja rekrypalvelut ajettu alas, mutta missä on, tietoa tarvitaan hlökohtaisessa ohjauksessa numeerisista palkkatiedoista henkilökohtaisiin uratarinoihin Tieto jalostetussa ja opiskelijalle helposti näytettävässä ja luettavassa sekä visuaalisessa muodossa Työllistymis- ja koulutustiedon lisäksi väline oman osaamisen hahmottamiseen ja sanoittamiseen Työllistymistieto ei yhtä aikakriittistä kuin koulutuksen vaikuttavuuden arviointi, erityisesti Erityisesti HOPSit Alumnien rooli? Opiskelijapalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen 6

7 Kuka käyttää ja mihin IV Muu henkilökunta tietoa käytetään AMKien hakijamarkkinoinnissa Korkeakoulujen ja toisen asteen välinen yhteistyö AMK- ja Yo-tutkinnoista työllistymisen mahdolliset erot tietoa toiselle asteelle korkea-asteelta valmistuneiden työllistymisestä miten ammatillisilla opinnoilla pärjää amk:issa ja sen jälkeen Mitä toivotaan? tiedon löytymistä yhdestä paikasta 7

8 Kuka käyttää ja mihin V Opiskelijat käyttävät uraseurantatietoja pääasiassa työllistymisen suunnitteluun. Tietoa saadaan ensisijaisesti oman AMK:n uraseurannoista, ohjaavilta opettajilta ja netistä (esim. mol.fi, oikotie.net, LinkedIn). Kiinnostavimpia tietoja ovat työn ja koulutuksen vastaavuus, palkka, ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ, työn sisältö, työssä tarvittavat tiedot ja taidot sekä opitun hyödyllisyys. Uraseuranta määrittyy opiskelijoiden näkökulmasta nimenomaan vastavalmistuneiden työllistymiskyselyksi: kiinnostus ei niinkään ole siinä, miten työura polveilee pidemmällä aikavälillä vaan siinä, miten työmarkkinoihin päästään kiinni. Työt valmistumisen jälkeen Kesätöiden hakeminen Harjoittelupaikan hakeminen Muiden töiden hakeminen Opintojen suunnittelu Verkostoituminen Täydennyskoulutus Koulutuksen vaihtaminen Yrittäjyyden suunnittelu Muuten, miten? 57% 45% 40% 33% 27% 24% 10% 8% 7% 4% 0% 20% 40% 60% 8

9 Kuka käyttää ja mihin VI Sidosryhmät Tutkintojen tuottama osaaminen Laadullinen työllistymistieto (erityisesti koulutustasoa vastaava työllistyminen sekä työmuodot) Ammattiliittojen ja järjestöjen tuottama tieto Uratarinat (sidosryhmä, jotka tarjoavat ohjausta) Alueellinen näkökulma Valtakunnallinen sekä ajallisesti pitkittäinen tulosten vertailtavuus 9 Etunimi Sukunimi

10 6.4. yhteisen ytimen eväitä LATUA-hankkeen raporttiin verrattuna vain muutamia oleellisia eroja: Alueellisuuden korostuminen Nopeampi sykli: tiedon kerääminen analysointi raportoiminen hyödyntäminen (OPS uudistuu useammin kuin yo:ssa) Aikuiset, jo töissä pitkään olleet amk-kouluttautujat Käyttäjätyypeissä opintopäällikkötaso limittyy opetushenkilökunnan sekä tiedekunnan johdon kanssa Työllistymistieto vs. koulutuksen arviointi 10

11 Mitä seuraavaksi? AMKista uralle -hankkeessa kartoitetaan tilannetta muissa amk:eissa ja sidosryhmissä; missä mennään, mitä puutteita nykytilanteessa on, mitä uraseurantatiedolta ja ohjauskoulutukselta toivotaan jne. Työseminaareja muissa muut Suomen AMKeissa Uraseurannat AMKeissa verkkoraportti (lokakuu) Uraa ja osaamista rakentamassa -seminaari yhdessä Verkkovirta-hankkeen kanssa. Uraseurantakyselyn rakentaminen yhdessä LATUA- ja Töissä-hankkeiden kanssa. 11

12 AMKien nykytilanteen kartoittaminen, mennessä aineisto pääosin kerätty Ura/työllistymistietotarpeiden kartoittaminen, kevät 2016 pääosin, muuten koko hankkeen ajan Uratiedon käyttäjien mallinnus, käyttäjäprofiilit, 6.4. ja verkkojulkaisussamme lokakuussa 2016 KV-benchmarking hyvistä käytännöistä Elokuu 2016 dedis Uraseurantatietojen keruuväline ja -menetelmät Kehittäminen 6.4. työpaja, kyselyn sisältö AC ja yhteiset kysymykset työpaja 1.6. päätetään, mihin lähdetään mukaan ja tehdään suunnitelma pilotoinnille 1.9. sekä elokuu-syyskuu amk:ien oma osuus yhteisen osuuden lisäksi Pilotointi syyskuu-maaliskuun alku -välillä, eri amk:eissa Arviointi ja jatkokehitys, koko ajan + Hyvät käytänteet -ohjeisto Toimintamallit uraseurantatietojen keruuseen, hyödyntämiseen ja levittämiseen eri käyttäjäryhmille, Hyvät käytänteet ohjeisto, lokakuu 2017 Koulutukset - Haastattelut työseminaarit (2016) - Työpajat ja muut tapaamiset ohjaus- ja konsultointipäivät ( ) - Koulutuskokonaisuus: välisemma loka2016 AMKista uralle (verkkorapsan julkaisu) + etämateriaalia ja päätössemma (Loka2017 samalla Hyvät käytänteet julkaisu) - Ammatillinen opettajankoulutus syksy 2016 ja kevät Opinto-ohjaajien 1 pvä, Opo-päivät

13 AMKista uralle! -toimijat Koordinaattori: Osatoteuttajat ja vastuuhenkilöt: TAMK - Liisa Marttila ja Helena Tirronen HAMK - Jaana Kullaslahti JAMK - Virpi Koskelo Opetuksen ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus - Alina Inkinen Oamk Arja Räinä-Räisänen Turun AMK Satu Helmi 13

14 Lisätietoja #uraseurannat 14