verkko-opinnot.pkky.fi VERKKO-OPINTOJEN PEDAGOGINEN MALLI

Transkriptio

1 verkko-opinnot.pkky.fi VERKKO-OPINTOJEN PEDAGOGINEN MALLI

2 Pedagoginen perusta 2015 Ilmiöpohjainen oppiminen Kun ymmärretään oppimisen kokonaisvaltaisuus, pysytään oppimisen tiloja laajentamaan oppilaitoksen oppimisympäristöjen ulkopuolelle: arjen ympäristöihin, työpaikoille, luontoon ja museoihin. Kokoavat ilmiöt mahdollistavat monia eri taitoja ja tietoja yhdistävän oppimisen. Eheyttävä ja kokonaisuuksista lähtevä oppiminen voi perustua ongelman asetteluun, projektiin tai tutkimusasetelmaan. ( home) Skenaariopohjainen oppiminen Maailma ei ole musta-valkoinen. Tavoitteen saavuttamiseen on usein monia polkuja. Toiselle sopii tarkka yksityiskohtainen asian tarkastelu, toinen lähtee kartoittamaan oikeaa ratkaisua suoraan kokeilemalla. Skenaariopohjaisessa oppimisessa opiskelija kohtaa eri tilanteita ja valitsee itse reittinsä. Reitillä saatu palaute kertoo millainen reaktio, merkitys tai vaikutus on opiskelijan tekemillä valinnalla. Tällaiset signaalit ohjaavat ihmisen toimintaa myös arjessa. Näiden palautteiden perusteella reagoimme, harkitsemme ja teemme toimintaa ohjaavia päätöksiä. Saatu palaute valinnoista luo kuvan kokonaisuudesta ja antaa toimintamalleja vastaavien asioiden kohtaamiselle. Tarinapohjainen oppiminen Tarinan avulla rakennetaan opiskelijalle mielikuva kokonaisuudesta ja asiayhteyksistä. Tarinan avulla pohjustetaan oppimistilannetta kohti ilmiölähtöistä tarkastelua ja skenaarioiden hahmottamista. Ilmiölähtöisen oppimisen lähtökohtana on aina tarkasteltava kokonaisuus, josta tarinalla luodaan kuva opiskelijalle. Skenaarioissa tarina toimii vastaavasti auttamalla hahmottamaan asiayhteyksiä ja auttamalla opiskelijaa saamaan tilanteesta kokonaiskuva. Tarinaa voidaan käyttää ongelmanasettelussa ja projektin tehtäväksi antona tai toimintakuvauksena. PKKY:n malli Tässä mallissa ilmiölähtöinen tarkastelu on ennalta ohjattua ja valittua. Puhtaimmillaanhan ilmiölähtöisessä oppimisessa sallitaan uusien ennalta arvaamattomienkin sisältöjen ja osaamistavoitteiden tunnistaminen ja tunnustaminen. Tarkasteluun liittyy myös piirteitä ongelmalähtöisestä oppimisesta, tutkivasta oppimisesta, ja skenaariopohjaisesta oppimisesta. Kaikkea tätä työskentelyä pohjustetaan tarinoiden ja tapausten avulla, joilla luodaan yhteys oppimistavoitteiden ja arjen tilanteiden välille. Ennalta ohjatussa mallissa tässä tapauksessa tarinan avulla, luodaan mielikuva tarkasteltavasta asiasta (päätarina ja minitarinat). Minitarinaan on kytketty keskeisiä tapauksia, ilmiöitä, käsitteitä ja tehtäviä, jotka auttavat kokonaisuuden ymmärtämisessä. Tällaisen tarkastelun tavoitteena ei ole opettaa yksittäiseen tarinaan liittyvien ilmiöiden ja käsitteiden hallintaa vaan ennemminkin opettaa kyky hahmottaa ja tunnistaa eri arjen tilanteissa olevia ilmiöitä ja käsitteitä. On olennaista, että taustalle on valittu oikeita keskeisiä ilmiöitä ja käsitteitä. Mutta ei ole merkityksellistä että aihe olisi aukoton. Tämän päivän tieto ja oppimiskäsitys lähtee kyvystä saavuttaa tieto ja kyvystä osata ja oppia soveltamaan tietoa. Enneminkin kuin yksittäisen tiedon muistamisesta tai hallinasta. Tiedon hallintaa ja osaamista voidaan osoittaa kohdennetuilla soveltavilla tehtävillä, joissa joutuu juuri tunnistamaan tavoitteena olevia piirteitä, kuvailemaan niiden vaikutuksia ja merkitystä kokonaisuudelle. Tai toimintamallien kehittämistehtävillä ja tuottamistehtävillä, joissa opiskelija pohtii toiminnan kehittämistä tai tuottamista perustuen johonkin tiettyyn teemaan. Laajojen tehtävien ja paljon myös opettajan työtä vaativien tehtävien käyttöä tulee tarkkaan harkita. Tapauksiin, ilmiöihin ja käsitteisiin liittyvät tehtävät ovat enneminkin interaktiivista sisältöä, jotka parantavat opiskelijan kykyä hahmottaa sisältöä eikä tapa osoittaa osaamista. Osaamisen osoittaminen, johon myös arviointi perustuu, onkin tarkkaan harkittava. Suositeltavaa ovat kokoavat tehtävät, joita yhdes- 2

3 sä osaamiskokonaisuudessa ei tulisi olla montaa. Interaktiivisia sisältöjä eli pienempiä tehtäviä tulisi olla kuitenkin keskeisimmissä sisällöissä ja niiden pitää antaa palaute oppijalle. Ilman palautetta ei voi syntyä syväoppimista. Kokoavissa tehtävissä ja avoimista tehtävistä opiskelijan tulee saada myös palaute. Suppeammissa avoimissa tehtävissä palaute voi olla hyvinkin lyhyt tai sen voi antaa koko ryhmälle yhteisenä viestinä. Palaute on myös opiskelijan ohjaamista. Myös automaattitehtävien antama palaute on ohjaamista. Tehtävistä olisi hyvä olla osio foorumissa, jossa on jokaista tehtävää avattu hieman, annettu ehkä vihjeitä tai painotuksia tai kerrottu vielä tehtävän tavoitteista ja merkityksistä. Foorumia voi käyttää myös avointen palautteiden antamisessa. Kokoavat tehtävät voisi hyvin olla prosessitehtävä tyyppisiä, joissa opiskelija saa palautetta ennalta sovitusti esimerkiksi 2 3 kertaa. Tämän avulla voidaan antaa opiskelijalle mahdollisuus saavuttaa parempi arvosana kurssilta. Sisällön suunnittelussa tulee oppimisympäristö ajatella riittävän laajasti. Oppiminen verkossa ei tarkoita sitä, että opiskelu ja oppiminen tapahtuvat ruudun ääressä. Vaan oppimisympäristö on mahdollistaja, jonka kautta opiskelija kykene välittämään tiedon osaamisestaan opettajalle. Tehtävät tulee suunnitella niin, että ne hyödyntävät erilaisia toimintatapoja, ympäristöjä ja aisti- sekä oppimiskanavia. Yleensä monien eri aistikanavien käyttö tukee parhaiten oppimista. Tällöin tehtävissä olisi hyvä hyödyntää visuaalisia, auditiivisia, taktiilisia, kinesteettisiä ja spatiaalisia elementtejä. Opiskelijat voivat kuvata työskentelyään tai työympäristöjään. He voivat esimerkiksi kuunnella nauhoitteita ja katsoa videoita tai simulaatioita, tehdä joko verkko-simulaatioita tai tehtäviä omassa työ-/kotiympäristössä. ILMIÖ TAPAUS 1 MINITARINA 1 TAPAUS 2 TAPAUS 3 ILMIÖ ILMIÖ ILMIÖ ILMIÖ PÄÄTARINA 3

4 Verkko-opintojen suunnittelu Tavoite Asia Ajatus/tunne Harkinta Toiminta Palaute Oppiminen Palaute vs. tulos Arviointi Mitä me haluamme opiskelijan oppivan. Millaisella toiminnalla opiskelija saavuttaa osaamisen. Millaisella toiminnalla opiskelija osoittaa osaamisen. Miten asia esitellään opiskelijalle, jotta syntyy myönteinen utelias asenne opiskeltavaa asiaa kohtaan. Miten motivoidaan opiskelijaa työskentelyssä. Millaisella palautteella ohjaamme opiskelijan toimintaa ja oppimista. Miten opiskelijalle annetaan tieto siitä miten hänen saavuttamansa osaaminen on suhteessa asetettuihin tavotteisiin. 1. Tavoite Opiskelijan on tiedettävä mitä häneltä odotetaan, millaista osaamista hänen tulisi seuraavaksi saavuttaa. Konkreettinen opetussuunnitelmasta johdettu tavoite. 2. Asia Opiskeltavan asian aloittaminen luo mielikuvan tulevasta opiskelusta. Ajatukset ja tunteet luovat perustan motivaatiolle. Niitä tulee väistämättä ja niiden tulisi olla myönteisiä. Tähän vaikuttavat ymmärrettävyys, selkeys, kuinka tärkeältä asia tuntuu ja mielekkyys. Avoimien tehtäväksiantojen pitää olla yksiselitteisiä ja selkeitä. Käytä hyväksesi kuvia, ääntä, selkokieltä, käytännöllisyyttä ja alalähtöisyyttä. 3. Ajatus/Tunne Näihin emme voi muuten vaikuttaa kuin kohdan kaksi tehtäväksiannolla. Nämä rakentavat perustan motivaation syntymiselle, joka on yksi keskeisiä elementtejä oppimisessa ja asioiden muistamisessa. 4. Harkinta Reaktiota seuraa vaihe, jossa opiskelija tekee suunnitelman ja päätökset siitä miten asian suhteen itse etenee. Tähän voidaan vaikuttaa antamalla selkeitä toimintamalleja ja ohjeita miten työskentelyssä edetään. Mielikuvan rakentaminen siitä, mitä opiskelijalta odotetaan, vaikuttaa olennaisesti. 4

5 5. Toiminta Opiskelijan konkreettinen toiminta ongelman ratkaisemiseksi, tiedon hankkimiseksi ja toiminnan tekeminen näkyväksi. Toimintaa ohjataan palautteella, jota opiskelijalle olisi syytä antaa jo suorituksen aikana. 6. Palaute Kannustava, ohjaava ja oikeassa ajassa annettu palaute on oppimisen perusedellytys. Kaikista opiskelijan toimintaa edellyttävistä suorituksista on annettava palaute. Myös oikeasta suorituskerrasta on annettava palaute. 7. Oppiminen Ymmärrys opiskelijan osaamisen lisääntymisestä on keskeinen perusta motivaation ylläpitämiseen ja asenteeseen, jolla seuraavia opintoja lähdetään tekemään. Mieti tehtävän vaativuutta arvioitaessa (Solo-taksonomia). Haastava kokonaisuus on esimerkiksi syytä pilkkoa osa-ongelmiksi. 8. Tavoite vs. tulos Oman osaamisen tason tunnistaminen asetettuun tavoitteeseen. Arviointi Arviointi on osa opiskelijan saamaa palautetta. Arvioinnilla tehdään opiskelijalle näkyväksi se, että olemme tunnistaneet hänen osaamisensa. Arviointi on tunnustus saavutetusta osaamisesta, jolloin se luo merkityksen opiskelulle. 5

6 Esimerkkitehtävä Seuraavassa on esitetty tutkinnon perusteiden at-opintojen osaamistavoitteen mukainen arviointikriteeri ja tulkinta, millaista hallintaa se käytännössä tarkoittaa ja esimerkkitehtävä. Tason 2 kriteeri: Tunnet lämpöopin, mekaniikan ja sähköopin lainalaisuuksia niin, että osaat ottaa työtehtävissäsi huomioon niihin liittyvät ilmiöt. Sinun pitää kyetä tunnistamaan ja nimeämään työtehtävän kannalta keskeiset mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin ilmiöt. Osaat tunnistaa ilmiöt ja osaat nimetä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin keskeisiä lainalaisuuksia, joista ilmiö johtuu. Tarvittaessa osaat myös hakea lisää tietoa oman työskentelysi tueksi ja osaat selvittää useiden eri lainalaisuuksien vaikutusta yhdessä ilmiössä. Tällä tehtävällä osoitat, miten hyvin hallitset ja hahmotat oman alasi taustalla olevia fysiikan lainalaisuuksia ja ilmiöiden kokonaisuuksia. Tehtävä perustuu tason yksi lopputehtävään. Voit ottaa sen pohjaksi ja täydentää sitä. Huomaa että määrät ovat vaihtuneet. Jokainen arjen tapaus ja toiminta pitää sisällään lukemattomia määriä erilaisia ilmiöitä ja lainalaisuuksia, jotka vaikuttavat siihen. Ilmiöiden määrää voidaan rajoittaa vain teoreettisissa ja koetilanteissa. Jos ei muuta, niin aina erilaiset sää- ja olosuhdeasiat vaikuttavat. Esimerkiksi ilman kosteuden takia ovi turpoaa ja ei mene kiinni. Lue tehtävä huolella, jokainen vaihe pitää tehdä. Voitte palauttaa tämän tehtävän myös ryhmätyönä (korkeintaan 3 opiskelijaa). Ryhmätyöläisille löytyy tarkemmat ohjeet sinisestä laatikosta. tai muuten hallita. Nimeä ne ja kerro lyhyesti (1-2 kokonaista lausetta) mistä siinä on kyse. 3. Kerro jokaisesta asiasta vähintään kolme siihen liittyvää ilmiötä. Nimeä ilmiöt ja kerro ilmiöistä miten ne toimivat tai vaikuttavat. 4. Nimeä jokaiseen ilmiön vähintään kaksi lainalaisuutta, jotka ohjaavat tai vaikuttavat ilmiöön. Ne voivat olla mitattavissa olevia asioita, rajoittaa asiaa tai mahdollistaa/parantaa sen toimintaa. HUOM! Lämpöopista, sähköopista ja mekaniikasta pitää jokaisesta olla vähintään kaksi lainalaisuutta. Ne voivat olla eri asioista tai jopa eri ilmiöistä. Tähän mennessä sinulla pitäisi olla 2 asiaa, yhteensä 6 ilmiöitä ja 12 lainalaisuutta. 5. Esittele kaksi ilmiötä tarkasti. Mitä lainalaisuuksia siihen vaikuttaa ja miten lainalaisuudet vaikuttavat yhdessä? Miten ilmiöt vaikuttavat asiaan, jonka olet poiminut kuvasta? Kerro missä muualla omalla alallasi tämä ilmiö näkyy? RYHMÄTYÖLÄISET KAHDEN HENGEN RYHMÄ: Sama kuva, mutta vähintään kolme asiaa, joista kaksi on ilmiöitä ja kaksi lainalaisuutta. HUOM! Lämpöopista, sähköopista ja mekaniikasta täytyy jokaisesta olla vähintään kaksi lainalaisuutta. Ne voivat olla eri asioista, tai jopa eri ilmiöistä. KOLMEN HENGEN RYHMÄ: Sama ohje kuin yksin työskenteleville, mutta teillä pitää olla kaksi kuvaa, joista molemmista tehdään tehtävän mukainen selvitys. 1. Ota kuva jostakin oman alasi toiminnasta, työtehtävästä tai tilanteesta. Pyydä kaveriasi ottamaan kuva sinusta kun hitsaat, rakennat, tai teet jotakin. Kuva voi olla myös jostakin mitä olet tehnyt tai rakentanut. Kuva voi olla myös työsalista, työmaalta tai työympäristöstä jossa työskentelet. 2. Poimi kuvasta kaksi asiaa, jotka sinun pitää viimeistään valmistuttuasi osata tehdä, käyttää 6

7 Layoutit 7

8 8

9 Erilaisia tehtävätyyppejä Lisää esimerkkejä osoitteesta: Tai googlaa esimerkiksi hakusanalla storyline examples. Lisäksi käytössä ovat Valamis2.0 tehtävätyypit muun muassa palautuskansio, keskustelu/-tiedotusfoorumi, wiki ja blogit. 9

10 Ulkoasun sisältö 10

11