7.6 Planeettojen sisärakenne
|
|
- Ilmari Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 7.6 Planeettojen sisärakenne Luotaimien ratoihin kohdistuvat häiriöt planeetan gravitaatiokenttä Gravitaatiokenttä riippuu kappaleen muodosto ja sisäisestä massakajaumasta 1000 km ja suuremmat kappaleet: gravitaatio >> sisäinen lujuus Hydrostaattisessa tasapainossa oleva kappale: pinta efektiivisen potentiaalin tasa-arvopinta pyöriminen lyhimmän akselin ympäri pyörivä pyörähdysellipsoidi Alle 1000 km kokoiset kappaleet: sisäinen lujuus merkittävä, voi olla epämääräisen muotoinen Kappaleen pyörimisnopeudella yläraja: Oletetaan että sisäistä lujuutta ei tarvitse ottaa huomioon Asetetaan kappaleen pinnalla gravitaatio = keskipakoisvoima Kappaleen massa M, säde R, m pinnalla oleva testikappale GMm/R 2 = mv 2 /R pinnan pyörimisnopeus v = 2πR/P Periodi P = 2π p R 3 /GM Jotain tuttua? Miksi? Oletetaan että kappale pallomainen, keskitiheys ρ jolloin M = 4π/3ρR 3 P min = p 3π/Gρ mikäli periodi lyhyempi, testimassa irtoaa Sijoitetaan kiven tiheys ρ = 2700 kg/m 3 minimipyörähdysaika n. 2h Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
2 Maankaltaisten planeettojen sisärakenne Maanjäristysallot: taittuvat rajapinnoissa etenemisnopeus riippuu väliaineen tiheydestä ja elastisuudesta pitkittäiset aallot (P): etenevät sekä kiinteässä aineessa että nesteessä poikittaiset aallot (S): etenevät vain kiinteässä aineessa Sula ydin ja kiinteä vaippa Maan ydin: lämpötila k tiheys kg/m 3 Mistä lämpö peräisin? törmäyksistä planeetan synnyn ajalta radioaktiivisten aineiden hajoaminen painovoiman aiheuttama kokoonpuristuminen Differentioituminen: Alkuvaiheessa maa ollut kokonaan sula raskaan aineen vajoaminen ytimeen Fe-Ni ydin (suhteellisesti suurin Merkuriuksella) silikaateista muodostunut vaippa ohut kuori (kymmeniä kilometrejä) Maapallo ainoa planeetta jossa mannerlaattojen liikkumista Vaipassa tapahtuvat konvektiovirtaukset (muutama sata km) (= laattatektoniikka) Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
3 Jättiläisplaneettojen sisärakenne Alhainen tiheys etupäässä vetyä/heliumia Jupiter ja Saturnus: Pieni silikaattiydin, ympärillä jäätä Metallisen vedyn kerros (suuri paine molekyylit hajoaa atomeiksi) Lähellä pintaa nestemäistä H 2 Ohut kaasumainen atmosfääri Uranus/Neptunus: Kiviydin pieni, metallisen vedyn kerros olematon Jättiläisplaneetat: ei kiinteää kuorta lämpö pääsee vapaasti pinnalle Säteilevät huomattavasti enemmän kuin mitä vastaanottavat Auringon säteilyä (Saturnus lähes 3-kertaisesti) Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
4 Planeettojen pinnanmuodot Kiinteäpintaiset kappaleet: Mannerliikunta (tektoniikka) - Maapallo vulkanismi ( Jupiterin kuu Io) ilmaston eroosio meteoroidi-pommitus ilmakehättömät kappaleet pinnan iän määritys Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
5 7.7 Planeettojen magneettikentät Dynamo-ilmiö synnyttää Dipoli-kentän: sähkövirrat, pyöriminen Aurinko: sähköäjohtavan plasman virtaukset Maapallo, Merkurius : sula Fe-Ni ydin napaisuus vaihdellut, viimeksi v sitten Jupiter/Saturnus: metallisen vedyn kerros Uranus/Neptunus: ohut vesi/ammoniakki nestekerros Kuu? ei dipoli-kenttää jäännösmagnetismi Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
6 Magnetosfäärit Aurinkotuuli = Auringosta tulevien varattujen hiukkasten (elektroneja, protoneja) virta esim. Maan kohdalla v=500 km/sek, 10 hiukkasta/cm 2 Kohtaa planeetan magneettikentän iskurintama (bow shock) n. 10 säteen päässä Magnetopaussin sisäpuolinen alue = magnetosfääri (varattujen hiukkasten liike planeetan magneettikentän kontrolloimaa) Magnetosfäärin pyrstö (satoja planeetan säteitä) Van Allenin vyöhykeet 1958: varattujen hiukkasten säteilyvyöt Revontulet: Auringon purkaukset varatut hiukkaset tunkeutuvat magnetosfäärin sisään magneettisten napojen kohdalla (Myös Jupiter/Saturnus) Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
7 7.8 Atmosfäärit Maankaltaiset planeetat (Merkuriuksella lähes olematon) Jättiläisplaneetat: uloin kaasumainen kerros Saturnuksen kuu Titan, kääpiöplaneetta Pluto (metaania) Rakenne: planeetan painovoima, lämpötila, kemiallinen koostumus Voidaan johtaa hydrostaattisesta tasapainosta: dp = gρdh korkeudella h kerros jonka paksuus dh, paine P, tiheys ρ, painovoiman kiihtyvyys g Approksimoidaan: g = vakio (eli ilmakehän paksuus << Planeetan säde) Ideaalikaasun tilanyhtälö P V = nkt tiheys ρ = µn/v P = ρkt/µ n atomien lukumäärä, k Boltzmann vakio, µ atomin/molekuyylin massa, V tilavuus Sijoitetaan ρ dp P = g µ kt dh P = P 0 exp R h µg 0 kt dh = P 0 exp R h dh 0 H Jossa H = kt µg Skaalakorkeus Käsitellään H vakiona P P 0 = ρ(h) ρ 0 T(h) T 0 = exp h/h Likipitäen eksponentiaalinen paine-profiili Jos skaalapaksuus H saadaan arvioitua keskimääräinen molekyylipaino Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
8 Atmosfäärin karkaaminen: kaasumolekyylin nopeus > pakonopeus riippuu planeetan koosta ja lämpötilasta karkaa välittömästi Kineettinen kaasuteoria < v >= p 3kT/m Pakonopues v e = p 2GM/R käytännössä: nopeusjakauma, osa liikkuu riittävän nopeasti karatakseen jos < v >> 0.2v e Lähellä pintaa tiheys suuri kaasumolekyylien törmäykset eksosfääri ilmakehän uloin osa: tn. että törmää pienempi 1/ exp Maapallo 500 km nopeat molekyylit karkaavat Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
9 7.9 Aurinkokunnan fotometriaa Aurinkokunnan kappaleiden valo heijastunutta auringonvaloa. Havaittuun magnitudiin vaikuttaa: etäisyys Auringosta (r), etäisyys Maasta ( ) pinnan heijastuskyky ja heijastuksen suuntariippuvuus (vaihekulman α funktio) Bondin albedo A = kappaleen heijastaman ja siihen osuvan säteilyn energianvuon suhde Tuleva energiavuo L i = πr 2 L 4πr 2 Lähtevä energiavuo Lo = AL i = L R 2 4r 2 R kappaleen säde, r etäisyys Auringosta Mikä on havaittu vuontiheys etäisyydellä? Mikäli heijastunut säteily isotrooppista havaittu vuontiheys F = L o 4π 2 Käytännössä heijastuksella on suuntariippuvuus (ääritapaus=peili!) Pallomainen kappale heijastus riippuu vaihekulmasta F(α) = C Φ(α) L o 4π 2 Φ(α) = vaihefunktio, valittu siten että Φ(0 ) = 0 C=normeerausvakio Sijoitetaan L 0 = AL i F(α) = CA 4π Φ(α) L i 2 (*) Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
10 Normeeraustekijä C: riippuu vaihe-funktion muodosta F(α) = CL o 4π 2 Φ(α) Oltava R S F(α)dS = L o eli vuo päätyy jonnekin -säteisellä pallopinnalla S pinta-alkio ds = 2 sin α dα dφ Integrointi α = 0 π, φ = 0 2π R S F(α)dS = CL Z Z o 4π 2 φ α Φ(α) 2 sin α dα dφ Z {z } π 2 2 Φ(α) sin αdα α {z } q vaiheintegraali Geometrinen albedo p Bondin albedo voidaan kirjoittaa muotoon A = pq p = geometrinen albedo q = edellä määritelty vaiheintegraali = CL o 4 q = Lo C = 4/q Havainnollinen tulkinta: geometrinen albedo ilmoittaa kappaleen heijastuneen vuontiheyden verrattuna samankokoiseen (πr 2 ) Lambert-levyyn, kun molempia havaitaan vaihekulmalla α = 0 Vuontiheys α = 0 sijoitetaan C = 4/q, A = pq, Φ(0) = 1 yhtälöön (*) F = p L i π 2 Lambert pinta : Pinta joka heijastaa kaiken siihen osuvan säteilyn (A=1), ja jonka pintakirkkaus näyttää samalta kaikista kulmista Lambert pinnalla p = 1 esim. valkoinen seinä tai paperi lähellä Lambert pintaa Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
11
12 7.10 Planeettojen magnitudit Edellä vuontiheyden kaava (*) F(α) = CA 4π Φ(α) L i 2 Sijoitetaan C = 4/q, A = pq, L i = L R2 4r 2 F = p π Φ(α) 1 2 L R 2 4r 2 Planeetasta heijastunut vuontiheys etäisyydellä r Auringosta, kun planeetan etäisyys Maasta on Verrataan tätä Aurinkon säteilyvuon tiheyteen etäisyydellä a=1au F = L 4πa 2 Vuontiheyksien suhde F F = pφ(α)r2 a 2 2 r 2 = Φ(α) pr2 a 2 a 4 2 r 2 Muutetaan magnitudeiksi, merkitään m = Auringon magnitudi 1 AU etäisyydellä m m = 2.5 log 10 F F = 2.5 log 10 pr 2 a log 10 r a log 10 Φ(α) m = V (1, 0) + 5 log 10 r a log 10 Φ(α) missä V (1, 0) = m 2.5 log 10 pr 2 a 2 planeetan absoluuttinen magnitudi Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
13 Termi V (1, 0) kuvaa planeetan ominaisuuksia (koko, geometrinen albedo) Asetetaan r = =1Au, α = 0 m = V (1, 0) eli V (1, 0) = planeetan näennäinen magnitudi oppositiossa, jos sitä havaittaisiin ja valaistaisiin 1 AU etäisyydeltä Termi 5 log r 10 a2 etäisyyden vaikutus Termi 2.5 log 10 Φ(α) vaihefunktion vaikutus Eo kaavoista voidaan ratkaista geometrinen albedo 2 p = r 0.4[m(0 ) m ar 10 ] missä m(0 ) on magnitudi oppositiohetkellä Planeetan vaihekäyrä Yleensä havaintoa ei tehdä oppositiossa mittaukset antavat absoluuttisen magnitudin V (1, α) vaihekulmalla α V (1, α) V (1, 0) 2.5 log 10 Φ(α) = m(α) 5 log 10 r a 2 Mittaukset eri α vaihekäyrä Muoto hyvin erilainen riippuen onko planeetalla ilmakehää vai ei: Ilmakehä heijastus liki isotrooppista Vuontiheys riippuu valaistuna näkyvän osan pinta-alasta (kts. Tähtititeen perusteet esim. 7.4) Ilmakehätön kappale: heijastuminen voimakasta valon tulosuuntaan oppositiokirkastuminen (kertoo pinnan rakenteesta) Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
14 Oppositioefekti Vaihekäyrässä piikki kun α 0 Kuu, asteroidit (esim. 44Nysa) Saturnuksen renkaat Polarisaatioaste riippuu myös vaihekulmasta Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
15 Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
16 7.11 Planeettojen Lämpötilat Planeetan lämpötila määräytyy miten hyvin se absorboi Auringon valoa Bondin albedo A absorboituu 1 A Auringon säteilemä vuo: Stefan-Boltzmann laki L = 4πR 2 σt 4 Planeetta absorboima vuo: L abs = L (1 A) πr2 4πr 2 = R 2 σt 4 πr 2 r 2 (1 A) Termisessä tasapainossa T planeetta emittoi saman määrän energiaa mitä se absorboi L emit = ALA σt 4 jossa ALA = säteilevä pinta-ala Tasapainossa L abs = L emit ratkaistaan lämpötila Jos planeetta ei pyöri tai pyörii hitaasti lämpö säteilee vain valaistulta pinnalta, ala 2πR 2 T = T 1 A 2 1/4 R r «1/2 Jos planeetta pyörii nopeasti lämpö säteilee koko pinnalta, ala 4πR 2 «T = T 1 A 1/4 1/2 R r 4 HUOM: planeetan koko eliminoituu kaavoista (luonnollista) Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
17 Miten hyvin pätee käytännössä? useimmilla ok Venus: kasvihuoneilmiö Voidaan hyödyntää TNO kohteiden koon määrityksessä (eivät näy pintakohteina) Neptunuksen etäisyydellä 30AU: halkaisija 1000km vastaa 0.05" Wienin siirtymälaki λmax 1/T (IR-alueessa) T Etäisyys KIII laista. Eo Kaavat Bondin albedo A Arvio vaihefunktiolle q geometrinen albedo p = A/q magnitudi oppositiossa läpimitta R Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
18 7.12 Merkurius Sisäplaneetta: näkyy aina lähellä Aurinko (max 28 astetta) Samanlaiset vaiheet kuin Kuulla Pyöriminen: pyörähdysaika 58.6 vrk = 2/3 * kiertoaika 88vrk kääntää vuorotellen eri puolen Aurinko kohti perihelissä ( spin-orbit resonance ) Radan perihelin kiertymä: 575"/vuosisata planeettojen häiriöt selittävät 532"/vuosisata puuttuva 43"/vuosisata selittyy yl. suhteellisuusteorian avulla 1800 luvulla spekuloitiin: Vulkanus, Auringon litistyneisyys? Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
19 7.13 Venus Max elongaatio Auringosta 47 astetta Vaiheet kuten Kuulla Kirkkaimmillaan m = 5 kun pinnasta valaistuna 35% Kulmaläpimitta 10-60" (näkyy levynä kiikarilla) Paksun pilvipeitteen peitossa C0 2, pilvet rikkihappoa 750 K, 90 bar Pinta kartoitettu tutkahavainnoilla (1962) + luotaimet Venus pyörii retrogradisesti pyörähdysaika 243 vrk (pitempi kuin kiertoaika) syy epäselvä Auringon vuorovesivoimat ilmakehässä, Venus-Maa kytkentä? Vulkaanista toimintaa (tn. yhä aktiivista) laavan peittämät tasangot 90 ylängöt (Terra) kraatereita kuten maapallolla (eroosio hävittää pienet) Ei vettä IAU-nimeämispäätös: mytologiset ja historialliset naisten nimet esim. Ishtar Terra, Aphrodite Terra ylängöt poikkeus: Maxwell Montes vuoristo 11km Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
20 7.14 Mars Lähin ulkoplaneetta oppositiossa miljoonaa km läpimitta n. puolet Maasta Pyöriminen lähes kuin Maa (24.5h, ǫ = 25 ) Napakalotit: vesijää, C0 2 jää pölymyrskyjä Punainen väri:rautaoksidi Merkkejä vedestä: jokiuomia ( channels ) lämpötila liian alhainen juoksevalle vedelle Viking 1 ja etsivät merkkejä miktobeista: EI? Aurinkokunnan suurimmat tulivuoret Olympos Mons 20 km, halkaisija 600 km Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
21 Marsin kanavat (canals): Schiparelli 1877, Lowell 1900lla optinen illuusio (ei mitään yhteyttä channels ) Marsin kuut: Phobos (Pelko) 27 x 21 x 19 km Deimos (Kauhu) 15 x 12 x 11 km pieniä epäsäännöllisiä (asteroidien kaltaisia) Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
22 7.15 MAA-KUU kaksoisplaneetta Kuun massa 1/81 Alkuperä: törmäys 4 miljardia vuotta sitten Maa osittain differentioitunut, Kuu syntynyt Maan vaipasta Pinta törmäyskraatereiden peitossa 10 metrin regoliittikerros (ei merkkiä tulivuorista) Mantereet (Terra) (vaaleat alueet) Meret (Mare) (tummat alueet) suurien meteori-iskujen vapauttamaa laavaa Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
23 Vuorovesi-ilmiö Kuun painovoima Maahan: suurempi lähempänä olevaan puoliskoon heikompi kauempana olevaan puoliskoon pyrkii aiheuttamaan Maan venymisen Huom: symmetrinen Maan keskipisteen suhteen Fnear F center = F far F center = Gm (x R) 2 Gm x 2 = Gm x 2 Gm (x+r) 2 Gm x 2 = Gm x 2 «1 (1 R/x) 2 1 «1 (1+R/x) 2 1 Gm x2 (1 + 2R/x 1) = 2GmR x 3 Gm x2 (1 2R/x 1) = 2GmR x 3 HUOM: varo verkon vääriä selityksiä! Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
24 Kuun vuorovesi-ilmiön vaikutus meriin: (n. puolen vrk jaksoissa) nousuvesi (vuoksi) laskuvesi (luode) Maksimissaan 15m, Oulun edustalla mitätön Auringon vuorovesi (amplitudi 1/3) Vuorovesistä aihautuu kitkaa kuluttaa Maa-Kuu parin kokonaisenergiaa Kuu etääntyy Maasta Miksi Kuu etääntyy kokonaisenergian pienenetyessä? (Etääntyminen merkitsee sitä,että isoakseli kasvaa, rataenergia 1/2a kasvaa) Vuorovesi-pullistuma ei osoita Kuuta kohti, vaan edistää hieman, koska Maan pyöriminen kuun kiertoliikettä nopeampi Pullistuma kohdistaa Kuuhun voiman joka pyrkii kiihdyttämään sitä radallaan Ja hidastamaan samalla Maan pyörimistä (josta energia otetaan) Maan pyöriminen hidastuu msek/vuosisata (loppuu kun Maan pyöröhdysaika = kuukausi) Kuu etääntyy 3 metriä/vuosisata Kuun synkroninen pyöriminen: Maan kuuhun kohdistama vuorovesivoima Tähtitieteen perusteet, Luento 10,
7.10 Planeettojen magnitudit
7.10 Planeettojen magnitudit Edellä vuontiheyden kaava (*) F(α) = CA 4π Φ(α) L i 2 Sijoitetaan C = 4/q, A = pq, F = p π Φ(α) 1 2 L R 2 4r 2 L i = L R2 4r 2 Planeetasta heijastunut vuontiheys etäisyydellä
LisätiedotAlbedot ja magnitudit
Albedot ja magnitudit Tähtien kirkkauden ilmoitetaan magnitudiasteikolla. Koska tähdet säteilevät (lähes) isotrooppisesti kaikkiin suuntiin, tähden näennäiseen kirkkautaan vaikuttavat vain: 1) Tähden todellinen
LisätiedotTähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
LisätiedotWien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:
1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2
LisätiedotAURINKOKUNNAN RAKENNE
AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa
LisätiedotAurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia
Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
LisätiedotPlaneetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/
Planeetat Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Aiheet l Aurinkokuntamme planeetat, painopiste maankaltaisilla l Planeettojen olemus l Planeettojen sisäinen rakenne ja
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
LisätiedotPlaneetan määritelmä
Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
Lisätiedot7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä
7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotJupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009
Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?
LisätiedotAloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä
LisätiedotMerkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.
Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotL a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5
Tehtävä a) Energia ja rataliikemäärämomentti säilyy. Maa on r = AU päässä auringosta. Mars on auringosta keskimäärin R =, 5AU päässä. Merkitään luotaimen massaa m(vaikka kuten tullaan huomaamaan sitä ei
LisätiedotAKAAN AURINKOKUNTAMALLI
AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
Lisätiedot1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.
1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
LisätiedotKäyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on
766328A ermofysiikka Harjoitus no. 3, ratkaisut (syyslukukausi 201) 1. (a) ilavuus V (, P ) riippuu lämpötilasta ja paineesta P. Sen differentiaali on ( ) ( ) V V dv (, P ) dp + d. P Käyttämällä annettua
Lisätiedot5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)
5.9 Voiman momentti (moment of force, torque) Voiman momentti määritellään ristitulona M = r F missä r on voiman F vaikutuspisteen paikkavektori tarkasteltavan pisteen suhteen Usean voiman tapauksessa
LisätiedotHydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla
Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna
LisätiedotKAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]
KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja
LisätiedotAurinkokunta, kohteet
Aurinkokunta, kohteet Merkurius Maasta katsoen Merkurius näkyy aina lähellä Aurinkoa; se voi etääntyä Auringosta vain noin 28 päähän. Siksi Merkurius näkyy vain vaalealla ilta- tai aamutaivaalla. Kirkkaimmillaan
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Touko Herranen Luento 2: kineettistä kaasuteoriaa Pe 24.2.2017 1 Aiheet tänään 1. Maxwellin ja Boltzmannin
Lisätiedot4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.
K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotPlanetologia: Tietoa Aurinkokunnasta
Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen
LisätiedotAurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML
Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat
LisätiedotJupiterin kuut (1/2)
Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (2/2) Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen
LisätiedotSATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen
SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin
LisätiedotLuvun 12 laskuesimerkit
Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine
LisätiedotSUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA
MUSTAT AUKOT FAQ Kuinka gravitaatio pääsee ulos tapahtumahorisontista? Schwarzschildin ratkaisu on staattinen. Tähti on kaareuttanut avaruuden jo ennen romahtamistaan mustaksi aukoksi. Ulkopuolinen havaitsija
Lisätiedotkertausta Boltzmannin jakauma infoa Ideaalikaasu kertausta Maxwellin ja Boltzmannin vauhtijakauma
infoa kertausta Boltzmannin jakauma Huomenna itsenäisyyspäivänä laitos on kiinni, ei luentoa, ei laskareita. Torstaina laboratoriossa assistentit neuvovat myös laskareissa. Ensi viikolla tiistaina vielä
Lisätiedota) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.
Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi
LisätiedotEnsimmäinen matkani aurinkokuntaan
EDITORIAL WEEBLE Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan FERNANDO G. RODRIGUEZ http://editorialweeble.com/suomi/ Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan 2014 Editorial Weeble Kirjoittaja: Fernando G. Rodríguez info@editorialweeble.com
LisätiedotCopyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.
Newtonin painovoimateoria Knight Ch. 13 Saturnuksen renkaat koostuvat lukemattomista pölyhiukkasista ja jääkappaleista, suurimmat rantapallon kokoisia. Lisäksi Saturnusta kiertää ainakin 60 kuuta. Niiden
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
LisätiedotLiikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima
Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima Tämän luennon tavoitteet Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat ja binomiapproksimaatio gravitaatio jatkuu viime viikolta Jousivoima: mikä se on ja miten
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
Lisätiedotellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.
KEPLERIN LAI: (Ks. Physica 5, s. 5) Johannes Keple (57-60) yhtyi yko Bahen (546-60) havaintoaineiston pohjalta etsimään taivaanmekaniikan lainalaisuuksia. Keple tiivisti tutkimustyönsä kolmeen lakiinsa
Lisätiedot2 Keskeisvoimakenttä. 2.1 Newtonin gravitaatiolaki
2 Keskeisvoimakenttä 2.1 Newtonin gravitaatiolaki Newton oletti, että kappale, jolla on massa m 1, vaikuttaa etäisyydellä r 12 olevaan toiseen kappaleeseen, jonka massa on m 2, gravitaatiovoimalla, joka
LisätiedotAurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50"
7.16 Jupiter Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50" Pilvimuodostelmat: vaaleat vyöhykkeet (zone) kaasun virtaus ulospäin tummat
LisätiedotJättiläisplaneetat. Nimensä mukaisesti suuria. Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa
Jättiläisplaneetat Nimensä mukaisesti suuria Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa Pyörivät nopeasti. Vuorovesivoimat eivät ole ehtineet jarruttaa massiivisia planeettoja
LisätiedotIdeaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua
Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi
LisätiedotLuento 10. Potentiaali jatkuu, voiman konservatiivisuus, dynamiikan ja energiaperiaatteen käyttö, reaalinen jousi
Luento 10 Potentiaali jatkuu, voiman konservatiivisuus, dynamiikan ja energiaperiaatteen käyttö, reaalinen jousi Tällä luennolla tavoitteena: Gravitaatio jatkuu Konservatiivinen voima Mitä eroa on energia-
Lisätiedot6. TAIVAANMEKANIIKKA. Antiikki: planeetat = vaeltavia tähtiä jotka liikkuvat kiintotähtien suhteen
6. TAIVAANMEKANIIKKA Antiikki: planeetat = vaeltavia tähtiä jotka liikkuvat kiintotähtien suhteen Näennäinen liike voi olla hyvinkin monimutkaista: esim. ulkoplaneetan suunta retrograadinen opposition
LisätiedotPienkappaleita läheltä ja kaukaa
Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675
LisätiedotFYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti
FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti Tehtävä 1 Selitä lyhyesti: a Mikä on Einsteinin ja Debyen kidevärähtelymallien olennainen ero? b Mikä ero vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa on kanonisella
Lisätiedot1 Perussuureiden kertausta ja esimerkkejä
1 Perussuureiden kertausta ja esimerkkejä 1.1 Vuontiheys ja pintakirkkaus Vuontiheys ( flux density ) kertoo, kuinka paljon säteilyenergiaa taajuskaistassa [ν,ν+1hz] virtaa 1 m 2 pinta-alan läpi sekunnissa.
LisätiedotFysiikka 8. Aine ja säteily
Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian
LisätiedotKeskeisvoimat. Huom. r voi olla vektori eli f eri suuri eri suuntiin!
Keskeisvoimat Huom. r voi olla vektori eli f eri suuri eri suuntiin! Historiallinen ja tärkeä esimerkki on planeetan liike Auringon ympäri. Se on 2 kappaleen ongelma, joka voidaan aina redusoida keskeisliikkeeksi
LisätiedotFotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami
1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien
Lisätiedot2.7.4 Numeerinen esimerkki
2.7.4 Numeerinen esimerkki Karttusen kirjan esimerkki 2.3: Laske Jupiterin paikka taivaalla..2. Luennoilla käytetty rataelementtejä a, ǫ, i, Ω, ω, t Ω nousevan solmun pituus = planeetan nousevan solmun
LisätiedotRatkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:
LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotVastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.
Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol
LisätiedotValomylly. (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta.
Valomylly (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Mikko Marsch Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta Valomylly (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin
Lisätiedoty 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.
Tehtävä 1 Tarkastellaan paineen ajamaa Poisseuille-virtausta kahden yhdensuuntaisen levyn välissä Levyjen välinen etäisyys on 2h Nopeusjakauma raossa on tällöin u(y) = 1 dp ( y 2 h 2), missä y = 0 on raon
LisätiedotMaan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 2: Kaasujen kineettistä teoriaa Pe 26.2.2016 1 AIHEET 1. Maxwellin-Boltzmannin
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
Lisätiedot= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan
LisätiedotUlottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus
Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä
Lisätiedot1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot
1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot 1.1 Tieteellinen esitystapa Maan ja auringon välinen etäisyys on 1 AU. AU on astronomical unit, joka määritelmänsä mukaan on maan ja auringon välinen keskimääräinen
LisätiedotZ 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2
766328A Termofysiikka Harjoitus no., ratkaisut (syyslukukausi 24). Klassisen ideaalikaasun partitiofunktio on luentojen mukaan Z N! [Z (T, V )] N, (9.) missä yksihiukkaspartitiofunktio Z (T, V ) r e βɛr.
LisätiedotMAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006
MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:
LisätiedotLääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen
Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotLataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!
Miten opit parhaiten? Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! n Harjoittelu tehdään aktiivisesti tehtäviä ratkomalla. Tehtävät kattavat kaikki yo-kokeessa
LisätiedotIlman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:
ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.
LisätiedotFY9 Fysiikan kokonaiskuva
FY9 Sivu 1 FY9 Fysiikan kokonaiskuva 6. tammikuuta 2014 14:34 Kurssin tavoitteet Kerrata lukion fysiikan oppimäärä Yhdistellä kurssien asioita toisiinsa muodostaen kokonaiskuvan Valmistaa ylioppilaskirjoituksiin
LisätiedotTähän EI tarvita Maan pyörimistä. Vuorovesivoima vaikuttaa, vaikka kappaleet putoaisivat suoraan toisiaan kohti.
Vuorovesivoima Toisen taivaankappaleen painovoima vaikuttaa kappaleen eri kohtiin eri tavoin. Ero havaitaan vuorovesivoimana, joka aiheuttaa esimerkiksi Maan merien vuorovesipullistumat. Tähän EI tarvita
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotErityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)
Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen
LisätiedotTermodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita
Termodynamiikka Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt...jotka ovat kaikki abstraktioita Miksi kukaan siis haluaisi oppia termodynamiikkaa? Koska
LisätiedotKuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus
Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus värähtelytiheyden. 1 Funktiot ja aallot Aiemmin käsiteltiin funktioita ja miten niiden avulla voidaan kuvata fysiikan
LisätiedotLuento 10: Keskeisvoimat ja gravitaatio
Luento 10: Keskeisvoimat ja gravitaatio Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja esimerkkejä
LisätiedotT F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15
LisätiedotKuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.
FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin
LisätiedotKyösti Ryynänen Luento
1. Aurinkokunta 2. Aurinko Kyösti Ryynänen Luento 15.2.2012 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Kaasupalloja Tähdet pyrkivät
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat
Lisätiedotkertausta edellisestä seuraa, että todennäköisimmin systeemi löydetään sellaisesta mikrotilasta, jollaisia on
tavoitteet kertausta Tiedät mitä on Boltzmann-jakauma ja osaat soveltaa sitä Ymmärrät miten päädytään kaasumolekyylien nopeusjakaumaan Ymmärrät kuinka voidaan arvioida hiukkasen vapaa matka Kaikki mikrotilat,
LisätiedotFysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2
Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain
Lisätiedot4 Fotometriset käsitteet ja magnitudit
4 Fotometriset käsitteet ja magnitudit 4.1 Intensiteetti, vuontiheys ja luminositeetti Pinta-alkion da läpi kulkee säteilyä Avaruuskulma dω muodostaa kulman θ pinnan normaalin kanssa. Tähän avaruuskulmaan
LisätiedotLuento 12: Keskeisvoimat ja gravitaatio. Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja esimerkkejä
Luento 12: Keskeisvoimat ja gravitaatio Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja esimerkkejä 1 / 46 Luennon sisältö Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja
LisätiedotKerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)
Noste Ympyräliike I Luennon tavoitteet Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten) Aloitetaan ympyräliikettä Keskeisvoiman
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
Lisätiedot1 Laske ympyrän kehän pituus, kun
Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin
LisätiedotLuento 12: Keskeisvoimat ja gravitaatio
Luento 12: Keskeisvoimat ja gravitaatio Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja esimerkkejä Ajankohtaista Luennon sisältö Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja
LisätiedotMonimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009
Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II 91. Selitä mistä aiheutuvat a) vuorokaudenajat, b) vuodenajat, c) kuunpimennykset, d) auringonpimennykset? 92. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin: a) Mitä eroa on tähdellä
Lisätiedot25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto
5 INTERFEROMETRI 5.1 Johdanto Interferometrin toiminta perustuu valon interferenssiin. Interferenssillä tarkoitetaan kahden tai useamman aallon yhdistymistä yhdeksi resultanttiaalloksi. Kuvassa 1 tarkastellaan
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
Lisätiedot