Pienkappaleita läheltä ja kaukaa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Pienkappaleita läheltä ja kaukaa"

Kai Väänänen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento

2 Johdantoa Tänään tunnetaan 7675 Maan lähiavaruuden asteroidia, nukkuvaa komeettaa tai meteoroidia (NEO = Near-Earth Object) Näistä 1192 luetaan potentiaalisesti vaarallisten kohteiden ryhmään: kohde on kookas ja voi tulla 0.05 AU:n etäisyydelle Maasta

3 Johdantoa Aikakehitystä : 4552, : 5739, : 5818, : 6049, : 6068, : 6097, : 7675, 1192 Kaiken kaikkiaan lähiavaruudessa on 1000 ± 200 kohdetta kooltaan D > 1 km kohdetta kooltaan D > 50 m

4 Johdantoa Suurin törmäysriski kilometriluokan kohteista, törmäyksiä pari kertaa miljoonassa vuodessa Arviolta 90 % kilometriluokan kohteista löydetty Asteroidimineraalien arvo 100 miljardia euroa / Maan asukas

5 Asteroidit Kivimäisiä kappaleita joista suuri osa kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä päävyöhykkeellä Jupiterin L4- ja L5-troijalaispilvissä lähes yhtä paljon asteroideja kuin päävyöhykkeessä Murto-osa asteroideista planeettojen ratoja leikkaavilla radoilla

6 Aurinkokunnan pienkappaleet Asteroidien, komeettojen ja planeettojen identiteetit hämärtyvät: päävyöhykkeen ulko-osien asteroideissa komeettojen piirteitä (vesi) Neptunuksen takaisissa kometesimaaleissa kääpiöplaneettoja asteroidi Ceres kääpiöplaneetta

16 EROS - Asteroidi 433

22 KLEOPATRA - Asteroidi 216

26 Lähiavaruuden pienkappaleet Maan rataa leikkaavat asteroidit: valtaosa törmää lopulta Aurinkoon lopuista valtaosa poistuu aurinkokunnasta hyperbeliradoilla Jupiterin vaikutuksesta loppuosa eli 1-10 % koko populaatiosta uhkaa törmätä pääasiassa Maahan (pieni osa myös Marsiin, Venukseen, Merkuriukseen tai Kuuhun) Tunnettujen lähiasteroidien joukossa on varmuudella törmäyskurssilla olevia kappaleita...

27 NEO-törmäys: 2008 TC3 Ensimmäinen ennustettu ja toteutunut törmäys Maahan! Törmääjä kooltaan 2-5 m, suhteellinen nopeus 12.4 km/s, energia kt Paikka ja aika: räjähdys ilmakehässä 37 km:n korkeudessa Pohjois-Sudanissa , alle 21 tuntia löydöstä (Catalina Sky Survey) Ratalaskenta ja tiedotus onnistunutta (NASA/JPL ja MPC) 570 havaintoa, mukana 26 observatoriota 2008 TC3 prekessoivassa pyörimistilassa, periodit 97 s ja 49 s, kuitenkin hyvin löyhää tekoa

37 Törmäysuhka Törmäysten luonnehdintaa: Erittäin pieni: palaminen ilmakehän yläosissa Pieni: hajoamiset ilmakehän yläosissa (Tunguska) Keskisuuri: paikallista vaikutusta (Tunguska) Suuri maalle: alueellista vaikutusta Suuri mereen: alueellista vaikutusta Erittäin suuri: maailmanlaajuista vaikutusta Äärimmäinen: joukkotuho

38 Törmäysuhka Luonne E (MT) Koko Uhrit (/a) Er. pieni < 10-7 < 0.1m 0 Pieni m 1 Keskisuuri m 50 Suuri, maa x km 30 Suuri, meri x km 300 Er. suuri km 3000 Äärimm. > 10 7 > 4 km < MT = 10 9 kg TNT-räjähdettä = x J

41 Törmäystaajuus year Hiroshima century ten thousand yr. million yr. Tunguska Tsunami danger Global catastrophe K/T billion yr ,000 million 100 million TNT equivalent yield (MT)

42 Energia < 10 MT kivimäiset tai komeettamaiset kappaleet räjähtävät yläilmakehässä maanpinnalle pääsevät harvinaiset rautapitoiset asteroidit (< 3 %) Energia MT rauta-asteroidit tuottavat kraattereita kiviasteroidit räjähtävät ilmakehässä maatörmäysten tuhovaikutukset suurten kaupunkien pinta-alaluokassa (esim. Pariisi)

43 Peekskillin meteori ja meteoriitti

46 Energia MT sekä rauta- että kiviasteroidit tuottavat kraattereita Komeetat räjähtävät ilmakehässä maatörmäysten tuhovaikutukset kaupungistuneiden alueiden pintaalaluokassa (esim. New York) Energia MT maatörmäykset tuottavat kraattereita meritörmäysten tsunamien merkitys kasvaa maatörmäysten tuhovaikutukset pienten maiden luokassa (esim. Viro)

47 Energia MT tsunamit saavuttavat valtamerten laajuiset mittausuhteet meritörmäykset maatörmäyksiä tuhoisampia maatörmäykset tuhoavat Taiwanin kokoisia alueita Energia MT maatörmäykset nostattavat ilmastoon vaikuttavia pölymääriä viljasadot pakastuvat meritörmäysten hyökyaallot vaikuttavat pallonpuoliskon kokoluokassa ilmakehän otsonin täystuho maatörmäykset tuhoavat Suomen kokoisia alueita

49 Energia MT sekä maa- että meritörmäykset nostattavat pölyä ja muuttavat ilmastoa törmäysjäänteet putoavat ympäri maapalloa aiheuttaen tulipaloja maatörmäykset tuhoavat Intian kokoisia alueita Energia MT pitkittyneitä ilmastomuutoksia maailmanlaajuinen tulipalo todennäköinen joukkotuho suora tuho Australian kokoiselle alueelle Energioilla MT uhkaa joukkotuho ja energioilla > 10 9 MT kaiken älyllisemmän elämän loppu

Samankaltaiset tiedostot

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat