Aurinkokunta. Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML
|
|
- Kaarlo Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aurinkokunta Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML
2 Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat tarkemmin seuraavalla luennolla. Oppikirja: Aurinkokunta uusiksi, Heikki Oja, URSA, 2008
3
4 Aurinkokunta Aurinko, planetaariset kappaleet, kuut, pöly 99.8% massasta Auringossa (10 30 kg) Pääosa muusta materiaalista kiertää Aurinkoa sen pyörähdysakselia vastaan kohtisuorassa tasossa (ekliptika) Koko: 121 AU (Voyager 1) heliosfäärin raja (heliopaussi) AU Oortin pilven ulkoraja (?) Ikä: 4.6 miljardia vuotta
5
6
7
8 Aurinkokunnan kehityshistoria 1. Kylmään (10-20 K) molekyylipilveen muodostuu tihentymiä 2. Pilvi alkaa luhistua 3. Luhistumisessa vapautuu energiaa à pilvi alkaa pyöriä, lämpötila kasvaa 4. Keskiosat luhistuvat nopeiten, ympärillä oleva aine asettuu kiekoksi 5. Kun keskusta on tarpeeksi suuri ja kuuma, alkavat tähdessä ydinreaktiot ja luhistuminen päättyy
9 Aurinkokunnan kehityshistoria 6. Tähden ympärille jääneeseen kiekkoon muodostui niinikään tiivistymiä 7. Tiivistymät kasvavat 8. Kiekko jäähtyy, kiinteän olomuoto mahdollista
10 Aurinkokunnan kehityshistoria 9. Tähdessä alkavat ydinreaktiot synnyttävät aurinkotuulen ja säteilypaineen, joka puhaltaa ylijääneen kaasun pois (suurin osa). Kiekon sisäosa ensin ja ulompi myöhemmin à Erilainen koostumus. 10. On muodostunut planeetat ja suuri joukko pienempiä kappaleita Prosessi kesti noin sata miljoonaa vuotta, josta planeettojen muodostuminen muutaman miljoonan.
11 Aurinkokunnan kehityshistoria Aurinkomme lähellä eivät alhaisen kiehumispisteen omaavat aineet pysy kiinteinä à kiviset kappaleet. Raskaita alkuaineita aurinkokunnassa vähän à pieniä Jättiläisplaneettojen etäisyydellä useammat aineet ovat kiinteässä tai nestemäisessä muodossa à suuret nestekaasu kappaleet Neptunusta kauempana vähän materiaalia, vety-yhdisteet kiinteitä à pienet jäiset kappaleet
12 Aurinkokunnan kehityshistoria Pieniä kappaleita oli aluksi runsaasti. Isommat häiritsivät pienempiä à radat muuttuivat Suurin osa törmäili planeettoihin, lensi ulos Aurinkokunnasta tai vajosi Aurinkoon. Osa jäi kiertämään, muutamista tuli kuita Planeettoihin kraattereita, vettä, lämpöä, pyörähdystilan muutoksia, kuita Muissa aurinkokunnissa mahdollisesti pienkappaleita enemmän kuin meillä à jättiläisplaneetat muuttivat paikkaa
13 Aurinkokuntamme kehityshistoria Suuret planeetat häiritsevät yhä pienempiä kappaleita Törmäykset jatkuvat, joskin harvemmin kuin ennen
14 Planetaaristen kappaleiden jaottelu IAU (International Astronomical Union)...1/3 Planeetat - Kiertävät aurinkoa - Suuren kokonsa vuoksi pyöreitä - Puhdistaneet ratansa pienemmistä kappaleista Kääpiöplaneetat - Kiertävät aurinkoa - Suuren kokonsa vuoksi pyöreitä - Eivät ole puhdistaneet rataansa, eivätkä ole kuita - Neptunuksen ulkopuoleisilla kääpiöplaneetoilla alakategoria plutoidit/plutinot Aurinkokunnan pienkappaleet - Pienen kokonsa vuoksi epäsäännöllisen muotoisia
15 ...Planetaaristen kappaleiden jaottelu (IAU)... 2/3 Pitkällisen työn tulos! (Tiedemiehet vs. tiedemiehet vs. lehtimiehet) Esim. vaihtoehtoinen jaotteluehdotus: 12 planeettaa, jotka on jaoteltu kolmeen ryhmään: - 8 klassista planeettaa - 3 plutinoa (Kuiperin vyöhykkeellä) - asteroidi (1) Ceres Jatkossa joukkoon olisi tullut lisää kappaleita
16 ...Planetaaristen kappaleiden jaottelu (IAU) 3/3 Rajat planeetan ja kääpiöplaneetan sekä kääpiöplaneetan ja pikkukappaleen välillä eivät ole (vieläkään) tarkkaan määritelty. Esim. muoto riippuu materiaalista. " Myös asteroidi (1) Cerestä pidettiin planeettana löytymisensä jälkeen vv Ceres 950 km vs. Pluto 2300 km
17 Planeetat ja niiden kuut... 1/5 Maankaltaiset (terrestriset) planeetat - Merkurius, Venus, Maa, Mars Jättiläis- (joviaaniset, kaasu-) planeetat - Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus Merkurius Maa Uranus Jupiter
18 ...Planeetat ja niiden kuut 2/5 Planeettojen radat ekliptikan tasossa Kuut: Kaikilla muilla on kuita paitsi Merkuriuksella ja Venuksella. Suurimmat kuut lähes Maan kokoisia (Jupiter, Saturnus, Neptunus) Kuiden synty. Sieppaus vai törmäys? Osa kuista kiertää väärään suuntaan
19 ...Planeetat ja niiden kuut 3/5 Aurinkokunnan tunnetut kuut
20 ...Planeetat ja niiden kuut 4/5
21 ...Planeetat ja niiden kuut 5/5
22 Kääpiöplaneetat... 1/3 Viisi edustajaa varmistettu: (1) Ceres (asteroidivyöhyke) sekä Pluto, Eris, Haumea ja Makemake (Plutoidit) Muita ehdokkaita lukuisia: - asteroidivyöhykkeellä (2) Pallas, (4) Vesta, (10) Hygiea - Jopa 200 Neptunuksen takaisia Sedna, Quaoar, Varuna,... Pluto Merkurius Maa
23 Kääpiöplaneetat 2/3 Koostumus riippuu sijainnista Aurinkokunnassa - asteroidivyöhyke: kivisiä - Neptunuksen takaiset: jäisiä Radat - asteroidivyöhyke: ekliptikan taso, lähes ympyrä - Neptunuksen takaiset: osa kallistuneet, elliptiset Koko (halkaisija) - Eris (2330 km), Pluto (2310 km), MakeMake (1480 km), Haumea (1240 km), Ceres (950 km) Myös kääpiöplaneetoilla on kuita!
24 Kääpiöplaneetat 3/3 Pluto ja Charon, New Horizons (NASA) 2015 Yllä: Ceres, Dawn (NASA) 2015
25
26 ...Aurinkokunnan pienkappaleet... 1/8 Asteroidit Koostumus: kiveä, monoliitti tai kivikasa Koko: 0 km 500 km Rata: PHA animaatio ( Kuita, binääri/tripla-asteroideja Päävyöhyke Lähiasteroidit Jupiter Mars
27
28 ...Aurinkokunnan pienkappaleet... 2/8 Yhteenlaskettu massa pienempi kuin Kuun (päävyöhykkeellä 4% Kuun massasta)!
29 ...Aurinkokunnan pienkappaleet... 3/8 (951) Gaspra 20 x 12 x 11 km Galileo (NASA), 1991 (243) Ida, 56 x 24 x 21 km Galileo (NASA), 1993 (253) Mathilde, 52 km NEAR (NASA), 1997 (25143) Itokawa, 687 x 287 x 264 m Hayabusa (JAXA), 2007 (433) Eros, 33x13x13 km NEAR (NASA), 2000
30 ...Aurinkokunnan pienkappaleet... 4/8 Yllä: Phobos 27! 22! 18 km Mars-Express (ESA), 2008 Oikealla: (4) Vesta 578! 560! 458 km Dawn (NASA), 2011
31 Aurinkokunnan pienkappaleet... 5/8 Komeetat, asteroidit ja Neptunukset takaiset Kohteet Komeetat Koostumus: jäätä, kiviä, pölyä (vrt. Pluto) Koko: 1 km 100 km Rata: elliptinen tai ympyrä, kallistunut tai ekliptika Alunperin Neptunuksen takaisia kohteita, jotka ovat joutuneet Aurinkokunnan sisäosissa vieraileville radoille
32 ...Aurinkokunnan pienkappaleet... 6/8 Lyhytperiodiset komeetat: Kuiperin vyö, ekliptikan tasossa Pitkäperiodiset komeetat: Oortin pilvi (Auringon nebulan kondensoitumisesta ylijäänyttä tavaraa), kallistuneet radat Pyrstö: Auringon höyrystämää ja ionisoimaa jäätä Hale-Bopp Havaittavissa vain, kun lähellä Aurinkoa Loppuunkuluneet komeetat muistuttavat asteroideja
33 ...Aurinkokunnan pienkappaleet... 7/8 Neptunuksen takaiset kohteet Koostumus: jäätä, kiveä Koko: km Kuiperin vyö: Neptunuksen vaikutuspiirissä (30-50 AU), lähes ympyrän muotoiset radat, eivät kovin kallistuneet (< 10 astetta). Tunnetaan n kohdetta. Scattered disk : Neptunuksen vaikutuspiirissä, kallistuneet ja eksentriset radat, Kuiperin vyöstä?, muutamia tunnettuja kohteita
34 Komeetta 67P, Rosetta (ESA)
35 ...Aurinkokunnan pienkappaleet... 8/8 Oortin pilvi: hypoteettinen, tuhat kertaa kauempana kuin Kuiperin vyö (1 valovuosi, ¼ x matka lähimpään tähteen) Sedna: radan lähin piste 70 AU ja etäisin 928 AU à ei Kuiperin vyö eikä scattered disk, Oortin pilvi lähempänä kuin ajateltu vai onko Sedna vain poikkeus?
36 Pöly, meteoroidit Asteroideja pienemmät kappaleet ovat meteoroideja. Niitä on lukematon määrä. Planetaarinen pöly on peräisin asteroidien törmäyksistä, komeetoista, Neptunuksen takaisten kohteiden törmäyksistä Ei pysy kauaa Aurinkokunnassa (aurinkotuuli) à päivittäin tuhansia tonneja Maan ilmakehään à koko ajan tulee lisää eli törmäykset jatkuvat
37 Aurinkokunnan tutkimus... Auringon tutkimus (koostumus, aktiivisuus) Planeettatutkimus (sisäinen rakenne, ilmakehät, aktiivisuus) Pikkukappaleet (radat, koostumus à törmäykset!) Aurinkokunnan laitamat (mitä siellä on?) Muiden aurinkokuntien tutkimus (eri ikäisiä à kehitysvaiheet) à Aurinkokunnan synty ja kehitys
38 Aurinkokunnan tutkimus... Tutkimuksen keinot (Asteroidien) sormenjälkiä Maapallolla!! Kraaterit, meteoriitit Katseet taivaalle Kaukokartoitusta teleskoopeilla! Liike, kirkkaus ja sen vaihtelu, spektri Luotaimet ja satelliitit! Lähihavaintoja 1960-luvulta (planeetat, 1986! pikkukappaleet) Ohilennot, kiertolaiset, mönkijät
39 Asteroidien sormenjälkiä: Todisteita törmäyksistä (1)! Tähdenlennot, tulipallot (bolidit), ilmakehäräjähdykset Peekskillin meteori 1992 Tunguska (1908) kuvattuna vuonna 1928 ja 1991
40 Asteroidien sormenjälkiä: Todisteita törmäyksistä (2) Meteor Crater, Arizona Kraaterit Maassa ja muilla taivaankappaleilla Kuun pintaa Selene/Kaguya -luotaimen silmin
41 Asteroidien sormenjälkiä: Todisteita törmäyksistä (3) Etelämanteerelta löydetty 23,000 meteoriittia Kaikkiaan: 30,000 Luultiin pitkään ilmakehän ilmiöiksi kunnes yhteys aurinkokunnan kappaleisiin keksittiin Kuusta, Marsista, asteroideilta Useita suomalaisia löytöjä, mm. Bjurbölen meteoriitti (Porvoo)
42 Eräs törmäys#! Asteroidin 2008 TC3 törmäys :43UT! Ensimmäinen ennustettu törmäys!! Halkaisija n. 5 m! Räjähdys 37 km korkeudessa!seuraavien viikkojen aikana löydettiin useita meteoriitteja
43 Aurinkokunnan tutkimus... Kuiperin vyö teoretisoitiin 1930-luvulla.1992 alettiin havaita muitakin kohteita kuin Pluto+Charon. Valtaosa tietämyksestä perustuu kuitenkin Maasta käsin tehtyihin havaintoihin. Luotainlennoilla voidaan tarkistaa mallien todenmukaisuutta. Suuria ammattiteleskooppeja ympäri maailman käytetään aurinkokunnan tutkimukseen. Taitavat harrastajat tärkeässä osassa havaintojen teossa. Geologia, geofysiikka, yms. maatieteet näyttelevät tärkeää osaa myös aurinkokunnan tutkimuksessa.
44 Yhteenveto Keskustähti, Aurinko Planeetat (maankaltaiset ja jupiterin kaltaiset) Kääpiöplaneetat (asteroidivyöhykkeellä ja Neptunukset takaisilla radoilla Plutoidit ) Pikkukappaleet (komeetat, asteroidit, Neptunuksen takaiset kohteet) Kuut Meteoroidit, pöly
45 Kiitos!
AURINKOKUNNAN RAKENNE
AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa
LisätiedotTähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
LisätiedotAKAAN AURINKOKUNTAMALLI
AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotPienkappaleita läheltä ja kaukaa
Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675
Lisätiedot7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä
7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,
LisätiedotPlanetologia: Tietoa Aurinkokunnasta
Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen
LisätiedotPlaneetan määritelmä
Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
LisätiedotMerkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.
Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi
LisätiedotAloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä
LisätiedotAurinkokunta, kohteet
Aurinkokunta, kohteet Merkurius Maasta katsoen Merkurius näkyy aina lähellä Aurinkoa; se voi etääntyä Auringosta vain noin 28 päähän. Siksi Merkurius näkyy vain vaalealla ilta- tai aamutaivaalla. Kirkkaimmillaan
LisätiedotSATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen
SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin
LisätiedotPlaneetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/
Planeetat Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Aiheet l Aurinkokuntamme planeetat, painopiste maankaltaisilla l Planeettojen olemus l Planeettojen sisäinen rakenne ja
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotKääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006)
Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Jaana Koverola Aurinkokuntamme reuna-alueilta on 2000-luvulla löydetty uusia taivaankappaleita, 1000-2000 km halkaisijaltaan olevia kääpiöplaneettoja,
LisätiedotTähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,
LisätiedotMaan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
LisätiedotAurinkokunnan tutkimuksen historiaa
Aurinkokunnan tutkimuksen historiaa Maan koko ja muoto Vetovoimalaki ja aurinkokunnan koko Planeettojen löytyminen Planeettojen rakenne ja koostumus Tutkimuslaitteiden ja menetelmien kehittyminen Aurinkokunnan
LisätiedotExploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi
Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring the Solar System and Beyond in Finnish Kehittämä Nam Nguyen Hubble Ultra Deep Field ampui 2014 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen tavoitteena
LisätiedotFotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami
1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien
LisätiedotKomeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011
Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011 Maisemakuva on Joutsenen pyrstösulkien alueelta. Kuva liittyy Seppo Ritamäen sivulta 8 alkavaan artikkeliin. KUVIA TAIVAALTA Kuvaaja on Antti
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
LisätiedotEnsimmäinen matkani aurinkokuntaan
EDITORIAL WEEBLE Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan FERNANDO G. RODRIGUEZ http://editorialweeble.com/suomi/ Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan 2014 Editorial Weeble Kirjoittaja: Fernando G. Rodríguez info@editorialweeble.com
LisätiedotAurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50"
7.16 Jupiter Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50" Pilvimuodostelmat: vaaleat vyöhykkeet (zone) kaasun virtaus ulospäin tummat
LisätiedotAurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia
Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
LisätiedotTähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta
Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt
LisätiedotMonimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009
Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon
LisätiedotJupiterin kuut (1/2)
Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (2/2) Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen
LisätiedotSisällysluettelo: asteroidit
Sisällysluettelo: asteroidit Kirkkausjakauma Havaintoesimerkki Oppositiot Havaintojen käsittely Kirkkaudet Karttaohjelmia Pallas perihelistä apheliin Valmiita karttoja Havaintojen tiedot Lehtiä ja vuosikirjoja
Lisätiedotaurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit)
Tähtitaivaan kohteet Mitä kaikkea taivaalla on: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit galaksiryhmät
LisätiedotFysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt
Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt ISBN: Veera Kallunki, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama, Mika Suhonen, Jukka Lepikkö, Jyri Jokinen Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!
TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?
LisätiedotLataa Lähiasteroidit ja komeetat - Donald K. Yeomans. Lataa
Lataa Lähiasteroidit ja komeetat - Donald K. Yeomans Lataa Kirjailija: Donald K. Yeomans ISBN: 9789525985092 Sivumäärä: 176 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.86 Mb Kaikista meitä uhkaavista luonnonkatastrofeista
LisätiedotPlanetologia: Tietoa Aurinkokunnasta. Kuva space.com
Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen
LisätiedotAjan osasia, päivien palasia
Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen
Lisätiedot1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.
1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on
LisätiedotSupernova. Joona ja Camilla
Supernova Joona ja Camilla Supernova Raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä Linnunradan kokoisissa galakseissa supernovia esiintyy noin 50 vuoden välein Supernovan kirkkaus muuttuu muutamassa
LisätiedotJupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009
Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.
Lisätiedot6. Kaukoputken rakentaminen - Linssikaukoputken toimintaperiaatteeseen tutustuminen - Kaukoputken rakentaminen yksinkertaisista välineistä
Teemakokonaisuudessa Avaruus (7 tuntia) perehdytään avaruuden ilmiöihin ja käsitteisiin, kuten maailmankaikkeuden mittoihin, auringonpimennyksiin, Kuun vaiheisiin sekä planeettoihin. Jokaisella tunnilla
LisätiedotOPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE
OPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE Tähän materiaaliin on koottu oppilaille näytettävään diaesitykseen tarkoitettua lisämateriaalia. Tummennetut tekstit ovat lisätietoja jokaista diaa varten ja
LisätiedotKysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana!
Tietokilpailun finaali Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana! Mikä on kolmas kosminen nopeus? Pakonopeus luotaimelle, joka lähetetään Maan pinnalta ulos aurinkokunnasta.
LisätiedotTAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ
TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus
LisätiedotOPETTAJAN MATERIAALI LUKION OPETTAJALLE
OPETTAJAN MATERIAALI LUKION OPETTAJALLE Tähän materiaaliin on koottu oppilaille näytettävään diaesitykseen tarkoitettua lisämateriaalia. Tummennetut tekstit ovat lisätietoja jokaista diaa varten ja ne
LisätiedotTAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014
TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014 Kesä alkoi uudella kuulla 28.5. Kaksosissa 7 21 Neptunus-neliön värittämänä ja päättyy 25.8. uuteen kuuhun Neitsyessä 2 18 oppositiossa perääntyvään Neptunukseen. Herkkiä emootioita
LisätiedotMeteoritutkimuksen historia ja nykyhetki. Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen
Meteoritutkimuksen historia ja nykyhetki Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen Esitelmän runko Muinaiset uskomukset Kreikkalaisten selitysmalli Leonidien meteorimyrsky Havainnot meteoriparvista
LisätiedotUlottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus
Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä
LisätiedotJohdanto: tähtitaivas
Johdanto: tähtitaivas Mitä kaikkea taivaalla voi nähdä: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit
LisätiedotEtäisyyden yksiköt tähtitieteessä:
Tähtitiedettä Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on sama kuin
LisätiedotLataa Matkalla Aurinkokuntaan. Lataa
Lataa Matkalla Aurinkokuntaan Lataa ISBN: 9789513236137 Sivumäärä: 63 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.23 Mb Mitä komeetat ovat, miten tähdet syntyvät ja kuolevat, entä mikä on musta aukko? Kiehtovassa
LisätiedotGravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen
Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Helsingin Yliopisto 14.9.2015 kello 12:50:45 Suomen aikaa: pulssi gravitaatioaaltoja läpäisi maan. LIGO: Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista. Syntyi
Lisätiedot7.10 Planeettojen magnitudit
7.10 Planeettojen magnitudit Edellä vuontiheyden kaava (*) F(α) = CA 4π Φ(α) L i 2 Sijoitetaan C = 4/q, A = pq, F = p π Φ(α) 1 2 L R 2 4r 2 L i = L R2 4r 2 Planeetasta heijastunut vuontiheys etäisyydellä
LisätiedotÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!
A-osa 1 (6) TEKSTIOSA 1.11.2013 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä
Lisätiedotja ilmakehän alkuaineista, jotka ravitsevat kaikki eliöitä ja uusiutuvat jatkuvassa aineiden kiertokulussa.
1 7 8 9 10 11 1 1 1 1 1 17 18 19 0 1 7 8 9 0 1 7 8 9 0 1 7 8 9 0 1 7 8 9 Maan ulkopuolista elämää etsitään läheltä ja kaukaa. Aurinkokunnassa on viisi paikkaa, joissa teoriassa voisi olla elämän edellytykset.
LisätiedotJättiläisplaneetat. Nimensä mukaisesti suuria. Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa
Jättiläisplaneetat Nimensä mukaisesti suuria Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa Pyörivät nopeasti. Vuorovesivoimat eivät ole ehtineet jarruttaa massiivisia planeettoja
LisätiedotMustien aukkojen astrofysiikka
Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin
LisätiedotLataa Sibeliuksesta Tuonelaan - Heikki Oja. Lataa
Lataa Sibeliuksesta Tuonelaan - Heikki Oja Lataa Kirjailija: Heikki Oja ISBN: 9789525329254 Sivumäärä: 111 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.71 Mb Maapallon tarinat ovat alkaneet levitä pallomme ulkopuolelle
LisätiedotTähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta
Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt
LisätiedotCygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa
Cygnus 2013 -tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa 24. 28.7.2013 Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto Esitys perjantaina 25.7.2013 Esityksen diat on muutettu 13.8.2013 tekstitiedostoksi. Siihen
LisätiedotAurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011
Kannustetaan jaostoja osallistumaan aktiivisesti Cygnus-kesätapahtuman sekä Tähtipäivien ohjelmiston tuottamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta
LisätiedotPimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
LisätiedotSUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA
MUSTAT AUKOT FAQ Kuinka gravitaatio pääsee ulos tapahtumahorisontista? Schwarzschildin ratkaisu on staattinen. Tähti on kaareuttanut avaruuden jo ennen romahtamistaan mustaksi aukoksi. Ulkopuolinen havaitsija
LisätiedotHÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS
HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2008 Kierregalaksi M 51 ja sen seuralainen epäsää äännöllinen galaksi NGC 5195. Etäisyys on 34 miljoonaa valovuotta. M 51 löytyy l taivaalta Otavan viimeisen tähden t Alkaidin
LisätiedotAlbedot ja magnitudit
Albedot ja magnitudit Tähtien kirkkauden ilmoitetaan magnitudiasteikolla. Koska tähdet säteilevät (lähes) isotrooppisesti kaikkiin suuntiin, tähden näennäiseen kirkkautaan vaikuttavat vain: 1) Tähden todellinen
Lisätiedotspiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero
Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi
Lisätiedot1 Laske ympyrän kehän pituus, kun
Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin
LisätiedotLataa Kun taivas putoaa - Matts Andersen. Lataa
Lataa Kun taivas putoaa - Matts Andersen Lataa Kirjailija: Matts Andersen ISBN: 9789527028773 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.68 Mb Aurinkokunnassamme liikkuu valtava määrä asteroideja
LisätiedotKomeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2009
Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2009 Kuvassa näkyy Orionin suuri emissiosumu M42 ja sitä huomattavasti pienempi M43. Lue modatun kameran ominaisuuksista Seppo Ritamäen artikkelista
LisätiedotPimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista
LisätiedotTieteen popularisointi, planetologia: opettajan ohje
Tieteen popularisointi, planetologia: opettajan ohje Esitystä tukevat kohdat alleviivattu ja tietolähteet on ilmoitettu muussa yhteydessä. Diajako perustuu abien materiaalin jakoon. Dia 2: Aurinkokunta
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.
LisätiedotLataa Polaris - Heikki Oja. Lataa
Lataa Polaris - Heikki Oja Lataa Kirjailija: Heikki Oja ISBN: 9789525329759 Sivumäärä: 159 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 19.55 Mb Tule mukaan jännittävälle retkelle läpi tähtitaivaan maailmojen. Opi tuntemaan
LisätiedotAURINKOENERGIAA AVARUUDESTA
RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotPLANETAARINEN GEOFYSIIKKA
PLANETAARINEN GEOFYSIIKKA Aikataulu, Kl 2011- Periodit III&IV; Luennoitsijat L.J. Pesonen, M. Poutanen ja K. Muinonen; kurssiassistenttina Olli Wilkman Luennot maanantaisin klo 12-14 Physicum E206 ellei
Lisätiedot7.6 Planeettojen sisärakenne
7.6 Planeettojen sisärakenne Luotaimien ratoihin kohdistuvat häiriöt planeetan gravitaatiokenttä Gravitaatiokenttä riippuu kappaleen muodosto ja sisäisestä massakajaumasta 1000 km ja suuremmat kappaleet:
LisätiedotLUKIJALLE. Antoisia hetkiä meteorien parissa! Ursa/Meteorijaosto
3 LUKIJALLE On selkeä, pimeä yö. Kuukaan ei häiritse kumotuksellaan tähtitaivaan tarkkailijaa. Tähdet tuikkivat rauhallisesti. Mitään yllättävää tuskin tapahtuu... Vaan äkkiarvaamatta taivaankannen leikkaa
LisätiedotToiminta. Jaostot. Aurinko (päivitetty) Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta (päivitetty)
Toiminta Jaostot Kaikilla jaostoilla on ollut vuoden aikana aktiivista toimintaa. Kaikki eivät ole toiminnastaan kertomusta toimittaneet. Kevään aikana viimeisistäkin jaostoista kertomukset saadaan. Aurinko
LisätiedotKeskeisvoimat. Huom. r voi olla vektori eli f eri suuri eri suuntiin!
Keskeisvoimat Huom. r voi olla vektori eli f eri suuri eri suuntiin! Historiallinen ja tärkeä esimerkki on planeetan liike Auringon ympäri. Se on 2 kappaleen ongelma, joka voidaan aina redusoida keskeisliikkeeksi
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 12. Astrometria 1. 2. 3. 4. 5. Astrometria Meridiaanikone Suhteellinen astrometria Katalogit
LisätiedotHeijastuminen ionosfääristä
Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt
LisätiedotPlanetaariset sumut Ransun kuvaus- ja oppimisprojekti
Planetaariset sumut Ransun kuvaus- ja oppimisprojekti Sisältö Miksi juuri planetaariset sumut Planetaarisen sumun syntymä Planetaariset kuvauskohteena Kalusto Suotimet Valotusajat Kartat HASH planetary
LisätiedotKyösti Ryynänen Luento
1. Aurinkokunta 2. Aurinko Kyösti Ryynänen Luento 15.2.2012 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Kaasupalloja Tähdet pyrkivät
LisätiedotLinnunradan galaktinen keskus
1 Linnunradan galaktinen keskus ja sen eteerisen laadun määrittäminen (2013) Jaana Koverola Emme ehkä tule aivan helposti ajatelleeksi, että oman galaksimme, Linnunradan keskuksella, jota lyhyemmin kutsumme
LisätiedotLUMA-kerhon suunnitelma Emmi Vähä 31.3.2016. Monitieteinen LUMA-kerho
LUMA-kerhon suunnitelma Emmi Vähä 31.3.2016 Monitieteinen LUMA-kerho Tässä viiden kerhokerran kokonaisuudessa käsitellään kemiallisia ja fysikaalisia ilmiöitä, tutustutaan avaruuteen sekä maapallon eliöiden
LisätiedotAvaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola
Avaruussää Kohderyhmä: yläasteen suorittaneet / 9-luokkalaiset Työskentelymenetelmä: ryhmätyöt Kuvaa yleistajuisesti avaruussään syntymisen ja siihen liittyvät ilmiöt Tekijä: Kai Kaltiola kai.kaltiola@gmail.com
LisätiedotPlaneetat. Planeetat Astrologisella kartalla 2 Aurinko 3 Kuu 4 Merkurius 5 Venus 6 Mars 7 Jupiter 8 Saturnus 9 Uranus 10 Neptunus 11 Pluto 12
Planeetat Planeetat Astrologisella kartalla 2 Aurinko 3 Kuu 4 Merkurius 5 Venus 6 Mars 7 Jupiter 8 Saturnus 9 Uranus 10 Neptunus 11 Pluto 12 Planeetat Astrologisella kartalla Aurinko, Kuu ja planeetat
LisätiedotKomeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2007
Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2007 M81, kierteisgalaksi Isossa Karhussa. Kuva: Antti Kuosmanen Tässä numerossa mm.: Tietoa tulevasta Talvileirin tapahtumat Esitelmien lyhennelmät
LisätiedotMuista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä?
Suomi-Viro maaotteluun valmentava kirje Tämän kirjeen tarkoitus on valmentaa tulevaa Suomi-Viro fysiikkamaaottelua varten. Tehtävät on valittu myös sen mukaisesti. Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa
LisätiedotMikkelin lukio. Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi
Mikkelin lukio Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi 7-11.10.2013 Summary in English Methane in Mars? According to the latest researches
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk I, 2012
Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin
LisätiedotSyntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?
Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua
LisätiedotL a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5
Tehtävä a) Energia ja rataliikemäärämomentti säilyy. Maa on r = AU päässä auringosta. Mars on auringosta keskimäärin R =, 5AU päässä. Merkitään luotaimen massaa m(vaikka kuten tullaan huomaamaan sitä ei
LisätiedotCASIO-KOULULASKIMET CASIO. OPETTAJAOSIO JULKAISU 8 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ. Astronomia ja astrologia SIVU 1
TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ Pilvettömänä yönä tähtitaivasta voi tarkastella loputtomiin: Silloin voi ymmärtää, kuinka loputtoman suuri maailmankaikkeus on. Yhtäkkiä maapallo
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotKosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson
Kosmologia ja alkuaineiden synty Tapio Hansson Alkuräjähdys n. 13,7 mrd vuotta sitten Alussa maailma oli pistemäinen Räjähdyksen omainen laajeneminen Alkuolosuhteet ovat hankalia selittää Inflaatioteorian
Lisätiedot