Perheasioiden sovittelun historia ja nykytila Suomessa

Transkriptio

1 Perheasioiden sovittelun historia ja nykytila Suomessa Perheasioiden sovittelun kehittäminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto FT Vaula Haavisto vaula.haavisto(at)sovittelu.com

2 Fasper-hanke (fasilitatiivinen perhesovittelu) Kohteena avioliittolain (411/1987) mukaisen perheasioiden sovittelun kehittäminen ja uusien käytäntöjen kokeileminen kuuden kunnan kanssa sovittelu menettelynä (sovitteluprosessi, sovittelijan työvälineet) sovittelu palveluna RAY:n rahoitus vuoden 2013 loppuun saakka hankkeen toteuttajana Suomen sovittelufoorumi ry Monitoimijainen kehittämistyö, mukana mm. lastenvalvojia, perheneuvolan työntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, perheneuvojia, käräjätuomareita, asianajajia Laaja haastattelututkimus eroperheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille v Hanke edennyt paikallisen kehittämisen ja sovittelukoulutuksen vuorotteluna v Tutkimus sovittelukokeiluihin osallistuneiden vanhempien ja sovittelijoiden kokemuksista v.2012

3 Hankkeessa kehitettyä Sovittelupalvelun tuottamisen mallit Sovitteluprosessin malli Perhesovittelijan työvälineitä Alueellinen yhtenäisyys: samansisältöinen palvelu sekä kunnan että perheasiain neuvottelukeskuksen sovittelussa Sovitteluosaamisen yhteinen kehittäminen paikallisten toimijoiden kesken 3

4 Perheasioiden sovittelu Fasper-hankkeessa kohdistuu erityisesti lapsen parhaan konkretisointiin ja lapsen arkea koskeviin järjestelyihin. tuottaa vanhemmille konkreettisia sopimuksia siitä, miten lapsen asioissa toimitaan on eron jälkeisen vanhemmuuden synnyttämistä se, mitä sovitellaan, määrittyy perheen tarpeiden mukaan mikään asia ei ole liian vähäpätöinen soviteltavaksi, jos se auttaa vanhempia olemaan riitelemättä

5 Perheasioiden sovittelun lähtökohta 5

6 Sovittelun määritelmä Kolmannen osapuolen väliintulo Vapaaehtoisuus Neutraalisuus/puolueettomuus Luottamuksellisuus Sovittelu on rakenteellistunut vapaaehtoinen menettely, jossa neutraali kolmas osapuoli auttaa riiteleviä osapuolia saavuttamaan keskinäisen sovinnon 6

7 Perheasioiden sovittelu avioliittolaissa Avioliittolaki 5 luku 20 ( /411) Perheessä esiintyvät ristiriidat ja oikeudelliset asiat on pyrittävä ensi sijassa selvittämään asianosaisten välisissä neuvotteluissa ja ratkaisemaan sopimuksella. Perheasioiden sovittelijat antavat pyynnöstä apua ja tukea silloin, kun perheessä esiintyy ristiriitoja. 21 ( /411) Sovittelijan tulee pyrkiä saamaan aikaan luottamuksellinen ja avoin keskustelu perheenjäsenten välillä. Hänen tulee pyrkiä saamaan aikaan yhteisymmärrys siitä, miten perheessä esiintyvät ristiriidat voidaan ratkaista kaikkien asianosaisten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Sovittelijan tehtävänä on erityisesti kiinnittää huomiota perheeseen kuuluvien alaikäisten lasten aseman turvaamiseen. Sovittelijan on avustettava asianosaisia sopimusten tekemisessä sekä muissa ristiriitojen ratkaisemiseksi tarpeellisissa toimenpiteissä. 7

8 Perheasioiden sovittelu avioliittolaissa 22 ( /411) (2) Yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat aluehallintoviranomaiselle Sovittelun järjestämisestä huolehtii kunnassa sosiaalilautakunta ja lisäksi aluehallintoviraston luvan saaneet tahot 23 ( /411) Lupa perheasioiden sovittelutoimintaan voidaan myöntää hakemuksesta yhteisölle, yhtymälle tai säätiölle, jonka harkitaan antavan perheasioiden sovittelua ammattitaitoisesti. Lupa voidaan myöntää hakemuksesta myös henkilölle, joka on perehtynyt lastensuojelu- tai perheneuvontatyöhön taikka perheoikeuteen ja jolla on aikaisemman kokemuksen sekä henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella riittävät edellytykset toimia sovittelijana. Lupa myönnetään määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. 8

9 Perheasioiden sovittelu kunnan velvollisuutena Sosiaalihuoltolaki ( /381) 17 : kunnan tehtävä järjestää perheasioiden sovittelu lapsen asian turvaamiseksi erossa Asiakkaalle vapaaehtoinen sovittelu, jonka järjestämiseen kunnalla on velvollisuus 9

10 Tuomioistuimissa Sovittelua perheriidoissa Sovinnon edistäminen OK 5. luku (26 ) Tuomioistuinsovittelu RiitSovL (663/2005) OM:n asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu huoltoriidoissa -hanke Huoltoriidoissa tuomioistuin määrää Sosiaalitoimessa Huoltoriidoissa sovinto selvitystyön yhteydessä LHL 16 täytäntöönpanosovittelu TpL 6-8 Perheasioiden sovittelu - Avioliittolaki (411/1987), 5. luku (20-23a ) sosiaalitoimi toteuttaa 10

11 Perhesovittelun ja avioeron historia 11

12 Vuoden 1929 Avioliittolaki Asumuseroa ei tunnettu, ero vain syyllisyyden perusteella Avioeroperusteita mm. uskottomuus, pahoinpitely, mielisairaus, huumaavat aineet, hylkääminen Puolisot kantajina ja vastaajina; tuomioistuin tutki näytön. Lakiehdotukseen sisältyi sovittelu, mutta se poistettiin koska avioeron katsottiin olevan pelkästään oikeuden ratkaisuvaltaan kuuluvaa. Ehdotuksessa sovittelu olisi ollut pakollinen edellytys tuomioistuinkäsittelyn vireille saamiseksi. 12

13 Vuoden 1948 avioliittolain muutokset Avioerojen lisääntyminen sotien jälkeen Lakiin lisättiin asumuseroa koskeva säännöstö: ero mahdollinen myös yhteisestä hakemuksesta ilman näyttöä syyllisyydestä pakollinen sovittelu ja harkinta-aika 13

14 Asumuserosovittelu Kolme neuvottelua, joista annettiin todistus oikeutta varten Sovittelijoina lähinnä kirkkoherrat tai oikeuden hankkima maksullinen sovittelija Sovittelijan tehtävänä 1. saada puolisot jatkamaan yhteiselämää, 2. tehdä selkoa eron vaikutuksista, 3. sopia asumuseron ehdoista Vuoden asumuseron ja sovittelun jälkeen avioerotuomio sovittelijoiden piiriä laajennettiin, kunnalle velvoite palkata sovittelija asumuserosovittelua tarvitseville Velvoite alaikäisten lasten aseman turvaamiseen erossa huoli lasten asemasta erotilanteessa vahvistui Sovittelu alkoi muuttua vähitellen osaksi sosiaalityötä, vaikka se edelleen säilyi myös osana oikeusprosessia Sovittelua ei juuri ohjattu, tutkittu eikä kehitetty 14

15 Vuoden 1987 avioliittolaki Avioliittokomitea 1972 näki avioliiton kahden tasavertaisen ihmisen vapaaehtoisena yhteiselämän muotona yhteiskunnan ei tule asettaa rajoituksia liiton purkamiselle Useita eriäviä mielipiteitä, ehdotus liian liberaali Avioliittotoimikunta 1983: ajatus pakollisesta sovittelusta jos toinen vastustaa tai alaikäisiä lapsia HE: syyllisyysperusteesta luovuttava, kärjistymistä vältettävä, harkinta-aika ja sovittelujärjestelmä olennaisia eron vaikutusten pohtimiseksi ja pikaisten erojen välttämiseksi Perheasioiden sovittelu erityiseksi sosiaalipalvelun muodoksi, jonka tavoitteet erilaiset kuin asumuserosovittelulla 15

16 Perheasioiden sovittelun kehittämisen historia Sosiaalihallituksen Ohjekirje 1/1987 Perheasioiden sovittelun järjestäminen painotus erotilanteisiin Sosiaalihallitus sittemmin Stakes kehitti perheasioiden sovittelua yhtenä perheneuvonnan muotona; useita paikallisia kokeiluja 1990-luvun alussa aktiivisesti alkanut perheasioiden sovittelun järjestäminen ja kehittäminen hiipui taloudellisen laman ja ministeriöiden keskusohjauksen purkamisen myötä (muutamia paikallisia poikkeuksia lukuun ottamatta, esim. Päijät-Häme) ja 2000-luvuilla sovitteluteoreettinen kehitys edennyt harppauksin 16

17 Perheasioiden sovittelun nykytila 17

18 Eroasiakkaalle tarjolla olevat palvelut oikeudenkäynti käräjäoikeus tuomioistuinsovittelu perheasioiden sovittelu lastensuojelu yksityinen terapia perheneuvonta sosiaalipalvelut pari- ja perheterapia lastenvalvoja asianajaja kirkon perheneuvonta perheasiain sovittelu järjestöt Neuvokeskus, Miessakit... oikeusapu pari- ja perheterapia Fasper -hanke / Suomen sovittelufoorumi

19 Nykytilanne Avioerot monimuotoinen asiaryhmä, jota työntekijät pitävät vaativana hoidettavana Riitainen ero ei kuulu oikein kenellekään! Sovittelu ei erotu omana erillisenä menettelynään, vaan liudentuu muuhun keskusteluapuun ja terapiaan Palvelu pirstoutunut ja hajanainen. Asiakkaan kannalta palvelua on vaikea löytää - vaikka tietäisikin perheasioiden sovittelun olemassaolosta.

20 Nykytilanne (jatkuu) Toimijatkaan eivät tiedä, mitä palvelun pitäisi sisältää tai mistä sitä voisi saada/kenelle sen tuottaminen kuuluu. Kunnissa sovittelijoiden työtehtäviä ei (useinkaan) ole erikseen järjestetty sovittelutyön mahdollistamiseksi. Nykyiset perheasioiden sovittelijat ja sovittelijoiksi nimetyt kaipaavat tehtävään sovittelukoulutusta. Ilmiö nimeltä sovittelun kaltainen työ : Moni työntekijä tunnistaa omassa työssään sovittelun kaltaisia elementtejä ja sovittelun tarvetta, mutta se ei ole kenenkään varsinainen tehtävä 20

21 Mitä kutsumme sovitteluksi? Täälläkin yrittää vähän sovitella, löytää yhteisiä säveliä ja ratkaisuja, mutta sellaista oikeaa sovitteluahan se ei ole. (Perheneuvolan sosiaalityöntekijä) Tehdään jo sovittelunomaista työtä täällä. Pyritään parantamaan tilannetta joka ei toimi ja sen seurauksena mennään mahdollisesti tarkistamaan tai tekemään lastenvalvojalle sopimusta. Alkutyötä tehdään täällä. (Perheneuvolan sosiaalityöntekijä) Sovittelua tapahtuu tässä ja se on keskeinen osa tapaamista. Sovittelua on se, kun on kaksi ristiriitaista osapuolta ja yhdessä yritetään keksiä, mihin molemmat voisivat suostua. (Lastenvalvoja) Mekin tavallaan toimimme sovittelijoina, muttemme käytä sitä sanaa. (Turvakodin työntekijä) 21

22 Miksi kehittää sovittelua Tilanne tuo esiin tarpeen kehittää sovittelua omana erillisenä menettelynään, koska: Asiakkaan tiedettävä, missä prosessissa hän on mukana Prosessimaisuus sinällään edistää asian ratkaisemista Sovittelun kaltainen työ sekoittaa ammatilliset roolit; sovittelijan viitan vaihtaminen Sovittelun erottaminen sovittelunkaltaisesta työstä ja määrittely omaksi erilliseksi prosessiksi tärkeää, jotta perhesovittelulle pääsisi kehittymään oma tietopohjansa, välineistönsä ja käytäntönsä koulutus ja kehittäminen Sovitteluun sisältyvät mahdollisuudet ja resurssisäästöt ovat pitkälti tutkimatta ja hyödyntämättä 22

23 Miksi sovittelu? Ydinprosessi se, jossa asiakkaat itse neuvottelevat ja sopivat eron jälkeisistä arjen järjestelyistä tukimuodoista sovittelu tulee lähimmäs tätä: edesautetaan asiakkaiden omia neuvotteluja ja päästään puhumisen alkuun Suuressa osassa palveluja asiakkaana on vain toinen vanhemmista tarve menettelyille, joissa molemmat vanhemmat istuvat pöydän ääreen ratkomaan lasta ja vanhemmuutta koskevia kysymyksiä Jaettu vanhemmuus tuo tarpeen jatkuville neuvotteluille - asioita ei pysty sopimaan kertaluontoisella sopimuksella

24 Esimerkki asiakkaan haastattelusta (Fasperhanke, syksy 2010) Lastenvalvoja osallistui kauhean vähän siihen keskusteluun ja ehkä mekin sitten riideltiin niin paljon, oltiin niin eri mieltä siinä. Ehkä hän ajatteli etten nyt sotkeudu tuohon. Jos ajatellaan sitä, että siinä tehdään lapsia koskevaa sopimusta, niin se on loukkaavan kevyt se, että lähdetään keskustelemaan puoleksitoista tunniksi ja sitten se on paperilla. Jos menee telkkarikauppaan, niin se sama aika menee suurin piirtein. Minusta pitäisi olla semmoinen valmisteleva vaihe, jonka jälkeen tehdään se sopimus. Ei se sopimus voi mennä niin, että se olisi ihan kuin menisi maitokauppaan hakemaan maitoa. Nyt se meni niin että ettekö nyt voisi sopia, että saadaan tämä paperi tästä valmiiksi. Minusta sen pitäisi mennä niin, että tarjottaisiin sellaista prosessia, jossa käsiteltäisiin ihan sitä elämisen tilannetta. Vaikka niin, että tehtäisiin väliaikaisia sopimuksia ja sitten katsottaisiin jälkeenpäin kun tilanne on asettunut, se tilanne uudelleen. Sovittais siinä sitten uudelleen. 24

25 Miksi sovittelu? (jatkuu) Sovittelu on keskeinen konfliktinratkaisukeino, jonka eurooppalainen kehitys koskee myös Suomea, esim. Euroopan neuvoston suositus R 98(1) Sovittelua tulee olla saatavilla ennen tuomioistuinkäsittelyä, sen aikana ja sen jälkeen Valtioiden tulisi luoda sovittelujärjestelmä ja varmistaa sovittelijoiden riittävä pätevyys Hallitusohjelman kirjaus erosovittelusta Varhaisten, ennaltaehkäisevien palvelujen tarve

26 Miten tästä eteenpäin? Hankkeessa kehitetty lupaavia mallinnuksia, käytäntöjä ja työvälineitä, joiden leviäminen toivottavaa Tarve saada kunnille tukea perheasioiden sovittelun käyttöönottoon ja paikalliseen kehittämiseen Perhesovittelijakoulutuksen pilotti toteutetaan syksyllä 2013 pyrkimyksenä koulutuksen jatkuvuus 26