Valmisteluvaihe 3 5/2016. Väliraportti

Transkriptio

1 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden alueellisen yhdistymisen valmistelu Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon tulosalueen toiminnan ja hallinnon yhdistyminen Valmisteluvaihe 3 5/2016 Väliraportti Ohjausryhmä

2 Ohjausryhmä : Alaräisänen Antti, ylilääkäri, yleissairaalapsykiatria, LSHP Erholtz Johanna, ylihoitaja, va. tulosaluejohtaja, LSHP Hemmilä Markus, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki, ohjausryhmän vpj Häikiö Mikko, kehittämispäällikkö, LSHP Kainulainen-Liiti Tarja, hallintoylihoitaja, LSHP Kusmin Elisa, talousjohtaja, LSHP Kuusela Kaisa, palvelualuepäällikkö, Rovaniemen kaupunki Liinamaa Riitta, palveluesimies, Rovaniemen kaupunki Mattila Jukka, johtajaylilääkäri, LSHP, ohjausryhmän pj Palo Miia, projektinjohtaja, LSHP Reponen Paula, hallintoylilääkäri, Rovaniemen kaupunki Ruokamo Miikka, lakimies, Rovaniemen kaupunki Salomaa Eva, ylilääkäri, LSHP, valmisteluvaiheen ja väliraportin koordinointi Sarala Arto, talouspäällikkö, sosiaali- ja terveyspalvelut, Rovaniemen kaupunki Tolonen Vesa-Matti, tietohallintojohtaja, LSHP Urponen Ville, henkilöstöpäällikkö, Rovaniemen kaupunki Ylläsjärvi Ulla, johtava lääkäri, Kolari Hiltunen Seija, Jukon edustaja Hyyppä Mervi, Tehyn edustaja Jäntti Seija, Jytyn edustaja Mommo Raija, Superin edustaja Rintala Sini, Jukon edustaja Suoraniemi Terhi, JHL:n edustaja Syväjärvi Jouni, Tehyn edustaja Puolakka Katja, ohjausryhmän sihteeri 1

3 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO TOIMEKSIANTO JA VALMISTELUN ORGANISOINTI Rovaniemen kaupunki Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Valmistelun organisointi Ohjausryhmä ja projektiryhmä PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSONGELMIEN ESIINTYVYYS ROVANIEMELLÄ JA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN NYKYTILA Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveyspalvelut, Nuppi A-klinikka Psykiatriset ryhmäkodit Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrinen hoito Aikuispsykiatrinen sairaalahoito Aikuispsykiatrinen avohoito Lasten ja nuorten psykiatria Päihdehuolto Henkilöstön arvioita palveluiden nykytilan vahvuuksista MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAASTEET TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT Tiedonkeruu Palveluiden periaatteita Tulevaisuuden palvelut HENKILÖSTÖN SIIRTYMINEN UUTEEN ORGANISAATIOON JA TOIMINTAMALLIIN TULEVAISUUDEN TOIMINNAN TILATARPEET JA TILASUUNNITELMA TULEVAISUUDEN TOIMINNAN TUKIPALVELUT Tiedon hallinta Tietojärjestelmät Rekisterinpito, potilaskertomusarkisto ja hallinnon arkisto Tekstinkäsittely Talous ja hankinnat

4 9.3 Lääkehuolto Turvallisuus ja vartiointi Puhelinliikenne Laitoshuolto Posti- ja lähettipalvelut ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA TOIMINNAN LAAJENTAMINEN VIESTINTÄSUUNNITELMA LIIKKEENLUOVUTUSSOPIMUS MUUT KEHITTÄMISESITYKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunnan päätös Liite 2. Lapin sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen päätös Liite 3. Rovaniemen kaupungin yksityiset palveluntuottajat Liite 4. Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden arkistointikäytännöt ja arkistojen luovutus LSHP:lle / selvitys Liite 5. Alustava vastuunjakotaulukko talouden näkökulma 3

5 TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on välttämätöntä, jotta voidaan turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut kustannusvaikuttavalla tavalla. Kansallisen Sote-uudistuksen keskeiset periaatteet sopivat hyvin mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistamiseen. Juuri näitä palveluja tarvitsevat hyötyvät sekä perus- ja erityistason että terveys- ja sosiaalipalvelujen yhdistämisestä samaan kokonaisuuteen. Kansalaiset toivovat Sote-uudistukselta sujuvia palveluja. Mielenterveysja päihdeasiakkaat toivovat erityisesti, että palvelut olisivat saatavana kattavasti yhden luukun periaatteella, ja että hoitosuhteet eivät katkeilisi vaan olisivat pitkäaikaisia. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistaminen tuo kustannussäästöjä ja on siten yksi keino korjata kestävyysvajetta. Toimeksianto Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunta päätti , että kaupungin perusturvapalvelut ja LKS käynnistävät mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian klinikan toiminnan ja hallinnon yhdistymistä koskevan valmistelun. Lapin sairaanhoitopiirin yhtymähallitus päätti vastaavasti , että Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian ja Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden toiminnan ja hallinnon yhdistymistä koskeva valmistelu käynnistetään yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa, että valmistelusta raportoidaan hallitukselle toukokuussa 2016, ja että tavoitteena on aloittaa uudella mallilla vuoden 2017 alusta, mahdollisuuksien mukaan jo aiemmin. Sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen päätöksen esittelyosuudessa todetaan, että yhdistämisessä huomioidaan myös muiden sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tarvitsemat psykiatrian palvelut ja ratkaisulla tuetaan muiden mielenterveyspalveluiden mahdollisuuksia yhdistyä samaan kokonaisuuteen myöhemmin. Taustaa Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon ja päihdeklinikan sekä Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen välistä yhteistyötä on vuosien varrella pyritty tiivistämään ja selkiyttämään. Kumpikin organisaatio on tunnistanut puutteiksi osittaisen toimintojen päällekkäisyyden, tiedonkulun ongelmat, laitospainotteisuuden ja hoitosuhteiden katkeamiset rajapinnalla. Asiakkaille kokonaisuus on ollut vaikeasti hahmotettava. Avohoitoon on joutunut jonottamaan ja kaikkia tällä hetkellä käypään hoitoon kuuluvia palveluja ei ole ollut tarjolla lainkaan. Laitospainotteisuus on nostanut Rovaniemen ja myös muiden jäsenkuntien psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannuksia. Tutkimusnäyttö puhuu sen puolesta, että avohoito on paitsi taloudellista, myös laitoshoitoa vaikuttavampaa. Laitoshoitoa tulisikin käyttää vain silloin, kun avohoito ei sillä hetkellä riitä, tai jos ongelma edellyttää sellaisia erityistoimenpiteitä, joita ei ole mahdollista toteuttaa avohoitona. Palveluasuminen on irtaantunut palvelujärjestelmästä, se ei ole riittävän tavoitteellista ja kuntouttavaa, mikä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Rovaniemen kaupungin ja sairaanhoitopiirin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistymisestä on keskusteltu pitkään. Vuonna 2009 valmistui Teknillisen korkeakoulun HEMA instituutin selvitys Lapin sairaanhoitopiriin psykiatrian palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen, jossa tarkastelunäkökulmat olivat sekä toiminnallisia että taloudellisia. Palvelurakennetta koskeviin esityksiin kuului ehdotus käynnistää jäsenkuntien, erityisesti Rovaniemen kaupungin, ja sairaanhoitopiriin kesken neuvottelut mielenterveystyön ja päihdetyön toiminnallisen kokonaisuuden muodostamisesta. 4

6 Vuonna 2015 toteutettiin Nordic Healthcare Groupin (NHG) tuella työpajat, jotka käsittelivät mielenterveys- ja päihdepalveluja ja tämän asiakasryhmän asumispalveluja. Vähitellen saavutettiin yksimielisyys esittää palvelujen alueellista yhdistymistä. Vaikka yhdistymisvalmistelu koskee alkuvaiheessa Rovaniemen kaupunkia ja sairaanhoitopiiriä, kyse on isommasta kokonaisuudesta. Läpi valmistelun otetaan huomioon sairaanhoitopiirin kaikki jäsenkunnat, Lapin maakunnan alue ja Sote-uudistus. Rovaniemen ulkopuolisten kuntien olosuhteet ja palvelujärjestelmään liittyvät tarpeet ovat kuitenkin erilaisia kuin Rovaniemellä, mistä syystä on perusteltua vaiheistaa uudistus. Sairaanhoitopiiri tulisi yhdistettyjen palvelujen tuottajaorganisaatioksi, koska ei ole tarkoituksenmukaista, että Rovaniemen kaupunki ottaisi vastuulleen nykyistä enemmän erikoissairaanhoitoa ja koska sairaanhoitopiiri tuottaa erikoissairaanhoidon ja päihdehuoltoa yhdenvertaisesti kaikille 15 jäsenkunnalleen. Järjestämisvastuu säilyy Rovaniemen kaupungilla. Rovaniemi toteuttaisi järjestämisvastuutaan mielenterveys - ja päihdepalveluissa antamalla ne sairaanhoitopiirin toteutettaviksi. Valmistelun organisointi Valmistelu käynnistyi maaliskuun 2016 alussa ja se jaettiin kahteen vaiheeseen. Ensimmäisen, ns. hallinnollisen vaiheen, tavoitteena on tuottaa toukokuussa 2016 kokoontuville kaupungin perusturvalautakunnalle ja sairaanhoitopiirin yhtymähallitukselle väliraportti ja perusteluja, joiden pohjalta mahdollistuu yhdistymistä koskeva päätöksenteko. Varsinainen yhdistymispäätös kuuluu kesäkuussa 2016 kokoontuville Rovaniemen kaupunginvaltuustolle ja sairaanhoitopiirin yhtymävaltuustolle. Mikäli yhdistyminen päätetään toteuttaa, valmistelu siirtyy toiseen vaiheeseen. Sen kuluessa hiotaan uudet palveluprosessit tuotetasolle ja toteutetaan väliraportissa esitellyt välttämättömät henkilöstön siirtoon, talouteen, koulutukseen, tietohallintoon ja lukuisiin muihin tukipalveluihin liittyvät valmistelevat toimenpiteet. Yhdistyminen toteutetaan liikkeenluovutussopimuksella, jossa Rovaniemen kaupunki siirtää Lapin sairaanhoitopiirille mielenterveys- ja päihdepalvelut, niiden tuottamiseen kuuluvan henkilöstön, laitteet, erilaiset sopimukset ja palvelukokonaisuuteen kuuluvat muut toiminnat. Toisen vaiheen aikana valmistellaan loppuun myös palveluja mahdollisimman hyvin tukeva uuden palveluyksikön hallinto. Uusi malli on valmis käynnistettäväksi noin kuuden kuukauden kuluttua päätöksestä. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela ja Rovaniemen kaupungin perusturvapalveluiden toimialajohtaja Markus Hemmilä nimesivät ohjausryhmän, jonka toimiaika jatkuu asti. Ohjausryhmässä ovat laajasti edustettuina palvelujen tuottamiseen osallistuvien henkilöstöryhmien luottamusmiehet. Ohjausryhmä kokoontui valmisteluvaiheen aikana kolme kertaa, minkä lisäksi oli yksi sähköpostikokous. Ohjausryhmä antaa hallinnollisesta valmisteluvaiheesta väliraportin ja toimikautensa päättyessä loppuraportin. Jari Jokela nimesi hallinnolliseen valmisteluvaiheeseen projektiryhmän asti ja ylilääkäri Eva Salomaan johtamaan sen työtä. Projektiryhmän jatkokaudesta on tarpeen päättää siirryttäessä toiseen vaiheeseen. Hallinnollisen valmisteluvaiheen toteutus Valmistelu aloitettiin perehtymällä aikaisemmin tehtyihin selvityksiin, jotka on otettu huomioon. 5

7 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila Strukturoidun kyselyn avulla kerättiin tiedot Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon tulosalueen nykytilasta. Raportissa on kuvattuna palvelut, toiminnan volyymi, henkilökuntarakenne ja -määrä sekä kunkin yksikön toimitilat. Rovaniemen kaupungin nykytilaan kuvatut toiminnat on tarkoitus siirtää sairaanhoitopiirille. Siirtyviä ovat Mielenterveysyksikkö sisältäen Mieli-, Kuntoutus- ja Psykoterapiatiimin, Nuorten mielenterveyspalvelupiste Nuppi, A-klinikka, psykiatriset ryhmäkodit Toivonkoti, Varpukoti ja Ounaspuiston ryhmäkoti. Siirtyviä työntekijöitä/viranhaltijoita on noin viisikymmentä. Palveluasumisen ostopalvelusopimukset on tarkoitus siirtää, koska palveluasumisen tulee jatkossa kuulua kiinteästi kuntouttavaan kokonaisuuteen. Tulevaisuuden palvelujen suunnittelu Henkilökunta, esimiehet ja perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmän nimeämät Sote-valmistelun asiakasprosessityöryhmät haluttiin mukaan alusta lähtien. Heille lähetettiin sähköinen kysely, johon saatiin vastaukset 101 henkilöltä. Nämä on hyödynnetty väliraportissa. Projektiryhmän asiantuntijat vierailivat kaikissa Rovaniemen ja sairaanhoitopiirin avohoidon ja päihdehuollon yksiköissä tutustuen toiminnan nykytilaan ja keskustellen yhdistymisestä yksikön henkilökunnan laatiman, tulevaisuuden palveluja koskevan SWOT- analyysin pohjalta. Nämä on otettu väliraporttiin. Etelä-Karjalan Eksoten, Kotkan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan Siun Soten mielenterveys- ja päihdepalveluihin tutustuttiin videovälitteisesti. Projekti- ja ohjausryhmät ovat työstäneet luonnoksen tulevaisuuden palveluista. Palvelut ja niiden toteuttamismalli on esitetty raportin lisäksi sen liitteenä olevassa diasarjassa. Kaikissa palveluissa on yhdistetty mielenterveys- ja päihdeosaaminen. Uudet palvelut tuotetaan merkittävästi nykyistä enemmän avohoitona tämän muutoksen myötä uudelleen kohdennettavalla henkilöstöresurssilla. Psykiatrian klinikan osastojen määrä vähenee neljästä kolmeen ja sairaansijamäärä vähenee nykyisestä 62:sta vähintään 16 sairaansijalla. Kun avohoidon toiminnat kootaan uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi, voidaan karsia päällekkäisyyksiä ja työ tehostuu. Esimerkiksi työkyvyn arviointia toteutetaan nyt viidessä eri yksikössä. Tulevaisuudessa tämä työ on tarkoitus keskittää yhteen yksikköön, jolloin toistojen myötä osaaminen ja työn tehokkuus kasvaa. Tulevaisuuden palvelut on suunniteltu alustavasti neljään uuteen kokonaisuuteen: - nopeat palvelut: neuvontalinja 24/7 (puhelin ja chat), päivystys (sisältäen selviämis- ja tarkkailupaikat), kiireellinen matalan kynnyksen vastaanotto (1-2vrk), jalkautuva akuuttityöryhmä sekä akuuttiosastotoiminta. Käynnistymisvaiheessa nopeissa palveluissa työskentelee noin työntekijää - tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut: sisältävät laajasti erityisosaamisalueita, ryhmätoimintoja, ja vuodeosastohoitoa. Tähän kokonaisuuteen sisältyvät kotona asumista tukeva toiminta ja kuntouttava asumispalvelu. Näissä palveluissa työskentelisi käynnistysvaiheessa noin 150 työntekijää - konsultaatiopalvelut: Näissä palveluissa työskentelisi käynnistysvaiheessa noin 10 työntekijää 6

8 - osallisuutta ja hyvinvointia tukevat palvelut: pääsääntöisesti eivät perustu asiakkuuteen, ns. kolmannen sektorin toimijoilla ja verkostoilla vahva rooli. Lääkärinvirkoja olisi tulevaisuuden palveluissa yhteensä 21, joista 3 siirtyisi kaupungin palveluista. Erityistyöntekijöiden (psykologit, sosiaalityöntekijät, fysio-, liikunta- ja toimintaterapeutit) määrä olisi 22. Ohjausryhmä on määritellyt tulevaisuuden palveluille periaatteet sekä pohtinut toiminnan seurantaa ja mittaamista. Palvelut on tarkoitus suunnitella yksityiskohtaisemmin sen jälkeen, kun päätökset yhdistymisestä on tehty. Sote-valmistelun asiakasprosessityöryhmien innovaatiovaiheen tuotokset otetaan huomioon. Kokemusasiakkaat tulevat mukaan suunnitteluun tässä vaiheessa. Uudet palvelutuotteet ja niiden hinnat vuodelle 2017 päätetään sairaanhoitopiirin vuoden 2017 Käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä. Niillä paikkakunnilla, joilla vastaava yhdistyminen on tehty, palvelujen painopiste on siirtynyt erityistasolta perus- ja lähipalvelujen suuntaan. Henkilöstön siirtyminen uuteen organisaatioon Henkilöstö siirtyy Rovaniemen kaupungilta Lapin sairaanhoitopiirille ns. vanhoina työntekijöinä. Kaupungilta siirtyviä työntekijöitä/viranhaltijoita on noin 50. Määräaikaiset viranhaltijat/työntekijät siirtyvät virka/työsuhteen loppuun saakka. Liikkeenluovutushetkellä voimassa olleesta työ- /virkasuhteesta johtuvat työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luovutuksensaajalle. Työ- ja virkasuhteet jatkuvat yhdenjaksoisina. Välittömästi perusturvalautakunnan ja yhtymähallituksen päätösten jälkeen aloitettiin yhteistoimintalain mukaiset henkilöstöinfot ja -neuvottelut. Rovaniemen kaupungin henkilöstölle pidettiin ensimmäinen info Henkilöstöneuvottelussa heille esiteltiin sairaanhoitopiirin paikallissopimusten piiriin kuuluvia asioita ja henkilöstöetuja sekä edeltävästi luottamusmiesten kanssa keskusteltu henkilöstöliite, joka tulisi sisältymään liikkeenluovutussopimukseen. Rovaniemen kaupungin henkilöstö on tullut tietoiseksi yhdistymisvalmistelusta myös sähköisen kyselyn, yksikkövierailujen ja kaupungin Lanssiin sijoitetun informaatiopaketin välityksellä. Lapin sairaanhoitopiirin henkilökuntainfot pidettiin ja Psykiatrian tulosyksikön yhteistoimintaneuvottelun ajankohdaksi on sovittu Yhdistymistä on käsitelty sairaanhoitopiirin yhteistyöryhmässä Valmistelusta on kerrottu kaikissa työyksiköissä, siitä on keskusteltu tulosalueen ja sairaanhoitopiirin johtoryhmässä ja valmistelusta on tiedotettu sähköisellä materiaalilla Intranetissa. Sairaanhoitopiirin osalta yhdistyminen ei vaikuta palvelussuhteisiin, mutta palvelujen uudistaminen vaikuttaa useimpien työtehtäviin. Henkilöstön lisäksi valmistelun etenemistä on keskusteltu Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunnan ja Lapin sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen kanssa. Psykiatrisen hoidon tulosalueen henkilöstömäärä on 189. Siirtyville työntekijöille/viranhaltijoille perustetaan sairaanhoitopiiriin uudet vakanssit. Uusi kokonaisvakanssimäärä olisi yhteensä lähes 240. Kokonaismäärään kuuluvat sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian 24 työntekijää, joita yhdistyminen ei suoraan koske, sillä kaupungilla lasten mielenterveyspalvelut kuuluvat hallinnollisesti perhepalveluihin, joita ei tässä vaiheessa ole suunniteltu siirtyviksi, eikä lastenpsykiatrialle tule tästä syystä yhdistymisparia. 7

9 Talous ja hankinnat Yhdistymisellä tavoitellaan sekä parempia palveluja että kustannussäästöjä. Niissä sairaanhoitopiireissä, joissa palvelut on yhdistetty, palveluihin pääsee matalalla kynnyksellä ja kaikki työryhmät hoitavat sekä mielenterveys- että päihdeasiakkaita, jonot ovat poistuneet ja kustannukset laskeneet. Eksotessa on tästä jo kuuden vuoden perättäinen näyttö. Sairaalan käyttöä on Eksotessa voitu jatkuvasti vähentää ja asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä hyvin toimiviin avopalveluihin. Vuonna 2015 psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannukset Rovaniemen kaupungille olivat 13,5 m. Tämä sisälsi sekä Lapin sairaanhoitopiirissä tuotetut palvelut että läpilaskutetut ostopalvelut muista sairaanhoitopiireistä (etenkin OYS:sta), valtion mielisairaaloista, joissa hoidetaan ns. kriminaalipotilaita ja alaikäisten erityisen vaativan hoidon yksiköistä. Läpilaskutettu summa oli 1,2 m ja siihen on sairaanhoitopiirin vaikea vaikuttaa. Lisäksi on syytä huomioida, että kuntalaskutuksen oikaisuna palautettiin Rovaniemelle 3,7 m, josta osa tuli psykiatriasta. Kuntakohtaisesti palautuksia ei voitu kohdentaa erikoisaloittain. Hoitokustannusten tasausta maksettiin Rovaniemelle 2 m. 65 kalliista hoitokustannusten tasauksen piirissä olevasta potilaasta 31 oli psykiatrisia. Rovaniemen oman toiminnan nettomenoiksi vuodelle 2016 on arvioitu noin 6,9 m. Tästä aikuisten avohoidon osuus on noin 1,9 m, Nupin osuus noin 0,2 m, päihdehuollon osuus 1,3 m ja asumispalveluiden 3,5 m. Kustannussäästöjen mahdollisuus liittyy laitoshoidon käytön vähentämiseen ja avohoidon toimintojen rationalisointiin ja tehostamiseen. Yhden vuodeosaston vähentämisellä siten, että potilaat ja henkilöstö siirtyvät avohoitoon, on mahdollista päästä noin säästöihin vuositasolla, jonka lisäksi on mahdollista saada noin vuokratuotto vapautuvasta sairaalakerroksesta. Lisäksi säästetään henkilöstön aika- ja matkakustannuksissa välillä Muurola - Rovaniemen keskusta. Avohoidon uudistamisella syntyvät säästöt realisoituvat vähitellen. Avohoidon vahvistuttua on tarkoitus tavoitteellisesti ja suunnitellusti edelleen vähentää psykiatrisen sairaalahoidon käyttöä. Käynnistettävällä mielenterveys- ja päihdepalvelujen päivystyksellä ja selviämis- ja tarkkailupaikkatoiminnalla voidaan vähentää hoitovuorokausia sisätautien osastolla. Sairaanhoitopiiri on osallistunut Rovaniemen kaupungissa meneillään olevaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluiden kilpailutuksen valmisteluun. Ohjausryhmän esitykset Ohjausryhmä päätyi esittämään Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon tulosalueen toiminnan ja hallinnon yhdistymistä lähtien. Toiminnan laajuudesta johtuen aiemmin esillä ollut yhdistymisajankohta ei onnistu. Tulevien palveluiden tuottajaorganisaatio olisi sairaanhoitopiiri. Palveluiden tuottamisen periaatteet ja alustavat palvelukuvaukset on esitetty väliraportissa. Yhdistyminen toteutettaisiin liikkeenluovutussopimuksella, jossa Rovaniemen kaupunki siirtää Lapin sairaanhoitopiirille mielenterveys- ja päihdepalvelut, niiden tuottamiseen kuuluvan henkilöstön, laitteet, erilaiset sopimukset ja palvelukokonaisuuteen kuuluvat muut toiminnat. Liikkeenluovutussopimuksessa sovitaan myös tavoista, joilla järjestämisvastuussa olevan Rovaniemen kaupungin viranhaltijat osallistuvat uuden toiminnan ohjaukseen, valvontaan ja kehittämiseen. 8

10 Yhdistymisen edellyttämät valmistelut tulee voida käynnistää heti, kun yhdistymisestä on päätetty kummankin organisaation toimivaltaisissa toimielimissä. Rovaniemen kaupungin ja sairaanhoitopiirin luottamushenkilöille raportoitaisiin valmistelun etenemisestä ja aikanaan toiminnan käynnistyttyä säännöllisesti palvelujen toteutumisesta. 1 JOHDANTO Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunta ja Lapin sairaanhoitopiirin yhtymähallitus päättivät helmikuussa 2016 aloittaa näiden kahden organisaation mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämisen valmistelun. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on välttämätöntä, jotta voidaan turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut koko Suomessa, myös Lapissa. Tärkeitä tavoitteita ovat terveyserojen kaventuminen, palveluiden saatavuus, oikeudenmukaisuus ja vaikuttavuus sekä kustannusten hallinta. Peruspalveluja halutaan vahvistaa. Kansalaiset toivovat Soteuudistukselta sujuvia palveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden perus- ja erityistasot on haluttu koko maassa yhdistää eli integroida toimiviksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi, yhden maakunnallisen järjestäjän alle. Tukea ja palveluja tulee tulevaisuudessa tarjota asiakkaan tarpeiden mukaisesti, jatkossa kunnan ja sairaanhoitopiirin, tai sosiaali- ja terveydenhuollon välistä raja-aitaa ei enää olisi. Kansallisen Sote-uudistuksen edellä kuvatut keskeiset periaatteet sopivat hyvin mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistamisen perustaksi. Varhainen tuki ja hoito ovat avainasemassa mielenterveys- ja päihdeongelmien kroonistumisen ehkäisyssä. Palvelujen vaikuttavuus on yleensä sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa tarpeisiin pystytään vastaamaan. Peruspalveluja on tarpeen tarjota matalla kynnyksellä. Vaikuttavuus ja tehokkuus edellyttävät sitä, että jokaiselle ihmiselle annetaan juuri sitä palvelua ja hoitoa, joka on tutkitusti todettu olevan hänen ongelmaansa vaikuttava. Oikein valitulla ja oikeaaikaisella palvelulla ja hoidolla säästytään tarpeettomalta inhimilliseltä kärsimykseltä ja resurssien tuhlaukselta. Vanhoista vaikuttamattomista käytänteistä ja hoidoista luovutaan. Uudet teknologiat otetaan entistä laajemmin käyttöön. Etäpalveluilla ja -hoidoilla on Lapin oloissa erityinen merkitys. Palvelut on järjestettävä ensisijaisesti avopalveluina. Palveluneuvonta vaatii kehittämistä, prosesseja on selkiytettävä, matalan kynnyksen palelujen saatavuutta tulee edelleen parantaa. Päivystyksellisiä mielenterveys- ja päihdepalveluja tulee tarjota yhteispäivystyksen yhteydessä. Samaan yhteyteen tarvitaan selviämisasematoimintaa, joka vielä Rovaniemeltä puuttuu. Pitempään sairastaneiden mielenterveys- ja päihdepotilaiden kohdalla omassa kodissa asumisen tulee olla päätavoite. Psyykkisesti sairaalla tulee olla yhtäläinen oikeus kotisairaanhoitoon, kotiapuun ja kotona tehtäviin muutostöihin, kuin heillä, joiden toimintakyvyn laskun aiheuttaa fyysinen sairaus. Tarvitaan monenlaista ja yksilöllistä asumisen tukea. Palveluasuminen on irtaantunut palvelujärjestelmästä, se ei ole riittävän tavoitteellista ja kuntouttavaa, mikä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Tarvitaan myös mielekästä tekemistä sekä monenlaista ryhmä- ja työtoimintaa. Psykiatrinen hoito on Lapin sairaanhoitopiirissä edelleen laitospainotteista hoitosuosituksiin ja kansallisiin keskiarvoihin verrattuna. Tämä siitä huolimatta, että avohoitoa on tehostettu ja sairaalapaikkojen lukumäärää vuosien varrella vahvasti vähennetty sekä aikuisten että alaikäisten hoidossa. Lai- 9

11 tospainotteisuus johtaa korkeampiin kokonaiskustannuksiin ja tutkimusten mukaan heikompaan vaikuttavuuteen kuin ensisijaisesti avohoitona toteutettu toiminta. Lapin sairaanhoitopiirin ja Rovaniemen kaupungin mielenterveystyön ja päihdehuollon välistä yhteistyötä on vuosien ajan pyritty tiivistämään ja selkiyttämään. Organisaatioiden välisen rajan aiheuttamat ongelmat on tiedostettu ja niitä on pyritty ratkaisemaan, mutta tässä on onnistuttu vain osittain. Rovaniemen kaupungin ja sairaanhoitopiirin mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhdistymisestä on keskusteltu pitkän. Vuonna 2009 valmistui Teknillisen korkeakoulun HEMA instituutin selvitys Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen, jossa tarkastelunäkökulmat olivat sekä toiminnallisia että taloudellisia. Siitä lähtien on käyty viranhaltijatasolla säännöllistä keskustelua kaupungin ja sairaanhoitopiirin mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhdistämisestä. Vuonna 2015 toteutettiin Nordic Healthcare Groupin (NHG) tuella työpajat, joissa tarkasteltiin sekä mielenterveys- ja päihdetyötä että näiden asiakasryhmien asumispalveluja. Vähitellen saavutettiin yksimielisyys esittää palvelujen alueellista yhdistymistä. Vaikka yhdistymisvalmistelu koskee alkuvaiheessa Rovaniemen kaupunkia ja sairaanhoitopiiriä, läpi valmistelun otetaan huomioon sairaanhoitopiirin kaikki jäsenkunnat, Lapin maakunnan alue ja Sote-uudistus. Rovaniemen ulkopuolisten kuntien olosuhteet ja palvelujärjestelmään liittyvät tarpeet ovat kuitenkin erilaisia kuin Rovaniemellä, mistä syystä on perusteltua vaiheistaa uudistus. Sairaanhoitopiiri tulisi yhdistettyjen palvelujen tuottajaorganisaatioksi, koska ei ole tarkoituksenmukaista, että Rovaniemen kaupunki ottaisi vastuulleen nykyistä enemmän erikoissairaanhoitoa ja koska sairaanhoitopiiri tuottaa erikoissairaanhoidon ja päihdehuoltoa yhdenvertaisesti kaikille 15 jäsenkunnalleen. Järjestämisvastuu säilyy Rovaniemen kaupungilla. Rovaniemi toteuttaisi järjestämisvastuutaan mielenterveys- ja päihdepalveluissa antamalla ne sairaanhoitopiirin toteutettaviksi. Nyt esitettävä suunnitelma pohjaa kansallisiin suosituksiin, aiempiin selvityksiin ja kokemuksiin sekä valmistelutyön aikana saatuun tietoon. 2 TOIMEKSIANTO JA VALMISTELUN ORGANISOINTI 2.1 Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunta päätti , että kaupungin perusturvapalvelut ja Lapin sairaanhoitopiiri käynnistävät mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja psykiatrian tulosalueen toiminnan ja hallinnon yhdistymistä koskevan valmistelun. Lisäksi perusturvalautakunta päätti valtuuttaa toimialajohtaja Markus Hemmilän nimeämään kaupungin edustajat sairaanhoitopiirin kanssa käytäviin neuvotteluihin ja yhdistymistä suunnittelevaan valmistelutyöryhmään. Päätös liitteenä. (liite1) 2.2 Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin sairaanhoitopiirin yhtymähallitus päätti , että Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian ja Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden toiminnan ja hallinnon yhdistymistä koskeva valmistelu käynnistetään yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa. Yhtymähallituksen 10

12 päätöksen mukaisesti valmistelusta raportoidaan hallitukselle toukokuussa Tavoitteena on aloittaa toiminta uudella mallilla vuoden 2017 alusta tai mahdollisuuksien mukaan jo aikaisemmin. Sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen päätöksen esittelyosuudessa todetaan, että yhdistämisessä huomioidaan myös muiden sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tarvitsemat psykiatrian palvelut ja ratkaisulla tuetaan muiden mielenterveyspalveluiden mahdollisuuksia yhdistyä samaan kokonaisuuteen myöhemmin. Päätös liitteenä. (liite2) 2.3 Valmistelun organisointi Hallinnollinen valmisteluvaihe käynnistyi maaliskuun 2016 alussa ja se jaettiin kahteen vaiheeseen. Ensimmäisen, ns. hallinnollisen vaiheen, tavoitteena on tuottaa toukokuussa 2016 kokoontuville kaupungin perusturvalautakunnalle ja sairaanhoitopiirin yhtymähallitukselle väliraportti ja perusteluja, joiden pohjalta mahdollistuu yhdistymistä koskeva päätöksenteko. Varsinainen yhdistymispäätös kuuluu kesäkuussa 2016 kokoontuville Rovaniemen kaupunginvaltuustolle ja sairaanhoitopiirin yhtymävaltuustolle. Mikäli yhdistyminen päätetään toteuttaa, valmistelu siirtyy toiseen vaiheeseen. Sen kuluessa hiotaan uudet palveluprosessit tuotetasolle ja toteutetaan väliraportissa esitellyt välttämättömät henkilöstön siirtoon, talouteen, koulutukseen, tietohallintoon ja lukuisiin muihin tukipalveluihin liittyvät valmistelevat toimenpiteet. Yhdistyminen toteutetaan liikkeenluovutussopimuksella, jossa Rovaniemen kaupunki siirtää Lapin sairaanhoitopiirille mielenterveys- ja päihdepalvelut, niiden tuottamiseen kuuluvan henkilöstön, laitteet, erilaiset sopimukset ja palvelukokonaisuuteen kuuluvat muut toiminnat. Toisen vaiheen aikana valmistellaan loppuun myös palveluja mahdollisimman hyvin tukeva uuden palveluyksikön hallinto. Uusi malli on valmis käynnistettäväksi noin kuuden kuukauden kuluttua päätöksestä. 2.4 Ohjausryhmä ja projektiryhmä Valmisteluhankkeelle on nimetty ohjausryhmä, jonka toimikausi on Ohjausryhmässä ovat laajasti edustettuina palvelujen tuottamiseen osallistuvien henkilöstöryhmien luottamusmiehet. Ohjausryhmä kokoontui valmisteluvaiheen aikana kolme kertaa, minkä lisäksi oli yksi sähköpostikokous. Ohjausryhmä antaa hallinnollisesta valmisteluvaiheesta väliraportin ja toimikautensa päättyessä loppuraportin. Ohjausryhmään kuuluvat seuraavat jäsenet: Alaräisänen Antti, ylilääkäri, yleissairaalapsykiatria, LSHP Erholtz Johanna, ylihoitaja, va. tulosaluejohtaja, LSHP Hemmilä Markus, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki, ohjausryhmän vpj Häikiö Mikko, kehittämispäällikkö, LSHP Kainulainen-Liiti Tarja, hallintoylihoitaja, LSHP Kusmin Elisa, talousjohtaja, LSHP Kuusela Kaisa, palvelualuepäällikkö, Rovaniemen kaupunki Liinamaa Riitta, palveluesimies, Rovaniemen kaupunki Mattila Jukka, johtajaylilääkäri, LSHP, ohjausryhmän pj Palo Miia, projektinjohtaja, LSHP Reponen Paula, hallintoylilääkäri, Rovaniemen kaupunki Ruokamo Miikka, lakimies, Rovaniemen kaupunki Salomaa Eva, ylilääkäri, LSHP 11

13 Sarala Arto, talouspäällikkö, sosiaali- ja terveyspalvelut, Rovaniemen kaupunki Tolonen Vesa-Matti, tietohallintojohtaja, LSHP Urponen Ville, henkilöstöpäällikkö, Rovaniemen kaupunki Ylläsjärvi Ulla, johtava lääkäri, Kolari Hiltunen Seija, Jukon edustaja Hyyppä Mervi, Tehyn edustaja Jäntti Seija, Jytyn edustaja Mommo Raija, Superin edustaja Rintala Sini, Jukon edustaja Suoraniemi Terhi, JHL:n edustaja Syväjärvi Jouni, Tehyn edustaja Valmisteluhankkeelle on nimetty hallinnollista valmisteluvaihetta varten ajalle projektiryhmä. Mikäli yhdistyminen päätetään toteuttaa, projektiryhmän toimikautta on syytä jatkaa. Projektiryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Koordinointi: Erholtz Johanna, ylihoitaja, vs. tulosaluejohtaja, LSHP Kuusela Kaisa, palvelualuepäällikkö, Rovaniemen kaupunki Reponen Paula, hallintoylilääkäri, Rovaniemen kaupunki Salomaa Eva, ylilääkäri LSHP, pj Sisältöasiantuntijuus: Alaräisänen Antti, ylilääkäri, LSHP, vpj Jokela Niina, vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki Kangas Mirja, palvelualuepäällikkö, Rovaniemen kaupunki Liinamaa Riitta, palveluesimies, Rovaniemen kaupunki Maununiemi Lea, vs. osastonhoitaja, LSHP Moilanen Kari, ylilääkäri, LSHP Niemelä Solja, ylilääkäri, professori, LSHP Sarajärvi Johanna, sairaanhoitaja, Rovaniemen kaupunki Valve Sirkku, vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki Virtanen Matti, päihdeklinikan johtaja, LSHP Puolakka Katja, projektisihteeri, LSHP 3 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSONGELMIEN ESIINTYVYYS ROVANIEMELLÄ JA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian palvelujärjestelmää arvioineessa TAPPO-raportissa (Alho ym. 2009) arvioitiin, että mielenterveysongelmista kärsii arviolta 4 5 % lappilaisesta väestöstä. Hoitoa tarvitsevien määräksi tuolloin arvioitiin noin lappilaista eli noin 500 potilasta asukasta 12

14 kohti. Koko Lapin alueella suurinta osa mielenterveys- ja päihdepalveluita tarvitsevista hoidetaan perusterveydenhuollossa. Psykoosisairaudet Väestötutkimusten mukaan Lapin alueella esiintyy muuta maata enemmän psykoosisairauksia: elinaikaisesiintyvyys skitsofrenian osalta on 1.9 %, minkä tahansa psykoosisairauden vastaava luku on 4.6 %. Vastaavat valtakunnalliset arviot ovat 0.9 % ja 3.5 % (Perälä ym. 2007). Kelan tilastojen mukaan psykoosilääkkeiden erityiskorvattavuus vuotiailla on samaa tasoa kuin valtakunnallisesti (Koko maa 1.7 %, LSPH 1.8 %, Rovaniemi 1.4 %). ( Masennus Kelan korvaustilastojen mukaan Lapissa vuotiaat käyttävät masennuslääkkeitä vähemmän kuin valtakunnallisesti (Koko maa 89/ , LSPH 76/ , Rovaniemi 83/ ). Ero selittyy sekä LSHP:n alueen erityispiirteillä että Rovaniemellä miesten vähäisemmällä mielialalääkityksen käytöllä suhteessa valtakunnalliseen tasoon. ( Itsemurhat Vuonna 2013 itsemurhien esiintyvyys Lapin läänissä 20.8/ asukasta (koko maa 16.3/ ). Lappilaisilla miehillä itsemurhaluvut ovat korkeampia verrattuna valtakunnalliseen tasoon (Lappi 34.9 vs. koko maa 24.9). Lappilaisten naisten suhdeluku sen sijaan on valtakunnallista tasoa (Lappi 6.6. vs. koko maa 6.9). Itsemurha on yleisin vuotiaiden miesten kuolinsyy ja tässä ikäryhmässä tehdään suhteessa eniten itsemurhia verrattuna muihin väestöryhmiin. Lappilaisten nuorten miesten itsemurhat ovat huomattavan yleisiä valtakunnalliseen tasoon verraten (Lappi 54.9 vs koko maa 33.9). Myös yli 65-vuotiaat miehet tekevät enemmän itsemurhia verrattuna muuhun väestöön (Lappi 43.2 vs. koko maa 31.3). ( Suomalaisessa tutkimuksessa (Pirkola ym. 2009) osoitettiin, että kuntatasolla hyvin toimivat mielenterveyspalvelut, erityisesti avohoitoon panostaminen, vähentävät itsemurhia. Päihdeongelmat AUDIT-C kyselyllä arvioiden lappilaisilla työikäisillä miehillä esiintyy alkoholin liikakulutusta jonkin verran enemmän kuin valtakunnallisesti: 48 % lappilaisista vuotiaista miehistä on vähintäänkin alkoholin riskikuluttajia (koko maa 43 %). Liikaa alkoholia käyttää arviolta joka neljäs lappilainen nainen, vastaten valtakunnallista tasoa. ( Nuorten päihteiden käyttö LSHP:n alueella sekä Rovaniemellä on keskimäärin samaa tasoa kuin valtakunnallisesti. Säännöllistä humalajuomista esiintyy 12 % yläasteikäisistä, 18 % lukiolaisista ja 33 % ammattikoululaisista. Kouluterveyskyselyn mukaan LSHP:n alueella vuonna 2014 on huumeita kokeillut yläasteikäisistä tytöistä 5.6 % ja pojista 8.9 % (Rovaniemi 7.7 % / 6.3 %). Lappilaisista lukiolaisista noin 10 % ja ammattikoululaisista noin 20 % on kokeillut huumeita elinaikanaan. Kouluterveyskyselyn mukaan lappilaiset tytöt raportoivat valtakunnalliseen tasoon verrattuna hieman enemmän läheisen ihmisen alkoholiongelman aiheuttaneen ongelmia (20 % vs. 17 %). ( Syrjäytymistä ja varhaisempaa eläköitymistä ennakoi vuotiaiden jääminen koulutuksen ulkopuolelle. Vuonna 2014 Rovaniemen ja Lapin sairaanhoitopiirin alueella koulutuksen ulkopuolelle jäi 6-7 % nuorista aikuisista vastaten valtakunnallista tasoa. ( Suonensisäisesti huumeita käyttäviä (amfetamiini ja opioidit) arvioidaan olevan Pohjois-Suomen alueella (Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi) yhteensä , joista opioidien käyttäjiä arviolta Opioidien käyttäjien väestöosuus on arviolta 0.25 % %. (Ollgren ym. 2014). Alueellisen 13

15 opioidikorvaushoidon tarpeen arvioimiseksi Lapin väestömäärään suhteutettuna alueella on arviolta opioidienkäyttäjää, joista suurin osa (arviolta henkilöä) on rovaniemeläisiä. 4 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN NYKYTILA Rovaniemen kaupungin nykytilaan kuvatut toiminnat on tarkoitus siirtää sairaanhoitopiirille. Siirtyviä ovat Mielenterveysyksikkö sisältäen Mieli-, Kuntoutus- ja Psykoterapiatiimin, Nuorten mielenterveyspalvelupiste Nuppi, A-klinikka, psykiatriset ryhmäkodit Toivonkoti, Varpukoti ja Ounaspuiston ryhmäkoti. Siirtyviä työntekijöitä/viranhaltijoita on noin viisikymmentä. Palveluasumisen ostopalvelusopimukset on tarkoitus siirtää, koska palveluasumisen tulee jatkossa kuulua kiinteästi kuntouttavaan kokonaisuuteen. KUVIO Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut Palvelut Rovaniemen kaupungin järjestämät julkiset mielenterveyspalvelut ovat maksutonta mielenterveyden edistämistä, toiminta- ja työkyvyn ylläpitoa sekä tarvittavan kuntoutuksen järjestämistä. Pääsääntöisesti palveluihin ei tarvitse lähetettä. Kaupungin omassa toimipisteessä järjestetään myös nuorten psykiatrista avopalvelua. 14

16 Päihdepalvelut ovat julkista palvelua, joka on tarkoitettu kaikille kaupunkilaisille, joille alkoholin tai muiden päihteiden käyttö on muodostunut ongelmaksi. Apua saa myös peliongelmiin. Palveluihin ei tarvitse lähetettä opioidiriippuvaisten korvaushoitoa lukuun ottamatta. Päihdepalvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Toiminnan volyymi Vuonna 2015 Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoitoyksiköissä kirjattiin suoritteita yhteensä kappaletta. Asumispalveluyksiköissä puolestaan kirjattiin samana aikana yhteensä asumispäivää. Henkilökuntarakenne ja määrä Psykiatrin virkoja on yhteensä 3. Tällä hetkellä psykiatrit ovat ostopalvelulääkäreitä. A-klinikan psykiatrin virassa on tällä hetkellä 60 % virkasuhteinen yleislääkäri ja 40 % päihdepsykiatri ostopalveluna. Muu henkilökunta koostuu seuraavasti: 2 vastaavaa hoitajaa 27 sairaanhoitajaa 4 psykologia, joista yksi toimi vapaana 4 sosiaalityöntekijää 3 lähihoitajaa 2 ohjaajaa 1 mielenterveyshoitaja 1 hoitaja 1 kuntoutusohjaaja 1 toimistosihteeri 1 osastonsihteeri Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluesimies vastaa mielenterveysyksikön, nuorten mielenterveyspalvelupiste Nupin, A-klinikan sekä psykiatristen ryhmäkotien toiminnasta. Tilat Mielenterveys- ja päihdepalvelut sijaitsevat Rovaniemen kaupungissa useassa eri toimipisteessä, joidenkin toimipisteiden toiminta on jakautunut useampiin tiloihin. Osa toiminnasta toteutuu kaupungin/tilaliikelaitoksen omistamissa tiloissa, osa vuokratiloissa Mielenterveysyksikkö Mielenterveysyksikköön kuuluvat Mieli- ja Kuntoutustiimi sekä Psykoterapeuttinen tiimi. Tiimien asiakkaat ovat 22 vuotta täyttäneitä Rovaniemen kaupunkilaisia. Mielitiimi Palvelut Mielitiimi tuottaa aikuisväestölle matalan kynnyksen palvelua ajanvarauksella arkipäivisin. Palvelu voi olla lyhytterapeuttisella, ratkaisukeskeisellä otteella annettavaa apua ja/tai palveluohjausta ja neu- 15

17 vontaa. Hoitosuhteen aikana asiakastapaamisia on 1-5 ja ne toteutuvat joko Mielitiimin tiloissa, asiakkaan kotona tai esim. muun viranomaisverkoston tiloissa. Lisäksi Mielitiimissä toimii ajanvaraus- ja neuvontapuhelin arkisin maanantaista perjantaihin klo 8:30 11:00 ja maanantaista torstaihin myös klo 13:00 14:00. Ajanvaraus Mielitiimiin tehdään soittamalla em. puhelimeen, muita tuloväyliä ovat sisäiset sähköiset viestinkulkukanavat ja lähetteet. Sisäisiä sähköisiä viestinkulkukanavia ovat mm. Effica- ja Lync-viestijärjestelmät, joiden kautta terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö voi ottaa yhteyttä työpari- tai konsultaatiopyynnön tiimoilta tai tehdä yhteydenottopyynnön, jolloin tiimistä ollaan yhteydessä joko asiakkaaseen tai lähettäjätahoon. Lähetteellä Mielitiimiin ohjautuvat potilaat, joista on tehty lähete Mielenterveysyksikköön, ja jotka palveluesimies ohjaa tarvittaessa tarkempaan ja nopeampaan selvittelyyn Mielitiimiin. Mielitiimissä toimii viiden pisteen korva-akupunktioryhmä tukea antavana hoitomuotona kerran viikossa. Toiminnan volyymi Vuonna 2015 asiakas- ja kotikäyntejä oli yhteensä kpl ja asiakkaita 663 henkilöä. Puhelinkontakteja oli kpl ja tässä asiakkaita 976 kpl. Yhteensä suoritteita vuonna 2015 kirjattiin Mielitiimissä kpl ja asiakkaita kpl. Keskeiset yhteistyötahot Mielitiimin keskeisimpiä yhteistyötahoja on useita. Terveyskeskusyhteistyöhön on nimetyt hoitajat kuhunkin 6 terveyskeskustiimiin, joissa Mielitiimin hoitajat työskentelevät työpareina lääkäreiden ja hoitajien kanssa. Terveyskeskuslääkäreitä Mielitiimi käyttää vuositasolla vähintään kerran päivässä. Rovaniemen kaupungin sosiaalipalvelukeskuksen lastensuojelu, aikuissosiaalityö sekä Työvoiman palvelukeskus käyttävät Mielitiimiä konsultatiivisesti ja työparina. Yhteistyö A-klinikan kanssa on jatkuvaa, samoin opiskelijaterveydenhuollon, perheneuvolan ja Perheasiain neuvottelukeskuksen, kotihoidon, kotisairaanhoidon sekä kolmannelta sektorilta varsinkin Ensi- ja turvakodin, Turvasen ja Rikosuhripäivystyksen kanssa. Henkilökuntarakenne ja määrä Mielitiimissä toimii 7 psykiatrista sairaanhoitajaa, joista yksi on perhepsykoterapeutti. Yksi sairaanhoitajista toimii myös vastaavana sairaanhoitajana. Lisäksi Mielitiimissä toimii yksi psykiatrinen sairaanhoitaja yhden päivän viikossa. Lisäksi Mielitiimin alaisuuteen kuuluu Perhepalvelukeskuksessa työskentelevä neuvolan psykiatrinen sairaanhoitaja. Tilat Mielitiimi toimii Rovaniemen kaupungin/tilaliikelaitoksen omistamassa kiinteistössä, osoitteessa Rovakatu 2. Mielitiimin käytössä on rakennuksen toisessa kerroksessa 5 terapiahuonetta, ryhmähuone ja A-klinikan kanssa yhteisessä käytössä olevat neuvotteluhuone, kahvio ja wc-tilat. Rovakatu 2:n kolmannessa kerroksessa Mielitiimin käytössä on 3 terapiahuonetta ja wc-tilat. Henkilökunnan sosiaalitiloja yksikössä ei ole lainkaan, tarvittaessa sosiaalitilat on varattu viereisestä rakennuksesta. Yhteensä Mielitiimin käytössä on 183,2 m². Vuokra tilasta on kuukaudessa. Mielitiimi/Neuvolan psykiatrinen sairaanhoitaja 16

18 Palvelut Mielitiimin alaisuudessa toimiva neuvolan psykiatrinen sairaanhoitaja tuottaa palveluja perheille, joissa on vähintään yksi alle 2-vuotias lapsi. Työ on ennalta ehkäisevää ja haasteisiin pyritään puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa. Tapaamiskertoja on 1 5 ja tarvittaessa perhe ohjataan muiden palveluiden piiriin, esimerkiksi Mielenterveysyksikön Psykoterapiatiimiin tai Perheneuvolaan. Palveluiden piiriin tullaan lähetteellä, eniten lähetteitä tulee äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajilta. Neuvolan psykiatrinen sairaanhoitaja käy säännöllisesti muutaman viikon välein Rovaniemen alueen eri äitiys- ja lastenneuvoloissa konsultaatiokäynneillä, osallistuu kerran viikossa ennalta ehkäisevän perhetyön kanssa konsultaatiotapaamiseen ja osallistuu Rovaniemen kaupungin perhetyön Majakkaryhmään. Toiminnan volyymi Neuvolan psykiatrisella sairaanhoitajalla on konsultaatiokäyntejä viikossa 2-4 ja asiakastapaamisia päivittäin 3 5, suoritteet sisältyvät Mielitiimin suoritteisiin. Keskeiset yhteistyötahot Tärkeimmät yhteistyötahot ovat äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajat, ennalta ehkäisevä perhetyö, neuvola- ja tiimilääkärit, Psykoterapeuttinen tiimi ja psykiatripalvelut asiakastyöryhmässä. Tilat Neuvolan psykiatrisen sairaanhoitajan toimipaikka sijaitsee Perhepalvelukeskuksessa, osoitteessa Korkalonkatu 4 ja hänellä on käytössään yksi huone. Kiinteistön omistaa Rovaniemen kaupunki/tilaliikelaitos. Psykoterapeuttinen tiimi Palvelut Psykoterapeuttisessa tiimissä työskennellään psykoterapeuttisella työotteella, dialogisuus ja avoin vuorovaikutus huomioiden. Työskentely on yksilö- ja työparityöskentelyä, kotikäyntejä, perhetapaamisia ja verkostopalavereita. Lisäksi Psykoterapeuttisessa tiimissä tehdään työ- ja toimintakyvyn psykiatrisia ja neuropsykiatrisia arviointeja ja lausuntoja, psykologisia ja neuropsykologisia tutkimuksia, lääkehoitoa ja siihen liittyviä reseptien uusintoja. Lisäksi Psykoterapeuttinen tiimi vetää kerran viikossa korva-akupunktioryhmää. Suurin osa asiakkaista tulee Mielitiimin kautta, lähetteitä tulee myös terveyskeskuslääkäreiltä, työterveyshuolloista, erikoissairaanhoidosta ja yksityislääkäreiltä. Toiminnan volyymi Vuonna 2015 Psykoterapeuttisessa tiimissä toteutettiin asiakas- ja kotikäyntiä 684 asiakkaalle. Puhelinkontakteja samana aikana oli kappaletta 425 asiakkaalle. Yhteensä vuonna 2015 Psykoterapeuttisessa tiimissä kirjattiin suoritteita kappaletta ja 796 asiakasta. Tämän lisäksi reseptien uusintoja on noin 100 viikossa ja terveyskeskuslääkäreiden konsultaatioita on enintään 5 viikossa. Yhteensä Mielenterveysyksikössä (Psykoterapeuttinen tiimi ja Kuntoutustiimi) tehdään noin 40 psykiatrin lausuntoa kuukaudessa. 17

19 Psykoterapeuttisen tiimin työntekijöillä on pääsääntöisesti meneillään asiakasprosessia koko ajan ja yhteensä koko tiimissä on noin 330 asiakasta erityyppisissä prosesseissa. Psykoterapeuttisen tiimin jonossa on keskimäärin asiakasta ja jonotusaika on kuukaudesta kahteen ajankohdasta riippuen. Uusia asiakkuuksia tiimin asiakastyöryhmässä käsitellään viikoittain noin 6-8. Keskeiset yhteistyötahot Psykoterapeuttisen tiimin yhteistyökumppaneita kolmannelta sektorilta ovat muun muassa Balanssi, Turvanen, Jokkatupa, Neuvokas, Klubitalo Roihula sekä Ensi- ja turvakoti. Muita yhteistyökumppaneita ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, erikoissairaanhoito, työterveyshuollot, Te-keskus ja seurakunta. Henkilökuntarakenne ja määrä Psykoterapeuttisessa tiimissä työskentelee 7½ sairaanhoitajaa, joista yksi toimii sekä Psykoterapeuttisen että Kuntoutustiimin vastaavana sairaanhoitajana. Tämän lisäksi tiimissä työskentelee 1½ sosiaalityöntekijää ja 2 psykologia. Tilat Psykoterapeuttinen tiimi ja Kuntoutustiimi toimivat yhteisissä, Suomen Terveystalolta vuokratuissa tiloissa osoitteessa Urheilukatu 5 7, 2. kerros. Tilat muodostuvat 20 vastaanottohuoneesta ja ryhmähuoneesta, neliöitä niissä on yhteensä 585 m². Vuokra on 7 652,50 kuukaudessa. Tilojen vuokrasopimus on voimassa saakka. Kuntoutustiimi Palvelut Kuntoutustiimi tuottaa palvelua, jolla pyritään edistämään ja ylläpitämään asiakkaan toimintakykyä niin, että asiakas pystyy hallitsemaan oman arkensa asiat. Työ toteutetaan yksilö- ja työparityöskentelynä ja siihen sisältyy aina kotikäynti asiakkaan luona. Työskentelyyn kuuluu muun muassa psykoedukaatio, terapeuttiset menetelmät ja sosiaalinen kuntoutus. Lisäksi Kuntoutustiimissä tehdään työ- ja toimintakyvyn psykiatrisia ja neuropsykiatrisia arviointeja ja lausuntoja, psykologisia ja neuropsykologisia tutkimuksia, terveyskeskuslääkäreiden konsultaatioita sekä lääkehoitoa ja siihen liittyviä reseptien uusintoja. Korva-akupunktioryhmä kokoontuu kerran viikossa myös Kuntoutustiimissä. Kuntoutustiimin palveluihin kuuluvat myös seuraavat toiminnot: Kotikuntoutus Kotikuntoutus on tarkoitettu vuotiaille henkilöille, jotka eivät kykene psyykkisen sairautensa tai muun asian vuoksi käyttämään muuta mielenterveysyksikön mielenterveyspalvelua. Toiminnan tarkoituksena on tukea asiakkaan kotona selviytymistä opastaen ja ohjaten. Kotikuntoutuksessa on tällä hetkellä noin 40 asiakkuutta. Mippi Mippi on yli 22-vuotiaille suunniteltu, kuntoutussuunnitelmaan perustuva Walk in mielenterveyspalvelu jo pitkään sairastaneille, kotona pärjääville mielenterveyskuntoutujille, joilla on psyykenlääkitys ja joiden psyykkinen vointi on vakaa. Mippi toimii kaksi kertaa viikossa, kahden tunnin vastaanottona ja tunnin puhelinneuvontana molempina kertoina. Mipistä asiakas saa ohjausta ja neuvontaa, myös reseptien uusiminen onnistuu sitä kautta. Mipin hoitajilla on mahdollisuus tarvittaessa konsul- 18

20 toida lääkäriä. Jos asiakkaan elämä kriisiytyy, Mipin kautta asiakas saa tarvittaessa yksilöaikoja tilanteen/arjen vakauttamiseksi. Mipin asiakkuudessa on tällä hetkellä noin 120 henkilöä. Klotsapiiniryhmä Klotsapiiniryhmä on yli 22-vuotiaille klotsapiinilääkitystä käyttäville asiakkaille tarkoitettu ryhmämuotoinen vastaanotto, jota pitävät terveyskeskuslääkäri ja mielenterveysyksikön sairaanhoitaja. Ryhmät kokoontuvat 4 viikon välein ja edeltävästi ryhmään osallistujat ovat käyneet klotsapiiniturvakokeissa. Ryhmässä huomioidaan erityisesti asiakkaiden somaattisen voinnin ylläpito ja edistäminen. Mikäli asiakkaan elämä kriisiytyy, Klotsapiiniryhmän kautta asiakkaalle järjestetään tarvittaessa yksilöaikoja tilanteen/arjen vakauttamiseksi. Klotsapiiniryhmissä käy tällä hetkellä 35 henkilöä. SAS-toiminta SAS-toiminta on asumispalveluiden koordinointia. Siihen kuuluvat kuntoutussuunnitelmien tarkistus ja niiden arviointi sekä asumispalvelupäätösten tekeminen. SAS-toiminnan kautta järjestetään myös kuntouttavat hoitojaksot. SAS-toiminnan piirissä on tällä hetkellä noin 125 henkilöä. Toiminnan volyymi Vuonna 2015 Kuntoutustiimissä toteutettiin koti-, työpaikka- ja asiakaskäyntejä yhteensä kappaletta 740 asiakkaalle. Puhelinkontakteja vuoden aikana oli kappaletta, asiakkaita 422. Yhteensä vuonna 2015 suoritteita Kuntoutustiimissä kirjattiin kappaletta ja asiakkuuksia 757. Keskeiset yhteistyötahot Keskeisiä Kuntoutustiimin yhteistyökumppaneita ovat erikoissairaanhoito, kotisairaanhoito, aikuissosiaalityö, terveyskeskustiimit sekä TE-keskus. Kolmannen sektorin toimijoista tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Turvanen, Jokkatupa, Ksakki, Eduro, Roihula ja Balanssi ry. Henkilökuntarakenne ja määrä Kuntoutustiimissä työskentelee 3½ sairaanhoitajaa, joista yksi toimii vastaavana sairaanhoitajana sekä Kuntoutus- että Psykoterapeuttisessa tiimissä. Tämän lisäksi tiimissä työskentelee 1 mielenterveyshoitaja, 2 lähihoitajaa (joista toinen on myös perhepsykoterapeutti) ja ½ kuntoutussosiaalityöntekijä. Tilat Kuntoutustiimi ja Psykoterapeuttinen tiimi toimivat yhteisissä, Suomen Terveystalolta vuokratuissa tiloissa osoitteessa Urheilukatu 5 7, 2. kerros. Tilat muodostuvat 20 vastaanottohuoneesta ja ryhmähuoneesta, neliöitä niissä on yhteensä 585 m². Vuokra on 7 652,50 kuukaudessa. Tilojen vuokrasopimus on voimassa saakka Nuorten mielenterveyspalvelut, Nuppi Palvelut Nuorten mielenterveyspalveluiden toimipiste Nuppi tuottaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita vuotiaille nuorille. Palveluihin kuuluu nuorten ongelmien kartoitusta ja selvittelyä, sekä mahdollisen jatkohoidon suunnittelua ja järjestämistä. Nupin palveluihin ei tarvitse lähetettä. 19

21 Toiminnan volyymi Nupissa toteutui asiakas- ja kotikäyntiä 309 asiakkaalle vuonna Samana aikana puhelinkontakteja oli 542 kappaletta 237 asiakkaalle. Yhteensä vuonna 2015 Nupin suoritteita kirjattiin kappaletta 389 asiakkaalle. Vuonna 2015 Nupin henkilökuntamäärä oli pienempi kuin se on tällä hetkellä, joten tilastoja ei voi suoraan verrata nykytilaan. Nupin asiakaspalaverissa käsitellään viikoittain uusia asiakkuuksia keskimäärin 6 10 kappaletta. Jonotusaika Nuppiin on tällä hetkellä noin kuukausi. Keskeiset yhteistyötahot Nuorten mielenterveyspalveluiden tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat opiskeluterveydenhuolto, koulut ja niiden oppilashuoltotyöryhmät, kouluterveydenhoitajat, Klubitalo Roihula, Ohjaamo sekä etsivä nuorisotyö. Henkilökuntarakenne ja määrä Nupissa työskentelee 2 sairaanhoitajaa, joista toinen toimii myös vastaavana hoitajana, 1 kuntoutusohjaaja sekä 2 psykologia. Tilat Nuorten mielenterveyspalveluiden toimipiste Nuppi toimii vuokratiloissa osoitteessa Pohjolankatu 2, 1. kerroksessa. Huoneita Nupilla on 4, muut tilat ovat yhteiset samoissa tiloissa toimivan opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Tilat on vuokrattu Rovaniemen Pienteollisuustalo Oy:ltä ja vuokra on noin kuukaudessa A-klinikka A-klinikka palvelee erilaisista päihdeongelmista ja riippuvuusongelmista kärsiviä sekä heidän läheisiään. Asiakas saa apua alkoholin liikakäyttöön, lääkevieroituksiin, huumeiden käyttöön, sekakäytön ongelmiin ja toiminnallisen riippuvuuden rahapelaamisen ongelmiin. A-klinikalla toteutetaan myös opioidiriippuvaisten korvaushoitoa. A-klinikka palvelee 25 vuotta täyttäneitä rovaniemeläisiä. A-klinikan hoitoon hakeutuminen on joustavaa ja työtä tehdään matalan kynnyksen periaatteella. A- klinikalle ei tarvita erillistä lähetettä, lukuun ottamatta opioidiriippuvaisten korvaushoitoa. Palveluja tarjotaan kaupungin ulkopuolisille kunnille laskutussopimuksella. Palvelut Ajanvaraus- ja neuvontapuhelin Ajanvaraus- ja neuvontapuhelin toimii maanantaista torstaihin klo 8:30 11:00 ja perjantaisin klo 8:30 10:00 ja sen tehtävänä on antaa palveluohjausta ja neuvontaa päihde- ja riippuvuusongelmasta kärsiville ja heidän läheisilleen sekä olla eri yhteistyötoimijoiden tavoitettavissa. Ajanvaraustyö Ajanvarausvastaanotto mahdollistaa asiakkaan suunnitelmallisen hoidon, tuen ja kuntoutuksen. Tehtävää hoitavat sairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijät sekä lääkäri yksin tai yhdessä työntekijän kanssa. Työskentely on vakauttamis- ja päihdetyötä. Asiakkaille käynnit ovat vapaaehtoisia ja he sitoutuvat 20

22 hoitoon oman motivaationsa mukaan. Poikkeuksena vapaaehtoisuuteen voivat kuitenkin olla esimerkiksi lastensuojelu, ajo-oikeusseuranta tai työpaikalta hoitoonohjaukset, jolloin asiakkaalla voi olla velvoite käydä hoidossa. Vastaanottoaikojen lisäksi työtapana voivat olla työparityö, kotikäynnit, verkostotyö, perhetapaamiset, paritapaamiset, erilaiset ryhmät ja korva-akupunktio. Verkostotyötä tehdään tukiverkostojen, viranomaisverkostojen ja muiden hoitopaikkojen kanssa. Ajo-oikeusseuranta Rovaniemen A-klinikka toteuttaa ajo-oikeusseurannan yli 25 -vuotiaille. Tehtävää hoitavat sairaanhoitajat ja lääkäri. Ajo-oikeusseuranta aloitetaan poliisin toimesta. Sen kesto on 3 kuukautta ja se pitää sisällään sairaanhoitajan vastaanottokäynnin, ryhmäluennon, laboratoriokokeita ja lääkärin vastaanottokäynnin. Lääkäri ottaa kantaa asiakkaan päihteiden käyttöön ja tekee lausunnon ajo-oikeusasiaa varten. Opioidiriippuvaisten korvaushoito Korvaushoito on opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna bubrenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita. Hoidon tavoitteena on joko kuntouttaminen ja päihteettömyys tai haittojen vähentäminen ja potilaan elämänlaadun parantaminen. Rovaniemen A-klinikalla opioidiriippuvaisten korvaushoitoa toteutetaan joka päivä, myös viikonloppuisin ja pyhäpäivisin. Päivystysvastaanotto Päivystysvastaanotto on matalan kynnyksen palvelu asiakkaille, jotka eivät sitoudu avohoitoon ajanvarauksella. Päivystysvastaanotto on avoinna maanantaista keskiviikkoon klo 9:00 11:00 ja perjantaisin klo 9:00 11:00 ja sitä pitää sairaanhoitaja, jolla on mahdollisuus tarvittaessa konsultoida lääkäriä. Vastaanotolle tullaan ilman ajanvarausta. Sairaanhoitaja tekee päivystysvastaanotolla asiakkaan hoidontarpeen arvioinnin ja myös arvioi asiakkaan avo- tai laitoshoidon tarvetta. Päivystysvastaanotolla voidaan aloittaa lääkkeellinen avokatkaisu tai tehdä lähete laitoskatkaisuun (5-7 vrk) Lapin päihdeklinikalle. Lääkehoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti ja sairaanhoitaja konsultoi avokatkaisuhoidon lääkityksestä Pikapolin lääkäreitä. Avokatkaisuhoidon aikana asiakas käy vastaanotolla päivittäin. A-klinikan päivystyksen ulkopuolella asiakkaat ohjautuvat hoitoon Lapin keskussairaalan yhteispäivystykseen. Työpaikasta hoitoonohjaukset Työnantajan toimesta hoitoon ohjatut asiakkaat ohjautuvat A-klinikalle, jossa he allekirjoittavat kirjallisen hoitosopimuksen ja sitoutuvat hoitamaan päihdeongelmaansa hoitosopimuksessa määritellyn ajan puitteissa. Yleisimmin hoitosopimus kestää 3-6 kuukautta, maksimissaan 12 kuukautta. Hoidon kuluessa asiakas käy säännöllisesti laboratoriokokeissa ja hänet tarvittaessa puhallutetaan käynneillä. Asiakkaalla on mahdollisuus myös tarvittaessa laitoshoitoon. Työnantajan edustajan kanssa tavataan ainakin hoidon alkaessa ja ennen hoidon päättymistä. Työkykyarviot A-klinikalle ohjautuu asiakkaita työkykyarvioon tilanteissa, joissa tarvitaan päihteiden käytön arviota tai päihteettömyyden tukemista. Asiakkaan hoitoprosessissa tarvitaan vahvaa päihdeosaamista ja verkostotyön osaamista. Työkykyarvioon liittyvät asiat ovat hyvin moninaisia. 21

23 Toiminnan volyymi Vuonna 2015 A-klinikalla toteutui hoitohenkilökunnalle asiakaskäyntejä , asiakkaita 555, lääkärikäyntejä 427, asiakkaita 281 sekä käyntejä muulle henkilöstölle 1 359, asiakkaita 235. Tämän lisäksi kotikäyntejä tehtiin 21 ja työpaikkakäyntejä 2 kappaletta, yhteensä 21 asiakkaalle. Puhelinkontakteja A-klinikalla oli kappaletta 570 asiakkaalle. Kaikkiaan vuonna 2015 A-klinikalla kirjattiin suoritetta 805 asiakkaalle. Opioidiriippuvaisten korvaushoidossa A-klinikalla on tällä hetkellä 45 asiakasta, joista 9 käy tiimeissä korvushoitolääkkeen vastaanotolla. Asiakkaan korvaushoidon psykososiaalinen kuntoutus jatkuu A- klinikalla, vaikka hän käy tiimissä lääkkeenotossa. Korvaushoidossa on asiakkaita 45 ja arviossa on 6, eli asiakasmäärä tulee kasvamaan lähiaikoina. Henkilöstöresurssit eivät riitä vastamaan tulevaisuuden asiakasmäärää. Uusittavien reseptien määrästä ei saatu tilastollista tietoa, mutta niihin liittyvä työ vie paljon lääkärin, sairaanhoitajan sekä toimistotyöntekijän työaikaa. Apteekkisopimuksia A-klinikan asiakkailla on yhteensä 73 kappaletta. Myös erilaisten lausuntojen kirjoittaminen vie kaikkien ammattiryhmien työaikaa. Keskeiset yhteistyötahot A-klinikan henkilökunta tekee laaja-alaista yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa mielenterveyspalvelut, lastensuojelu, aikuissosiaalityö, Eduro, Typ, TE- keskus, Nordlab, Lapin sairaanhoitopiiri, Romppu, Rikosseuraamusvirasto, Terveyskeskus, Terveyskeskuksen lääkekeskus, Lapin Ensi- ja turvakoti sekä erilaiset järjestöt. Henkilökuntarakenne ja määrä Rovaniemen A-klinikalla työskentelee 6 sairaanhoitajaa, 3 sosiaalityöntekijää, osa-aikainen yleislääkäri, osa-aikainen psykiatri sekä toimistotyöntekijä. Tilat A-klinikka toimii kahdessa eri toimintayksikössä, jotka molemmat ovat Rovaniemen kaupungin /Tilaliikelaitoksen omistamia kiinteistöjä. Sairaalakatu 1:sen kiinteistössä toimii opioidiriippuvaisten korvaushoito sekä päivystysvastaanotto. Siellä on 3 vastaanottohuonetta sairaanhoitajille, lääkehuone sekä yhteinen wc-tila Pikapolin työntekijöiden kanssa. Laboratoriossa A-klinikan asiakkaat käyvät Sairaalakadulla, jossa asiakkaiden huumeseulat otetaan A-klinikan omalla ajanvarauksella. Opioidiriippuvaisten korvaushoito toteutetaan viikonloppuisin ja pyhäpäivinä Lapin keskussairaalan yhteispäivystyksen tiloissa. Rovakatu 2, 2. kerroksessa on 6 huonetta sairaanhoitajille ja sosiaalityöntekijöille sekä huoneet lääkärille ja toimistosihteerille. Lisäksi käytössä on varastohuone. Samassa kiinteistössä on Mielitiimin kanssa yhteisinä tiloina neuvotteluhuone, ryhmähuone, henkilökunnan taukotila sekä wc:t. Rovakatu 2 kiinteistössä A-klinikalla on tilaa 183,2 m² ja vuokra on kuukaudessa. 22

24 4.1.5 Psykiatriset ryhmäkodit Toivonkoti Palvelut ja toiminnan volyymi Toivonkoti on mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö, jossa asuu 7 asukasta. Vuonna 2015 Toivonkodissa kirjattiin asumispäivää. Keskeiset yhteistyötahot Toivonkodin tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat mielenterveysyksikön ja terveyskeskusten tiimit sekä päivätoimintayksiköt, kuten esimerkiksi Jokkatupa ja Eduro. Henkilökuntarakenne ja määrä Toivonkodissa työskentelee sairaanhoitaja ja mielenterveyshoitaja. Tilat Toivonkoti sijaitsee Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen omistamissa tiloissa osoitteessa Kairatie 75. Asuntokohtainen pinta-ala on 61 m² ja kokonaispinta-ala 398,60 m². Toivonkodin asukkaat maksavat vuokraa 537 kuukaudessa suoraan Tilaliikelaitokselle. Varpukoti Palvelut ja toiminnan volyymi Varpukoti on mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö, jossa asuu 7 asukasta. Asumispäiviä vuonna 2015 siellä kirjattiin yhteensä Keskeiset yhteistyötahot Varpukodin tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat mielenterveysyksikön ja terveyskeskusten tiimit sekä päivätoimintayksiköt, kuten esimerkiksi Jokkatupa ja Eduro. Henkilökuntarakenne ja määrä Varpukodissa työskentelee 2 lähihoitajaa. Tilat Varpukoti sijaitsee Kunta-Asunnot Oy:ltä vuokratussa kiinteistössä, osoitteessa Totontie 12 J. Kiinteistö sijaitsee psykiatrian klinikan läheisyydessä, Muurolan kylässä. Asumisyksikön asukkaat ovat vuokrasuhteessa Kunta-Asunnot Oy:hyn. Ounaspuiston ryhmäkoti Palvelut ja toiminnan volyymi Ounaspuiston ryhmäkoti on mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö, jossa asuu 7 asukasta ryhmäkodissa, lisäksi 2 henkilöä asuu tukiasunnoissa samassa korttelissa. Ounaspuiston ryhmäkodissa kirjattiin vuonna 2015 yhteensä asumispäivää. Keskeiset yhteistyötahot Keskeisimmät yhteistyötahot Ounaspuiston ryhmäkodille ovat Mielenterveysyksikön ja terveyskeskusten tiimit sekä useat päivätoimintayksiköt, kuten Rovalan Jokkatupa ja Eduro. 23

25 Henkilökuntarakenne ja määrä Ounaspuiston ryhmäkodilla työskentelee sairaanhoitaja ja mielenterveyshoitaja. Tilat Ryhmäkoti sijaitsee Kunta-Asunnot Oy:ltä vuokratuissa tiloissa Saarenkylässä osoitteessa Matkarinne 2 C Tiloihin kuuluu 8 huonetta sekä yhteiset tilat, yhteensä 189 m². Ryhmäkodin asukkaat ovat vuokrasuhteessa Kunta-Asunnot Oy:hyn. 4.2 Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrinen hoito Palvelut Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon tulosalue tuottaa aikuispsykiatrian, yleissairaalapsykiatrian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon osasto-, poliklinikka- ja päivystyspalveluita sekä erityistason päihdepalveluita. Tavoitteena on turvata väestölle tasavertainen mahdollisuus saada ajanmukaista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Tavoitteena myös on, että alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut muodostavat toimivan ja joustavan kokonaisuuden. Jäsenkunnat tarvitsevat kunnissa tuotettavaan mielenterveystyöhön psykiatrian erikoislääkärityöpanosta. Lääkäripulan takia sitä on ollut vaikea saada. Sairaanhoitopiiri on hankkinut kilpailuttamalla erikoislääkäripanosta yksityisiltä palveluntuottajilta sekä omiin, että kuntien tarpeisiin. Kunnat ovat lisäksi voineet jossain määrin ostaa sairaanhoitopiiriltä psykiatrian erikoislääkärityöpanosta. Psykiatripula vaikeuttaa jatkuvasti laadukkaiden palveluiden tuottamisista sekä sairaanhoitopiirin että jäsenkuntien toiminnassa. Toiminnan volyymi Toimintaa kuvaavat suoriteluvut ovat kuntalaskutettuja suoritteita. Vuodeosastojaksojen poistumispäiviä ei laskuteta, mistä syystä ne eivät kirjaudu kuntalaskutettaviin suoritteisiin. Avohoidossa erilaiset lisäkäynnit eivät myöskään kirjaudu kuntalaskutettaviin suoritteisiin. Vuonna 2015 psykiatrian tulosalueella oli hoitojaksoja Hoitopäiviä oli (omat) ja ostettuja hoitopäiviä Psykiatrian klinikalla keskimääräinen hoitoaika vuonna 2015 oli 14,1 ja Lapin päihdeklinikalla 8,5 hoitopäivää. Avohoitokäyntejä vuonna 2015 Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueella toteutui yhteensä ja ostettuja avohoitokäyntejä 868 kpl. Trendinä on avohoidon kasvu ja laitoshoidon väheneminen. Henkilökuntarakenne ja määrä Psykiatrisen hoidon tulosalueella toimia ja virkoja on yhteensä 189, näistä lääkäreitä on 18, hoitohenkilökuntaa 168 ja toimisto- ja hallintohenkilöitä 3. Henkilökuntarakenne on seuraava: 1 vastaava ylilääkäri 1 ylihoitaja 6 ylilääkäriä, joista 1 sivuvirka 2 osastonylilääkäriä 8 erikoislääkäriä 1 osastonlääkäri 7 osastonhoitajaa 24

26 1 johtaja 1 apulaisosastonhoitaja 82 sairaanhoitajaa 3 päivystävää sairaanhoitajaa 36 mielenterveyshoitajaa 1 lähihoitaja 7 hoitajaa 9 psykologia 9 sosiaalityöntekijää 4 toimintaterapeuttia 2 liikuntaterapeuttia 1 Fysioterapeutti 1 kuntohoitaja 3 työn- ja askartelunohjaajaa 1 askartelunohjaaja 2 tulosaluesihteeriä 18 lääkärin virasta yksi on sijoitettu Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalle, yksi Lapin päihdeklinikalle, kaksi Nuorisopsykiatrian yksikköön ja kolme Lastenpsykiatrialle. Muut 11 sijoitetaan tulosalueen toimintayksiköihin tarpeen mukaan. Erityistyöntekijät on hallinnollisesti sijoitettu Aikuispsykiatrian poliklinikalle, mutta he antavat työpanostaan avohoidon lisäksi vuodeosastojen käyttöön. Erityistyöntekijöihin luetaan 4 psykologia, 3 sosiaalityöntekijää, 2 toimintaterapeuttia, fysioterapeutti, liikuntaterapeutti ja kuntohoitaja. Tilat Psykiatrian tulosalueen toiminta on jakaantunut useisiin tiloihin ympäri Rovaniemeä. Aikuispsykiatrinen sairaalahoito toteutuu psykiatrian klinikalla Muurolassa. Lapin päihdeklinikka toimii psykiatrian klinikan välittömässä läheisyydessä. Aikuisten polikliininen hoito on keskittynyt Lapin keskussairaalan kampukselle useampaan toimintayksikköön, kuten myös lastenpsykiatrian palvelut. Nuorisopsykiatrian yksikkö toimii erillisessä kiinteistössä suhteellisen lähellä Lapin keskussairaalaa. Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen toimintaan kuuluvan Muonio-Enontekiön mielenterveystoimiston tilat ovat Muoniossa Aikuispsykiatrinen sairaalahoito Palvelut Psykiatrian klinikka Muurolassa toimii tällä hetkellä aikuispsykiatrisena sairaalana, jossa on ympärivuorokautista osastotoimintaa neljällä vuodeosastolla. Näistä kolme on suljettuja osastoja ja yksi toimii viikko-osastona maanantaiaamusta perjantai-iltapäivään. Sairaansijoja on yhteensä 62. Toiminta vaatii jatkuvan päivystysvalmiuden muun muassa mielenterveyslain mukaisten päätösten tekemiseksi. Vuodeosastojen toimintaan kuuluu myös avohoitoa. Tämän polikliinisen työn suoritteet kirjataan osastoille. Vuodeosastoilla työskennellään moniammatillisesti, ja hoito- ja kuntoutuskokonaisuuteen kuuluvat psykologin, fysioterapeutin, liikuntaterapeutin, kuntohoitajan, toimintaterapeutin ja sosiaalityöntekijän palvelut. 25

27 Toiminnallinen hoito on osa psykiatrisen potilaan yksilöllisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaista kokonaishoitoa ja se kehittää ja ylläpitää potilaan niitä toimintoja, jotka parhaiten mahdollistavat potilaan itsenäisen arjessa selviytymisen. Toiminnallisen hoidon yksikkö palvelee sekä osastojen potilaita että avohoidon asiakkaitakin. Psykiatrian klinikan toiminnot ovat jaettuina prosessiorganisaatiomallin mukaisesti akuutti-, mielialaja psykoosilinjoihin. Linjoilla toteutettavat tutkimukset ja hoidot mallinnetaan nykyaikaisten, näyttöön perustuvien käytäntöjen ja päivittyvään koulutukseen nojaavan kliinisen osaamisen avulla. Toiminnan volyymi Vuonna 2015 psykiatrian klinikalla Muurolassa toteutui yhteensä hoitojaksoa ja hoitopäivää. Toiminnallisen hoidon yksikössä käyntejä kirjattiin Henkilökuntarakenne ja määrä Psykiatrian klinikalla on henkilökuntaa yhteensä 97 henkilöä, joista hoitohenkilökuntaa on 81. Toiminnallisessa hoidossa työskentelee 3 työn- ja askartelunohjaajaa ja askartelunohjaaja. Tilat Psykiatrian klinikka sijaitsee Rovaniemellä, Muurolan kylässä, noin 25 km päässä keskustasta vuonna 1951 valmistuneessa rakennuksessa. Klinikan päärakennuksen pinta-ala on noin m². Rakennusta on korjattu useaan otteeseen ja se on tyydyttävässä rakennusteknisessä kunnossa. Kiinteistön ylläpitokustannukset ovat 0,8 1,0 miljoonaa euroa vuodessa. Rakennuksen omistaa Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Akuuttilinjan osasto 1 Palvelut Psykiatrian klinikan osasto 1 on 14 sairaansijaa käsittävä akuuttilinjan suljettu päivystyksellinen vastaanotto-osasto. Perustehtävänä on vastaanottaa, tutkia ja hoitaa henkilöitä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa vakava mielenterveyshäiriö. Se myös vastaa psykiatrisen päivystyksen koordinoinnista ja järjestämisestä virka-ajan ulkopuolella yhdessä yhteispäivystyksen kanssa. Osastolla 1 on valmiudet tutkia ja hoitaa muun muassa - mielenterveyslain nojalla tahdosta riippumatonta tutkimusta ja suljettua hoitoa tarvitsevat potilaat - psykoosin vuoksi itselleen tai muille vaaralliset potilaat - vaikeaa päihderiippuvuutta sairastavat, suljettua hoitoa tarvitsevat potilaat - vaikea kriisi-, masennus- sekä ahdistus- ja pelkotiloista kärsivät potilaat Henkilöstö on moniammatillinen ja toiminnan tavoitteena on hoidon tehokas aloitus, suunnittelu ja toteutus sekä annetun hoidon ja työkäytäntöjen jatkuva arviointi ja kehittäminen. Osastolla toteutetaan perhe- ja verkostokeskeistä toimintamallia. Toiminnan volyymi Vuonna 2015 osastolle 1 kirjattiin 424 hoitojaksoa ja hoitopäivää. Avokäyntejä toteutettiin

28 Keskeiset yhteistyötahot Tärkeintä ja jatkuvaa on yhteistyö yhteispäivystyksen ja Akuuttitiimin kanssa. Päivittäin yhteistyötä tehdään myös potilaiden kotikuntien, etenkin Rovaniemen sekä psykiatrian klinikan muiden osastojen ja Lapin keskussairaalan tutkimus- ja toimenpideyksiköiden kanssa. Henkilökuntarakenne ja määrä Akuuttilinjan vastaanotto-osastolla työskentelee 1-2 lääkäriä, 10 sairaanhoitajaa, 10 mielenterveyshoitajaa, 2 yötyötä tekevää päivystävää sairaanhoitajaa sekä osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja. Tilat Osasto 1 sijaitsee psykiatrian klinikan toisessa kerroksessa. Siellä on 13 potilashuonetta, joista 2 on leposidehuoneita, 3 päiväsalia, neuvotteluhuone, 2 eristystilaa, joista toisen yhteydessä on valvomo sekä muut asiaankuuluvat tilat. Osaston tilojen kokonaispinta-ala on noin 880 m². Mielialalinjan osasto 2 Palvelut Mielialalinjan osasto 2 on 16-paikkainen avo- ja viikko-osasto. Hoidossa olevien potilaiden suurimmat sairausryhmät ovat vakava masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, epävakaa persoonallisuushäiriö, traumatisoituminen tai sairaalahoitoa vaativa syömishäiriö. Lisäksi osastolla tehdään työkykyarvioita. Osa sähkö- eli ECT-hoidoista toteutetaan osasto 2 kautta. Osaston toimintaan kuuluu polikliinistä työskentelyä. Toiminnan volyymi Osastolle 2 kirjattiin hoitojaksoja 318 ja hoitopäiviä kappaletta vuonna Avokäyntejä toteutui kaikkiaan 500. Keskeiset yhteistyötahot Keskeisimpiä yhteistyötahoja ovat Aikuispsykiatrian poliklinikka, kuntien mielenterveystoimistot, psykiatrian klinikan muut vuodeosastot sekä poliklinikat. ECT-hoitojen osalta osastolla 2 tehdään paljon yhteistyötä Lapin keskussairaalan LAO-yksikön kanssa. Henkilökuntarakenne ja määrä Mielialalinjan osastolla toimii (1) 2 lääkäriä, 9 sairaanhoitajaa, 4 mielenterveyshoitajaa ja osastonhoitaja. Tilat Osasto 2 sijaitsee psykiatrian klinikan neljännessä kerroksessa. Tilat koostuvat 10 potilas- ja 10 ryhmä-/keskusteluhuoneesta, päiväsalista ja muista tiloista. Osaston tilojen kokonaispinta-ala on noin 890 m². Psykoosilinjan osastot 3 ja 4 Psykoosilinjaan kuuluu kaksi vuodeosastoa; vaativan hoidon ja kuntoutuksen osasto 3 ja tutkimus- ja hoito-osasto 4 sekä molempiin osastoihin integroitunut polikliininen työ. Molempien osastojen henkilökunta tekee myös avohoitotyötä. 27

29 Palvelut Osasto 3 on 16-paikkainen psykoosilinjan suljettu vaativan hoidon ja kuntoutuksen osasto. Osasto tarjoaa hoitoa pääsääntöisesti vaikeahoitoisille, pitkään sairastaneille psykoosipotilaille. Oikeuspsykiatristen, eli niin sanottujen kriminaalipotilaiden hoito on keskitetty tälle osastolle, jossa näitä potilaita on keskimäärin hoidossa 3 5 kerrallaan. Osaston toimintaan kuuluu myös ACT-hoito (Assertiva Commynity Treatment), joka tarkoittaa tehostettua avohoitoa, jossa vaikeasti sairaalle tai oireilevalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma ja tarjottavat palvelut, joiden avulla henkilö sairaudestaan huolimatta pärjää avohoidossa. Toiminnan volyymi Vuonna 2015 osastolla 3 kirjattiin 306 hoitojaksoa ja hoitopäivää. Avohoitotapahtumia osastolle kirjattiin 574 kappaletta. Keskeiset yhteistyötahot Yhteistyötä osastolla 3 tehdään kuntien avohoitoyksiköiden, erikoissairaanhoidon eri yksiköiden ja valtionmielisairaaloiden kanssa. Myös kolmannen sektorin toimijat sekä potilaiden omaiset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Henkilökuntarakenne ja määrä Osastolla 3 työskentelee 1 lääkäri, 8 sairaanhoitajaa, 10 mielenterveyshoitajaa ja osastonhoitaja. Tilat Psykoosilinjan osasto 3 sijaitsee kolmannessa kerroksessa psykiatrian klinikalla. Tiloissa on 10 potilashuonetta, joista pääosa on kahden hengen huoneita ja muutama yhden hengen. Lisäksi muita tiloja, kokonaisneliömäärä on noin 890 m². Osastolla on mahdollista toteuttaa eristys- ja leposidehoitoja. Psykoosilinjan osasto 4 Palvelut Osasto 4 on suljettu tutkimus-, hoito- ja kuntoutusosasto, jossa on 16 sairaansijaa. Osastolla tutkitaan, hoidetaan ja kuntoutetaan yksilöllisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti henkilöitä, joilla on sairaalahoitoa vaativa psykoottistasoinen häiriö. Toiminnan volyymi Osastolla 4 kirjattiin vuonna 2015 yhteensä 327 hoitojaksoa ja hoitopäivää. Avokäyntejä toteutui 86. Keskeiset yhteistyötahot Keskeisimpiä yhteistyötahoja ovat kuntien avohoitoyksiköt, psykiatrian klinikan muut vuodeosastot sekä kolmannen sektorin kuntoutusyksiköt. Henkilökuntarakenne ja määrä Osastolla 4 on tehtävissä 1 2 lääkäriä, 12 sairaanhoitajaa, 8 mielenterveyshoitajaa ja osastonhoitaja. Tilat Osasto 4 sijaitsee psykiatrian klinikan ensimmäisessä kerroksessa ja sen kokonaispinta-ala on noin 710 m². 28

30 4.2.2 Aikuispsykiatrinen avohoito Palvelut Aikuisten avohoito koostuu aikuispsykiatrian ja yleissairaalapsykiatrian poliklinikoiden toiminnasta, sairaalakuntoutusjaksoista ja avokuntoutuksesta sekä osastojen toteuttamasta polikliinisesta työstä. Toiminnan volyymi Vuonna 2015 aikuispsykiatrisia avohoitokäyntejä toteutettiin yhteensä Henkilökuntarakenne ja määrä Aikuispsykiatrian avohoidossa tarvitaan noin 5 lääkärin työpanos. Hoitohenkilökuntaa on tällä hetkellä 18, joista 1 on osastonhoitaja. Kaksi toimii osastonhoitajan varahenkilönä. Aikuispsykiatrian avohoidon henkilökuntaan luetaan lisäksi 4 psykologia, 3 sosiaalityöntekijää, 2 toimintaterapeuttia, fysioterapeutti, liikuntaterapeutti ja kuntohoitaja, jotka antavat työpanostaan myös vuodeosastoille. Psykiatrian klinikan vuodeosastojen henkilökunta toteuttaa muun työnsä ohella osastojen toimintaan liittyvää avohoitoa. Tilat Aikuispsykiatrinen avohoito on keskittynyt pääosin Lapin keskussairaalan kampukselle kahteen toimintayksikköön, lisäksi avohoitotoimintaa on myös Psykiatrian klinikalla Muurolassa Aikuispsykiatrian poliklinikka Palvelut Aikuispsykiatrian poliklinikka tarjoaa potilaslähtöistä ja alueelliset erityispiirteet huomioivaa psykiatrista avohoitoa. Poliklinikalla tehdään diagnostisia tutkimuksia ja tarjotaan erikoistason moniammatillista avohoitoa ja kuntoutusta potilaille, joilla on vakavia mielenterveydenhäiriöitä. Aikuispsykiatrian poliklinikkaan kuuluvat Akuuttitiimi, Mieliala- ja Psykoosilinjat sekä Epävakaan persoonallisuushäiriön työryhmä sekä sairaala- ja avokuntoutustoiminnat. Toiminnan volyymi Aikuispsykiatrian poliklinikalla oli vuonna 2015 käyntejä yhteensä ja hoidettuja henkilöitä 912. Tietojärjestelmistä johtuvista syistä poliklinikan käyntejä ei voida jaotella tiimeittäin/ hoitolinjoittain. Keskeiset yhteistyötahot Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat Lapin keskussairaalan eri yksiköt, päivystys sekä kunnat. Kaikkien näiden kanssa yhteistyö on päivittäistä. Henkilökuntarakenne ja määrä Poliklinikan käytössä on noin 2 lääkärin työpanos. Sairaanhoitajia on 11, tämän lisäksi 1 päivystävä sairaanhoitaja ja mielenterveyshoitaja. Erityistyöntekijät osallistuvat potilaiden tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Tilat Aikuispsykiatrian poliklinikan toiminnoista suurin osa toteutuu Lapin Kuntoutus Oy:ltä vuokratuissa tiloissa osoitteessa Porokatu 32. Poliklinikan käytössä on 12 huonetta, yhteensä 265 m². Näissä tilois- 29

31 sa toimivat Mieliala- ja Psykoosilinjat sekä Epävakaan persoonallisuushäiriön työryhmä, kuten myös valtaosa erityistyöntekijöiden vastaanotoista. Akuuttitiimi toimii Lapin sairaanhoitopiirin omistamissa tiloissa osoitteessa Porokatu 39 A, jossa huoneita on käytössä 5, neliöitä yhteensä 119 m². Aikuispsykiatrian poliklinikan sairaalakuntoutustoiminnan tilat ovat psykiatrian klinikalla Muurolassa. Akuuttitiimi Palvelut Akuuttitiimin tehtävänä on tarjota kiireellistä erikoistason psykiatrista avohoitoa, tehdä hoidon arvioita ja reagoida matalalla kynnyksellä. Akuuttitiimin hoitajan arvioon voi tulla ilman lähetettä. Akuuttitiimi toimii maanantaista sunnuntaihin klo 8:00 16:00, tuona aikana yksi akuuttitiimin hoitajista toimii psykiatrian päivystävänä sairaanhoitajana. Toukokuussa 2016 on tarkoitus laajentaa toimintaajaksi klo 8:00 20:00. Keskeiset yhteistyötahot Keskeisimpiä yhteistyötahoja ovat LKS:n päivystyspoliklinikka, psykiatrian klinikan osastot ja Aikuispsykiatrian poliklinikka. Akuuttitiimi tekee tiivistä yhteistyötä myös Rovaniemen Mielenterveysyksikön, Mielitiimin, A-klinikan ja terveyskeskuksen kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneina toimivat Lapin ensi- ja turvakodin Miestyön keskus, Turvanen ja Balanssi ry, sekä erityisesti viikonloppuisin Lapin keskussairaalan vuodeosastot. Henkilökuntarakenne ja määrä Akuuttitiimissä työskentelee 1 lääkäri ja 5 sairaanhoitajaa. Lisäksi erityistyöntekijät antavat työpanostaan. Mielialalinja Palvelut Mielialalinjalla tehdään mielialahäiriöihin liittyvää arviointia ja tutkimuksia ja näihin perustuvia hoitosuosituksia tilanteissa, joissa potilaan hoito ei etene tai joissa on vaativia hoidollisia kysymyksiä diagnostiikan tai hoitolinjausten suhteen. Hoito ja kuntoutus toteutetaan Käypä hoito - suositusten mukaisesti. Keskeiset yhteistyötahot Mielialalinjan keskeisimpiä yhteistyötahoja ovat psykiatrian klinikan mielialalinjan osasto 2, Rovaniemen mielenterveysyksikkö ja A-klinikka sekä kuntien mielenterveystoimistot. Henkilökuntarakenne ja määrä Mielialalinjalla työskentelee tällä hetkellä osa-aikainen lääkäri, sairaanhoitaja ja mielenterveyshoitaja. Psykoosilinja Palvelut Psykoosilinjalla hoidon ja kuntoutuksen painopistealueina ovat ensipsykoosiin ja skitsofreniaan sairastuneet potilaat sekä vaikeat kaksisuuntaiset mielialahäiriöpotilaat, joilla on toistuvia psykoosijaksoja. Myös toistuvasti sairaalahoitoa tai erikoissairaanhoidon tukea tarvitsevat potilaat hoidetaan Psykoosilinjalla. 30

32 Keskeiset yhteistyötahot Psykoosilinjan keskeisimpiä yhteistyötahoja ovat Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä sosiaalitoimi, Akuuttitiimi ja psykiatrian klinikan osastot Muurolassa sekä kolmannen sektorin toimijoista Eduro. Henkilökuntarakenne ja määrä Psykoosilinjan työntekijöinä toimii tällä hetkellä osa-aikainen lääkäri ja 2 sairaanhoitajaa. Epävakaan persoonallisuushäiriön työryhmä Palvelut Työryhmässä hoidetaan potilaita, joilla on selkeä epävakaa persoonallisuushäiriön diagnoosi, johon liittyy vakavaa oireilua ja toimintakyvyn laskua mutta ei ajankohtaista päihteiden liikakäyttöä. Työryhmän hoito on vakauttavaa ja se toteutuu dialektisen käyttäytymisterapian periaatteella. Hoidon tavoitteena on epävakaan ja itsetuhoisen käyttäytymisen vähentyminen. Keskeiset yhteistyötahot Työryhmän keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat Rovaniemen Mielenterveysyksikkö, Sosiaalipalvelukeskus ja A-klinikka sekä Eduro ja kuntien mielenterveystoimistot. Myös oppilaitosten ja Perhepalvelukeskuksen kanssa tehdään yhteistyötä. Henkilökuntarakenne ja määrä Epävakaan persoonallisuushäiriön työryhmässä työskentelee Mielialalinjan lääkäri ja 1,5 sairaanhoitajaa. Sairaalakuntoutus Palvelut Psykiatrian klinikalla Muurolassa toteutettava ryhmämuotoinen sairaalakuntoutus tarjoaa vertaistuen ohella ajanmukaista kuntoutusta ja tietoa kuntoutumismahdollisuuksista. Jakson tavoitteena on tukea kuntoutujan omaa toimijuutta ja auttaa häntä löytämään omat tavoitteensa kuntoutumisprosessissaan. Sairaalakuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä eristäytymistä ja syrjäytymistä. Sairaalakuntoutus toteutetaan kaksivuotisena sisältäen 5-6 viiden vuorokauden mittaista jaksoa diagnoosiryhmittäin muodostetuissa ryhmissä. Sairaalakuntoutusta toteuttaa moniammatillinen tiimi, joka koostuu kuntoutussairaanhoitajasta ja hänen työparinaan toimivasta hoitajasta osastolta 2 tai 4. Tiimin kuuluu myös psykologi, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, liikuntaterapeutti, fysioterapeutti sekä toiminnallisen hoidon ohjaaja. Jokaisella ryhmällä on kokemusasiantuntija, joka osallistuu ryhmän ohjaamiseen ja toimintaan. Jakson sisältö räätälöidään vastaamaan kunkin ryhmän yksilöllistä tarvetta. Toimintaan osallistuvat myös lääkäri, ravitsemusterapeutti, seksuaaliterapeutti, Mindfulness-ryhmää vetävä hoitaja, sairaalateologi ja päihdeklinikan johtaja. Keskeiset yhteistyötahot Keskeisimmät yhteistyötahot Sairaalakuntoutukselle ovat kuntien avohoito sekä kolmannelta sektorilta Balanssi ry., Klubitalo Roihula ja Turvanen. 31

33 Henkilökuntarakenne ja määrä Sairaalakuntoutustoiminnassa työskentelee kokoaikaisesti yksi sairaanhoitaja. Tilat Sairaalakuntoutus toteutuu Psykiatrian klinikalla, Muurolassa sijaitsevissa, toimintaan varatuissa tiloissa. Tiloissa on majoitustilat ryhmäläisille sekä yhteiset ryhmätoimintoihin sopivat tilat. Avokuntoutus Palvelut Avokuntoutuksen kuntoutustyöparin asiakkaita ovat vuotiaat, nuoret aikuiset. Asiakasta tavataan sairaalassa ja myöhemmin myös Aikuispsykiatrian poliklinikalla tai kotikunnassa. Tarkoituksena on kartoittaa arkielämän taitoja, sopeutumista sairastumisen aiheuttamiin muutoksiin, tulevaisuuteen suuntautumista ja olla asiakkaan tukena kotiutumisvaiheessa ja siitä eteenpäin. Kuntoutustyöpari koordinoi kotiutumisvaihetta ja kokoaa verkostoja asiakkaan tueksi. Työpari antaa konsultaatioita sairaanhoitopiirin henkilökunnalle. Kuntoutustyöpari työskentelee rajapinnoilla. Työmalleja on tällä hetkellä kahdenlaisia; kuntoutustyöpari toimii joko asiantuntijana ja on mukana asiakkaan verkostossa, jolloin hoitovastuu on kotikunnalla, tai jos hoitovastuu on Aikuispsykiatrian poliklinikalla, kuntoutustyöpari on kuntoutuksen koordinoinnin lisäksi myös hoitavassa roolissa. Työmenetelminä kuntoutustyöpari käyttää muun muassa psykoedukaatiota, kognitiivisia menetelmiä, motivoivaa haastattelua ja dialektisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Keskeiset yhteistyötahot Keskeisimpiä yhteistyötahoja ovat kuntien mielenterveysyksiköt, oppilaitokset, sosiaalitoimet, Kela ja työvoimahallinto. Kolmannella sektorilla yhteistyökumppaneina ovat muun muassa Klubitalo Roihula, Eduro, Balanssi ry., Rovalan Jokkatupa sekä asiakkaitten perheet ja läheiset. Henkilökuntarakenne ja määrä Kuntoutustyöparina työskentelee sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja. Tilat Kuntoutustyöparilla on työpisteet sekä Muurolassa, että Aikuispsykiatrian poliklinikalla Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka Palvelut Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka tuottaa konsultaatiopalvelut Lapin keskussairaalan somatiikan osastoille ja poliklinikoille ja vastaa yhteistyöstä muiden erikoisalojen kanssa. Poliklinikalla hoidetaan somatopsykiatrisista ja psykosomaattisista ongelmista sekä kehityksellisistä neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiviä asiakkaita. Kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden hoidon päävastuu on rovaniemeläisten asiakkaiden osalta Rovaniemen kaupungin Mielenterveysyksikössä, muiden LSHP:n kuntalaisten kohdalla päävastuu hoidosta on Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla. Lisäksi poliklinikalla toteutuu aivovaurioiden jälkitilojen hoito ja arviointi sekä DBS-hoitojen seuranta. Lapin alueen psykososiaalisen tuen koordinointi ja päävastuu suuronnettomuustilanteessa on Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla. 32

34 Toiminnan volyymi Vuonna 2015 yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla oli käyntejä yhteensä ja hoidettuja potilaita 998. Keskeiset yhteistyötahot Yleissairaalapsykiatrian poliklinikan keskeisimmät yhteistyötahot ovat Akuuttitiimi, Aikuispsykiatrian poliklinikka ja Päihdeklinikka sekä Lapin keskussairaalan vuodeosastot ja poliklinikat. Henkilökuntarakenne ja määrä Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla työskentelee 1 lääkäri, 1 psykologi, 1 kokoaikainen ja 2 60 % työaikaa tekevää sairaanhoitajaa. Osastonhoitaja on psykiatrian poliklinikan kanssa yhteinen. Tilat Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka sijaitsee Lapin keskussairaalan niin sanotulla uudella puolella, osoitteessa Ounasrinteentie 22. Poliklinikalla on 5 vastaanottohuonetta, joista yksi on jaettu väliseinällä niin, että huoneen toisesta puolesta on tehty neuvottelutila. Tämän lisäksi poliklinikalla on toimistohuone ja henkilökunnan wc-tila. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikan tilat ovat kokonaisuudessaan 118,6 m² Muonio-Enontekiön mielenterveystoimisto Palvelut Aikuispsykiatrian poliklinikan toimintaan kuuluu avohoitoa Muonion ja Enontekiön alueella. Psykiatrisen erikoissairaanhoitajan palvelut ja erikoislääkärin konsultaatiotuki ovat jatkuneet siellä kymmeniä vuosia sairaanhoitopiirin toimintana ilman kunnallistamista. Tunturi-Lapissa oli vuosina kehittämishanke, jossa olivat mukana Enontekiön, Muonion, Kittilän ja Kolarin kunnat. Hankkeen tavoitteena oli psykiatrisen avohoidon ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen Tunturi-Lapin kuntien alueella, avohoidon ensisijaisuus, laitoshoidon vähentäminen ja kustannusvaikuttavuus. Kokeilun aikana tarkasteltiin, mikä on toimiva tapa tuottaa psykiatrista erikoissairaanhoitoa Tunturi-Lapin olosuhteissa. Toiminnan volyymi Vuonna 2015 Muonio-Enontekiön mielenterveystoimiston sairaanhoitaja ja Tunturi-Lapin alueella työskennellyt psykiatri kirjasivat yhteensä 797 avohoitokäyntiä. Keskeiset yhteistyötahot Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat kuntien perusterveydenhuollot ja sosiaalitoimet sekä muut alueen toimijat. Henkilökuntarakenne ja määrä Muonio-Enontekiön mielenterveystoimistossa työskentelee 1 erikoissairaanhoitaja. Kehittämishankkeessa työskenteli osa-aikainen psykiatrian erikoislääkäri. Tilat Erikoissairaanhoitajan vastaanotto sijaitsee Muonion entisen pappilan tiloissa. Hoitaja tekee paljon kotikäyntejä. 33

35 4.2.3 Lasten ja nuorten psykiatria Lapin sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköt on yhdistetty yhteiseksi tulosyksiköksi. Molemmat vastuuyksiköt toimivat erillään sekä fyysisesti että toiminnallisesti Lastenpsykiatrian yksikkö Palvelut Lastenpsykiatrian yksikössä tutkitaan ja hoidetaan alle 13-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään. Yksikkö muodostuu 5-paikkaisesta perhehoito-osastosta, joka toimii viikko-osastona ja poliklinikasta, jossa työskentelee 2 kotisairaanhoitotyöparia. Yksikön kaikki työntekijät toteuttavat tarpeen mukaan kotikäyntejä ja verkostotapaamisia. Lasten ja heidän perheidensä hoito tapahtuu pääsääntöisesti avohoidossa ja tarvittavat osastohoitojaksot toimivat avohoidon tukena. Toiminnan volyymi Vuonna 2015 lastenpsykiatrian yksikössä osastohoitopäiviä kirjattiin 854 ja avohoitokäyntejä Keskeiset yhteistyötahot Keskeisimmät yhteistyötahot ovat Sairaalakoulu, nuorisopsykiatrian yksikkö, lastentautien osasto ja poliklinikka sekä lastenneurologian yksikkö. Henkilökuntarakenne ja määrä Lastenpsykiatrian yksikössä työskentelee 24 henkilöä. Henkilökuntarakenne on seuraava: 1 ylilääkäri 1 osastonylilääkäri 1 erikoislääkäri 15 sairaanhoitajaa 1 mielenterveyshoitaja 2 psykologia 2 sosiaalityöntekijää Tilat Lastenpsykiatrian osasto 7 sijaitsee Lapin keskussairaalan päätalossa omassa siivessään. Poliklinikan tilat sijaitsevat tien toisella puolella, osoitteessa Porokatu 39 A. Osastolla on 4 potilashuonetta ja muita tiloja 8 huoneen verran. Osaston pinta-ala on noin 350 m². Poliklinikalla on käytössään 9 huonetta Nuorisopsykiatrian yksikkö Palvelut Nuorisopsykiatrian yksikkö tuottaa vuotiaiden erikoissairaanhoidon psykiatrisia polikliinisia palveluja sekä vuotiaiden nuorten psykiatrista osastohoitoa avo-osastolla. Toiminnan tavoitteena on saada nopeasti ja turvallisesti monipuolinen ymmärrys nuoren tilanteesta ja hoidon sekä tuen tarpeesta arjessa, jotta toimintakyky saadaan palautettua ja oireilu hallintaan. 34

36 Toiminnan volyymi Vuonna 2015 nuorisopsykiatrian yksikössä kirjattiin polikliinista käyntiä, 67 hoitojaksoa ja 664 hoitopäivää. Keskeiset yhteistyötahot Tärkein yhteistyökumppani Nuorisopsykiatrian yksikölle on Rovaniemen kaupungin nuorten mielenterveyspalveluiden toimipiste Nuppi. Henkilökuntarakenne ja määrä Nuorisopsykiatrian yksikössä työskentelee 22 henkilöä, joiden ammatillinen jakauma on seuraava: 1 ylilääkäri 1 erikoislääkäri 1 osastonhoitaja 12 sairaanhoitajaa 2 sosiaalityöntekijää 2 psykologia 1 mielenterveyshoitaja 1 toimintaterapeutti 1 lähihoitaja Tilat Nuorisopsykiatrian yksikkö sijaitsee Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistamassa kiinteistössä osoitteessa Lähteentie 15. Poliklinikan tilojen kokonaisneliömäärä on noin 185,5 m² ja osaston noin 740 m² Päihdehuolto Palvelut Lapin päihdeklinikka palvelee erityistason hoito- ja kuntoutuslaitoksena alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden ongelmakäyttäjiä ja heidän omaisiaan sekä päihdeongelmaisten kanssa työskenteleviä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä. Päihdeklinikan palveluihin kuuluvat muun muassa laitoskuntoutus, alkoholikatkaisuhoito, lääke-/huumevierotukset, opioidikorvaushoitoarviot ja aloitukset, työkykyarviot sekä palveluohjaus. Toiminnan volyymi Päihdeklinikalla toteutui 251 hoitojaksoa ja hoitopäivää vuonna 2015, lisäksi tehtiin joitakin polikliinisia käyntejä. Keskeiset yhteistyötahot Keskeisimpiä yhteistyötahoja ovat A-klinikat ja muut päihdehuollon toimijat, päivystyspoliklinikka sekä erilaiset tukiasumispalvelut. 35

37 Henkilökuntarakenne ja määrä Henkilökuntaan päihdeklinikalla kuuluu yhteensä 14 henkilöä seuraavasti: 1 johtaja 1 lääkäri, jolla päihdelääketieteen erityispätevyys 7 hoitajaa 2 sairaanhoitajaa 2 sosiaalityöntekijää, joista toinen päihdeklinikalla ja toinen Aikuispsykiatrian poliklinikalla päihdepalveluohjaajana/asiantuntijana 1 liikuntaterapeutti Tilat Lapin päihdeklinikka sijaitsee psykiatrian klinikan sairaalan kiinteistössä. Siellä on 11 asiakashuonetta, 2 ryhmähuonetta ja päiväsali sekä muut asianmukaiset tilat. Kokonaispinta-ala tiloilla on noin 900 m². 4.3 Henkilöstön arvioita palveluiden nykytilan vahvuuksista Henkilökunta, esimiehet ja perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmän nimeämät Sote-valmistelun asiakasprosessityöryhmät haluttiin mukaan alusta lähtien. Heille lähetettiin maaliskuussa 2016 sähköinen kysely, johon saatiin vastaukset 101 henkilöltä. Nämä on hyödynnetty väliraportissa. Henkilöstökyselyn mukaan tällä hetkellä erityisen hyvin alueella toimii moniammatillinen yhteistyö niin oman organisaation sisällä kuin sen rajojen ulkopuolellakin (25 vastausta). Vastausten perusteella työntekijät kokevat, että hoitoon pääsee nopeasti (21 vastausta). Tämä koski erityisesti Mielitiimiä. Matalan kynnyksen palvelut Mielitiimissä ja Akuuttitiimissä/psykiatrisessa päivystyksessä koettiin toimiviksi (30 vastausta). Opioidiriippuvaisten korvaushoitoa on Rovaniemellä kehitetty vahvasti ja se koetaan toimivaksi (11 vastausta). Myös päihdehoitotyö yleensä pystyy vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin hyvin (9 vastausta). Potilas saa apua verkostokeskeisellä ammatillisella otteella. Vankka yhteistyö luo turvaa ja ehkäisee syrjäytymistä ja on kustannustehokasta. Henkilöstön tuttuus auttaa monella tapaa ja läheiset otetaan mukaan hoitoon. Kriiseihin pystytään vastaamaan viikonloppupäivystyksen vuoksi hyvin. Mielestäni asiakkaiden tarpeisiin vastataan hyvin. Uudet tiimijaot selkiyttäneet toimintaa ja asiakkaat pääsevät nopeasti vastaanotolle (Mielitiimi). Hoito on moniammatillista, suunniteltua ja sitä arvioidaan. 5 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAASTEET Organisaatioiden välisen rajan aiheuttamat ongelmat on tiedostettu ja niitä on pyritty ratkaisemaan jo pitkään, mutta tässä on onnistuttu vain osittain. Kummankin organisaation puolella on tunnistettu osittainen toimintojen päällekkäisyys, tiedonkulun ongelmat, resurssien epätarkoituksenmukainen jakautuminen laitos- ja avohoidon kesken, vaikeudet resurssien tarkoituksenmukaisessa siirtelyssä, 36

38 hoitosuhteiden katkeaminen siirryttäessä laitoshoidosta avohoitoon ja päinvastoin sekä se, ettei kokonaisvastuuta ole kenelläkään, mikä johtaa helposti osaoptimointiin. Kokonaisuuksien hallinnan parantamiseksi on käyty säännöllisiä keskusteluja viranhaltijavoimin vähintään viiden viime vuoden ajan. Vuonna 2014 käynnistyi mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteisen kehittämisen dialogityö. Vuonna 2015 toteutettiin Nordic Healthcare Groupin (NHG) tuella työpajat. Niissä analysoitiin rovaniemeläisten mielenterveyspotilaiden hoidon jakautumista eri yksiköiden kesken ja tarkasteltiin potilasvirtoja. Keskeisiksi kehittämistä vaativiksi osaprosesseiksi tunnistettiin päivystyksen kehittäminen, kotiutus ja asumispalvelujen piiriin siirtyminen, ensilinjan ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen sekä hoitosuunnitelmien toteutuminen ja tulosten mittaaminen. NHG:n vetämässä työpajassa tarkasteltiin lisäksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluja. Tätä varten NHG keräsi tilastoaineiston vuosilta ja teki asiantuntijahaastatteluja. Päihde ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kustannukset vuonna 2014 eivät juuri eronneet muiden suurten kaupunkien kustannuksista. Palveluasumisen ja etenkin tehostetun palveluasumisen osuus oli suuri, yli 90 % kaikista asumispalveluista. Päihdekuntoutujien asumispalveluiden osuus oli merkittävästi pienempi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Rovaniemen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden kokonaiskustannukset olivat 3,4 m vuonna Tämän hetken asumispalvelujen ongelmiksi miellettiin kevyempien asumisen tukipalvelujen vähäisyys. Kuntoutujan on vaikea siirtyä joustavasti eri palvelutasolta toiselle tarvitsematta vaihtaa asumispaikkaa. Kuntouttava asuminen ei ole riittävän tavoitteellista, vaan vuoden kuluttua 80 % ja neljän vuoden kuluttua edelleen yli 50 % kuntoutujista oli hoidossa samassa yksikössä. Ongelmiin haetaan ratkaisua, kun Rovaniemen kaupunki laatii parhaillaan uuden asumispalvelujen hankintakauden tarjouspyyntöä yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Henkilöstökyselyllä lisäinformaatiota haasteista ja kehittämistarpeista Henkilöstökyselyn vastauksissa ilmeni mielenterveys- ja päihdepalveluiden työntekijöiden huoli resurssien niukkuudesta ja sen vaikutuksesta asiakkaiden hoidon laatuun ja hoitoon pääsyyn tällä hetkellä. Eniten vastauksissa nostettiin esille pitkään jatkunut psykiatripula (16 vastausta). Psykiatripulan sekä tiheästi vaihtuvien lääkäreiden koettiin vaikuttavan asiakkaiden hoitoon. Yleisesti avohoidon työntekijäresurssin koettiin olevan liian vähäinen asiakasmääriin nähden (19 vastausta). Jatkuvan lääkäripulan vuoksi hoitava lääkäri saattaa vaihtua jopa päivittäin. Lääkitys saattaa muuttua ennen kuin edellinen on ehtinyt vaikuttaa. Joissakin kunnissa avohoidossa ei ole ollut tarjota avohoitoaikoja, joten on päädytty jatkamaan sairaalahoitoa. Välillä tulee esille epäkohtana, että lääkäripalveluita ei ole tarpeeksi saatavilla. Joskus on tilanteita, että potilaat tulevat akuuttitiimiin arvioon lähinnä siksi, että muualla ei ole lääkäripalveluita (psykiatrian) saatavilla, vaikka tilanne ei vaatisi päivystyksellistä erikoissairaanhoitoa. Vastauksista nousi esille kuntouttavan ryhmä- ja työtoiminnan puute (14 vastausta) ja pitkään sairastaneiden asiakkaiden puutteelliset palvelut (6 vastausta). Vastauksista kävi ilmi, että eri yksiköissä on pitkään sairastaneita asiakkaita, joille ei ole tarkoituksenmukaista hoitopaikkaa tällä hetkellä. 37

39 Pitkään sairastaneille vaikea saada avohoitoa. On potilaita jotka eivät tunnu kuuluvan minkään tiimin tai hoidon asiakkaiksi. On myös vaikeahoitoisia hoitoon sitoutumattomia potilaita jotka tarvitsisivat nykyistä enemmän apua arkeen kotona, jopa perushoidollista apua. Käytännön tasolla olevaa kuntoutusta kotona tarvittaisiin lisää. Apua ja tukea arjen tekemisiin. Lapin sairaanhoitopiirin alueella koettiin tarvetta useille mielenterveys- ja päihdepalveluille, joita ei tällä hetkellä ole saatavilla tai joita on tarpeeseen nähden hyvin niukasti. Eniten nousivat esille psykogeriatriset avo- ja laitospalvelut (14 vastausta) sekä päihdepsykiatria ja kaksoisdiagnoosipotilaiden palvelut (11 vastausta). Päihtyneille tarkoitettu selviämisasema puuttuu. Opioidiriippuvaisten korvaushoidossa oleville tulisi voida tarjota lääkehoidon lisäksi mahdollisuus kuntouttavaan toimintaan. Neuropsykiatristen palveluiden vähäisyyteen kiinnitettiin huomiota (9 vastausta). Matalan kynnyksen palveluita kaivattiin lisää (5 vastausta). Lasten ja etenkin nuorten palveluissa koettiin, että nykyinen palvelujärjestelmä ei pysty reagoimaan riittävän nopeasti niukkojen resurssien takia. Lisäksi nähtiin tarvetta lisätä maahanmuuttajien palveluita, osaamista vaikeiden traumojen hoidossa, syömishäiriöiden avo- ja laitoshoitoa sekä nykyistä monimuotoisempaa terapiaosaamista. Ikäihmisten mielenterveysongelmiin ja tarpeeseen ei pystytä vastaamaan. Psykogeriatrinen palveluasuminen on puutteellista. A-klinikan työhön sisältyy oleellisena osana päihdepsykiatria. Asiakkaat ovat moniongelmaisia ja monipäihderiippuvaisia. Heillä on kaksois- ja kolmoisdiagnooseja sekä vaikeita psykiatrisia ja somaattisia sairauksia. Asiakkaiden elämäntilanteita kuormittavat sosiaalis-taloudelliset ongelmat. Päihdepsykiatria on kasvava ongelma ja tarvitsee kehittämistyötä. Tarvitsemme Lapin alueelle selkeän mallin siitä, missä toteutetaan päihdepuolen asiakkaiden avovieroitusta- tai katkaisua, laitosvieroitusta- tai katkaisua sekä kuntouttavaa hoitoa. Vastauksissa tuotiin esille myös toimitilojen puutteellisuutta ja palveluiden nykyisen hajasijoituksen kielteisiä vaikutuksia sekä työntekijöihin että potilaisiin. Nämä kommentit liittyivät ensisijaisesti sairaanhoitopiirin työntekijöiltä saatuihin vastauksiin (6 vastausta). Psykiatrinen hoito on Lapin sairaanhoitopiirissä edelleen laitospainotteista siitä huolimatta, että avohoitoa on tehostettu ja sairaalapaikkojen lukumäärää vuosien varrella vahvasti vähennetty sekä aikuisten että alaikäisten hoidossa. Laitospainotteisuus johtaa korkeampiin kokonaiskustannuksiin ja tutkimusten mukaan heikompaan vaikuttavuuteen kuin ensisijaisesti avohoitona toteutettu toiminta. Henkilöstökyselyn mukaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden henkilöstö kokee asiakkaan siirtymisen haastavaksi, niin laitos- ja avohoidon kuin avohoidon yksiköidenkin välillä. Siirtyminen aiheuttaa usein hoitosuhteen katkoksia ja viiveitä. Kyselyssä tuotiin myös esille yli sektoreiden ulottuvan yhteistyön ja sen kehittämisen tärkeys sekä mielenterveys- ja päihdeosaamisen vieminen terveyskeskuksiin ja kotihoitoon. 38

40 6 TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT 6.1 Tiedonkeruu Aiemmat selvitystyöt hyödynnettiin Tulevaisuuden mielenterveys- ja päihdepalveluiden valmistelu aloitettiin perehtymällä jo aikaisemmin tehtyihin selvityksiin. Niihin sisältyy lukuisia perusteltuja toimenpide-ehdotuksia, jotka on otettu huomioon valmistelussa. Teknillisen korkeakoulun HEMA instituutin vuonna 2009 päättynyt selvitystyö Lapin sairaanhoitopiirin palvelujärjestelmän kehittämisestä sisälsi muun muassa esityksen psykiatrian klinikkaan perustettavasta konsultoivasta arviointipoliklinikasta ja että jäsenkuntien (erityisesti Rovaniemen kaupungin) ja sairaanhoitopiirin kesken käynnistetään keskustelu mielenterveys- ja päihdetyön toiminnallisen kokonaisuuden muodostamisesta. Uusien hoitomallien ja toiminnallisen hoidon tulevaisuus ehdotettiin selvitettävän tässä yhteydessä. HEMA instituutti esitti myös, että osana kokonaisuutta luodaan Rovaniemelle selviämisasema. Samassa raportissa esitettiin Muurolan toimintojen siirtämistä Lapin keskussairaalan yhteyteen. Selvityksissä on todettu vuodeosastotoiminnan siirtämisen somaattisen sairaalan yhteyteen olevan keskeinen, toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Vuonna 2012 valmistui Lapin sairaanhoitopiirin omana työnä (Johanna Leppäniemi, Sami Pirkola ja Sanna Blanco Sequeiros) hankeselvitys, jossa käsiteltiin psykiatrian eri erikoisalojen ja päihdehuollon toimintojen siirtämistä Lapin keskussairaalan yhteyteen rakennettaviin uudistiloihin. Palvelujärjestelmän kehittämistä on tarkasteltu myös Rovaniemen kaupungin Mielenterveys- ja päihdeohjelmassa vuosille Vuonna 2015 toteutettiin Nordic Healthcare Groupin (NHG) tuella työpajat, joissa tarkasteltiin sekä mielenterveys- ja päihdetyötä, että näiden asiakasryhmien asumispalveluita. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ja sen toimeenpano-ohjelma suosituksineen on otettu palveluiden suunnittelussa huomioon. Etelä-Karjalan Eksoten, Kotkan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan Siun Soten mielenterveys- ja päihdepalveluihin tutustuttiin videovälitteisesti. Suunnittelutyö käynnistyi yksikkövierailuilla ja henkilöstön laatimilla SWOT-analyyseillä Ylilääkäri Antti Alaräisäsen johtama työryhmä valmisteli uusia päivystyksellisiä ja matalan kynnyksen palveluita ja palveluesimies Riitta Liinamaan vetämä asiantuntijatyöryhmä päihdehuollon palveluita. Valmisteluhankkeen projektiryhmän asiantuntijat vierailivat Rovaniemen kaupungin mielenterveysja päihdepalveluiden ja Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon avohoitoyksiköissä tutustuen nykytilaan. Näiden käyntien aikana käytyjen keskustelujen ja henkilöstön laatimien SWOT-analyysien pohjalta projektiryhmä kartoitti kunkin yksikön näkemyksiä tulevaisuuden palveluista. Henkilöstön laatimista SWOT-analyyseistä tehty koonti on kappaleen lopussa. 39

41 Henkilöstön SWOT-analyysien koonti VAHVUUDET NYKYTILASSA: - työryhmän moniammatillinen ja alainen osaaminen - mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittää sitä - kehittynyt ja toimiva yhteistyö ja verkostot eri toimijoihin - työryhmältä saatu tuki, hyvä henki - kokenut, koulutettu ja sitoutunut henkilökunta - lähiesimies lähellä, esimiehen tuki - nopea hoitoonpääsy, potilaiden sujuva siirtyminen yksiköstä toiseen - asiakaslähtöisyys - hyvät tilat/sijainti - työparityöskentely - työnkuvan selkeys HEIKKOUDET NYKYTILASSA: - riittämätön henkilöstöresurssi - näkemys-, kulttuuri- ja toimintaerot yksiköiden välillä - toimivien työtilojen/-välineiden puute - psykiatrian erikoislääkärin palveluiden saatavuus heikko - pitkät etäisyydet, palvelut eivät kaikkien saatavilla MAHDOLLISUUDET: - monipuoliset, yhtenäiset palvelut, joiden käyttö on joustavaa - potilaan hoidon jatkuvuus paranee, sujuvat hoitopolut - henkilöstön työnkiertomahdollisuus - henkilöstön monipuolinen ja laaja osaaminen ja sen joustava käyttö - johtaminen sujuvoituu - paremmat mahdollisuudet koulutuksiin - mahdollisuuksia kehittää omaa työtään - uudet haasteet - henkilöstöresurssin vahvistuminen - paremmat työolosuhteet - avohoidon vahvistuminen - asiantuntijuuden ja osaamisen keskittyminen / osaamiskeskus - päällekkäisyyksien poistuminen - parempi valmius Soteen - ryhmätoimintojen lisääntyminen UHAT: - johtaminen / lähiesimies-muutokset ja niihin liittyvät uhat - isoon organisaatioon / työyhteisöön liittyvät uhat - työaika ja palkka - matalan kynnyksen poistuminen - Yhteistyön toteutuminen verkostojen kanssa vaikeutuu - yhdistyminen liian nopealla aikataululla - lääkäriresurssin riittävyys asiakasmäärän kasvaessa - työskentelyalue laajenee niin, ettei nykyisenkaltainen työskentely ole mahdollista - työpaikkojen säilyminen, sijaisten työn jatkuminen - tiimien hajoaminen - toimintojen päällekkäisyys - ereseptien käsittely Henkilöstökyselyn avulla saadut kehittämisehdotukset Palveluiden suunnittelun apuna käytettiin mielenterveys- ja päihdepalveluiden henkilöstölle tehdyn kyselyn analysoituja vastauksia, jotka antoivat suuntaviivoja siitä, minkälaisia palveluita ammattilaisten mielestä alueen mielenterveys- ja päihdepotilaille tulisi olla tarjolla. 40

42 Henkilöstö toivoi mielenterveys- ja päihdepalveluille yhteisiä tiloja, psykiatrian kampusta (24 vastausta). Tilojen tulisi olla sujuvien yhteyksien varrella, jotta ne osaltaan varmistavat palveluiden saatavuuden. Yhteisten tilojen etuna on muun muassa se, että kun kaikki toimijat ovat lähellä toisiaan, asiakkaille on sujuvampaa siirtyä palvelusta toiseen ja yhteistyö työntekijöiden välillä on helpompaa. Mieluiten palvelut olisi integroitava yhteiseksi mielenterveyskeskukseksi. Mikäli psykiatrisen sairaalan osastot sijoitetaan jatkossa yleissairaalan yhteyteen, mielenterveyskeskuksen olisi syytä sijaita integroituna osastoihin. Nykyisellään hajallaan oleva palvelurakenne aiheuttaa selviä ongelmia yhteistyöhön. Henkilöstön näkemyksen mukaan oleellista on, että palveluketjut ja prosessit ovat selkeitä sekä asiakkaille että työntekijöille (11 vastausta). Asiakkaille halutaan tarjota monipuolisia ja tarkoituksenmukaisia palveluita lähellä asiakasta. Prosessien aukaisu niin, ettei päällekkäisiä toimintoja olisi ja yhteistyö olisi saumatonta. Ei olisi tiukkoja kriteereitä, vaan potilaan tarpeiden mukainen hoitolinja-ajattelu helppo päästä sairaalaan kun tarve, helppo päästä takaisin avohoitoon kun ESH tarve lakkaa potilaslähtöisyys ja hoidontarpeen määrittely avainasemassa ja tietenkin toimijoiden välinen yhteistyö. Nykyinen tiimiajattelu asiakkaiden hoidossa katsotaan pääsääntöisesti hyvin toimivaksi, ja sen säilyttämistä toivotaan, kuten myös muiden tällä hetkellä toimiviksi koettujen palveluiden (9 vastausta). Usea vastaaja toi myös esille sen, että avohoidon kehittäminen vaatii ehdottomasti resurssien lisäämistä (8 vastausta), eikä nykyisellä resurssilla pystytä toivottuun avohoitopainotteisuuteen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Toive pitkäkestoisista asiakassuhteista, jotka jatkuvat hoitoprosessin eri vaiheissa, tuotiin esille 3 vastauksessa. Kuntouttava ryhmä- ja työtoiminta nähdään tärkeäksi osaksi tulevaisuuden palveluita (7 vastausta), eikä sen tarjonta tällä hetkellä riitä vastaamaan kysyntään. Sähköisten palveluiden kehittäminen ja hyödyntäminen nähtiin tärkeäksi (5 vastausta), esimerkkeinä näistä virtuaalisten vastaanottohuoneiden käyttäminen potilastyössä ja videovälitteinen depressiokoulu. Työntekijöiden erityisosaamisen hyödyntämistä toivottiin 5 vastauksessa. Tärkeäksi nähtiin palveluohjauksen tehostaminen, yhtenä keinona yhteinen neuvontapuhelinnumero kaikissa palveluissa ja käytäntö, jossa asiakas saa avun yhdeltä luukulta (5 vastausta). Toimivan yhteistyön uusien palveluiden sisällä nähtiin edellyttävän sitä, että eri työpisteissä on tarkka ja ajantasainen tieto siitä, mitä muissa yksiköissä tehdään ja minkälaisia asiakkaita hoidetaan. Yhteiset pelisäännöt ja selkeät kriteerit nähtiin oleellisena osana tätä (4 vastausta). Myös työparityöskentelyn ja jalkautuvan työn lisääminen alueen kuntien kanssa nähtiin tärkeäksi tulevaisuuden palveluissa (4 vastausta). Mielenterveys- ja päihdepalveluiden päivystyksen tehostamista korostettiin 4 vastauksessa. Näissä ehdotettiin muun muassa mahdollisuutta päästä hoidontarpeen arvioon ympärivuorokautisella hoitajan puhelinpäivystyksellä ja lääkäri-hoitaja työparia psykiatriseen päivystykseen. Päihdepäivystystä ja selviämisasemaa toivottiin LKS:n yhteispäivystyksen yhteyteen. Olisi hyvin tärkeää saada psykiatrinen päivystys, jossa olisi jatkuvasti hoitaja vastaamassa puheluihin ja tarpeen mukaan ohjamassa oikean hoidon piiriin, kyseinen hoitaja voisi myös tarpeen mukaan tehdä 41

43 arviokäyntejä tai konsultaatiota. Tärkeää, että kyseinen numero olisi selkeästi jokaisen kuntalaisen saatavilla ja siihen voisi soittaa kuka vain milloin vain. 6.2 Palveluiden periaatteita Ohjausryhmä määritteli tulevaisuuden mielenterveys- ja päihdepalveluiden yleisiä periaatteita seuraavasti: KUVIO 2 ASIAKASLÄHTÖISYYS - Matalakynnyksisyys palveluissa, joissa se on tarkoituksenmukaista - Yhden luukun/ikkunan periaate - Saavutettavuus - Toimivat digi- ja etäpalvelut - Turvallisuus - Asiakkaiden tasavertaisuus - Perhe- ja verkostokeskeisyys - Yhteistoiminnallisuus ja asiakkaan voimavaraistaminen - Huolehtimisvelvollisuus - Asiakassuhteiden pitkäaikaisuus - Kokemusasiantuntijat mukana TARPEENMUKAISUUS JA VAIKUTTAVUUS - Käytetään tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä, joissa vaikuttavuus osoitettu - Turvataan kansallisesti määriteltyjen palveluiden saatavuus - Avohoidon ensisijaisuus - Pakon käytön vähentäminen - Yhdenvertaisuus suhteessa somatiikkaan muun muassa kotiin tuotettavissa palveluissa INTEGROIDUT PALVELUPROSESSIT - Integroiduissa palveluketjuissa kuvattuna sosiaali- ja terveystoimen tehtävät prosessin eri vaiheissa - Toimivat palvelukokonaisuudet - Erityisosaaminen kootaan joustavasti asiakkaan tarpeiden perusteella - Palveluprosessien kehittämiseen sitoutuminen - Monialainen yhteistyö - Riittävä koulutus ja ohjaus henkilöstö- ja sidosryhmille palveluja ja prosesseja käyttöönotettaessa - Palveluprosessien hallinta ja ylläpito vastuutettu - Asiantunteva johtaminen 42

44 Edellä on esitetty ehdotuksia palveluiden periaatteiksi tiivistetyssä muodossa. Näihin periaatteisiin liittyy lisäksi laatua ja seurantaa määritteleviä ominaisuuksia, joita avataan tässä ryhmiteltyinä. Asiakaslähtöisyys Jokainen asiakas kohdataan aina ystävällisesti, kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Asiakkaalla on oikeus osallistua kaikkeen häntä koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Hänellä on käytettävissään pääsääntöisesti kaikki omaa hoito ja asiakkuutta koskeva tieto ellei tähän ole säädöksiin perustuvaa estettä. Asiakkaan asioista puhutaan pääsääntöisesti hänen läsnä ollessaan. Perhe ja verkosto huomioidaan palveluissa. Paljon tukea tarvitseva sekä tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluihin tuleva asiakas saa oman vastuutyöntekijän, joka huolehtii asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta ja yhteensovittamisesta. Tavoitteena on hyvä palvelukokemus jokaiselle asiakkaalle, huono palvelukokemus on laatupoikkeama. Asiakaskokemusta mitataan ja sille asetetaan tavoitetaso. Palveluiden käyttäjien näkemykset ja palaute kerätään systemaattisesti ja se linkitetään päivittäisjohtamiseen. Tarpeenmukaisuus ja vaikuttavuus Toimintakykynäkökulma on keskeinen. Tutkimus ja diagnostiikka, hoito ja kuntoutus tähtäävät mahdollisimman hyvän toimintakyvyn saavuttamiseen elämän eri alueilla. Integroidut palveluprosessit KUVIO 3 Palveluprosessit luodaan siten, että tarpeen mukainen osaaminen on asiakkaiden käytössä oikeaaikaisesti. Prosessit ja osaprosessit kuvataan, myös rajapinnoilla. Prosessien hallinta ja ylläpito vastuutetaan, eli jokaisella prosessilla on vastuuhenkilö. Palveluketjuja luotaessa hyödynnetään sähköisiä palveluita, lähipalveluita ja etäyhteyksiä. Palveluiden ja saatavuuden ja saavutettavuuden takaamiseksi hyödynnetään virka-ajan ulkopuolista työaikaa, otetaan huomioon julkisen liikenteen aikataulut ja 43

45 ylipäätään huolehditaan siitä, että palveluita on tarjolla riittävästi. Prosessien toimivuuden arvioimiseksi luodaan tavoitteet ja mittarit. Mittarien seuranta kytketään arkityöhön ja päivittäisjohtamiseen. Prosessien mittareita ovat esimerkiksi odotusajat ja hoitojaksojen kesto. Palveluiden kehittämisessä otetaan mukaan käyttäjät, esimerkiksi kokemusasiantuntijat, aina kun muutetaan tai kehitetään asiakasrajapintaa. Henkilöstönäkökulma Tavoitteena on hyvä työntekemisen ja oppimisen ympäristö sekä ammattitaitoinen, osaava henkilöstö. Lähtökohtana on, että kaikki työntekijät tekevät koulutuksensa mukaista perustyötä, minkä lisäksi heillä on erityisosaaminen. Kaikilla tulee olla yhteistä asiakaspalvelu-, yhteistyö-, prosessi- ja kehittämisosaamista. 6.3 Tulevaisuuden palvelut KUVIO 4 Päihde- ja mielenterveysinterventioiden tavoitteet (Solja Niemelä 2016) Perusajatuksena tulevaisuuden mielenterveys- ja päihdepalveluissa on luoda joustava, dynaaminen ja kansalaisten tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa henkilöstön osaamista liikutellaan tarpeen mukaan. Palvelut on integroitu, sosiaalityö on tiiviisti mukana. Jalkautuva työote liittyy vahvasti kaikkiin palveluihin. Palveluketjut ja prosessit ovat määritellyt ja yhteneväiset läpi palvelujen. Kaikissa Lapin sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa on vahvat lähipalvelut kuntien erityispiirteet huomioiden. Yhteinen mielenterveys- ja päihdeorganisaatio tarjoaa joustavasti erityisosaamista Rovaniemen ulkopuolisiin kuntiin. Psykiatri- ja erityistyöntekijäpalveluita on mahdollista saada soveltuvin osin myös videovälitteisesti. 44