SISÄLLYSLUETTELO. KVALT, :30, Pöytäkirja

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO KVALT, :30, Pöytäkirja - Läsnäolijat Kokouksen avaus, nimenhuuto ja valtuutettujen poissaoloesteet ja varajäsenten kutsuminen Pöytäkirjan tarkastus ja pitäminen yleisesti nähtävänä Työjärjestyksen hyväksyminen Teuvan Yhtenäiskoulun perustaminen..204 alkaen Syreenin koulun ja Teuvan Yhteiskoulun lakkauttaminen..204 alkaen Kuntarakennelain(698/2009) mukainen selvitysvelvollisuus... Pykälän liite: Äänestysluettelo, kvalt Kunnan osallistuminen Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n paikallisen kehittämisstrategian/leaderohjelman sekä LEADER-toimintaryhmän rahoitukseen vuosina Ilmoitusasiat, kunnanvaltuusto Muut mahdolliset asiat, kunnanvaltuusto Kiireelliset asiat Valitusosoitus valtuusto... 24

2 -, KVALT :30 Sivu Paikka Kulttuuritalo Orrela Aika klo Saapuvilla olleet jäsenet Lehtimäki Esko, puheenjohtaja Erlands Kaj Harjula Irma Heikkilä Ville Heinola Arto Kaleva Paula Ketomäki Jaakko Kiviluoma Jarmo Kiviluoma Juha-Matti Koivu Anneli Koski Sauli Leppäniemi Jukka Mäntylä Anu Mäntysaari Matti Palonen Juha, poissa Panttila Eliisa Ranta-Muotio Aulis Riippi Johanna Rinta-Uppa Simo Ristiluoma Osmo Sippola Eija Tamsi Sakari Toivonen Teijo, poissa Tuisku Minna-Liisa Uusitalo Kari Viljanmaa Veikko Åkerblad Irma Nisula Harri, varavaltuutettu Nevanperä Toni, varavaltuutettu Muut saapuvilla olleet Nummela Veli, kunnanjohtaja Nevanperä Erkki, sivistystoimenjohtaja Salonen Markku, kunnaninsinööri Lähde Marko, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Asiat :t Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirjan tarkastetaan maanantaina klo. Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Aulis Ranta-Muotio ja Johanna Riippi. Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Esko Lehtimäki puheenjohtaja Marko Lähde pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastusmerkinnät Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Teuva Aulis Ranta-Muotio Johanna Riippi Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Teuvan kunnanvirastossa Marko Lähde, hallintojohtaja

3 69, KVALT :30 D: 398/203 Sivu 2 Kunnanvaltuusto Kokouksen avaus, nimenhuuto ja valtuutettujen poissaoloesteet ja varajäsenten kutsuminen Dnro D/398/ /203 Kvalt 69 Kuntalain 54 :n 4 momentin mukaan "Kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä päivää ennen kokousta. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto siten kuin 64 :ssä säädetään." Kuntalain 64 :n mukaan "Kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla." Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 4 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 9 :n mukaan Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Valtuusto voi päättää, kuinka monelle varavaltuutetulle esityslista toimitetaan. Kunnanvaltuuston työjärjestyksen :n mukaan Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös kunnanvirastoon. Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan kuntalain :n momentissa tarkoitettu varavaltuutettu. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. Kunnanvaltuusto on / 2 päättänyt, että kunnanvaltuuston kokouksesta annetaan yleisesti tieto kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaulun lisäksi Tejukassa sekä internetissä Teuvan kunnan www-sivuilla. Ilmoitus tästä kokouksesta on julkaistu kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, Tejukassa sekä internetissä Teuvan kunnan www-sivuilla keskiviikkona Kokouskutsu ja siihen liitetty esityslista on lähetetty erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja pu-

4 69, KVALT :30 D: 398/203 Sivu 3 Kunnanvaltuusto heoikeus, tiistaina Esityslista julkaistaan myös Teuvan kunnan www-sivuilla. Kuntalain 58 :n momentin mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on läsnä. Ehdotus: Avataan kokous, suoritetaan nimenhuuto, todetaan mahdolliset poissaolot ja kutsutaan tarvittaessa varavaltuutetut sekä todetaan, onko kokous laillinen ja päätösvaltainen. Päätös: Suoritetussa nimenhuudossa todettiin, että valtuutetut Juha Palonen ja Teijo Toivonen eivät ole paikalla. Juha Palosen sijaan kutsuttiin varavaltuutettu Harri Nisula ja Teijo Toivosen sijaan varavaltuutettu Toni Nevanperä. Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 70, KVALT :30 D: 398/203 Sivu 4 Kunnanvaltuusto Pöytäkirjan tarkastus ja pitäminen yleisesti nähtävänä Dnro D/398/ /203 Kvalt 70 Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 :n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Kuntalain 63 :n mukaan Valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Kunnanvaltuusto on / 2 päättänyt, että valtuuston pöytäkirjan kuntalain 63 :ssä tarkoitetusta yleisestä nähtävänäpidosta kunnanvirastossa ilmoitetaan valtuuston kokouskutsun yhteydessä. Kunnanvirastossa tapahtuvan nähtäväpidon lisäksi pöytäkirja saatetaan yleisesti nähtäväksi (julkistetaan) tarkastamisen jälkeen Internetissä Teuvan kunnan wwwsivuilla. Pöytäkirja tarkastetaan maanantaina klo.00 ja pidetään kokouskutsun yhteydessä ilmoitetun mukaisesti yleisesti nähtävänä kunnanvirastossa tiistaina Tarkastusvuorossa ovat Juha Palonen ja Eliisa Panttila. Ehdotus: Valtuusto päättää valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Päätös: Juha Palosen ollessa poissa ja Eliisa Panttilan ilmoittaessa olevansa estynyt tarkastamaan pöytäkirjaa tarkastajiksi valittiin Aulis Ranta-Muotio ja Johanna Riippi.

6 7, KVALT :30 D: 398/203 Sivu 5 Kunnanvaltuusto Työjärjestyksen hyväksyminen Dnro D/398/ /203 Kvalt 7 Ehdotus: Valtuusto päättää hyväksyä esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

7 72, KVALT :30 D: 362/203 Sivu 6 Kunnanvaltuusto Teuvan Yhtenäiskoulun perustaminen..204 alkaen Dnro D/362/ /203 Aikaisemmat käsittelyt: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kunnanhallitus Valmistelija / lisätiedot: sivistystoimenjohtaja Erkki Nevanperä, p sähköposti; etunimi.sukunimi@teuva.fi Varhaiskasvatusja koulutusltk Teuvan kunnanvaltuusto on kokouksessaan tehnyt periaatepäätöksen, että koulukeskuksen perusparannuksen saneerauksen valmistuttua viimeistään 205 Teuvan keskusta-alueen koulut (Kauppila, Komsi, Riippi, Sepän Ahjo ja Syreeni) sekä niiden esioppilaat siirtyvät korjattuihin yhteiskoulun tiloihin. Teuvan uuden koulukeskuksen investoinnin ensimmäinen vaihe (yhteiskoulun osuus) on valmistumassa. Pääurakoitsijan mukaan investointi etenee aikataulussaan, ja tilojen luovutus Teuvan kunnan koululaitoksen käyttöön tapahtuu Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan esityksestä, että Teuvan uuteen koulukeskukseen siirtymisen yhteydessä hallintojärjestelmää muutetaan siten, että uudessa koulukeskuksessa on johtavana rehtorina yhteiskoulun ja lukion rehtori, apulaisrehtori sekä 4 tiimivastaavaa. Lukiossa on vararehtori kuten nykyisessäkin voimassa olevassa johtamisorganisaatiossa. Kunnanhallitus on päättänyt, että Teuvan koulukeskukseen perustetaan apulaisrehtorin virka lukien. Siirtymävaiheessa apulaisrehtori vastaa Syreenin koulun rehtorin tehtävistä sekä osaltaan uuteen yhtenäiskouluun..204 siirtymisen valmisteluun liittyvistä tehtävistä. Apulaisrehtorina toimii lukuvuoden KM Reijo Sjöblom. Vuoden 204 keväällä virka täytetään vakinaisesti julkisella haulla lukien. Yhteiskoulun vs. rehtori Maija-Liisa Saksan ja apulaisrehtori Reijo Sjöblomin alustavan suunnitelman mukaan koulukeskuksen ensimmäisen rakennusvaiheen valmistumisen jälkeen Syreenin koulun luokkamuotoinen opetus, pienluokkien opetus (erityisopetus) sekä teknisen, tekstiilityön, musiikin, liikunnan, kotitalouden ja kuvaamataidon aineopetustunnit järjestetään uudessa koulukeskuksessa. Uudistetussa koulukeskuksessa on myös hallintotilat sisältäen rehtorin työhuoneen sekä toimistosihteerien ja avustavan henkilökunnan työpisteet. Alustavan suunnitelman mukaan nykyisen yhteiskoulun (entisen lukion) remontin alettua, Syreenin koulu toimii väistötilana luokille. Näin ollen luokkien pääsääntöinen opetus tulee lukion investoinnin aikana olemaan Syreenin koulussa lukuun ottamatta teknistä ja tekstiilityötä, liikuntaa, musiikkia, kotitaloutta ja kuvaamataitoa, jotka tapahtuvat uudessa koulukeskuksessa luokkien rehtorin työskentelypiste on järkevintä toteuttaa niin, että päivittäin klo 2 saakka paikka on Syreenin koululla ja ruokailusta eteenpäin uudessa koulukeskuksessa. Reijo Sjöblomin ja Maija-Liisa Saksan mukaan luokkien siirtyminen Syreenin kouluun olisi syytä tapahtua 204 toukokuun kahdella viimeisellä viikolla. Tällöin saadaan tilat opiskelu-

8 72, KVALT :30 D: 362/203 Sivu 7 Kunnanvaltuusto kuntoon ja kaikki on valmiina syksyn opiskelun aloittamista varten. Mikäli muutto jää kesälle, ei tekijöitä eikä tietoa ole saatavilla riittävästi. Koulutyön suunnittelu ja itse koulutyö häiriintyy tällöin pitkäksi aikaa. Uusi perustettava Teuvan koulukeskus toimii yhtenäiskouluperiaatteella (luokat 9). Nykyisten yhteiskoulun (entisen lukion) tilojen peruskorjauksen valmistuttua, koulukeskuksessa toimii myös Teuvan lukio. Yhtenäiskoululla ja lukiolla on silloin yhteinen opettajainhuone, jolloin lukion ja yhtenäiskoulun opettajien, avustavan henkilökunnan ja oppilashuoltohenkilöstön ym. yhteistyö on tiivistä ja toimivaa. Perusopetuslain uudistuksen myötä ala- ja yläastejako poistui perusopetuslaeista vuonna 999. Opetussuunnitelman perusteet, jotka uudistettiin viimeksi vuonna 2004 ja otettiin käyttöön asteittain pääosin vuoteen 2007 mennessä, on laadittu yhtenäisen perusopetuksen mukaisesti. Uudistuksen jälkeen yhtenäiskoulujen määrä on lisääntynyt Suomen perusopetuksen kentässä viime vuosina kovaa vauhtia. Yhtenäiskoulussa on ala- ja yläkouluilla yhteinen opetussuunnitelma. Luokanopettajien ja aineenopettajien yhteistyö on nykyistä tiiviimpää, ja tunnit jakautuvat laajemmin kolmannesta yhdeksänteen luokkaan. Oma luokanopettaja opettaa luokilla -6 kuitenkin yli puolet opetuksesta. Perusopetuslain mukaan perusopetus järjestetään luokanopettajien antamana opetuksena, eri oppiaineiden opettajien antamana aineenopetuksena, oppilaanohjaajien antamana oppilaanohjauksena sekä erityisopettajien antamana erityisopetuksena. Vuosiluokilla 6 opetus on pääosin luokanopetusta ja vuosiluokilla 7 9 pääosin aineenopetusta, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Perusopetuksen opetushenkilöstöllä on yhtenäiskoulussa sama virkaehtosopimus eli OVTES, joten muiden muassa vaativuuden arvioinnin perusteet ovat samat. Koulukeskuksen (yhtenäiskoulu) perustaminen aiheuttaa myös Teuvan kunnan hallintosäännön muutokset sekä asian mukaiset ilmoitukset kouluhallintoviranomaisille (AVI= Aluehallintovirasto ja OPH= opetushallitus). Siv.tj Ehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että Teuvalle perustetaan Teuvan yhteiskoulun uudistettuihin tiloihin Teuvan koulukeskus..204 lukien. Koulukeskus käsittää alkuvaiheessa Teuvan yhtenäiskoulun, jossa toimivat luokat -9 yhtenäiskouluperiaatteella. Nykyisen yhteiskoulun (entisen lukion) tilojen peruskorjauksen jälkeen koulukeskuksessa toimii myös Teuvan lukio. Koulukeskuksen mahdollinen nimi päätetään myöhemmin. Äystön, Perälän, Norin ja Horon koulut toimivat toistaiseksi niin kauan, kuin kunnanvaltuuston periaatepäätöksen mukaiset oppilasmäärärajat täyttyvät. Oppilasmäärät tarkistetaan vuosittain niin, että rajan (2-opettajainen 6 oppilasta ja 3-opettajainen 36 oppilasta) on täytyttävä vuosittain 3.3. mennessä. Mikäli oppilaita ei silloin virallisen kouluun ilmoittautumisen jälkeen ole riittävästi, ryhdytään välittömästi koulun lakkauttamistoimenpiteisiin.

9 72, KVALT :30 D: 362/203 Sivu 8 Kunnanvaltuusto Keskustelun jälkeen sivistystoimenjohtaja teki tarkennetun päätösehdotuksen seuraavasti: Ehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Teuvalle perustetaan Teuvan yhteiskoulun uudistettuihin tiloihin Teuvan koulukeskus..204 lukien. Koulukeskus käsittää alkuvaiheessa Teuvan yhtenäiskoulun, jossa toimivat luokat -9 yhtenäiskouluperiaatteella. Nykyisen yhteiskoulun (entisen lukion) tilojen peruskorjauksen jälkeen koulukeskuksessa toimii myös Teuvan lukio. Koulukeskuksen mahdollinen nimi päätetään myöhemmin. Äystön, Perälän, Norin ja Horon koulut toimivat toistaiseksi niin kauan, kuin kunnanvaltuuston periaatepäätöksen mukaiset oppilasmäärärajat täyttyvät. Oppilasmäärät tarkistetaan vuosittain niin, että rajan (2-opettajainen 6 oppilasta ja 3-opettajainen 36 oppilasta) on täytyttävä vuosittain 3.3. mennessä. Mikäli oppilaita ei silloin virallisen kouluun ilmoittautumisen jälkeen ole riittävästi, ryhdytään välittömästi koulun lakkauttamistoimenpiteisiin. Päätös: Hyväksyttiin tarkennettu päätösehdotus. Valmistelija / lisätiedot: kunnanjohtaja Veli Nummela, p sähköposti; etunimi.sukunimi@teuva.fi Khall Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää perustaa..204 lukien Teuvan Yhtenäiskoulun. Koulu toimii peruskorjatussa koulukeskuksessa. Peruskorjauksen toisessa vaiheessa vuosiluokat 7 9 toimivat nykyisen Syreenin koulun tiloissa. Lakkautettavan Syreenin koulun oppilaiden peruskoululain 6 ja 2 momentin mukainen lähikoulu on..204 lukien Teuvan Yhtenäiskoulu. Teuvan Yhteiskoulun oppilaat siirtyvät Teuvan Yhtenäiskoulun oppilaiksi. Syreenin koulun ja Teuvan Yhteiskoulun vakinaiset opettajat siirtyvät Teuvan Yhtenäiskoulun opettajiksi. Vakinaisille koulunkäynninohjaajille ja avustajille järjestetään työtä joko Yhtenäiskoulussa tai kyläkouluissa. Teknisen toimen vakinaiselle henkilökunnalle järjestetään työtä teknisen toimen kiinteistöissä tai muissa kunnan tehtävissä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kvalt Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

10 73, KVALT :30 D: 363/203 Sivu 9 Kunnanvaltuusto Syreenin koulun ja Teuvan Yhteiskoulun lakkauttaminen..204 alkaen Dnro D/363/ /203 Aikaisemmat käsittelyt: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kunnanhallitus Valmistelija / lisätiedot: sivistystoimenjohtaja Erkki Nevanperä, p sähköposti; etunimi.sukunimi@teuva.fi Varhaiskasvatusja koulutusltk Kunnanvaltuusto on kokouksessaan päättänyt lakkauttaa Komsin, Kauppilan ja Riipin koulut lukien. Päätöksen mukaan lakkautettavien koulujen oppilaiden peruskoululain 6 ja 2 momentin mukainen lähikoulu on lukien ollut Syreenin koulu. Lakkautettujen koulujen vakinaiset opettajat on siirretty virkoineen Syreenin kouluun. Vakinaisille koulunkäynninohjaajille ja avustajille on järjestetty työtä joko Syreenissä, jäljelle jäävissä kyläkouluissa tai yhteiskoulussa. Teknisen toimen vakinaiselle henkilökunnalle on järjestetty työtä teknisen toimen kiinteistöissä tai muissa kunnan tehtävissä. Syyslukukauden alusta on Syreenin koulurakennuksessa toiminut 2 perusopetusluokkaa, pienryhmätiloja sekä pieni opettajanhuone. Syksyn oppilastilaston mukaan Syreenin koululla on oppilaita 25. Syreenin koulun perusopetusluokkien keskimääräinen ryhmäkoko on 8 23 oppilasta. Pienimmät ryhmäkoot ovat 2A ja 2B luokilla (4 6). Suurimmat luokkakoot ovat 6A ja 6B luokilla (23). Teuvan kunnanvaltuusto on kokouksessaan tehnyt periaatepäätöksen, että Teuvan koulukeskuksen perusparannuksen saneerauksen valmistuttua viimeistään 205 Teuvan keskusta-alueen koulut (Kauppila, Komsi, Riippi, Sepän Ahjo ja Syreeni) sekä niiden esioppilaat siirtyvät korjattuihin yhteiskoulun (koulukeskuksen) tiloihin. Teuvan uuden koulukeskuksen investoinnin ensimmäinen vaihe (yhteiskoulun osuus) on valmistumassa. Pääurakoitsijan mukaan investointi etenee aikataulussaan, ja tilojen luovutus Teuvan kunnan koululaitoksen käyttöön tapahtuu Syreenin koulun lakkauttaminen aiheuttaa myös Teuvan kunnan hallintosäännön muutokset sekä asian mukaiset ilmoitukset kouluhallintoviranomaisille (AVI= Aluehallintovirasto ja OPH= opetushallitus). Siv.tj Ehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Syreenin koulu lakkautetaan..204 lukien. Syreenin koulun oppilaiden peruskoululain 6 ja 2 momentin mukainen lähikoulu on..204 lukien Teuvan Koulukeskus (yhtenäiskoulu). Koulun vakinaiset opettajat virkoineen siirretään koulukeskukseen. Vakinaisille koulunkäynninohjaajille ja avustajille järjestetään työtä joko koulukeskuksessa tai kyläkouluissa. Teknisen toimen vakinaiselle henkilökunnalle järjestetään työtä teknisen toimen kiinteistöissä tai muissa kunnan tehtävissä. Ennen koulun lakkauttamista, järjestetään asianmukaiset kuulemistilaisuudet oppilaiden huoltajille. Päätös: Hyväksyttiin.

11 73, KVALT :30 D: 363/203 Sivu 0 Kunnanvaltuusto Khall Kja Valmistelija / lisätiedot: kunnanjohtaja Veli Nummela, p sähköposti; etunimi.sukunimi@teuva.fi Ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää lakkauttaa Syreenin koulun ja Teuvan Yhteiskoulun..204 lukien. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kvalt Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

12 74, KVALT :30 D: 385/203 Sivu Kunnanvaltuusto Kuntarakennelain(698/2009) mukainen selvitysvelvollisuus Dnro D/385/ /203 Aikaisemmat käsittelyt: Kunnanhallitus Valmistelija / lisätiedot: kunnanjohtaja Veli Nummela, p sähköposti; etunimi.sukunimi@teuva.fi Khall Kuntarakennelaissa säädetään kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysalueesta poikkeamisesta sekä päätöksenteosta selvitysalueesta poikkeamisesta. Kuntarakennelain 4 b :n mukaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää lain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä lain 4 c 4 f :issä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Vaikka kunnalla ei olisi velvollisuutta selvittää kuntien yhdistymistä, sen tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Jos kunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi tehdä selvityksen muulla kuin kuntarakennelain mukaisten selvitysperusteiden osoittamalla alueella, sen tulee hakea valtiovarainministeriöltä poikkeusta selvitysalueesta. Poikkeamismahdollisuuden tarkoituksena on ottaa huomioon Suomen alueiden erilaisuus selvitysperusteita sovellettaessa. Selvitysalueesta poikkeaminen merkitsee lain 4 b :ssä säädetyn selvitysvelvollisuuden täyttävän selvityksen tekemistä selvitysperusteista poikkeavalla tavalla. Itse selvitysvelvollisuudesta ei voida poiketa. Selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta poikkeamisen edellytyksenä on, että selvitysalueella on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Ministeriö voi myöntää poikkeuksen vain palvelujen edellyttämää väestöpohjaa koskevan selvitysperusteen osoittamasta alueesta. Työssäkäynti- ja yhdysrakenneperusteen osoittamasta selvitysalueesta voidaan poiketa ainoastaan ministeriön määräämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Selvitysalueesta poikkeamisesta ei tällöin tehdä erillistä päätöstä. Erityisessä kuntajakoselvityksessä voidaan selvittää vaihtoehtoisia toiminnallisia kokonaisuuksia. Seuraavassa kuntarakennelain olennaisia pykäliä selvitysvelvollisuuden näkökulmasta: 4 Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: ) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntajakoa muutettaessa tulee pyrkiä kielellisesti yhteensopiviin alueisiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kie-

13 74, KVALT :30 D: 385/203 Sivu 2 Kunnanvaltuusto lellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kuntajakoa muutettaessa tulee ottaa huomioon saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. 4 a Kuntarakenneuudistuksen tavoite Tässä luvussa säädetään kuntarakenteen uudistamisen perusteista ja menettelyistä vuosina Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseen liittyvästä taloudellisesta tuesta kunnille säädetään 9 luvussa. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta 2 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. 4 b Selvitysvelvollisuus Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä 4 c 4 f :ssä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Vaikka kunnalla ei olisi momentin mukaan velvollisuutta selvittää kuntien yhdistymistä, sen tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää 2 :ssä tarkoitettua toiminnallista kokonaisuutta. Jos yhdistymisselvitysten ulkopuolelle on jäämässä kunta, joka muodostaisi toiminnallisen kokonaisuuden siihen rajoittuvan kunnan kanssa, on näiden kuntien selvitettävä yhdessä kuntien yhdistymistä tai ensiksi mainittu kunta on otettava mukaan selvitykseen, johon jälkimmäinen kunta osallistuu. Yhdistymisselvityksen tavoitteena on 6 :ssä tarkoitettu esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Selvityksen tulee aina sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Kaksikielistä kuntaa ja saamelaisten kotiseutualueen kuntaa koskevassa selvityksessä on arvioitava kielellisten oikeuksien toteutumista. Selvityksestä päätetään kuntien valtuustoissa. 4 c Palveluiden edellyttämä väestöpohja Kunnan, jossa on alle asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: ) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin d Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos:

14 74, KVALT :30 D: 385/203 Sivu 3 Kunnanvaltuusto ) kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella (työpaikkaomavaraisuusperuste); sekä 2) kunnan työssäkäyvästä väestöstä Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän tai Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevassa kunnassa vähintään 35 prosenttia ja muilla työssäkäyntialueilla sijaitsevissa kunnissa vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella (työssäkäyntiperuste). Kunnalla on kuitenkin selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos sen tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. Jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. 4 e Helsingin metropolialue Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Hyvinkään, Pornaisten, Tuusulan, Keravan, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän, Sipoon ja Vihdin kuntien tulee 4 d :ssä säädetystä poiketen selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Edellä momentissa mainittuihin kuntiin ei sovelleta, mitä 4 g :ssä säädetään selvitysalueesta poikkeamisesta. Niiden tulee osallistua yhdistymisselvityksiin muiden kuntien kanssa, jos se on tarpeen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi. Yhdistymisselvityksessä, johon osallistuu momentissa tarkoitettu kunta, tulee arvioida 4 b :n 4 momentissa säädetyn lisäksi kuntien yhdistymisen suhdetta metropolihallinnon tarpeeseen erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta. 4 f Kunnan taloudellinen tilanne Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: ) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (704/2009) 63 :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot; 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. 4 g Selvitysalueesta poikkeaminen

15 74, KVALT :30 D: 385/203 Sivu 4 Kunnanvaltuusto Edellä 4 c :ssä ja 4 d :n 3 momentissa säädettyjen selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta voidaan poiketa, jos selvitysalueella on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta, ja: ) selvitysperusteista poikkeava alue on 2 :ssä säädetyt kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus; 2) toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei erityisen harvan asutuksen vuoksi muutoin ole mahdollista; 3) poikkeaminen on tarpeen suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi; taikka 4) poikkeaminen on tarpeen saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi. Selvitysalueesta ei kuitenkaan voida poiketa momentin ja 2 kohdissa tarkoitetuilla perusteilla, jos poikkeaminen estäisi muita kuntia muodostamasta toiminnallisen kokonaisuuden. Edellä momentin 2 kohdassa erityisen harvalla asutuksella tarkoitetaan kuntaa, jonka kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 8 :ssä tarkoitettu syrjäisyysluku on,00 tai sitä suurempi. 4 h Selvitysten määräaika ja seuranta Kunnan tulee ilmoittaa ministeriölle viimeistään 30 päivänä marraskuuta 203, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää 4 b :n mukaisesti kuntien yhdistymistä. Edellä momentissa tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä voidaan säätää tarkemmin valtiovarainministeriön asetuksella. Kuntien tulee tehdä 4 b :ssä tarkoitettu yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva yhdistymisesitys viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän momentin voimaantulosta. Ministeriö voi kunnan hakemuksesta pidentää 3 momentissa tarkoitettua määräaikaa yhdistymisselvityksen laajuuden tai muun erityisen vaativuuden perusteella. Ministeriön päätöksestä voi hakea muutosta siten, kuin hallintolainkäyttölaissa (586/996) säädetään. 4 i Päätöksenteko selvitysalueesta poikkeamisesta Ministeriö voi myöntää poikkeuksen 4 :ssä säädetyn palveluperusteen osoittamasta alueesta. Ministeriön päätös selvitysalueesta poikkeamisesta voidaan tehdä kunnan tai kuntien yhteisen hakemuksen perusteella tai ministeriön aloitteesta. Päätös voidaan tehdä ministeriön aloitteesta vain, jos kuntien hakemukset poikkeavat toisistaan tai osa alueen kunnista on hakenut poikkeusta ja palveluperusteen täyttävän selvitysalueen muodostaminen edellyttäisi myös sellaisen kunnan mukanaoloa, joka ei ole hakenut poikkeusta. Jos kunta hakee poikkeusta 4 d :n 3 momentissa tarkoitetusta selvitysalueesta, ministeriö voi määrätä alueella toimitettavaksi 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen. Selvitysalueesta poikkeamisesta ei tällöin tehdä erillistä päätöstä. Erityisessä kuntajakoselvityksessä voidaan selvittää vaihtoehtoisia toiminnallisia kokonaisuuksia. Ministeriön tulee ennen momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä neuvotella niiden kuntien kanssa, joita päätös koskisi.

16 74, KVALT :30 D: 385/203 Sivu 5 Kunnanvaltuusto Edellä momentissa tarkoitettuun ministeriön päätökseen voi hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos korkein hallinto-oikeus kieltää täytäntöönpanon. 4 j Erityisen kuntajakoselvityksen määrääminen Ministeriö voi, sen ohella mitä 4 i :n 2 momentissa ja 4 luvussa säädetään, tarvittaessa määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta 4 :ssä säädetyt edellytykset täyttävällä alueella, jos kunta ei ole viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän pykälän voimaantulosta tehnyt kuntien yhdistymisesitystä. Käytännössä lähes kaikkien Suomen kuntien selvitysvelvollisuus täyttyy. Näin on myös Teuvan kunnan osalta. Teuvan kunta on aiemmin lausunnossaan todennut, että selvitysperusteet ovat tarkoituksenmukaiset. Valtiovarainministeriö on toimittanut Teuvan kunnalle kirjeen (esityslistan liite) kunnan ilmoituksesta valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta mennessä. Teuvan kunnanhallitus on kuluneen syksyn aikana käynyt aktiivisesti neuvotteluja naapurikuntien kanssa yhteisen näkemyksen löytämiseksi selvitysvelvollisuuden täyttämisestä. Teuvan kunnan edustajat tapasivat Kurikan kaupungin edustajat ja Kauhajoen kaupungin edustajat Mahdollisuutta yhteisen selvitysalueen muodostamista Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin kanssa on myöskin selvitetty. Teuvan kunta on ollut mukana kahdessa kuntaliitosselvityksessä vuonna 202. Tällöin selvitettiin Teuvan liitosta Kurikan kaupunkiin, Teuvan liitosta Kauhajoen kaupunkiin sekä Teuvan kunnan edellytyksiä jatkaa itsenäisenä kuntana. Teuvan kunnanvaltuusto päätti selvitysten pohjalta, että Teuvan kunta jatkaa itsenäisenä kuntana. Kaskisten kaupunginvaltuusto on antaessaan lausuntoa Soteuudistuksen väliraportista esittänyt, että yhteistyötä/yhdistymistä selvitetään Närpiön, Kristiinankaupungin, Teuvan, Karijoen ja Isojoen kanssa. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuusto on..203 päättänyt, että se ei kannata yhdistymisselvitystä, jossa Teuvan kunta olisi mukana. Kauhajoen kaupunginvaltuusto on..203 esittänyt, että yhdistymisselvityksen laatisivat Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunta sekä Kauhajoen ja Kurikan kaupunki yhdessä. Isojoen kunnanvaltuusto on..203 esittänyt yhdistymisselvitysalueeksi neljän kunnan aluetta: Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva. Karijoen kunnanvaltuusto päättää omasta kannastaan marraskuun lopulla. Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että Teuvan kunta on valmis selvittämään kuntien yhdistymistä Kurikan kaupungin kanssa. Teuvan kunnan käsityksen mukaan selvitysalue täyttää kuntarakennelain 4 :n mukaiset kuntajaon muuttamisen edellytykset sekä 4 c :n ja 4 d :n 3. momentin mukaiset selvitysaluetta koskevat perusteet. Teuvan kunta ei aio hakea poikkeusta selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta. Valtiovarainministeriölle kunta antaa oheisen liitteen mukaiset vastaukset.

17 74, KVALT :30 D: 385/203 Sivu 6 Kunnanvaltuusto Keskustelun kuluessa Aulis Ranta-Muotio esitti, että selvitettäisiin kuntien yhdistymistä Kauhajoen, Isojoen, Karijoen ja Kurikan kanssa. Paula Kaleva ja Arto Heinola kannattivat esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, asiasta oli äänestettävä, ja teki seuraavan äänestysesityksen, joka hyväksyttiin: ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka ovat Ranta-Muotion esityksen kannalla, äänestävät ei. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä jaa äänestivät Jarmo Kiviluoma, Jukka Leppäniemi, Anu Mäntylä, Sakari Tamsi ja Minna-Liisa Tuisku. Ei äänestivät Arto Heinola, Paula Kaleva, Aulis Ranta-Muotio ja Johanna Riippi. Päätös: Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen äänin 5-4 hyväksyä esittelijän ehdotuksen. Kvalt Paula Kaleva esitti keskustan valtuustoryhmän ehdotuksen, että Teuvan kunta on valmis selvittämään kuntien yhdistymistä Kurikan, Kauhajoen, Isojoen ja Karijoen kanssa. Selvitysalue täyttää kuntarakennelain mukaiset kuntajaon muuttumisen edellytykset sekä sen mukaiset selvitysaluetta koskevat perusteet. Puheenvuoroissaan mm. Aulis Ranta-Muotio, Irma Åkerblad, Arto Heinola ja Jaakko Ketomäki kannattivat Paula Kalevan esittämää ehdotusta. Keskustelun kuluessa ryhmäpuheenvuorot käyttivät Ville Heikkilä (kokoomus ja kristilliset), Juha-Matti Kiviluoma (vasemmisto), Anu Mäntylä (perussuomalaiset) ja Matti Mäntysaari (SDP), jotka kannattivat kunnanhallituksen ehdotusta, että Teuvan kunta on valmis selvittämään kuntien yhdistymistä Kurikan kaupungin kanssa. Liite nro Liite nro 2 Liite nro 3 Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava esitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat keskustan valtuustoryhmän ehdotusta, äänestävät ei. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 5 jaa-ääntä ja 2 ei-ääntä. Liite. Päätös: Puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston päättäneen äänin 5-2, että Teuvan kunta on valmis selvittämään kuntien yhdistymistä Kurikan kaupungin kanssa. Valtiovarainministeriölle kunta antaa oheisen liitteen mukaiset vastaukset. Paula Kaleva esitti eriävän mielipiteen Teuvan kunnanvaltuuston päätökseen koskien kuntarakennelain (698/2009) mukaista selvitysvelvollisuutta. Eriävän mielipiteen allekirjoittaneet valtuuston jäsenet eivät hyväksy kunnanvaltuuston päätöstä, että Teuvan kunta on valmis selvittämään kuntien yhdistymistä vain Kurikan kaupungin kanssa. Allekirjoittaneiden mielestä Teuvan tulisi selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien sekä Isojoen ja Karijoen kuntien kanssa. Liite.

18 74, KVALT :30 / Pykälän liite: Äänestysluettelo, kvalt TEUVAN KUNNANVALTUUSTO 203 nimenhuuto- ja äänestyslista kokous 25/ 203 Sivu 8 Valtuutetun nimi Nimenhuudossa / äänestyksessä Äänestykset Asia 74 Asia Asia Erlands Kaj Harjula Irma Heikkilä Ville Heinola Arto Kaleva Paula Ketomäki Jaakko Kiviluoma Jarmo Kiviluoma Juha-Matti Koivu Anneli Koski Sauli Lehtimäki Esko Leppäniemi Jukka Mäntylä Anu Mäntysaari Matti Nisula Harri Panttila Eliisa Ranta-Muotio Aulis Riippi Johanna Rinta-Uppa Simo Ristiluoma Osmo Sippola Eija Tamsi Sakari Nevanperä Toni Tuisku Minna-Liisa Uusitalo Kari Viljanmaa Veikko Åkerblad Irma läsnä poissa jaa ei jaa ei jaa ei

19 75, KVALT :30 D: 383/203 Sivu 20 Kunnanvaltuusto Kunnan osallistuminen Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n paikallisen kehittämisstrategian/ LEADER-ohjelman sekä LEADER-toimintaryhmän rahoitukseen vuosina Dnro D/383/ /203 Aikaisemmat käsittelyt: Kunnanhallitus Valmistelija / lisätiedot: kunnanjohtaja Veli Nummela, p sähköposti; etunimi.sukunimi@teuva.fi Khall Suupohjan Kehittämisyhdistys esittää Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnille sekä Kauhajoen ja Kurikan kaupungeille, että ne osallistuisivat Suupohjan paikallisen kehittämisstrategian ja LEADER-toimin-taryhmän rahoitukseen vuosina esityslistan liitteenä olevan aineiston mukaisesti. Kehittämisstrategian kokonaisrahoitus on,5 miljoonaa euroa. Siitä kuntien osuus on,5 miljoonaa euroa. Teuvan rahoitusosuus on 0,6 miljoonaa euroa. Vuoden 204 Teuvan rahoitusosuus on 8 00 euroa. Suurimmillaan Teuvan rahoitusosuus olisi vuosina 206 ja 207, tällöin euroa/vuosi. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n yleisavustukseksi ehdotetaan,5 euroa/asukas/vuosi. Koska rahoitussitoumus on merkittävä, ja se ajoittuu useamman talousarviovuoden osalle, asia kuuluu kunnanvaltuuston toimivaltaan. Kja Ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää ) osallistua Suupohjan paikallisen kehittämisstrategian/leaderohjelman toteutukseen vuosina , 2) hyväksyä liiteaineistossa esitetyn, asukaslukuun perustuvan kehittämisstrategian rahoitusosuuden sekä maa- ja metsätalousministeriön esittämän kokonaisrahoitusperiaatteen ja 3) hyväksyä yleisavustuksen (,5 e/asukas/v) myöntämisen Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:lle vuosina Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kvalt Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

20 76, KVALT :30 D: 398/203 Sivu 2 Kunnanvaltuusto Ilmoitusasiat, kunnanvaltuusto Dnro D/398/ /203 Kvalt 76 Kunnanvaltuuston tietoon saatetaan seuraavaa: - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuulta 203 seuraavasti: syyskuu Työttömiä työnhakijoita 24 (ml. henk.koht. lomautetut) - miehiä 2 - naisia 20 - alle 25-vuotiaita 27 - yli 50-vuotiaita 07 - yli vuoden työttömänä 36 Avoimia työpaikkoja 3 Työttömyysaste 9,8 (heinäkuulla,7 ja kesäkuulla 0,4) - Länsi-Suomen maistraatin väkilukutilastot: : Teuvan as.luku 5699, muutos vuodenvaihteesta 202/ : Teuvan as.luku 5688, muutos vuodenvaihteesta 202/ : Teuvan as.luku 5673, muutos vuodenvaihteesta 202/3-94 Ehdotus: Asiat merkitään kunnanvaltuuston tietoon saatetuiksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

21 77, KVALT :30 D: 398/203 Sivu 22 Kunnanvaltuusto Muut mahdolliset asiat, kunnanvaltuusto Dnro D/398/ /203 Kvalt 77 Päätös: Muita asioita ei ollut.

22 78, KVALT :30 Sivu 23 Kiireelliset asiat Kvalt 78 Kuntalain 55 :n mukaan kunnanvaltuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu kuntalain 53 :ssä tarkoitetulla tavalla. Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti. Päätös: Kiireellisiä asioita ei ollut.

23 9997, KVALT :30 Sivu 24 Valitusosoitus Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 9 :n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 69 7 ja Hallintolainkäyttölaki 5 mom. /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja sen yhteystiedot: Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43, PL 204, 650 VAASA Faksi sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite, postiosoite ja sähköposti Pykälät Valitusaika Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. päivää Valituskirjelmä Valitusasiakirjojen toimittaminen Lisätietoja Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaisille, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan tai kirjelmän muun laatijan nimi ja kotikunta sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisille Asiamiehen on tarvittaessa liitettävä valtakirja (HLL 2 ) Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle valitusajan kuluessa ennen sen viimeisen päivän virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan kuluessa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.