Kruunuvuorenranta Hopealaakso ja Kaitalahden laajennus

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto xx.xx.xxxx Kruunuvuorenranta Hopealaakso ja Kaitalahden laajennus Julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma ja AK-, LPA-, YL- ja P/skortteleiden sekä VU-alueen rakentamistapaohje asemakaavan nro alueelle

2 Tekijänoikeus - Arkkitehdit NRT Oy ap (93-153) 1. Yleistä Kruunuvuorenranta, Laajasalo, Hopealaakso ja Kaitalahden laajennus, Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus. Kaupunkisuunnitteluvirasto Kruunuvuorenrannan havainnekuva Alue sijaitsee Laajasalon kaupunginosassa Tahvonlahden osa-alueella. Kaava-alueeseen kuuluu Laajasalon nykyisen öljysatama- ja öljynhuoltoalueen pohjoisosa, Stansvikin lehdon ja kaivosalueen luonnonsuojelualue ympäristöineen, Kaitalahden omakotialueen eteläosan itäpuoleinen alue sekä Kruunuvuoren lehmusmetsikön luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi. Alue rajoittuu eteläpuolella nykyiseen Haakoninlahden- ja Koirasaarentiehen. Pohjois- ja länsipuolella alue rajoittuu Kaitalahden omakotialueeseen. Kaava-alueen eteläosaan nykyisen öljysataman alueelle Koirasaarentien varteen rakennetaan kerrostalokortteli ja koulu-päiväkotiyksikkö sekä liikuntapuisto. Pohjoisosaan rakennetaan erillispientaloalue, joka liittyy olevaan Kaitalahden omakotialueeseen. Nykyistä Hopeakaivoksentietä jatketaan uuden erillispientaloalueen kautta Koirasaarentielle. Alueen keskellä säilyy luonnonsuojelualue ja alueen länsiosassa on luonnonsuojelulain mukainen suojeltavan luontotyypin alue. Koirasaarentien varressa sijaitsevat ns. Schaumanin huvila, Alppimaja ja Kaivoshuvila on suojeltu ja niille on muodostettu tontit. Alueelle rakennetaan k-m2 asuntoja kerrostalokortteliin, 6750 k-m2 erillispientaloja ja k-m2 julkisia lähipalveluita. Alue muodostaa entisen Laajasalon öljysataman paikalle rakentuvan Kruunuvuorenrannan kaupunginosan pohjoisreunan. Asemakaavan, julkisten ulkotilojen yleissuunnitelman ja rakentamistapaohjeen laatija: Tyko Saarikko, arkkitehti, p Asemakaava-alueeseen liittyviä konsulttitöitä. Kruunuvuorenrannan pysäköintilaitokset, Arkkitehdit NRT, Kruunuvuorenrannan liikuntapuiston yleissuunnitelma Loci maisema-arkkitehdit, Hopealaakson Koulu- ja päiväkotiyksikkö Verstas arkkitehdit, Kruunuvuorenranta, Valaistuksen yleissuunnitelma, Vesa Honkonen Architects BORGSRÖMINMÄKI TYYPPI A KATTOKUVA 1: III IV III 24 9 KIERTEEN ALAPÄÄTE KIERTEEN YLÄPÄÄTE III Rosalankuja IV III Kalevankatu Helsinki puh fax

3 Hopealaakso ja Kaitalahden laajennus, havainnekuva

4 JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA Alue, jota julkisten ulkotilojen yleissuunnitelman esirakentamisja väliaikainen maisemointiosio koskee Alue, jota julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma koskee Rakennusjärjestyksen tarkoittamina rakentamistapaohjeina hyväksyttävät ohjeet merkitty punaisella pallolla ja kursiivitekstillä JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA

5 Sisältö 1. Yleistä JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA 2. Katualueet ja pyöräily- ja jalankulkureitit Yleistä 2.2 Hopeakaivoksentie 2.3 Kuilukaari ja Kuilukuja 2.4 Ajoyhteys YL- ja A/P tonteille sekä liikuntapuistoon 2.5 Pyöräily- ja jalankulkureitit 3. Viheralueet Lähivirkistysalueet 3.2 Kaivoskallion Luonnonsuojelualue 3.3 Luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi 4. Liikuntapuiston ja YL-tontin esirakentaminen, väliaikainen maisemointi ja rakentamisvaiheet Alueen rakentuminen ja kaupunkikuva eri toteutusvaiheissa 4.2 Liikuntapuisto ja koulu- ja päiväkotiyksikkö 5. Valaistus 12 AK,- LPA-, YL- ja P/s-KORTTELEIDEN RAKENTAMISTAPAOHJE 6. AK- ja LPA-korttelialueet Rakennustyypit 6.2 Katot 6.3 Sisäänkäynnit ja porrashuoneet 6.4 Maantasokerros ja pihat 6.5 Esteettömyys 6.6 Julkisivut 6.7 Parvekkeet 6.8 Liikenne ja huolto 7. Liikuntapuisto ja koulu- ja päiväkotiyksikkö P/s-korttelialue, suojellut huvilat Yhteystiedot Liitteet 29 Asemakaavakartta Havainnekuva 1 JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA

6 2. Katualueet ja pyöräily -ja jalankulkureitit 2.1 Yleistä Joukkoliikenteen reitistö tulee olemaan Hopealaakson alueella monipuolinen. Bussilinjat kulkevat sekä Hopeakaivoksentien että Koirasaarentien kautta Kruunuvuorenrannan keskuksen ja Herttoniemen metroaseman välillä ja lisäksi Koirasaarentiellä kulkevat tulevaisuudessa raitiotielinjat keskustan ja Laajasalon keskuksen välillä. Ajoneuvoliikenteen pääyhteys alueelle on Koirasaarentieltä, jonka linjaus muuttuu nykyiseen nähden siten, että Koirasaarentietä jatketaan nykyisen Haakoninlahdentien suuntaisesti. Nykyistä Hopeakaivoksentietä jatketaan Kaitalahdesta Koirasaarentielle saakka. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet alueella on suunniteltu jatkuviksi osana katuverkkoa, korttelirakennetta ja ulkoilureittejä. Tärkeinä on pidetty hyviä jalankulkuyhteyksiä pysäkeille. Luonnonsuojelualueelle on tehty erillinen hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka mukainen reitistö tulee ohjaamaan kulkua alueella. D Hopeakaivoksentie C B Materiaalit Päämateriaalit ovat asfaltti ja luonnonkivet. Kaduilla ei ole puita, joten kadun eri materiaalipintojen liittymäkohtiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Reunakivi - tasoeroissa harmaa graniitti Asfaltti - ajoradan pinnassa, pyöräkaistoilla, jalkakäytävillä Musta betonikivi +valkoinen reunakivi - pysäkkialueet Lohkottu graniittinoppakivi (musta/harmaa) - pysäköintipaikkojen välissä - erotuskaistoilla Katumerkinnät - maalattu Vieraspysäköinti Vieras- ja asiointipysäköintipaikat on osoitettu katujen varsilta. Kuorma-autoille on osoitettu Hopeakaivoksentien varteen kolme pysäköintipaikkaa. 2 JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA

7 2.2 Hopeakaivoksentie Hopeakaivoksentie on paikallinen kokoojakatu ja sen liikennemäärä on Koirasaarentien liittymässä noin ajon./vrk ja erillispientaloalueen kohdalla noin 600 ajon./vrk. Hopeakaivoksentiellä nopeusrajoitus on 40 km/h. Pyöräily ohjataan Koirasaarentien pyöräkaistoilta Hopeakaivoksentielle samaan tilaan moottoriajoneuvoliikenteen kanssa, koska kadulla on vähän moottoriajoneuvoliikennettä. Myös tonttikaduilla pyöräillään ajoradalla. A 2.3 Kuilukaari ja Kuilukuja Hopeakaivoksentieltä johdetaan tonttikadut Kuilukuja ja Kuilukaari, joka yhdistyy takaisin Hopeakaivoksentiehen. Kuilukaarella ja Kuilukujalla nopeusrajoitus on 30 km/h. 2.4 Ajoyhteys YL- ja A/P tonteille sekä liikuntapuistoon YL-tontin huolto, saatto ja pysäköinti johdetaan Koirasaarentien kierto-liittymästä. Liikuntapuiston pysäköinti sekä suojeltavien huviloiden ajoyhteys johdetaan Koirasaarentien ja Stansvikintien liittymästä. Kuilukaari ja Kuilukuja Ajoyhteys YL- ja A/P tonteille sekä liikuntapuistoon 3 JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA

8 2.5 Pyöräily- ja jalankulkureitit Liikuntapuiston pohjoispuoleinen reitti (1.) 3. Jalankulku- ja pyöräilyreitit Jalankulku- ja pyöräilyreittien suunnittelun lähtökohtana on LOCI maisema-arkkitehtien tekemä Kruunuvuorenrannan liikuntapuiston yleissuunnitelma. Liikuntapuiston koillispuoliselle puistoalueelle rakennetaan seudullinen virkistysreitti. Puistoraitti linjataan maastonmuotoja myötäillen niin, että suurilta täytöiltä ja maastonleikkauksilta vältytään. Eteläpäässä kalliojyrkänteen ja huoltorakennuksen välisessä ahtaassa kohdassa reitti rakennetaan suoralinjaisena. Kalliorinteiden juurelle tehdään pintavesikourut kenttäkivistä. Ison kentän pohjoispuolelle puistoalueella pintavedet kerätään kosteikkopainanteeseen, josta imeytymättömät vedet johdetaan tulvatilanteessa ylivuotoputkella sadevesijärjestelmään. AK-korttelin viereinen reitti (2.) Reitti kulkee koulu- ja päiväkotiyksikön ja kerrostalokorttelin välissä sekä liikuntapuiston ja pysäköintilaitoksen välissä. Reitti rajautuu kerrostalokorttelin sekä pysäköintilaitoksen kohdalla tontin puoleisiin tiilimuureihin. Liikuntapuiston pohjoispuoleinen reitti, leikkaus A-A Lähivirkistysalueella kulkevat reitit ja polut (3.) Raitit linjataan maastonmuotoja myötäillen niin, että suurilta täytöiltä, maastonleikkauksilta, suoja-aidoilta ja kaiteilta vältytään. Mielenkiintoiset maastomuodot esimerkiksi kallio- ja kivimuodostelmat pyritään ottamaan mukaan muodostamaan elämyksellisiä reittejä. Esimerkiksi Kaitalahden ja Hopealaakson välissä kulkeva reitti linjataan aivan kalliomuodostelman vieritse. Liikuntapuiston pohjoispuoleinen reitti, leikkaus B-B Liikuntapuiston pohjoispuoleinen reitti A A B C B C D D E E 4 JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA

9 Kaivoskallion luonnonsuojelualueella kulkevat reitit ja polut (4.) Alueelle toteutettavat reitit ja polut toteutetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan ( , päivitetään vuonna 2011). Vanhan Koirasaarentien linjauksen kohdalla kulkeva reitti. (5.) Vanhan Koirasaarentien linjauksen kohdalle tehdään jalankulku- ja pyöräreitti, jolla tonteille ajo on sallittu. Reitti kulkee historiallisesti arvokkaiden suojelluiden rakennusten vieritse. Alue on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Reitti ja sen valaistus tuleee toteuttaa nämä arvot huomioiden, esimerkiksi tasokkaasti valaistuna hiekkatienä. Liikuntapuiston pohjoispuoleinen reitti, leikkaus C-C Pintavedet kerätään painanteisiin ja kosteikkoihin. Liikuntapuiston pohjoispuoleinen reitti, leikkaus D-D Raitit linjataan kalliomuotoja myötäillen, kuten Kaitalahden ja Hopealaakson välissä olevan kallion ja liikuntapuiston pohjoispuoleisten kallioiden vieritse. Liikuntapuiston pohjoispuoleinen reitti, leikkaus E-E Kaitalahden ja Hopealaakson välissä sijaitseva kallio Liikuntapuiston pohjoispuoleisia kallioita 5 JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA

10 3. Viheralueet 3.1 Lähivirkistysalueet Luonnonsuojelualueisiin, liikuntapuistoon ja erillispientaloalueeseen liittyvät viheralueet ovat luonnonmukaista metsäistä lähivirkistysaluetta. Virkistysalueiden kokonaispinta-ala on noin 6,0 ha. Alueiden virkistysreitit tukevat keskeisiä yhteyksiä virkistysalueiden välillä, joukkoliikenteen pysäkeille sekä liikuntapuistoon. Kalliolaki Kaivoskallion luonnonsuojelualue (1.) ja luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi (2.) JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA

11 3.2. Kaivoskallion luonnonsuojelualue (1.) Stansvikin lehdon ja kaivosalueen luonnonsuojelualue on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Stansvikin lehdon ja kaivosalueen luonnonsuojelualue on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu 5,5 hehtaarin suuruinen metsä- ja kallioalue. Se sijaitsee Koirasaarentien varrella ja rajautuu suunnitelmissa muilta osiltaan virkistysalueeseen. Rauhoituksen tarkoituksena on maisemallisesti, kasvistollisesti ja kulttuurihistoriallisesti kiinnostavan ja kaupunkiluonnossa monipuolisen aluekokonaisuuden säilyttäminen. Luonnonsuojelualueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka tavoitteena ovat arvokkaan kallioalueen ja sitä ympäröivän kallionaluslehdon ja tervaleppäkorven puuston ja muun kasvillisuuden säilyttäminen ja kehittäminen sekä opetus- ja ulkoilutoimintojen yhteensovittaminen. Alueella liikkumista pyritään ohjaamaan alueelle tehdyn hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tarkoituksena on päivittää hoito- ja käyttösuunnitelmaa vastaamaan Kruunuvuorenrannan rakentumisen myötä kasvavaa käyttäjämäärää. Alueen käyttö opetus- ja ulkoilukohteena vaatii poluston kunnostamista, kaivosalueen turvallisuuden parantamista ja ylärinteen kaivoskuiluille johtavat portaat. Alueelle esitetään pystytettäväksi alueen eri kohteita, historiaa ja kasvillisuutta esittelevä pääopastaulu. Kaivosalueelle pystytetään kaksi kohdeopastetta, joissa kerrotaan tarkemmin entisestä kaivostoiminnasta ja nykyisestä kasvillisuudesta. Terväleppäkorvelle pystytetään sen kosteikkokasvillisuutta esittelevä kohdeopaste. Rauhoitettavaksi ehdotetulla alueella voi liikkua vapaasti jalan, joskin kulku ohjataan kasvillisuudeltaan herkimpien alueiden ohi. Stansvikin vanhat vedellä täyttyneet kaivoskuilut Stansvikin lehdon luonnonsuojelualueella on merkitty sm-merkinnällä. Kaivoskuiluja 3.3 Luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi (2.) Kruunuvuoren lehmusmetsikkö on merkitty luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelluksi luontotyypiksi. Kruunuvuoren lehmusmetsikkö on elinvoimainen eikä sitä uhkaa kuusettuminen. Alue on myös osa arvokasta linnustokohdetta. Suojellun lehmusmetsikön koko on m2. 7 JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA

12 4. Liikuntapuiston ja YLtontin esirakentaminen, väliaikainen maisemointi ja rakentamisvaiheet 4.1 Alueen rakentuminen ja kaupunkikuva eri toteutusvaiheissa Kruunuvuorenrannan liikuntapuiston ympäristö rakentuu vaiheittain. Toteutuksen alkuvaiheessa alue on pilaantuneiden maiden puhdistustöiden jäljiltä. Maanpinta on epätasainen ja kasvuton. Ensimmäisenä alueelle rakennetaan Koirasaarentie. Koirasaarentie nousee Haakoninlahden pohjukan kohdalta noin +3,0:sta kohti liikenneympyrää, missä katu on korossa noin +7,0. Hopeakaivoksentie nousee liikuntapuiston kohdalla noin +3,0:sta +5,0:een. Alueen nykyisen maanpinnan ja liikenneympyrän tasoeroksi jää paikoin yli 5 metriä. 2. Vaihe. Koirasaarentien varressa tilaa rajataan puuistutuksin. Muistumana öljysatamasta puut istutetaan ympyrämuotoihin, joihin voidaan sijoittaa puistotoimintoja. 2. Vaihe. Alueen väliaikainen maisemointi. 8 JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA

13 Esirakentamisvaiheen jälkeen sekä liikuntapuiston että koulupäiväkotiyksikön tontit maisemoidaan odottamaan alueen myöhempää rakentamista. Esirakentaminen ja maisemointi toteutetaan niin että ne palvelevat tonttien jatkokäyttöä. Alueen jättäminen esirakentamisen jälkeiseen asuun ei ole kaupunkikuvallisesti mahdollista, sillä se muodostaa saapumisnäkymän Kruunuvuorenrantaan. Koulu rakentuu vasta noin kymmenen vuotta ja päiväkoti noin viisi vuotta esirakentamisen jälkeen. Vaihe Esirakentaminen Alue sijaitsee kallioperän heikkousvyöhykkeellä, missä maaperä on savea. Savikolla kadut, urheilukentät ja laajat piha-alueet perustetaan lujitetun ja osittain vaihdettavan pohjamaan varaan. Maaperä esirakennetaan lähelle liikuntapuiston suunniteltuja korkeusasemia. Esirakentamisen yhteydessä Koirasaarentien ja YL-tontin tasoero luiskataan hallituksi osaksi kokonaisuutta. Tulvaoja toteutetaan väliaikaisesti avo-ojana. Esirakentamisen toteuttaa Helsingin kaupunkin rakennusvirasto Talous- ja suunnittelukeskuksen alueen esirakentamiseen varaamalla rahalla. Vaihe Alueen väliaikainen maisemointi Esirakentamisen jälkeen liikuntapuiston ja koulupäiväkotiyksikön tontit maisemoidaan kaupunkikuvallisista syistä ennen alueen myöhempää rakentamista. Maisemoinnin lähtökohtana on tuottaa pienin kustannuksin ympäristöä, joka viestii alueen muutoksesta ja tulevasta käytöstä. Liikuntapuiston alueen suuri laaksotila jäsennetään tulevien kenttien aluevarausten mukaisesti maisemapelloiksi. Kentät merkitään paikalleen erivärisinä kukkapeltoina, joissa käytetään lajeja, jotka eivät herkästi leviä ympäristöön. Lisäksi alueen maisemoinnin suunnittelun yhteydessä tulee tutkia mahdollisuutta jättää maisemallisesti ongelmattomampia näytealoja esirakentamisen jälkeiseen tilaan kasvittumaan luontaisesti. YL-tontin väliaikainen ympäristö toteutetaan puistomaisena. Alue muotoillaan loivasti laaksoon viettäväksi. Alavimpaan kohtaan sijoitetaan palloilunurmi, jota rajataan länsireunalta pensasaidanteilla. Koirasaarentien reunaa rajataan puuistutuksin. Muistumana öljysataman sylinterimuodoista puut istutetaan ympyrämuotoihin. Istutusympyrät voivat olla kokonaan istutettuja tai niiden sisään voidaan sijoittaa puistotoimintoja. 2. Vaihe. Liikuntapuiston kentät merkitään maisemapeltokasveilla paikalleen. 2. Vaihe. Paikan tulevasta käytöstä kertovia merkintöjä voivat olla mm.: Oppimiseen liittyvät symbolit, tulevaa käyttöä kuvaavat tekstit, tulevan rakennuksen ääriviivat, liikkumisen reitit, pinnan abstrakti kuviointi. Pintamateriaaleina käytetään asfalttia ja kivituhkaa. Paikan väliaikaisuutta korostetaan asfalttipintaan merkittävillä paikan tulevasta käytöstä kertovilla merkinnöillä. Maisemoinnin toteuttaa Helsingin kaupunkin rakennusvirasto Talous- ja suunnittelukeskuksen alueen esirakentamiseen varaamalla rahalla. 9 JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA

14 YL-tontin pohjoispäässä sijaitseva metsäkumpare suunnitellaan osaksi liikuntapuistoa. Komeat männyt ja kalliopinnat säilytetään. Kumpareen laelle puiden lomaan sijoitetaan kuntovälineitä sekä puiston pohjoisosaa kiertävän kuntopolun alkupiste. Kuntopolun pituus on noin 270 metriä ja se palvelee ensisijaisesti lapsia ja nuoria. Kumpareen eteläosa sijaitsee YL-tontilla, jolle rakennetaan päiväkodin piha. Pihatoiminnot ja leikkivälineet sijoitetaan metsikköön ympäristöä säästäen. Materiaaleina hyödynnetään mm. puuta ja kiviä. Kuntoilupaikka ja päiväkodin pihan leikkivälineet sijoitetaan metsäkumpareelle ympäristöä säästäen. Vaihe Liikuntapuisto, päiväkoti ja tulvaputki rakennetaan Liikuntapuisto rakennetaan liikuntaviraston ylläpitämäksi ulkoliikunta-alueeksi. Puistoon sijoittuu suurten pelikenttien lisäksi lähiliikuntapaikka, vapaa-alueita ja kaikkien käytettävissä olevia pienpelikenttiä. Kruunuvuorenrannan koulujen oppilaat käyttävät liikuntapuiston ulkoliikuntatiloja päivisin. Puiston alue on aidattu. Liikuntapuiston pääsisäänkäynti sijaitsee Koirasaarentien varressa. Pääsisäänkäynnin yhteyteen sijoittuvat myös pääosa puiston pysäköintipaikoista. Pysäköintialueen yhteydessä sijaitsevat suuren jalkapallokentän huoltopiha sekä puku- ja Suunnittelussa hyödynnetään luonnonmateriaaleja. Kallion alareuna rajataan kenttäkivipainanteella 3. Vaihe. Liikuntapuisto ja päiväkoti rakennetaan. 10 JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA

15 / tai konesuojarakennus. Huoltopiha toimii talvella lumitilana. Suuren kentän luoteispuolelle sijoittuu lähiliikuntapaikka. Säilytettävään metsäkumpareeseen on sijoitettu kuntoilupaikka sekä kallioleikkaukseen pieni kiipeilyseinä. Liikuntapuiston pohjoisosassa sijaitsee monitoimikenttä, joka voidaan jäädyttää talvella. Kesällä kentällä sijaitsevat tenniskentät. Monitoimikentän vieressä sijaitsevalle nurmialueelle on esitetty tilavaraukset yleisurheilutoiminnoille sekä lentopallokentälle. Avo-oja korvataan tulvaputkella. 4.2 Liikuntapuisto ja Koulu- ja päiväkotiyksikkö Liikuntapuistoa ja koulu- ja päiväkotiyksikköä koskevia lisäohjeita on sivulla 24 rakennustapaohjeissa. Vaihe Koulu rakennetaan Koulun rakentamisen yhteydessä avoin tila pienenee. Koulun pihan ja urheilukentän väliin istutettavat puuryhmät muodostavat laaksotilalle uuden reunan. Reitti Koirasaarentien liikenneympyrästä liikuntapuistoon jää pois. Metsäkumpareen läpi ohjataan reitti liikuntapuistoon. 4. Vaihe. Koulu rakennetaan. 11 JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA

16 5. Valaistus Merkittävimpien luonnonmuotojen valaistusratkaisut perustuvat pimeyden ja valon rytmiseen vaihteluun. Valaistuksen periaatteet. Kruunuvuorenranta profiloituu erityisesti valaistukseen. Kruunuvuorenrannan suunnittelussa keskitytään erityisesti valaistusratkaisuihin ja valotaiteeseen. Valaistuksessa suositaan uusia innovatiivisia ja ekologisia ratkaisuja. Kruunuvuorenranta liittyy sitä ympäröiviin jatkossakin lähes valaisemattomiin alueisiin. Uudesta Kruunuvuorenrannasta on tarkoitus luoda kansainvälisestikin erityinen, yhtenäiseen valaistus-suunnitelmaan perustuva pimeydestä esiin nouseva kaupunginosa, jota voidaan ihailla sekä mereltä että muualta kaupungista. Valaistuksen lähtökohtana käytetään Kruunuvuorenranta - valaistuksen yleissuunnitelma raporttia ( ). Työssä on määritelty valaistustehoja ja tasoja. Nämä käydään jatkosuunnittelussa läpi ja tarkennetaan myös kaupunkikuvan ja ympäröivän asuinalueen kannalta. Osa-alueittaiset toteutussuunnitelmat laaditaan yleissuunnitelmien pohjalta siten, että kaupunki vastaa julkisten alueiden ja hallinnoimiensa tonttien suunnittelusta ja toteutuksesta ja yksityi- UONNONMUODOT nnonmuotojen valaistusratkaisujen yden ja valon rytmiseen vaihteluun. nusetäisyyksiä tulee välttää ja on piluonnonmaiseman kaikista arvoista. 12 JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA

17 set toteuttajat vuokrattavien tai myytävien asuinja liiketonttien suunnittelusta ja toteutuksesta. Kaupunki sitouttaa tontinluovutuksen kautta yksityiset osapuolet valaistuksen toteuttamiseen ja ylläpitoon. Kaupunki vastaa valotaideprojektin koordinoinnista ja työhön nimetään taiteen ja valaistuksen koordinaattori, joka koordinoi ja valvoo suunnittelua ja toteutusta. Toteuttaminen ja sen kustannukset jakautuvat kaupungille ja yksityisille toteuttajille. Liikuntapaikkojen valaistus periaatteet Kentät valaistaan pääosin korkeilla valonheittäjillä, kun taas puistokäytävät ja virkistysreitit valaistaan matalammilla pylväsvalaisimilla. Liikuntapaikkojen valaistuksessa on kiinitettävä erityishuomiota häikäisyn minimointiin ja valaistuksen hallittuun ajastukseen. Viheralueiden ja jalankulku- ja pyöräilyreittien valaistusperiaatteet Jalankulku- ja pyöräilyreittien valaisun lisäksi alueella voidaan valaista merkittävimpiä kohteita kuten luonnonmuotoja mm. kalliot ja puut tai kaivoskuilut. Alueelle voidaan toteutetaan pysyviä valotaideteoksia ja alueelle toteutettava muu julkinen taide pyritään valitsemaan siten, että valaistuksella on siinä keskeinen merkitys. Esimerkiksi osa liikuntapuiston korkeista valaisinpylväistä voitaisiin toteuttaa valotaideteoksina. 13 JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA

18 RAKENTAMIS- TAPAOHJE Alue jota rakentamistapaohje koskee Rakennusjärjestyksen tarkoittamina rakentamistapaohjeina hyväksyttävät ohjeet merkitty punaisella pallolla ja kursiivitekstillä 14 RAKENTAMISTAPAOHJE

19 Sisältö 1. Yleistä JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA 2. Katualueet ja pyöräily- ja jalankulkureitit Yleistä 2.2 Hopeakaivoksentie 2.3 Kuilukaari ja Kuilukuja 2.4 Ajoyhteys YL- ja A/P tonteille sekä liikuntapuistoon 2.5 Pyöräily- ja jalankulkureitit 3. Viheralueet Lähivirkistysalueet 3.2 Kaivoskallion Luonnonsuojelualue 3.3 Luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi 4. Liikuntapuiston ja YL-tontin esirakentaminen, väliaikainen maisemointi ja rakentamisvaiheet Alueen rakentuminen ja kaupunkikuva eri toteutusvaiheissa 4.2 Liikuntapuisto ja koulu- ja päiväkotiyksikkö 5. Valaistus 12 AK-,LPA-, YL- ja P/s-KORTTELEIDEN RAKENTAMISTAPAOHJE 6. AK- ja LPA-korttelialueet Rakennustyypit 6.2 Katot 6.3 Sisäänkäynnit ja porrashuoneet 6.4 Maantasokerros ja pihat 6.5 Esteettömyys 6.6 Julkisivut 6.7 Parvekkeet 6.8 Liikenne ja huolto 7. Liikuntapuisto ja koulu- ja päiväkotiyksikkö P/s-korttelialue, suojellut huvilat Yhteystiedot Liitteet 29 Asemakaavakartta Havainnekuva 15 RAKENTAMISTAPAOHJE

20 6. AK- ja LPA- korttelialueet Asemakaavan lähtökohtia Hopealaakson eteläosan kerrostalokorttelissa Koirasaarentietä rajaavat viisikerroksiset lamellitalot. Korttelin sisäosassa on yhtenäinen pihaalue. Pihalle on luotu vaihteleva ilme nelikerroksisilla rakennuksilla, joiden välistä aukeaa näkymiä liikuntapuistoon. Kortteli rajautuu liikuntapuistoon päin kuusikerroksisilla rakennuksilla. Liikuntapuiston ja kerrostalokorttelin välissä sijaitsee kaksitasoinen pysäköintilaitos, jonka ylempi taso on noin metrin alempana kuin kerrostalokorttelin sisäpiha ja noin puolitoista metriä ylempänä kuin liikuntapuisto. Asuntojen suunnittelussa tulee noudattaa kerrostaloasumisen kehittämisen tavoitteita monipuolisesta ja -ilmeisestä kerrostaloasumisesta. Korttelin tontti-tehokkuus on e = 1,6 ja rakennusoikeutta tonteilla on yhteensä k-m2. Liittyminen julkiseen kaupunkitilaan Tonttien ja niille rakennettavien rakennusten liittymiseen julkiseen kaupunkitilaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Liittyminen tulee jo rakennusten suunnitteluvaiheessa selvittää ja koordinoida Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa, jotta esimerkiksi kadun ja tontin materiaalit saadaan sovitetuksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tonttien rakentamisessa on noudatettava katu- ja puisto-osaston (ja muiden asiaan mahdollisesti liittyvien hallintokuntien) antamia ohjeita. AK-kortteli nähtynä liikuntapuistosta päin. Hopealaakso, AK-korttelialue, massoitteluperiaate. 16 RAKENTAMISTAPAOHJE

21 Aluetta koskevat määräykset asemakaavassa AK-korttelialue - On viisikerroksiset rakennukset ja viisikerroksiset rakennusosat jäsennöitävä yhden lamellin suuruisiin osiin julkisivun värityksen, materiaalien, aukotuksen ja/tai sisäänvetojen keinoin. Julkisivun materiaalin on oltava pääosin rapattu tai paikallamuurattu tiili. Värisävyn on oltava vaaleahko. Rakennuksessa on oltava tasa- tai pulpettikatto. Katemateriaalin tulee olla tummasävyinen. - On neljäkerroksisten rakennusosien julkisivumateriaalin oltava ohutrapattua paikallamuurattua tiiltä. Rakennuksessa on oltava tasa- tai pulpettikatto. Katemateriaalin tulee olla tummasävyinen. - On kuusikerroksisten rakennuksien ja kuusikerroksisten rakennusosien julkisivumateriaalin oltava paikallamuurattua tummaa tiiltä. LPA- ja YLtonttia kohti olevia päätyjä on korostettava tiilien erilaisilla limityksillä, värityksillä tai ulosvedoilla. Katemateriaalin tulee olla tummasävyinen. - On nelikerroksisessa rakennuksessa asuntojen sisäänkäynnit oltava maantasosta tai sivukäytävän kautta. - On Koirasaarentien varren ja Hopeakaivoksentien varren kadunpuoleisten julkisivujen parvekkeiden oltava sisäänvedettyjä ja lasitettuja meluntorjunnan takia. - Rakennuksen ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa sijaitsevan asuinhuoneen lattian tulee olla vähintään 0,7 metriä viereisen katualueen tason pinnan yläpuolella. - Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa porrashuoneiden 20 m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa edellyttäen, että tämä lisää asumisviihtyvyyttä ja että kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. - On tonteilla 2 ja 3 sekä tonttien 4 ja 5 viisikerroksisissa rakennuksissa ja rakennusosissa oltava porrashuoneesta yhteys läpi talon. - Rakennuksen kaikkiin kerroksiin saa rakentaa asumista palvelevia yhteis-, varasto- ja huoltotiloja sekä teknisiä tiloja asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi. - Saa ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa sijaitsevia asuinhuoneistoja ja liiketiloja käyttää sosiaalipalvelun tiloina. - Rakennuksen pohjakerroksessa saa olla liiketiloja ja julkisialähipalvelutiloja sekä kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja. - Asukkaiden käyttöön on rakennettava harraste- ja kokoontumistiloja 1,5 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta sekä riittävät varastotilat ja talopesula. Tilat saa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi. Harraste- ja kokoontumistiloista saadaan 1/3 sijoittaa myös tontin ulkopuolelle. - On niillä tonteilla, joiden pihamaat rajautuvat toisiinsa suunniteltava ja rakennettava pihan leikki- ja oleskelualueet sekä istutukset yhtenäisesti - Ei tonttia saa aidata toista tonttia vastaan. - Katualueen ja istutettavan tontinosan rajalle, tontin puolelle on rakennettava vähintään 40cm korkea luonnonkivimuuri. - Kortteliin ei saa myöntää rakennuslupia ennen kuin Kruunuvuoren alueen polttonestevaraston toiminta on päättynyt tai toiminta on muuten järjestetty niin, että siitä ei aiheudu vaaraa asuinalueelle. - Jätehuoltotilat tulee sijoittaa rakennuksiin maantasokerroksiin tai LPA-korttelialueelle. - Kaikki pysäköintipaikat tulee rakentaa viereiselle LPA-korttelialueelle. - Pyöräpaikkojen vähimmäismäärä tontilla on 1 pp / 30 m2 asuinkerrosalaa. Näistä 75 % on sijoitettava rakennuksiin (ja/tai talousrakennuksiin). - Korttelissa Koirasaarentien varressa sijaitsevat rakennukset tulee sisäilman laadun takia varustaa koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Tuloilman ottokohta tulee sijoittaa kattotasolle sisäpihan puolelle. - Raja, jolle on rakennettava rakennuksesta toiseen ulottuva noin 90 cm korkea muuri sekä pergola. Muurissa tulee olla kulkuaukko, jonka kautta tontilta on yhteys LPA-alueelle. Muurin materiaalin ja ilmeen on oltava sama kuin viereisten rakennusten LPA-aluetta kohti olevissa päädyissä. - Raja, jolle on rakennettava rakennuksesta toiseen ulottuva noin 90 cm korkea muuri sekä pergola. Muurin materiaalin ja ilmeen on oltava sama kuin viereisten rakennusten YL-korttelia kohti olevissa päädyissä. LPA-korttelialue - Julkisivumateriaalin oltava on luonnonkivimuuri ja julkisivun on oltava suurimmalta osalta kaareva. - Pysäköintilaitoksen ylätasolla ei saa olla katoksia. - Kannen ylittävällä jalankulkuyhteyden kohdalla on pintamateriaalina oltava graniittinoppakiveys. Jalankulkuyhteyden molemmin puolin on oltava istutusaltaat autopaikkojen kohdalla. - Yläkannelle tulee sijoittaa valoaukko/valoaukkoja alemmalle pysäköintitasolle molemmille pitkille sivuille. - Tulee AK-tonttien vastaisten seinien ja muurien olla paikallamuurattua tummaa tiiltä. 17 RAKENTAMISTAPAOHJE

22 6.1 Rakennustyypit Viisikerroksiset rakennukset Asuinkerrostalojen korttelialueilla Koirasaarentietä rajaavat viisikerroksiset lamellitalot. Nelikerroksiset rakennukset Nelikerroksisissa rakennuksissa vähintään 2/3 asunnoista on oltava kaksikerroksia ja niiden tulee olla päällekäin. Alimmaisten asuntojen sisäänkäynnit tulee olla maantasosta ja niillä on oltava omat etu- ja takapihat. Ylempien kerroksien asuntojen sisäänkäynnit voivat olla sivukäytävän kautta kuusikerroksisen rakennuksen kolmannen tai neljännen kerroksen porrashuoneesta. Nelikerroksisten rakennusten pihat voivat olla suunnattu joko saman suuntaisesti tai niin että ne kääntyvät pareittain vastakkain. (Kts. viereiset kuvat) Kuusikerroksiset rakennukset Kuusikerroksiset rakennukset muodostavat kaupunkirakenteellisen rajan, jota korostetaan päätyjulkisivujen ja niitä yhdistävän muurin ilmeen käsittelyllä. (kts. s. 24) Kuusi- ja nelikerroksisten rakennusten suuntausvaihtoehdot. 6.2 Katot Katemateriaalin tulee olla tummasävyinen. Iv-konehuoneet ja ilmastointilaitteet on muodoin ja materiaalein sovitettava osaksi rakennusta ja julkisivua. Katoille sijoitettavat muut tekniset laitteet kuten aurinkokeräimet tulee ryhmitellä kokonaissuunnitelman mukaan siten, että ne eivät häiritse kokonaisuutta. VI VI VI VI VI VI IV IV IV IV V VI V Hopealaakso, AK-korttelialue, massoitteluperiaate. 18 RAKENTAMISTAPAOHJE

23 6.3 Sisäänkäynnit ja porrashuoneet Koirasaarentiellä ja Hopeakaivoksentiellä katutilaan liittyvien porrashuoneiden sisäänkäyntejä tulee korostaa ja niiden tulee elävöittää maantasokerrosta. Sisäänkäynnin yhteydessä oleva kerrosaula tulee suunnitella laadukkaaksi ja väljäksi. Porrashuoneista tulee olla yhteys läpi talon. 6.4 Maantasokerros ja pihat Yhteistilat tulee suunnitella luonteviksi kohtaamispaikoiksi sisäänkäyntien yhteyteen. Harraste- ja kokoontumistilat tulee sijoittaa ensimmäiseen kerrokseen. Rakennusten ensimmäisiä kerroksia tulee elävöittää suurilla ikkunapinnoilla Harraste- ja kokoontumistiloihin pitää liittää suora yhteys pihalle ja niiden yhteyteen on järjestettävä ulko-oleskelutila. Nelikerroksisten rakennusten maantasokerroksissa sijaitsevien asuntojen yhteyteen tulee osoittaa asuntokohtainen piha. Koirasaarentien varressa maantasokerroksen asuntojen lattiatason tulee olla vähintään 0,7m viereisen katualueen yläpuolella siten, että suora näkyvyys asuntoon estyy. Viisikerroksisten rakennusten ja katualueiden väli on istutettava ja rajattava vähintään 40cm korkealla luonnonkivimuurilla. Rakennuksen ja katualueen väliin muurin taakse voidaan sijoitttaa luiskia tarvittaessa. SUHN, ARRAK/ATT, Viikki. Kerrostalon ratkaisuna on sijoittaa kahdenkerroksen asuntoja päällekkäin. Alempiin asuntoihin pääsee maantasosta ja ylempiin luhtikäytävältä, josta on yhteys pienasuntojen porraslamelliin, talosaunoihin ja teknisiin tiloihin. 6.5 Esteettömyys Esteettömyysasiat käsitellään rakennusluvan yhteydessä rakennusvalvonnassa. 6.6 Valaistus AK-korttelialueella Jokaisen korttelipihan valaistus suunnitellaan korkeatasoiseksi kokonaisuudeksi. Suunnitelman lähtökohtina ovat häikäisyn estäminen, luonnollinen värintoisto, pihalle sopiva mittakaava. Yleisohjeena käytetään Kruunuvuorenrannan valaistuksen yleissuunnitelmaa (Vesa Honkonen). Valaisimet tulee pyrkiä integroimaan rakenteisiin. Korttelipihojen kaikkien valonlähteiden valon värin tulee olla samanlainen. Tonteille tulee pihasuunnitelman yhteydessä esittää erillinen valaistussuunnitelma. 19 RAKENTAMISTAPAOHJE

24 6.7 Julkisivut Pääasiallinen julkisivumateriaali on rappaus tai tiili. Katujulkisivujen tulee olla rauhalliset ja vähäeleiset. Osa julkisivujen ikkunoista voi olla myös korkeita ranskalaisia parvekkeita. Katujulkisivuissa tulee pyrkiä julkisivumateriaalien valinnan osalta yksiaineiseen ilmeeseen. Pihajulkisivujen suunnittelussa voi olla myös katujulkisivusta poikkeavaa julkisivun jäsentelyä, tai värejä, mutta kuitenkin muuhun rakennuksen kokonaisilmeeseen soveltuen. Rakennuksen pääjulkisivupintojen tulee jatkua alas siten että korkeita sokkelipintoja ei synny. Ainoastaan maanpintaa vasten oleva sokkeli voi olla eri materiaalia. Rakennusten päädyt on jäsenneltävä huolellisesti eikä rakennuksissasallita umpipäätyjä. LPA- ja YL-tonttia kohti olevia päätyjä on korostettava tiilien erilaisilla limityksillä, värityksellä tai ulosvedoilla. Rakennusten välille LPA-tontin tai katualueen rajalle on rakennettava rakennuksesta toiseen ulottuva muuri sekä pergola. Muurin materiaalin ja ilmeen on oltava sama kuin viereisten rakennusten päädyissä. Kuusikerroksisten rakennusten päädyt sekä niitä yhdistävä muuri muodostaa yhtenäisen näyttävän aiheen liikuntapuistoon päin. 20 RAKENTAMISTAPAOHJE

25 Erilaisia tiilipintoja. Viisikerroksiset rakennukset Viisikerroksiset rakennukset on jäsennöitävä yhden lamellin suuruisiin osiin julkisivun värityksen, materiaalien, aukotuksen ja/tai sisäänvetojen keinoin. Julkisivun materiaalin on oltava pääosin rapattu tai paikalla muurattu tiili. Värisävyn on oltava vaaleahko. Neljäkerroksiset rakennukset Julkisivumateriaalin on oltava ohutrapattua paikallamuurattua tiiltä. 6.8 Parvekkeet Koirasaarentien ja Hopeakaivoksentien varsilla viisikerroksisten rakennusten parvekkeiden on oltava sisäänvedettyjä ja lasitettuja meluntorjunnan takia. Koko korttelialueella parvekkeiden kaiteet tulee toteuttaa joko julkisivun pääasiallisesta materiaalista tai metallisina pystypinna- tai pystylattakaiteina. Julkisivusta ulkonevia monessa kerroksessa päällekäisiä parvekevyöhykkeitä ei saa rakentaa. Kuusikerroksiset rakennukset Julkisivumateriaalin on oltava paikalla muurattua tummaa tiiltä. LPA- ja YL-tonttia kohti olevia päätyjä on korostettava tiilien erilaisilla limityksillä, värityksellä tai ulosvedoilla. Rakennusten välille LPA-tontin tai katualueen rajalle on rakennettava rakennuksesta toiseen ulottuva muuri sekä pergola. Muurin materiaalin ja ilmeen on oltava sama kuin viereisten rakennusten päädyissä. Erilaisia tiilipintoja. 21 RAKENTAMISTAPAOHJE

26 6.9. Liikenne ja huolto LPA-tontti, sisääntuloaukio ja ajo pysäköintilaitoksen yläkannelle LPA-tontin sisääntuloaukio tulee rajata istu- tuksin ja muurein Koirasaarentielle päin. Liittymäalueelle tulee jättää turvalliset näkymäalueet. Pysäköintilaitoksen yläkannelle johtavan ajoyhteyden varrelle on istutettava puita. Sisääntuloaukiolle ei saa sijoittaa pysäköintiä. Pysäköintilaitoksen yläkannelle johtavan ajoyhteyden varrelle voi sijoittaa tarvittaessa invapysäköintipaikat. LPA-tontti, pysäköintilaitos Autopaikkojen korttelialue on varattu 2-tasoiselle pysäköintilaitokselle, jonka puiston puoleisen seinämän julkisivun tulee olla luonnonkiveä. Pysäköintilaitoksen ensimmäisen ja toisen tason likimääräiset korkeusasemat ovat +0,8 +4,15. Alataso sijoittuu osittain maantason (noin +3,0) alle ja ylätaso yhden metrin asuinkorttelin pihatason alapuolelle niin, että visuaalinen yhteys korttelipihojen ja liikuntapuiston välillä säilyy. Pysäköintilaitoksen yläkannen poikki tulee johtaa jalankulkuyhteys liikuntapuistoon. Pysäköintilaitoksesta on teetetty esisuunnitelma konsulttityönä. (NRT arkkitehdit) LPA-tontti, sisääntuloaukio ja ajo pysäköintilaitoksen yläkannelle Vieraspysäköinti Vieraspaikat sijaitsevat Hopeakaivoksentiellä. Pyöräpaikat Tontille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 1 pp / 30 m2 asuntokerrosalaa. Näistä 75 % on sijoitettava rakennuksiin. LPA-tontti, pysäköintilaitos HOPEALAAKSO TYYPPI B1 2.KRS 1:500 HOPEALAAKSO TYYPPI B1 1.KRS 1: VII VII ap ap VII VII III III 6 6 III III III V Pysäköintilaitos, yläkansi, esisuunnitelma. 1 7 V Kalevankatu Helsinki puh fax V Tekijänoikeus - Arkkitehdit NRT Oy 2007 Pysäköintilaitos, alakansi, esisuunnitelma. 22 RAKENTAMISTAPAOHJE VII 2 0 III Tekijänoikeus - Arkkitehdit NRT Oy V V V III VII 2 0 V Kalevankatu Helsinki puh fax VII Hopeakaivok sentie Hopeakaivok sentie 3 III 3 VII 1 7 V

27 Pelastustiet Tonteille on laadittava erillinen pelastussuunnitelma rakennussuunnittelun alkuvaiheessa, jotta voidaan välttää pelastusteiden tarve piha-alueilla. Muuntamotilat Kortteliin on rakennettava kaksi Helen Sähköverkon ohjeistuksen mukaista muuntamotilaa maantasokerrokseen. Jätehuolto Jätehuoltotilat tulee sijoittaa rakennuksiin maantasokerroksiin tai LPA-tontille. LPA-tonteille mahdollisesti sijoittuvan erillisen jäterakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla sama kuin viereisten asuinrakennusten. Pelastautumisteiden periaate. Nelikerroksisista rakennuksista voidaan pelastaa vetotikkailla neljännsestä kerroksesta mikäli korkeus maasta on maksimissaan kymmenen metriä. Pysäköintilaitoksen verkkomuuri julkisivu Pistetalon ensimmäiseen kerrokseen pysäköintilaitoksen puoleiseen päätyyn tulee sijoittaa asumista palvelevia yhteis-, varasto-, huolto- tai teknisiätiloja. PÄÄTYJULKISIVUN MATERIAALI JATKUU ALEMPAAN PARKKITASOON SAAKKA PERGOLA, LIIMAPUU LUONNONKIVIMUURI, KÖYNNÖSKASVIT VALOAUKKO RAKENTEEN MOLEMMISSA REUNOISSA SINKITTY TERÄS RITILÄ POISTO IV-KANAVAT JA LAITTEET NYKYINEN MAANPINTA N PERGOLA, LIIMAPUU +5,30 LUONNONKIVIMUURI NS. VERKKOMUURI HARMAA GRANIITTI TIILIMUURI NYKYINEN MAANPINTA N Pysäköintilaitos, leikkaus ja julkisivu, esisuunnitelma Tekijänoikeus - Arkkitehdit NRT Oy 2007 Kalevankatu Helsinki puh fax HOPEALAAKSO TYYPPI B1 LEIKKAUS 1:200 JULKISIVUOTE 1:200 RAKENTAMISTAPAOHJE

28 7. Liikuntapuisto ja Koulu- ja päiväkotiyksikkö Näkymä Koirasaarentieltä. 7.1 Liikuntapuisto Kruunuvuorenrantaa, Kaitalahtea, Gunillankalliota sekä Borgströminmäkeä palveleva liikuntapuisto rakennetaan osaksi virkistysaluetta, joka yhdistää Stansvikin kartanopuiston ja Kruunuvuoren laajempaan virkistysalueeseen. Alue on varattu liikuntapuistolle, jonne sijoittuu urheilu- ja pelikenttiä, lähiliikuntapaikat sekä huoltorakennus. Tasaisia kenttäalueita jäsentää metsäinen kumpare alueen keskellä. Alueen liikenne johdetaan Koirasaarentieltä Stansvikintien liittymän kohdalta, josta hoidetaan myös saattoliikenne koululle sekä ajoyhteys suojelluille huviloille. Liikuntapuistolle on määrätty rakennettavaksi vähintään 30 autopaikkaa. Liikuntapuiston toiminnallisia ja maisemallisia lähtökohtia on selvitetty konsulttityössä yhdessä liikuntaviraston kanssa. LOCI-maisema-arkkitehtien tekemää Kruunuvuorenrannan liikuntapuiston yleissuunnitelmaa ( ) tulee käyttää liikuntapuiston toteutuksen lähtökohtana. 7.2 Koulu- ja päiväkotiyksikkö m2:n suuruinen tontti liittyy suoraan liikun- Kruunuvuorenrannan liikutnapuisto sekä koulu- ja päiväkotiyksikkö. 24 RAKENTAMISTAPAOHJE

29 Liikuntapuiston kentät aidataan pääosin teräslanka-aidalla. Kentän ja koulutontin välissä kulkevaa pyöräily- ja jalankulkureittiä rytmitetään istutettavilla käynnöksillä. istutusten kohdalle suunnitellaan erillinen aita-pergola -yhdistelmä, johon myös puistoraitin valaistus voidaan integroida. Köynnökset kiipeävät pergolan pystytolppia ja 1,2 metriä korkeaa tupla-aitaa vasten. Kentän päätyihin ei istuteta köynnöksiä, jotta pitkät näkymät laaksoa pitkin säilyvät. tapuiston alueeseen. Se on varattu k-m2:n kokoiselle peruskoulu- ja päiväkotiyksikölle. Koulu- ja päiväkotitontin sijoittumista liikuntapuiston yhteyteen, rakennusmassan kaupunkikuvallista roolia sekä liikenteellisiä lähtökohtia on tutkittu konsulttityössä. Rakennus tulee rakentaa pääosin Koirasaarentien varteen, jotta pihat jäävät melulta suojaan liikuntapuiston puolelle ja jotta Koirasaarentien katutila muodostuu miellyttäväksi. Tontin luoteiskulmassa oleva metsäinen kumpare tulee säilyttää osana piha-aluetta. Pihatoiminnot ja leikkivälineet sijoitetaan metsikköön ympäristöä säästäen. Materiaaleina hyödynnetään mm. puuta ja kiveä. Päiväkodille pysäköintipaikkojen vähimmäismääräyksenä on laskentaohjeen mukaiset 1 ap/250 k-m2 ja koululle 1 ap/500 k-m2. Liikuntapuiston ja koulu- ja päiväkotitontin esi- ja vaiheittainrakentaminen Esi- ja vaiheittainrakentaminen on käyty läpi sivulla 8. (Julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma). Keskeinen metsäinen kumpare on määräytty suojeltavaksi alueenosaksi. Sen komea puusto säilytetään. Liikuntapuiston lähiliikuntapaikka. 25 RAKENTAMISTAPAOHJE

30 Aluetta koskevat määräykset asemakaavassa Historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja aluekokonaisuuden kannalta arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä tai sen arvokkaissa sisätiloissa saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen historiallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa tai sen arvokkaissa sisätiloissa on aikaisemmin tehty tällaisia toimenpiteitä, tulee ne korjaus- ja muutostöiden yhteydessä palauttaa alkuperäistoteutuksen mukaisiksi. Rakennuksen alkuperäisosat, rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat sekä alkuperäisinä säilyneet sisätilat tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavistasyistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti. 8. Suojellut rakennukset Historiallinen Stansvikin kaivoskallion alue, josta louhittiin malmia 1700-luvun jälkipuolelta 1830-luvulle, ja kaivostoimintaan liittyneet rakennukset kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Koirasaarentien varressa sijaitsevat ns. Schaumanin huvila, Alppimaja ja Kaivoshuvila on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi ja niille on muodostettu tontit. Tämä mahdollistaa rakennuksien käytön esimerkiksi kahvilana, kesähuvilana, info-, asukas-, työ-, toimi- tai kokoontumistilana. Huvilat on yhdistetty samaan pihapiiriin. Ajoyhteys tonteille johdetaan Koirasaarentieltä Stansvikintien liittymästä liikuntapuiston pysäköintialueen läpi. Suojellut rakennusket sijaitsevaat Koirasaarentien varrella. 26 RAKENTAMISTAPAOHJE

31 Kaivoshuvila Talviasuttava hirsirakenteinen huvila on Stansvikin vanhin säilynyt rakennus 1700-luvun lopulta. Peruskorjaus on tehty 1990-luvun alussa. Talossa on toimivat uunit, sähköpatterit ja yläkerrassa vuonna 2000 rakennettu wc ja suihku. Kaivosalueen ja Stansvikin lahdenpohjukan väliin rakennettu talo oli ilmeisesti alkuun hyötyrakennuksena ja myöhemmin kaivossepän asuinrakennuksena. Mansardikattoinen rakennus on näkyvällä paikalla Koirasaarentien varrella. Julkisivut ovat osin pystylaudoitetut ja osin peiterimavuoratut. Rakennus on punamullalla maalattu. Molemmissa päädyissä on kuistit, jotka lisättiin tai -70-luvulla, jolloin rakennus otettiin kesävieraiden käyttöön. Samaan aikaan talon eteen perustettiin puutarha. Schaumanin huvila eli Tornihuvila Hirsirakenteinen, osin vaakalaudoituksella vuorattu huvila on rakennettu tai siirretty nykyiselle paikalleen vuonna Rakennuksessa on toimivat puulämmitteiset uunit ja sähköpatterit. Ikkunat ovat yksinkertaiset, sillä huvila on ollut vain kesäkäytössä. Talossa on tehty peruskorjaus 1980-luvun lopulla. Talossa on wc, suihku ja vuonna 2000 yläkertaan rakennettu sauna. Huvila liittyy Stansvikin kartanon harjoittamaan kesävieraiden majoitustoimintaan. Koristeellinen tornihuvila on pohjakaavaltaan monimuotoinen. Julkisivuissa hallitseva on torni ja sen alapuolella sijaitseva katoksellinen avokuisti. Torni oli alun perin kaksikerroksinen, sitä on myöhemmin madallettu. Alppimaja Schaumanin huvilaan kuulunut hirsirakenteinen, taitekattoinen vierasmaja on peruskorjattu vuonna Rakennuksessa on sähkölämmitys ja lisäksi toimivat uunit, sauna ja wc. Talo on kesäkäytössä. Alppimajana tunnetun vierasmajarakennuksen rakennuttajana toimi August Schauman. Pienikokoisessa vierasmajarakennuksessa on mielenkiintoinen taiteräystäinen korkea aumakatto. Seinät on osin vuorattu pystylaudoituksella, osin ne ovat hirsipinnalla. Ikkunat ja vuorilaudat ovat koristeelliset. Kaivoshuvila Schaumanin huvila eli Tornihuvila Alppimaja 27 RAKENTAMISTAPAOHJE

32 9. Yhteystiedot Kaupunkisuunnitteluvirasto: Tyko Saarikko, arkkitehti, p Riitta Jalkanen, projektipäälikkö, p Mervi Nicklén, maisema-arkkitehti, p Palomäki Heikki, diplomi-insinööri, p , liikennesuunnittelu Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, p , teknistaloudellinensuunnittelu Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, p , pilaantuneet maat, kemikaaliturvallisuus Rakennusvalvonta: Marina Fogdell, arkkitehti Rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto: Eila Suojala, projektinjohtaja Thomas Palmgren, projektipäälikkö Talous- ja suunnittelukeskus: Jari Tirkkonen, projektipäällikkö Ville Vastamäki, projekti-insinööri Helsingin Energia: Jouni Kivirinne, yleissuunnitteluinsinööri Risto Seppänen, yleissuunnitteluinsinööri Helsingin Vesi: Saara Neiramo, suunnitteluinsinööri Kaupunginmuseo: Sari Saresto, tutkija Kiinteistövirasto: Tuomas Kivelä, tonttiasiamies Sami Haapanen, kiinteistölakimies Liikuntavirasto: Antti Salaterä, suunnittelupäällikkö Hanna Liukkonen-Lehtiniemi, arkkitehti Opetusvirasto: Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti Sosiaalivirasto: Inkeri Rehtilä, erityisasiantuntija Carola Harju, suunnittelija Helsingin ympäristökeskus: Pekka Paaer, ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja Eeva pitkänen, ympäristötarkastaja 28

33 Asemakaava ja asemakaavan muutos Hopealaakso ja Kaitalahden laajennus

34 Asemakaavamääräykset Hopealaakso ja Kaitalahden laajennus

35 Asemakaavamääräykset Hopealaakso ja Kaitalahden laajennus

36 Asemakaavamääräykset Hopealaakso ja Kaitalahden laajennus

37 Havainnekuva Hopealaakso ja Kaitalahden laajennus