Kunnanhallitus Elinvoimapolitiikan muutos 263/14.01/2013

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Elinvoimapolitiikan muutos 263/14.01/2013 KHALL Asikkalan kunnassa on valmisteltu keväästä 2013 asti uutta elinkeinostrategiaa ja lin jaus muutoksia kunnan elinvoimapolitiikkaan. Taustalla on valtuus ton hyväksymä uusi strategia sekä toimintaympäris tön muutos. Kilpailu kuntien ja alueiden välillä kiristyy jatkuvasti. Maantieteen merkitys yritysten sijaintipäätöksissä kasvaa, mutta pelkkä sijainti ei riitä yrityksen sijoittumispäätökseen. Pelkkä tonttien kaavoitus ja maankäyttö on riittämätöntä, vaikka se onkin perusedellytys elinvoiman mahdollistajana. Asikkalan elinkeinopolitiikka on ollut perinteisesti varovaista. Asikkalan kaikki elinkeinorahat olivat LAKES:ssa vuosien välisenä aikana. Tänä aikana Asikkalaan ei tehty yhtään yrityssijoittumista LAKES:n toimesta. Vuoden 2013 alusta Asikkalan kunta on harjoittanut omaa elinkeinopolitiikkaa ja käynnissä on joitakin sijoittumisselvityksiä. Yritysneuvonta ja muu perustaso voidaan hoitaa kehittämislautakunnan omilla resursseilla sekä paikallisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten yhteistyökumppanien kautta, mutta nykyisin kunnalla ei ole vielä riittäviä keinoja yrityssijoitusten ja laajentumisten kannustamiseen. Elinvoima on elinkeinoja laajempi käsite ja siksi yritysten sijoittumisen ja laajentumisen ohella tulee tarkastella asuntopolitiikkaa ja muita elinvoiman lisäämiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Elinvoima on elinkeinojen lisäksi kattavaa yksityistä ja julkista palvelutarjontaa Asikkalassa, työpaikkaomavaraisuutta, perusturvaa (mm. alhainen työttömyys) ja väestön yleistä hyvinvointia. Elinvoimaa on myös vakaa talous, jota ilman ei voida järjestää riittäviä peruspalveluja kuntalaisille. Lahden talouskehitys ja velkaantuminen ovat huolestuttavalla tasolla. Maakunnan työttömyys on korkeahko, vaikka Asikkalassa se onkin matalampi. Lahden vetovoima on riittämätön säteilläkseen lähikuntiin ja Asikkalan osalta Vt24:n liikennöitävyys vähentää pendelöinnin houkuttelevuutta. Asikkalan oma talous on valtuuston tekemien päätösten jälkeen lyhyellä aikavälillä vakaalla pohjalla, mutta maakunnan kokonaiskehitys antaa aihetta huoleen. Kiristyvä kilpailu alueiden ja kuntien välillä yhdistettynä maakuntakeskuksen kilpailukykyongelmiin on johtanut tilanteeseen, jossa Asikkala ei voi nauttia sijaintinsa hedelmistä ja poimia asukkaita ja yrityksiä säteilyvaikutuksena Lahdesta vaan tarvitaan omaa ja vahvaa elinvoimapolitiikkaa. Kukaan muu ei työskentele asukkaiden ja yritysten sijoittamiseksi Asikkalaan kuin Asikkalan kunta, yritykset ja asikkalalaiset itse. Yrittäjäyhdistys on erinomainen yhteistyökumppani paikallisen elinvoiman kehittämisessä. Oma aktiivisuus korostuu jatkossa erityisesti pienissä kunnissa, koska valtio on vetäytynyt työpaikkojen ja elinkeinopolitiikan osalta pieniltä paikkakunnilta. Lisäksi

2 maakunnallisen hankerahoituksen määrä pienenee ja sen saamisen kriteerit ovat usein pienen kunnan mittakaavassa liian tiukkoja. Muualta avun odottaminen on epärealistista ja onkin tehtävä päätös halutaanko olla Asikkalan elinvoiman kehittämisessä itse aktiivisia vai jäädäänkö odottamaan aiemman linjauksen mukaisesti Lahdesta valuvaa hyötyä. Nykyinen keskittymiskehitys viittaa siihen, että maakuntakeskuksesta ei valu asukkaita ja työpaikkoja vaan päinvastoin asukkaat ja työpaikat siirtyvät Lahteen ilman Asikkalan omaa aktiivisuutta. Muutos edellyttää linjanmuutosta ja sen tunnustamista, että maantieteellinen sijainti ei nykyoloissa Asikkalaa pelasta vaan tarvitaan omaa ja voimakasta elinvoimapolitiikkaa. Elinvoimapolitiikan vahvistaminen on mahdollista ja tarpeellista samaan aikaan kun käyttötaloutta sopeutetaan valtionosuusleikkauksiin ja kunnalliseen palvelutuotantoon liittyvät investoinnit pidetään kurissa. Elinvoiman lisäämiseen liittyvät toimenpiteet voidaan toteuttaa konsernivelalla, joka ei näy peruskunnan talouden tunnusluvuissa. Kehittämislautakunnan määrärahat ovat liian pienet, jotta edes määrärahalisäyksillä voidaan saada riittävää vipuvaikutusta elinkeinoihin ja elinvoimaan. Siksi välineeksi tarvitaan kuntakonsernin rahoitusta. Asikkalan kunnalla on olemassa oleva kehittämisyhtiö ns. pöytälaatikkoyrityksenä ajalta ennen LAKES:ia, jolla ei ole ollut enää vuosikymmeneen toimintaa. Kyseistä yritystä voidaan käyttää kustannustehokkaasti yrityshankkeissa mukana olemiseen emokunnan antamilla takauksilla, jolloin kyse on konsernivelasta, joka ei näy käyttötaloudessa eikä kunnan taloudellisissa tunnusluvuissa. Yhtiöllä ei olisi omaa henkilökuntaa eikä varsinaisia kiinteitä kuluja. Yhtiön rahoitusmuotoja voivat olla sijoittumistuki, laajentumistuki ja osittainen lainatakaus sekä yksityisen ja julkisen kumppanuushankkeet. Rahoituksen ehdoksi voidaan yksiselitteisesti määritellä uusien pysyvien työpaikkojen määrä Asikkalan kunnan alueella, mikä varmistaa sen, ettei kunnan yhtiölle myöntämää taloudellista panostusta voitaisi käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen. Sijoittumistuki ja laajentumistuki tarkoittaisivat sitä, että kunnan elinkeinoyhtiö osallistuisi yrityksen toimitilan rakentamisen tai laajentamisen rahoittamiseen määritetyllä euromäärällä per syntyvä uusi työpaikka. Yhtiö saisi vastineeksi euromäärää vastaavan omistusosuuden kiinteistöstä ja vuokratuoton. Osittainen takaus tarkoittaisi sitä, että kunta takaisi uusien työpaikkojen määrän suhteessa yrityksen investointeja. Tässäkin kunnan yhtiön olisi saatava riittävä takaus sijoitusta kohden eikä kunta voisi olla minkään investoinnin täysimääräinen takaaja, jotta yrittäjäriski on olemassa. Kunnan kiinteistöjen ja toimitilojen myymisestä ja vuokraamisesta valtuusto on jo tehnyt päätöksiä Lisäpäätöksenä tarvitaan elinvoiman vahvistamiseksi linjaus siitä, että kunnan tiloja voidaan vuokrata alle todellisten kustannusten tilanteissa, joissa tila olisi muuten tyhjänä, vajaa- tai tehottomassa käytössä. Kunnan sisäinen vuokra on näennäisvuokraa, joka ei tuo koko kunnan kassaan li-

3 särahaa, mutta ulosvuokraaminen alemmallakin hinnalla sen sijaan tuo. Yksityisen ja julkisen kumppanuus tarkoittaa hanketta, jossa yritys on päätoteuttaja, mutta kunta osallistuu kustannuksiin tai ostaa yrityksen palveluja jollain sovittavalla summalla. Tällainen malli soveltuu erityisesti sellaisiin kunnan palveluiden järjestämiseen, jossa kunnalla ei ole lakisääteistä velvoitetta palvelua järjestää, mutta kyse olisi lisäarvosta kuntalaisille. Hyvänä esimerkkinä on uimala, jonka rakentaminen ja ylläpito on vapaaehtoista, mutta mitä monet kuntalaiset toivovat. Sen sijaan, että Asikkalan kunta toteuttaisi kalliin uimalan, johon pitäisi ottaa paljon velkaa ja vuosittaiset ylläpitokustannukset olisi rahoitettava veronkorotuksella, voidaankin toteuttaa yksityinen kylpylä, joka on pääosin yksityisesti rahoitettu, mutta kunnan yhtiö voisi tukea hankkeen aikaansaamista ostamalla määräajan alennuslippuja kuntalaisille. Lopputuloksena olisi pienen kunnallisen uimalan sijasta hieno kylpylä, joka maksaisi veronmaksajille murto-osan kunnalliseen toteutusmalliin verrattuna. Työpaikkojen lisääminen ei itsessään riitä vaan niiden taloushyöty realisoituu vasta uusina asukkaina. Kunnan asumisvaihtoehtoja on monipuolistettava ja tämä tarkoittaa niin vuokra-asuntokannan lisäämistä kuin muunkin asuntotuotannon vauhdittamista. Asikkalatalot Oy:n toteuttamana vuokra-asuntokohde siirtyy konsernivelkaan, joka ei näy kunnan tunnusluvuissa ja kunta voi puolestaan kannustaa rakennuttajia käynnistämään hankkeita sitoutumalla ostamaan pienen osuuden kerrostalo- tai rivitalokohteen huoneistoista työsuhdeasunnoiksi. Tämä alentaa kynnystä käynnistää hankkeita ja mahdollistaa sellaisten Asikkalan kunnan työntekijöiden houkuttelun paikkakunnalle, jotka eivät Asikkalassa vielä asu. Työvoimapulan ennakoidaan vaikeuttavan osaavan työvoiman saamista kuntiin tulevaisuudessa. Hyvän työilmapiirin lisäksi monipuolisilla asumisvaihtoehdoilla voidaan vaikuttaa kunnan houkuttelevuuteen asuin- ja työpaikkana. Elinvoimaan panostaminen aiheuttaa jonkin verran riskejä, mutta ne on pyritty esitetyssä mallissa minimoimaan. Kaikkea yrityksiin sijoitettua rahaa ei mahdollisessa konkurssitilanteessa välttämättä saada takaisin, mutta kunta saa silti kiinteistö tai muun vakuuden. Kumppanuushankkeet ovat automaattisesti lisämenoja kunnalle, eikä näitä rahoja saada takaisin, mutta niissä arviointi onkin tehtävä siitä näkökulmasta, että vaihtoehtoiskustannus hankkeen toteuttamisesta kunnallisena hankkeena täysin veronmaksajien rahoilla maksaisi huomattavasti enemmän. Asuntorakentamishankkeiden osalta riski on vähäinen, koska kohteisiin saadaan aina riittävä täyttöaste asettamalla vuokrataso oikein, eikä kunnan tarvitse saada voittoa kohteista toisin kuin yksityisen sijoittajan, mikä mahdollistaa kilpailukykyisen vuokratason. Asikkalatalojen täyttöaste on pysynyt vakaana ja tilastokeskus ennustaa lievää väestönkasvua seuraavina vuosikymmeninä, joten uudelle asuntokannalle on riittävät perusteet myös pitkän aikavälin skenaarioissa. Suomen Yrittäjät on ajanut palvelualoitetta kuntiin. Toteutuksen esteeksi on muodostunut lainsäädäntö ja kuntien uskalluksen puute.

4 Asikkalan kunta voisi olla edelläkävijä ja ottaa palvelualoitteen käyttöön omalla päätöksellä ja paikallisella toimintatavalla. Toteuttamalla palvelualoitteen vapaamuotoisena, ei synny lainsäädännöllistä ongelmaa, koska sen käyttäminen on joustavaa eikä se sido ketään osapuolta. Kaikki päätökset tehdään kunnan virallisissa toimielimissä hallintosäännön mukaan. Pelkistetysti kuka tahansa yrittäjä voi halutessaan esittää Asikkalan kunnalle kykenevänsä tuottamaan tietyn palvelun edullisemmin vähintään samalla palvelutasolla ja saa käyttöönsä hintatiedot, jolla kunta itse palvelun järjestää. Tämän jälkeen yrittäjä tarjoaa omaa mielestään parempaa mallia ja tarjoustaan, minkä jälkeen kunnan oma tuottajataho voi tehdä vastaesityksen toiminnan tehostamisesta. Sen jälkeen kunta päättää, toteuttaako se tarjouskilpailun (hankintarajat) kyseisen palvelun järjestämisestä. Kunta harkitsee ratkaisunsa aina tapauskohtaisesti kokonaistaloudellisuus huomioiden, mikä sisältää mm. henkilöstön työsuhdeturvan ns. vanhoina työntekijöinä. Asikkalan kunta on ottanut jo aiemmin yritysvaikutusten arvioinnin käyttöön kunnanhallituksessa ja muutamassa lautakunnassa. Nyt menettely laajennetaan koskemaan koko kunnan toimintaa. Yritysvaikutusten arviointi toteutetaan vapaamuotoisesti valmistelevan viranhaltijan apuvälineenä ja sitä käytetään ainoastaan niissä asioissa, joissa on olennaisia vaikutuksia yrittäjyyteen. Tarvittavat lisäpanostukset ovat vähäisiä suhteessa niistä saataviin hyötyihin ja malli on suunniteltu niin, että kulua ei synny, jos kriteerit täyttäviä toimijoita ei ole. Toimenpiteitä ei tehtäisi käyttötalousmäärärahoista, joten vaikutus kohdentuisi ainoastaan konsernivelan määrään, joka on Asikkalassa maltillinen ja kestää tarvittaessa merkittävänkin kasvun, jos uusia työpaikkoja ja asukkaita tuovia investointikohteita löytyy. Vastaavia ja riittäviä toimenpiteitä ei voitaisi mitenkään toteuttaa käyttötalousmäärärahoista. Uutta toimintamallia suunniteltaessa on otettu huomioon yritysvaikutusten arviointi sekä kunnalle aiheutuvien todellisten lisäkulujen minimointi suhteessa saatavaan hyötyyn. Asikkalan Yrittäjät ry:n hallitus on kokouksessaan on antanut lausuntonsa kunnanjohtaja Juri Niemisen Elinvoimapolitiikan muutos -esityksestä: "Asikkalan Yrittäjät ry kannattaa Asikkalan kunnan toimia elinkeinopolitiikkansa voimistamiseksi. Yrittäjäyhdistys pitää erityisen hyvänä ns. vipurahoitusta, jolla kunta sitoutuu ostamaan yritysten tuotteita ja palveluja. Tämän kaltainen rahoitus ei vääristä kilpailua. Asikkalan Yrittäjien mielestä kunnan omistama elinkeinoyhtiö on tehokas ja joustava työväline silloin, kun tarvitaan nopeita päätöksiä. Yrittäjäyhdistys antaa tukensa tälle Elinvoimapolitiikan muutos -esitykselle, joka on yrittäjyyden puolesta allekirjoitetun sitoumuksen mukainen, allekirjoittajina Asikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Vilho Laakso ja Asikkalan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Kaarina Jokinen."

5 Valmistelija/lisätietoja Kunnanjohtaja Juri Nieminen, puh , sähköposti: Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se päättää: 1. Antaa :n lainatakauksen Asikkalan mat kai lu- ja ke hitys Oy:lle. 2. Valtuuttaa kunnanhallituksen päättämään yrityksille yhtiön kaut ta myönnettävän vipurahoituksen kriteereistä ja myöntämisperus teista sekä valitsemaan yhtiölle hallituksen. Yhtiölle ei tule kiinteää kulurakennetta. 3. Hyväksyä, että kunta voi vuokrata omistamiaan tiloja yrityksille ja yhdistyksille alle todellisten yläpitokustannusten, mikäli vaihtoeh tona on tilan oleminen tyhjillään tai epätuottavassa/tehottomassa käytössä. Tällöin kyse on lisätulosta kunnalle vaihtoehdon ollessa si säinen vuokratulo lautakuntien välillä. 4. Ohjeistaa Asikkalatalot Oy:n toteuttamaan vuokrakerrostalon asu mistarjonnan monipuolistamiseksi. 5. Sitoutua siihen, että Asikkalan kunta ostaa rakennuttajan niin ha lutessa % Asikkalaan rakennettavista (uudet vielä käynnis tymättömät hankkeet) kerrostalo- ja rivitalohuoneistoista käytettäväk si työsuhdeasuntoina Asikkalan kunnan työntekijöiden houkuttele miseksi muuttamaan Asikkalaan. 6. Ottaa käyttöön palvelualoitteen vapaamuotoisena ja kuntakohtaisena toimintamallina. 7. Ottaa käyttöön yritysvaikutusten arvioin nin koko kunnan organisaatiossa vapaamuotoisena toimintamallina. 8. Työllistämismäärärahoja lisätään vuodelle 2014 (sisäl tyy talousarvioesitykseen). Asian käsittely kunnanhallituksen kokouksessa: Kokouksessa esittelijä muutti päätösesitystään - kohdan 1. osalta kuulumaan: "Antaa :n lainatakauksen perustettavalle elinkeinoyhtiölle." ja - kohdan 6. osalta kuulumaan: "Ottaa käyttöön palvelualoitteen vapaamuotoisena ja kuntakohtaisena toimintamallina. Henkilöstön työsuhdeturvasta huolehditaan." Tuomo Riihilahti esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Hanna Hasala kannatti Riihilahden ehdotusta. Puheenjohtajan tiedusteltua asiaa kunnanhallitukselta, hän totesi tuloksena, että kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Riihilahden esityksen ja palauttaa asian uudelleen valmistelta vaksi.

6 Päätös: Edellä selostetun käsittelyn jälkeen kunnanhallitus päätti palauttaa asian uu del leen val mistelta vaksi.