Puijon Golf. Golfkenttäselvitys GolfArk Oy. Kaustatie Oulu Puh

Transkriptio

1 Puijon Golf Golfkenttäselvitys GolfArk Oy Kaustatie Oulu Puh

2 Sisällysluettelo 1. Lähtökohdat Golfin harrastaminen Yleiskuvaus Nykyinen golfkenttä Aiemmat golfiin liittyvät suunnitelmat ja selvitykset Esitettyjen vaihtoehtojen arviointi Tavoitteet Puijon golfkentän laajentaminen Kentän suunnitteluperiaatteet Suunnitelma (Master Plan) Rakentaminen Golfkentän laajentamisen vaikutukset Maisema Liikenne ja paikoitus Rakentamisen vaikutukset Kentänhoidon vaikutukset Kaavoitus Rakennukset Virkistys- ja terveysvaikutukset Yhteenveto golfkentän vaikutuksista Luonto- ja ympäristöselvitykset Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Lähteet /45

3 Alkusanat Puijon nykyinen 9 reikäinen golfkenttä ei laadultaan ja rakenteeltaan vastaa nykyajan vaatimuksia. Kenttä ei myöskään ole tasoituskelpoinen minkä vuoksi kentän käyttöaste on alhainen. Golfkentän laajentaminen ja laadun parantaminen on eräs vaihtoehdoista Kuopion kaupungin Puijon alueen kehityshankkeessa. Selvityksen keskeisenä periaatteena on ollut laatia esitys, mikä olisi liiketaloudellisesti kannattava ja mikä tukee mahdollisimman hyvin alueella nykyisin toimivien yrittäjien liiketoimintaedellytyksiä. Selvityksessä on esitetty golfkentän rakentamiseen liittyviä seikkoja sekä kentän maisema- ja ympäristövaikutukset. Golfkentän vaikutuksia on arvioitu mm. seuraavista näkökulmista: Maankäyttö ja rakennettu ympäristö Liikenne Luonto ja ympäristö Maisema Virkistystoiminta Selvityksessä on myös arvioitu golfin integrointia alueen muihin toimintoihin sekä golfin harrastamisen nykytilaa ja tulevaisuutta niin Suomessa kuin Kuopion seudulla. Selvityksen on laatinut golfarkkitehti Jari Rasinkangas GolfArk Oy:stä. Selvitys on laadittu yhteistyössä Kuopion kaupungin edustajien kanssa Puijon alueelle tehtyjen aiempien suunnitelmien, karttojen, ilmakuvien ja maastotyöskentelyn pohjalta. Selvitystä tehtäessä oli käytössä aluetta koskevia ilmakuvia, alueen kaava-aineisto ja pohjakartta. Oulussa 21. tammikuuta 2011 Jari Rasinkangas Golfarkkitehti GolfArk Oy 3/45

4 1. Lähtökohdat 1.1. Golfin harrastaminen Monet uudet kuntoilulajit saavat aluksi suuren innostuksen, mutta muutaman vuoden kuluessa niiden harrastajamäärät joko romahtavat tai uusien aloittajien määrä pysähtyy. Näin on käynyt esimerkiksi rullaluistelulle, jonka harrastajamäärät ovat vähentyneet voimakkaasti. Näin ei ole Suomessa käynyt vielä koskaan golfin harrastajamäärille. Golf Suomessa Golfin pelaajamäärät ovat kasvaneet jokaisena vuonna Suomen Golfliiton historian aikana vuodesta 1957 lähtien. Golf jatkoi kasvuaan myös 90-luvulla koetun laman aikana. Pienimilläänkin pelaajamäärä lisääntyi 4,3 % vuonna Suomessa on viime vuosina uusien pelaajien lukumäärä ollut tasaisessa kasvussa. Vuonna 2006 pelaajien määrän kasvu kääntyi yhä jyrkempään nousuun, jolloin uusien pelaajien määrä kasvoi lähes 6400:lla. Prosenteissa ilmaistuna kasvua edellisvuoden harrastajamäärään tuli yli 6 %. Vuonna 2007 kasvu oli jo 7,6 %. Kasvu jatkui myös taantumavuosina ,7 % ja ,6 %. Suurten ikäluokkien eläköityessä odotetaan kasvun jatkuvan vähintäänkin nykyisellä tasolla. Golfkenttiä on Suomessa nyt 126 kappaletta ja harrastajia yli Suuren kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan Suomessa olisi vielä lähes potentiaalista golfin harrastajaa. Golf Kuopiossa Kuopion seudun golfharrastus keskittyy pitkälti Siilinjärven Tarinaharjun kentälle, jossa on kaksi täysmittaista 18 reikäistä kenttää. Puijon kenttä on nykymuodossaan vain harjoituskenttä, jonka käyttöaste on alhainen. Golfin harrastajamäärä on Suomessa keskimäärin n. 2,5 % väkiluvusta ja harrastajien määrä on edelleen jatkuvassa kasvussa. Koska Kuopion kaupunkiseudulla on tällä hetkellä n asukasta, voidaan potentiaalisten pelaajien määrän olevan tämän perusteella noin pelaajaa. Tarinaharjun 36 reiän kentän kapasiteetti, n pelaajaa, on jo käytetty, joten Kuopion alueelta löytyy näin laskien vielä n uutta potentiaalista pelaajaa käyttäen edellä mainittua 2,5 % osuutta. Kasvupotentiaalia voi olla vielä tätäkin enemmän, sillä esim. Uudenmaan läänissä pelaajien osuus on yli 4 % väestöstä ja Ruotsissa lähes 7 %. 4/45

5 1.2. Yleiskuvaus Puijo hyppyrimäkineen, laskettelurinteineen ja reitistöineen on Kuopion kaupungin keskeisin ja näkyvin virkistys- ja liikunta-alue, joka liittyy Kuntolaakson kautta saumattomasti kaupungin muuhun liikuntapaikkaverkostoon. Puijon luontoarvot ovat valtakunnallisesti merkittävät ja sen luonnonsuojelulla on pitkät perinteet. Kuopion matkailu ja kaupungin imago nojaavat pitkälti Puijoon. Puijo - Antikkala -alueen keskeiset liikuntapaikat ovat: hiihtostadion, pujottelu- ja laskettelurinteet, golfkenttä sekä latu- ja polkuverkosto. Puijon liikuntapaikoissa pelataan myös pesä- ja jalkapalloa, suunnistetaan, pyöräillään ja kuntoillaan monin eri tavoin. Golf on kuulunut Puijolle jo 25 vuotta. Kentän hyvä saavutettavuus ja edullisuus tekevät siitä lähiliikuntapaikan. Sen sijainti keskellä muuta liikuntakäyttöä muodostaa turvallisuusriskin ja rakenteellinen keskeneräisyys vaikeuttaa sen ylläpitoa. Suunnittelualue Puijon golfkentän laajentamisen suunnittelualue käsittää Puijon tornin vieressä olevan nykyisen golfkenttäalueen ja Konttilan tilan välisen alueen. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on n. 24 ha, josta laajennetun golfkentän osuus on arviolta n. 14 ha. Suunnittelualueen keskellä kulkee tie Konttilan alueelle, valaistu latupohja ja kävelypolkuja. Alue rajoittuu eteläosassa Natura -luonnonsuojelualueeseen. Kuva 1. Golfkentän suunnittelualue (Pohjakartta-aineisto (C) Kuopion kaupunki, mittausosasto 2010) 5/45

6 Golf Puijolla Nykyinen kenttä, 7,5 ha (punainen rajaus) Laajennusalueet, 6,5 ha (keltaiset rajaukset) Yhteensä 14 ha 2,8 % koko Puijon alueesta (500 ha) 6/45

7 Korkeussuhteet Alue on topografialtaan hyvin vaihtelevaa mäkistä maastoa. Alueen itäosa on hyvin jyrkkäpiirteistä rinnettä, jossa sijaitsee laskettelurinne. Koko suunnittelualueen korkeusero on 40 m. Pintavesialueet Suunnittelualueella on nykyisen golfkentän ensimmäisellä ja toisella peliväylällä pieni lampi. Lisäksi kolmannella peliväylällä on metsäinen kosteikko. Laskettelurinteessä kahdeksannen ja yhdeksännen peliväylän alueella kulkee pieni puro. Konttilan peltoalue on ojitettu. Ojitus ohjaa metsärinteen valumavedet pois peltoalueelta luoteisrinteeseen. Eläimistö ja kasvillisuus Suunnittelualueen metsäalueet ovat pääosin vanhaa kuusimetsää. Nykyisen golfkentän reuna-alueilla ja Konttilan tilan peltoalueen reunoilla on myös lehtipuustoa. Alueella tehdään vuoden 2011 aikana erillinen luontoselvitys, jossa alueen eläimistö ja kasvillisuus selvitetään. Mikäli luontoselvityksen perusteella löydetään suojeltavia kohteita, golfkenttäsuunnitelmaa muutetaan niiltä osin. 7/45

8 1.3. Nykyinen golfkenttä Puijon nykyinen golfkenttä ei täytä nykyajan vaatimustasoa minkä vuoksi kentän käyttöaste on vähäinen. Suurimmat puutteet ovat: Kenttä ei ole tasoituskelpoinen Kenttä on ahdas Osa peliväylistä on vaarallisia niin pelaajille kuin alueen muille kulkijoille Peliväylät ovat vain par 3 -väyliä Harjoitusolosuhteet ovat hyvin puutteelliset Ei kastelulaitteistoa Aloituslyöntipaikat enimmäkseen mattolyöntipaikkoja Viheriöt ovat erittäin pieniä Viheriöiden nurmi on heikkolaatuista Kenttä on fyysisesti raskas Pelivuorojen myynti ja valvonta on puutteellista Puutteellinen paikoitus Nykytilassaan kentän hyviä puolia ovat: Sijainti keskellä kaupunkia Maastolliset ja maisemalliset arvot Edullinen käyttää Alueen siisteys ja valvonta Kaupungin imago (ainoa kunnallinen golfkenttä Suomessa) Poistaa ennakkoluuloja suomalaisittain uudessa lajissa Kuva 2. Puijon golfkentän kartta 8/45

9 1.4. Aiemmat golfiin liittyvät suunnitelmat ja selvitykset Puijon liikuntaolosuhteiden kehittämiseksi perustettiin laaja-alainen työryhmä, joka sai työnsä päätökseen Työryhmä laati golfkentän kehittämiselle neljä vaihtoehtoista kehittämismallia tasoituskelpoisesta kentästä sen lopettamiseen. Vaihtoehto 1 Perusvaihtoehdossa golfin kehittämistä jatketaan pienin askelin nykyisen toiminnallisen käytännön pohjalta. Kentän hoito säilyisi nykyisellään. Kentän turvallisuutta kehitetään rajaamalla väylien turvaalueet selkeämmin, tekemällä tarvittaessa väylien linjauksiin parannuksia ja parantamalla kenttäalueella liikkuvien ulkopuolisten tietoisuutta pelaamisen aiheuttamista riskeistä täydentämällä liikkumista ohjaavia rakenteita ja varoitustauluja. Myös pelaajien vastuuta painotetaan pelaajien perehdyttämisessä pelipaikkaan sen käyttösäännön tarkistamisen avulla. Ylläpito toteutettaisiin nykyisen mallin mukaisesti, missä kaupungin vapaa-ajankeskus huolehtii golfalueiden hoidosta ja lajin toiminnallisesta pyörittämisestä Puijolla. Vaihtoehdossa lajin ja alueen turvallisuutta saataisiin vähin erin kohennetuksi. Alueen vetovoimaisuus ei juuri paranisi. Tuotteistamisanalyysin myötä on vaarana, että golfkenttä kunnallisena palveluna lakkaa. Vaihtoehto 2 Laajimmassa kehittämisvaihtoehdossa on tavoitteena tasoituskelpoinen 9 -väyläinen kenttä, jonka asiakassyöttö Puijon lakialueen matkailuun liittyen ohjataan Ala-Antikkala -vetoisesti. Golfkenttää laajennettaisiin tarpeen mukaan hiihtorinteen alueelle. Asiakkaat nousisivat hiihtohissillä Puijon laelle ja palaisivat alas pelaten kierroksensa. Antikkalan hissin ala-aseman yhteyteen perustettaisiin driving rangelyöntiharjoituspaikka ja harjoitusputtiviheriöt. Edellä mainitut kehittämistoimet mahdollistaisivat myös golfin valtakunnanosatasoisen harjoituskeskusstatuksen saamisen Pohjois-Savon urheiluakatemian yhteyteen. Iso-Valkeisesta toteutettava vedenhankinta hiihtorinteen lumetuksen, ensilumen ladun ja golfkentän kastelutarpeisiin toteutettaisiin Pihlajaharjun kaava-alueen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Asiakkaiden kuljettamiseksi kesäkaudella hiihtohissi saneerattaisiin kesäkäyttöön soveltuvaksi tuolihissiksi. Antikkalan palvelurakennukset uusittaisiin vaihtoehdon tarpeisiin laadittavan tilaohjelman mukaisesti. Autopaikoituksen kohdentaminen Antikkalan hiihtohissin alaaseman yhteyteen edellyttää lisärakentamista. 9/45

10 Vaihtoehto sisältää ympärivuotisen toiminnan periaatteen toteuttamisen ja hoitosopimusperiaatteella toimivan yritysvetoisen ylläpidon toimintamallin edellytysten kehittämisen. Ympärivuotinen toiminta mahdollistaa ansaintalogiikan, jolla toiminnallinen vastuu kunnan tuottamasta peruspalvelusta on hoito- tai vuokrasopimusperusteisesti siirrettävissä kokonaisuudessaan yksityisen toiminnanharjoittajan vastattavaksi. Kentän houkuttelevuus paranee lisääntyvän haasteellisuuden myötä. Harjoitusalueet mahdollistavat nykyistä paremmin lajin koulutustoiminnan, mikä toisi lajin pariin uusia käyttäjäryhmiä. Alueen kehittämisessä dynaamisuuden lisäys ja sen myötä palvelujen paraneminen kasvattaisi myös golfin suosiota ja parantaa palvelun hoitosopimustai vuokrasopimuspohjaisen tuottamisen liiketaloudellista pohjaa. Vaihtoehto 3 Tässä vaihtoehdossa rajataan toiminnallisesti pitkät lyönnit pois, millä parannettaisiin kenttäalueen turvallisuutta merkittävästi. Väylät suunnitellaan kahdella mailalla pelattaviksi niin, että kenttä toimisi lyhyiden pelikierrosten laadukkaana, nykyisenlaisena 6-9 -väyläisenä peliareenana. Lisäpelaajavolyymi nykyiseen verrattuna tulisi vastaalkajista, joita houkutellaan lajin pariin, ja esim. matkailun ohjelmapalvelutuotteista. Lisäpalveluina otettaisiin käyttöön vaihtoehto 2:n mukaiset range -lyöntiharjoituspaikka ja harjoitusputtiviheriöt. Toiminta organisoitaisiin nykyisen golfkentän toimintaympäristöön. Vedenhankinta toteutettaisiin Iso-Valkeisesta hiihtorinteen lumetuksen, ensilumen ladun vesitarpeisiin ja golfkentän kastelutarpeisiin Pihlajaharjun kaava-alueen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä tai paikallisesti (vesijohto tai tekolampi) pelkästään golfkentän kastelutarpeisiin. Asiakkaat ohjattaisiin nykyisellä tavalla kentälle, mikä edellyttäisi autopaikoituksen lisärakentamista golfalueelle. Vaihtoehto sisältää ympärivuotisen toiminnan periaatteen toteuttamisen ja hoitosopimusperiaatteella toimivan yritysvetoisen ylläpidon toimintamallin edellytysten kehittämisen. Ympärivuotinen toiminta mahdollistaa ansaintalogiikan, jolla toiminnallinen vastuu kunnan tuottamasta peruspalvelusta on hoito- tai vuokrasopimusperusteisesti siirrettävissä kokonaisuudessaan yksityisen toiminnanharjoittajan vastattavaksi. Harjoitusalueet mahdollistavat nykyistä paremmin lajin koulutustoiminnan, mikä toisi lajin pariin uusia käyttäjäryhmiä. Alueen kehittämisen kohdistaminen tiettyyn asiakassegmenttiin ja sen myötä palvelujen paraneminen kasvattaa golfin suosiota ja parantaa palvelun hoitosopimus- tai vuokrasopimuspohjaisen tuottamisen liiketaloudellista pohjaa. 10/45

11 Vaihtoehto 4 Vaihtoehdossa investointi- ja ylläpitoresurssien puuttuessa golfkenttätoiminta Puijon laella lopetettaisiin. Silloin kenttäalue soveltuvin osin kohdistetaan muun liikuntakäytön tarpeisiin ja/tai metsitetään. Koska liikuntapaikat on rakennettu ja varustettu golfin erityistarpeisiin, muu liikuntakäyttö alueella tuskin korvaa sitä liikuntasuoritteiden määrää, joka golfilla siellä on. Yhteenveto Työryhmä päätyi ehdottamaan Antikkalan ympärivuotisen käytön kehittämistä yksityissektorin ylläpitämänä Puijon lakialueen palveluratkaisuihin nivellettynä. Sitä varten valitaan yhteistyötaho alueen liikuntatoimintojen järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi liiketaloudellisesti kestävältä pohjalta. Golfkentän kehittämisen pohjana valittiin hyödynnettäväksi vaihtoehtoja 2 ja 3 niin, että golfkenttää on mahdollista laajentaa laskettelurinteen alueelle ja että sen lähiliikuntapaikkaluonne säilyy. Vedenhankinta golfkentän hoitotarpeisiin toteutetaan laskettelun kehittämiseksi valittavan vaihtoehdon mukaan joko syöttövesijohdon avulla Iso-Valkeisesta, vesijohtoliitännällä nykyisestä vesijohtoverkosta tai tekolammen avulla Ylä-Antikkalan valuma-alueelta. Golfin range -harjoitusalue ja harjoitusviheriö suunnitellaan nykyisen golfkentän yhteyteen. Golfkentän ylläpitoa varten laaditaan minimissään hoitosopimusohjelma, joka kilpailutetaan kentän todellisten ylläpitokustannusten selvittämiseksi. Ylä- ja Ala-Antikkalan kokonaisvaltaisessa ympärivuotisessa kehittämistarkastelussa voidaan hyödyntää myös laskettelurinteen aluetta vaihtoehto 2:n mukaisesti golfkentän laajennustarpeisiin laskettelun kehittämisen yhteydessä. 11/45

12 1.5. Esitettyjen vaihtoehtojen arviointi Vaihtoehto 2 Hyvää: Pitkän lyönnin harjoitusalue (range) Harjoitusviheriö ja lähipelialue Tasoituskelpoinen kenttä Antikkalan palvelujen kehittäminen Huonoa: Tuolihissin käyttäminen epämukavaa sateella Välineiden kuljettaminen hankalaa hississä Pelin valvonta vaikeaa Väylät pelataan enimmäkseen alamäkeen Ei hyödynnetä Puijon Majaa Ei keskitä toimintoja Hissin käyttäminen hankaloittaa kentän käyttöä huomattavasti. Gondolihissi olisi toimiva ratkaisu, mutta sen hinta lienee liian suuri. Vaihtoehto 3 Hyvää: Turvallinen kenttä Voidaan rakentaa nykyisen kentän paikalle Sopii aloittelijalle Huonoa: Ei ole tasoituskelpoinen Ei ole mielenkiintoinen kokeneelle pelaajalle Erittäin vaikea saada taloudellisesti kannattavaksi Vaikea löytää yrittäjää toiminnan pyörittämiseen Tämä vaihtoehto ei ole taloudellisesti järkevä, jos kentän laatutasoa parannetaan nykyisestä. Kannattava toiminta vaatii mahdollisimman laajan kiinnostavuuden kaiken tasoisten pelaajien keskuudessa. Kumpikaan työryhmän ehdotuksesta eivät sellaisenaan ole taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Vaihtoehdossa 2 on paljon hyviä asioita, mutta kustannuksiltaan kohtuullinen tuolihissi ei ole käytännössä toimiva ratkaisu. Sen vuoksi kentän laajennuksen suunnittelua ei kannata kohdistaa nykyistä laajemmalle alueelle laskettelurinteessä. 12/45

13 Kentän lopettaminen Eräänä vaihtoehtona on esitetty golfkentän lopettamista Puijolla, jolloin kenttäalue otetaan muun liikuntakäytön tarpeisiin ja/tai metsitetään. Golfkentän alue soveltuu talvisin hiihtoon ja lasketteluun kuten se jo nykyisinkin toimii. Kesäkayttöön sen alueelle on vaikea löytää korvaavaa liikuntakäyttöä. Mikäli kenttä lopetetaan, pitää sen nurmipintaa hoitaa edelleen ellei sitä metsitetä. Tällöin nurmetettu alue sitoo edelleen kaupungin hoitoresursseja, koska hoitamattomana nurmialueet muuttuvat epäsiistin näköiseksi heinikoksi. Myöhemmin heinikossa alkavat kasvaa pajut ja muu puusto, jolloin golfkentän alue muuttuu maisemaltaan täysin epäsopivaksi Puijon alueelle. Nurmialueen metsittäminen sitoo myös resursseja eikä se nurmialueella ole kovin helppoa saada muutettua ympäröivän maiseman mukaiseksi. 13/45

14 2. Tavoitteet Puijon kävijätutkimukseen perustuvan hoito- ja käyttösuunnitelman perusteella on Puijon tornin Antikkalan Konttilan -alueen jatkosuunnittelussa esitetty erilaisia kehittämisehdotuksia. Niiden osalta on tarkoitus laatia vaihtoehtoisia jatkosuunnitelmia mm. seuraavien toimintojen osalta: Laskettelurinteen laajennus Golfkentän laajennus Golfkentän ympäristön kehittäminen puistomaisemmaksi Puijon lakialueen matkailutoimintojen laajentaminen Mahdolliset uudet rakennukset ja hissit Pysäköinnin ja liikenteen järjestäminen Nykyisten teiden leventäminen tai uusien rakentaminen Maisema-avaukset Äänin Kuopion kaupunginvaltuusto päätti, että golf on mukana jatkosuunnittelussa. Päätöksentekoa varten laaditaan vaihtoehtoisia jatkosuunnitelmia. Edellä esitettiin Puijon liikuntaolosuhteiden kehittämiseksi perustetun työryhmän neljä vaihtoehtoista mallia golfkentän kehittämiselle. Työryhmän ehdotukset eivät kuitenkaan ole taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Tämän golfkenttäselvityksen keskeisenä tavoitteena on ollut laatia esitys, mikä olisi liiketaloudellisesti kannattava ulkopuoliselle yrittäjälle ja mikä tukee mahdollisimman hyvin alueella nykyisin toimivien yrittäjien liiketoimintaedellytyksiä. Golfkenttäsuunnitelmaa laadittaessa tavoitteena oli huomioida kentän pidentäminen tasoituskelpoiseksi, kentän laadun ja pelattavuuden parantaminen, golfin integrointi alueen muihin toimintoihin sekä kentän maisema- ja ympäristövaikutukset. 14/45

15 3. Puijon golfkentän laajentaminen 3.1. Kentän suunnitteluperiaatteet Puijon golfkentän laajennuksen vähimmäisvaatimus on saada kentästä tasoituskelpoinen, minkä vuoksi peliväylien yhteenlaskettu pituus 18 reiälle pitää olla vähintään 2750 m. Nykyisen kentän pituus on 1289 m, joten 18 reiän kokonaispituus on vain 2578 m. Golfkentän laajentamisen yhteydessä kentän pidentämisen lisäksi sen laatutasoa parannetaan huomattavasti nykyajan vaatimustason mukaiseksi. Laatua parantavia tekijöitä ovat: Tasoituskelpoinen kenttä Par 3 -väylien lisäksi par 4 -väyliä Paremmat harjoitusolosuhteet Kastelulaitteisto Ruohopintaiset avauslyöntipaikat Suuremmat ja muodokkaat viheriöt Laadukas nurmipinta Lisää hiekka- ja vesiesteitä Kentän väylät helpommin käveltäviä ja pelattavia Turvallinen kenttä Vaikka kentällä ei laajentumisen jälkeenkään ole pitkiä peliväyliä, voidaan kentästä tehdä mielenkiintoinen ja pelattavuudeltaan haastava hyvätasoisellekin pelaajalle. Esimerkiksi viheriöalueet suunnitellaan suuriksi ja muodokkaiksi, jolloin lipunpaikkaa vaihtamalla voidaan väylien vaikeusastetta ja mielenkiintoisuutta vaihdella. Myös hiekkaja vesiesteiden avulla saadaan kentälle mielenkiintoisia pelistrategisia elementtejä. Golfkentän kokonaissuunnittelun periaatteita ohjaavat nykyisen golfkentän alueen säilyttäminen puistomaisena ja sen ympäröivien metsäalueiden säilyttäminen nykymuodossaan mahdollisimman pitkälle. Konttilan alueella golfkenttäalue toteutetaan nykyiseen perinnemaisemaan soveltuvaksi. Suurten korkeuserojen vuoksi peliväylien reititys on suunniteltu siten, että kentän pelaaminen ei ole fyysisesti liian raskasta. Erityisesti jyrkkään ylämäkeen pelaaminen on haluttu minimoida. Puijon alueella on suuret maisemalliset ja luontoarvot. Tämän vuoksi suunnittelussa on myös huomioitu Kuopion kaupungin laatimat maisema- ja luontoselvitykset. Alueella kulkee myös paljon erilaisia kulkureittejä, joiden mahdollinen uudelleen reititys on otettu huomioon golfkentän suunnittelun yhteydessä. 15/45

16 3.2. Suunnitelma (Master Plan) Kentän reitityksen lähtökohta on klubitalon sijainti Puijon Majalla, jossa on myös kentän autopaikoitus. Ensimmäiselle väylälle siirrytään nykyistä golfkentälle menevää kulkureittiä pitkin. Väylän viereen rakennetaan puttiviheriö (PG) ja lähipelialue, jossa voi harjoitella erilaisia lähi- ja bunkkerilyöntejä. Täysimittainen pitkän lyönnin harjoittelualue (range) ei mahdu alueelle, koska se vaatii vähintään 50 x 200 m kokoisen alueen. Sen sijaan harjoitusviheriön viereen voidaan rakentaa lyöntiverkkoja, joihin pelaajat voivat lyödä lämmittelylyöntejä ennen pelikierrosta. Ensimmäisen ja viimeisen väylän väliin on suunnitelu tekolampi, joka toimii myös kastelulaitteiston pääasiallisena vesivarastona. Väylät 2, 3 ja 4 pelataan laskettelurinteessä. Väylän 3 vieressä olevaan painanteeseen rakennetaan tekolampi. Väylä 5 pelataan alas kohti Konttilaa. Sen keskelle on suunniteltu tekolampi, joka jakaa peliväylän kahteen osaan. Kuudes väylä pelataan takaisin rinteen juurelle, josta seitsemännen väylän kautta tullaan takaisin vanhan golfkentän alueelle. Kahdeksas väylä pelataan ylämäkeen ja yhdeksäs takaisin kohti Puijon tornia. Kuva 3. Puijon Maja ja kulku golfkentälle (Pohjakartta-aineisto (C) Kuopion kaupunki, mittausosasto 2010) 16/45

17 Kuva 4. Master Plan (Pohjakartta-aineisto (C) Kuopion kaupunki, mittausosasto 2010) 17/45

18 3.3. Rakentaminen Suunnittelualueen korkeuserot tekevät kentän rakentamisesta tavallista haastavamman. Sen vuoksi viheriöt on suunniteltu paikkoihin, joissa tarvitaan mahdollisimman vähän pengerrystyötä. Peliväylien sijoittelussa on noudatettu maaston luontaisia muotoja, jolloin raskaan maansiirron tarve voidaan minimoida. Kuivatus Golfkentän rakentamisessa on pelipintojen kuivatus erittäin tärkeää, jotta pelaaminen on miellyttävää, ruohon kasvu on tasalaatuista ja kentän hoitaminen on mahdollista myös sateisella säällä. Peliväylien kuivatus tehdään pääosin pintakuivatuksen avulla noudattaen alueen luontaisia kuivatusmuotoja. Sen lisäksi peliväylät muotoillaan vaihtelevan aaltoilevaan muotoon kummuilla ja painanteilla, joiden avulla pintavedet ohjataan pois peliväyliltä (väh. 2 % kaltevuus). Painanteisiin asennetaan tarvittaessa pintakaivot, jotka viemäröidään kentän tekolampiin. Tarvittaessa peliväylille asennetaan myös salaojia, jotka liitetään pintakaivoihin. Kuva 5. Esimerkki peliväylän kuivatusrakenteista 18/45

19 Viheriöt Nykyisen kentän viheriöt ovat erittäin pieniä. Sen vuoksi ne eivät täytä pelaajien vaatimustasoa niiden pelattavuuden suhteen. Pienten viheriöiden nurmipeite ei myöskään kestä suurten pelaajamäärien kulutusta. Laajennusprojektin yhteydessä viheriöt rakennetaan m 2 kokoisiksi. Tarpeeksi suuret viheriöt antavat mahdollisuuden rakentaa viheriöille muotoja, jotka tekevät pelaamisesta mielenkiintoisempaa. Lisäksi lipunpaikkaa vaihtamalla voidaan pelaamisen vaikeusastetta vaihdella. Kuva 6. Suuri ja muodokas viheriö Tiirin Golfissa 19/45

20 Avauslyöntipaikat Nykyisen kentän avauslyöntipaikat ovat enimmäkseen lyöntilavojen päälle rakennettuja lyöntimatttoja. Nykyaikaisella golfkentällä avauslyöntipaikat ovat ruohopintaisia minkä vuoksi laajennusprojektin yhteydessä ne toteutetaan ruohopintaisina. Kuva 7. Lyöntilava Puijon kentällä Esteet Nykyisellä kentällä on vain yksi hiekkaeste, joka sekin on vain harjoittelua varten. Tämän vuoksi eräs golfpelin oleellisista osa-alueista puuttuu Puijon kentältä kokonaan. Laajennuksen yhteydessä peliväylille rakennetaan erilaisia hiekkaesteitä, jotka haastavat monipuolisesti pelaajien pelitaitoja. Pelaamisen turvallisuutta voidaan myös lisätä sijoittamalla esteitä siten, että peli ohjautuu poispäin kentän ulkopuolisista kulkureiteistä. Puijon kentän vesiesteet ovat hyvin pieniä, jotka niin pelistrategisesti kuin maisemallisesti ovat hyvin vaatimattomia. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan suurempia vesiesteitä, jotka tekevät pelaamisesta mielenkiintoisempaa ja sopivat paremmin maisemaan. Lisäksi ne toimivat pintavesien keräilyaltaina ja kastelulaitteiston vesivarastoina. Alla esimerkki golfkentän hiekka- ja vesiesteiden sijoittelusta. 20/45

21 Kastelulaitteisto Puijon nykyisen golfkentän suurimpia heikkouksia on kastelulaitteiston puuttuminen. Sen vuoksi erityisesti viheriöiden laatutason parantaminen on mahdotonta. Kentän laajentamisen yhteydessä rakennetaan automatisoitu kastelulaitteisto, jonka avulla koko kentän laatutaso voidaan nostaa hyvälle nykytasolle. Kuva 8. Esimerkki väyläkastelusta Rakennukset Konttilan tilan rakennukset ovat suunnittelualueen ainoat nykyiset rakennukset. Golfkentän palvelut ja paikoitus sijoitetaan Puijon Majalle, joten erillistä klubitaloa ei tarvita. Ainoa uusrakennus, joka tarvitaan golfkenttää varten, on huoltohallli, joka piiloutuu alueen metsäsaarekkeisiin eikä vaikuta huomiota herättävästi alueen näkymiin. Huoltorakennus suunnitellaan tyyliltään mahdollisimman hyvin maisemaan sopivaksi. Huoltorakennuksen paikka on suunnitellun lähipelialueen vieressä. 21/45

22 4. Golfkentän laajentamisen vaikutukset Golfkentän rakentamisella on aina erilaisia vaikutuksia maisemaan, ympäristöön, liikenteeseen ja alueen muihin toimintoihin. Hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella voidaan kentän negatiiviset vaikutukset minimoida. Golfkentällä on myös paljon positiivisia vaikutuksia, jotka lisäävät alueen käyttöastetta ja myös parantavat ympäristötekijöitä Maisema Golfkentän suunnittelu aloitetaan aina maaston huolellisella kartoituksella, jolloin maastosta etsitään maastonpiirteet, joita voidaan hyödyntää golfkentän maisemaelementteinä. Tällaisia ovat mm. erityisen hienot puut, suuret kivet tai kalliot, vesistöt, peliin sopivat maaston muodot ja maisemapaikat. Kartoitustyö antaa kokonaiskuvan alueesta ja sen potentiaalisista ominaispiirteistä. Kartoituksessa analysoidaan kenttäalueelta seuraavat tekijät: Maa-alueen muoto Pinnan muodot (topografia) Maaperän laatu Luonnon kuivatusrakenteet Kasvillisuus Ympäristötekijät Kasteluveden saatavuus Kuva 9. Par 3 -väylä Oulun Sankivaaran kentällä on toteutettu kivirakkamäen laelle suurten lohkareiden keskelle 22/45

23 Suunnittelualue on maisemallisesti ja luontoarvoiltaan arvokas ympäristö, jonka toiminnot ovat pitkälti painottuneet virkistys- ja urheilutoimintaan. Nykyisellä golfkentällä maiseman pääelementtejä ovat vanhan kuusivaltaisen metsän ympäröimä avonainen puistomainen maisema ja laskettelurinteen metsään leikattu maisema Kuva 10. Puijon nykyinen golfkenttä 23/45

24 Nykyisen golfkentän aluetta hyödynnetään mahdollisimman paljon, jotta alueen maisemaa muuttavat puiden kaadot voidaan minimoida. Alueella ei myöskään tehdä suuria avohakkuita vaan puita kaadetaan vain sen verran kuin peliväylien rakentamiseksi tarvitaan. Puita kaadettaessa hakkuun reunalinjaa ei jätetä keinotekoisen suoraksi vaan se muotoillaan mahdollisimman luonnolliseen aaltoilevaan muotoon. Kentän laajentamisen vaikutus lähimaisemaan on pieni, koska se tukeutuu väylien 1 4 ja 7 9 osalta suurimmaksi osaksi nykyisen kentän väyliin ja aukkoihin. Suurin vaikutus on väylillä 5 ja 6. Kaukomaisemaan kentän muutoksilla ei ole vaikutusta. Kuva 11. Alueet, joilta poistetaan puut (punainen rajaus) 24/45

25 Konttilan alue on maisemaltaan vanhaa kulttuuri- ja perinnemaisemaa peltoaukeineen ja hakamaineen. Sen vuoksi Konttilan peltoalueelta mahdollisesti löytyvät ihmisen rakentamat rakenteet säilytetään paikoillaan ja tuodaan esille golfkenttään kuuluvina rakenteina. Näin suojellaan vanhaa kulttuuriperintöä ja tuodaan se paremmin esille. Konttilan alueelle sijoitettavat peliväylät sijoitetaan pääosin metsään ulottuen hieman peltoalueelle. Peliväylien ja Konttilan tilan väliin voidaan toteuttaa niittymäinen kasvusto mikä soveltuu hyvin Konttilan perinnemaisemaan. 5.. reiikä 6.. reiikä Kuva 12. Konttilan maisemaa 25/45

26 Näkymät Suurin osa nykyisen golfkentän alueesta rajoittuu tiheään metsään, joten golfkentän näkymät ovat enimmäkseen kentän sisäisiä. Laskettelurinteessä sijaitsevilta peliväyliltä kuusi, seitsemän ja yhdeksän avautuu itäinen näkymä Puijolta kaukomaisemaan. Kuva 13. Kentän sisäinen näkymä Kuva 14. Näkymä laskettelurinteessä olevilta väyliltä 26/45

27 Karheikot ja reuna-alueet Golfkentästä ei rakenneta yhtenäisen vihreää ja tasalaatuista aluetta. Viheriöt ja peliväylät ovat lyhyeksi leikattua aluetta, mutta niiden väliin ja kentän reunoille jäävät ns. karheikkoalueet ovat vaihtelevan korkuista heinää. Esimerkiksi leikkaamattoman punanadan avulla saadaan tehtyä luonnonmukaisia niittyalueita, jotka monimuotoistavat maisemaa ja luontoa. Nata myös vaihtaa väriään eri vuodenaikoina mikä elävöittää maisemaa. Kuva 15. Niittymäistä karheikkoheinää peliväylän reunalla 27/45

28 4.2. Liikenne ja paikoitus Puijon golfkentän sijainti lähellä Kuopion kaupungin keskustaa on erinomainen. Verrattuna Siilinjärven Tarinagolfiin Puijon golfkenttä tarjoaa pelaajille huomattavan säästön matka-ajassa sekä ympäristöystävällisen vaihtoehdon. Lisäksi Puijon golfkenttä on saavutettavissa myös julkisilla kulkuneuvoilla ja kevyen liikenteen välineillä. Puijon golfkentän käyttöasteen kasvattamisella on siis mahdollista pienentää yksityisautoliikennettä, mikä on ilmastonsuojelun kannalta positiivinen asia. Paikoitus Nykyisen golfkentän paikoitusalue on pieni, joten sen koko ei riitä kentän käyttöasteen kasvaessa. Kentän avausväylän siirtyessä Puijon majan puolelle siirtyy myös paikoitus majan viereen, missä paikoitusalue on suurempi. Golftoiminnan kehittyessä majan paikoitusalueen laajentamiselle lienee jonkin verran tarvetta, jonka toteutumiseen vaikuttaa myös toisen lähellä sijaitsevan paikoitusalueen hyödyntäminen. Liikenne golfkentälle painottuu aktiivisen pelikauden aikaan touko syyskuuhun. Pelikauden liikenne on vilkkaimmillaan kesä heinäkuussa. Syksyllä ja talvella alueelle liikennöivät lähinnä vain alueen muut käyttäjät. Golfkentällä pelaaminen tapahtuu peräkkäisinä lähtöinä, jolloin kentälle pääsee pelaamaan neljän pelaajan ryhmissä 10 minuutin välein. Tämän perusteella voidaan arvioida golfkentälle tulevan autoliikenteen olevan keskimäärin noin 20 autoa tunnissa päivän ruuhka-aikana ja noin 5 autoa tunnissa päivän hiljaisina aikoina. Osa pelaajista saapuu kentälle käyttäen joukkoliikennettä, polkupyörää tai kävellen. Kentän ruuhka-ajat ovat aamuisin klo 9 11 ja iltapäivällä klo Kesälomien aikana pelaajien määrä sijoittuu tasaisemmin koko päivän ajalle. 28/45

29 Kulkureitit Golfkentän peliväylien sijoittamisessa on tärkeää, että pelaaminen on turvallista niin pelaajille kuin alueen muille käyttäjille. Konttilaan vievä tie säilyy entisellä paikalla. Alla olevassa kuvassa on esitetty nykyiset valaistut latureitit (sininen viiva) ja kävelypolut (violetti viiva). Golfkentän laajennuksen vuoksi latupohjaa joudutaan siirtämään väylien 1 ja 7 kohdalla yhteensä n. 300 m. 29/45

30 4.3. Rakentamisen vaikutukset Golfkentän hoidon ja pelaajaliikenteen lisäksi ympäristökuormitusta syntyy myös kentän rakentamisen aikana. Rakentamisen vaikutukset ovat pitkälti sidoksissa siihen, kuinka paljon suuria maansiirtoja joudutaan tekemään. Niiltä pitkälti vältytään Puijon golfkentän rakentamisessa, koska peliväylät voidaan rakentaa maaston luontaisten muotojen mukaan. Myös tekolampien kaivuumassat hyödynnetään peliväylien muotoilussa. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Valitettavan yleinen näkemys golfkentän luonnon monimuotoisuuden vähyydestä on virheellinen. Golfkenttä ei ole pelkästään yhden nurmilaadun monokasvusto. Golfkenttä on karheikkoniittyineen, vesilammikoineen sekä puu- ja pensasryhmineen hyvin monimuotoinen. Esimerkiksi Tukholman alueella vuonna 2007 laaditun yliopiston ympäristöselvityksen mukaan alueen golfkentillä on Tukholman alueen monimuotoisin kasvi- ja eläinkunta. Golfkenttien reuna-alueita hoidetaan samantapaisesti, kuin karja aikoinaan käsitteli laidunmaita. Heinikot niitetään kerran vuodessa ja vesakoita raivataan 2-3 vuoden välein. Sorkanpainallusten sijaan maanpintaa rikkovat satunnaiset mailansivallukset. Kenttien reunaalueilla on harvinaistuville keto- ja niittykasveille ja muulle eliöstolle elintilaa. Suunnitellussa laajennuksessa reunametsien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. Metsän reunoilla on luonnon monimuotoisuuden kannalta suuri merkitys suhteessa tasarakenteisiin kuusimetsiin, mitä laajennusalueet suurimmaksi osaksi ovat. Myös vesiaiheiden määrä tulee lisääntymään oleellisesti, mikä osaltaan lisää luonnon monimuotoisuutta. Edellä mainituilla perusteilla luonnon monimuotoisuuteen kentän laajentamisella on positiivisia vaikutuksia suhteessa nykytilanteeseen. Mikäli luontoinventoinnissa löydetään erityistä suojelua vaativaa lajistoa tai direktiivilajistoa, tullaan esiintymät kiertämään kentän suunnitelmaa muuttamalla. Kulttuuri- ja perinneympäristöjen hoitaminen Vanhoja perinnemaisemia hoidetaan perinteisin menetelmin kunkin kohteen historiaa kunnioittaen ja korostaen sekä niiden ominaispiirteet säilyttäen. Konttilan lisäksi muitakin vanhoja pihapiirejä ja laitumia hoidetaan siten, että niiden vanha kulttuurikasvillisuus säilyy ja kukoistaa vaikka paikka muuten olisi raunioina. Historiallisia rakenteita kunnostetaan ja otetaan paremmin näkyville. Vanhoja kiviaitoja ja muita raunioita siivotaan sammalista ja muusta kasvillisuudesta ja otetaan näkyville peittävän maan ja kasvillisuuden alta. Näin rakennetun ympäristön jäänteet elävöittävät reittejä ja kertovat paikan historiasta. 30/45

31 Perinnemaisema-alueille ja vanhoille laidunmaille voidaan ehdottaa erikoishakkuita ja harvennuksia luontaisen metsittymisen ehkäisemiseksi. Harvennukset tehdään yleisesti lehtipuita suosien ja korostetaan kunkin kohteen erityispiirteitä. Samalla tehdään pienpuuston raivaamista vanhojen pihapiirien, laitumien ja hakamaiden umpeen kasvamisen ehkäisemiseksi. Perinnemaisema-alueiden hoito vaatii erillissuunnittelua ja asiantuntijoiden käyttöä. Puusto Suunnittelualueen puusto on enimmäkseen vanhaa kuusimetsää. Nykyisen golfkentän peliväylien ja Konttilan peltoalueen reunoilla on myös jonkin verran lehtipuustoa. Golfkenttää rakennettaessa puustoa joudutaan kaatamaan niiltä kohdin, joihin peliväylät tai muut golfkentän rakenteet sijoittuvat (arviolta n. 5 ha) mikä on n. 1 % koko Puijon alueen pinta-alasta. Laajoja avohakkuita ei toteuteta, koska puustoa poistetaan n. 15 eri kohdasta, joten hakkuun keskikoko on n. 0,3 ha. Golfkentän suunnittelussa pyritään poistamaan puustoa mahdollisimman vähän, jotta alueen nykyinen maisema voidaan säilyttää nykymuodossaan. Lehtokohteet Lehtoja ja luontokohteita hoidetaan niiden luonteen edellyttämällä tavalla. Esim. lehtojen valo-olosuhteita parannetaan hienovaraisella raivauksella ja harvennuksella. Hoito on tarpeen siinä vaiheessa, kun pintakasvillisuus alkaa kuihtua metsikön umpeen kasvamisen seurauksena. Kuivien lehtolaikkujen ominaispiirteet huomioidaan hakkuissa suorittamalla pääasiassa kuusen poistoa pienialaisina harvennushakkuina. Hakkuut tehdään talvella maaperävaurioiden ehkäisemiseksi. Hoidon päätavoite on kuusettumisen ehkäiseminen, sillä kuusen hapan neulaskarike ja varjostus muuttavat olosuhteita lehtolajiston kannalta haitalliseen suuntaan. Liito-oravat Mahdolliset liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikalla olevat kolopuut sekä sopivat ravinto- ja suojapuut säästetään harvennuksissa. Metsäalueille jätetään riittävästi puustoa liito-oravan liikkumiselle. Polkujen, reittien ja latujen varret Polut ja reitit pidetään risuista ja hakkuutähteistä vapaana töiden aikana. Puustoa harvennetaan avoimuuden ja valoisuuden lisäämiseksi. Pienpuustoa hoidetaan kevyellä ja ryhmittäisellä raivauksella polkujen reunoilta, poistaen liikkumista ja näkyvyyttä estävää aluskasvillisuutta. Erityisesti hiihtolatujen ja golfkentän vieressä pyritään metsänhoitotoimin lisäämään lehtipuuston osuutta. Latuväylien reunoja käsitellään siten, että laduille pääsee satamaan riittävästi lunta. 31/45

32 4.4. Kentänhoidon vaikutukset Golfkentillä on ympäristövaikutuksia ja ne tiedostetaan sekä kentillä että viranomaistahoilla. Suomessa kentät haluavat vapaaehtoisesti tutkia ja vähentää haittoja, sillä suuri osa lajin viehätyksestä perustuu liikkumiseen luonnossa. Omalla ympäristötyöllään golfyhteisöt lisäävät myös pelaajien ympäristötietoisuutta. Suomen Golfliiton Ympäristöjärjestelmä Suomen Golfliitto edellyttää golftoiminnalta mahdollisimman pientä ympäristön kuormitusta. Kenttien on toimittava lakien ja asetusten mukaisesti, ja tämän tueksi liitto laati vuonna 1995 yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa kenttiä varten ympäristöohjelman. Se oli golfalan ensimmäinen Pohjoismaissa ja tässä Golfliitto oli myös urheilujärjestöjen edelläkävijä Suomessa. Vuonna 1997 liitto myös aloitti ympäristöasioiden ja kentänhoidon neuvontapalvelun, joka tukee ja ohjaa golfseurojen ympäristötyötä. Suomen Golfliiton ympäristöjärjestelmään ovat sitoutuneet kaikki golfalalla toimivat järjestöt. Järjestelmä kattaa golfkenttien toiminnot, joilla on vuorovaikutusta ympäristöön. Tavoitteena on ottaa huomioon luonnon ja kulttuuriympäristön asettamia vaatimuksia ilman, että kentänhoidon tasosta tingitään. Järjestelmään sitoutunut kenttä on velvollinen tunnistamaan aiheuttamansa riskit, vähentämään niiden vaikutusta sekä parantamaan ympäristötoimintaansa jatkuvasti. Päivittäisessä kentänhoidossa ympäristöjärjestelmä ohjaa noudattamaan vastuullisen ympäristönhoidon periaatteita. Järjestelmän käsikirjassa kuvataan toimintamenettelyt kentän ympäristöasioiden hallitsemiseksi. Siinä on mm. asetettu raja-arvot typen ja fosforin käytölle kentän eri osa-alueilla. Toteutumista valvovat golfliiton kenttäkonsultit vuotuisilla kenttäkäynneillään. Golfliitto edellyttää, että sen jäsenyyttä hakeva golfseura sitoutuu ympäristötyöhön. Kenttähankkeen jäsenyysehtona on myös, että ennen kentän rakentamista alueella suoritetaan katselmus, jossa tarkastetaan mm. mahdollista ympäristöselvityksen tarvetta. Nämä ehdot ovat tiukemmat kuin muiden maiden golfliitoilla. Lannoitus Golfkentän hoitomenetelmät poikkeavat hyvin paljon peltoviljelyn menetelmistä. Kentän aktiivisilla pelialueilla (viheriöt ja peliväylät), pyritään ruohon pituuskasvu pitämään mahdollisimman vähäisenä, jotta pelaaminen olisi miellyttävää ja ruohon leikkaamistarve olisi mahdollisimman vähäinen. Sen sijaan juuristoa pyritään kasvattamaan mahdollisimman syvälle, jotta nurmen taudin- ja talvenkestävyys voidaan maksimoida. Esimerkiksi liiallinen typpilannoitus altistaa kasvitaudeille, heikentää juuriston kasvua ja nurmen talvenkestävyyttä. Fosforia taas tarvitaan hyvin vähän golfnurmen lannoituksessa. 32/45

33 Lannoituksessa käytetään pienirakeisia ja pitkävaikutteisia lannoitteita. Viheriöillä käytetään usein myös nestelannoitteita. Nykyaikaisilla nurmikkolannoitteilla hävikki on sama kuin luonnon metsällä, joten golfkentän lannoitus ei muuta alueen luontaisia ravinnepäästöjä. Edellä mainittuun kasvatustapaan päästään lannoittamalla ja kastelemalla nurmikkkoa mahdollisimman vähän, jolloin nurmikko joutuu hakemaan juuristonsa avulla vettä ja ravinteita syvemmältä maaperästä. Ruohon maanpinnan kasvu minimoidaan lannoittamalla usein pieniä määriä kerrallaan, jolloin kaikki lannoitus menee ruohon kasvuun eikä valumia näin pääse syntymään. Esim. viheriöt lannoitetaan 1 2 viikon välein. Lannoitusta tehdään myös vain aktiivisella kasvukaudella (toukokuu elokuu), joten keväällä sulamisvesien mukana ei lannoitehuuhtoutumia esiinny. Lannoitemäärien minimoimiseksi viheriöitä hoidetaan myös mekaanisesti ilmastamalla maan pintarakennetta viilto- ja holkki-ilmastuksella sekä hiekoittamalla säännöllisesti viheriön pintaa. Näin nurmen pinta- ja kasvukerros pidetään ilmavana ja estetään maan tiivistyminen. Lannoitteet, vesi ja ilma saadaan mahdollisimman tehokkaasti juuriston käyttöön, joten pintavesien mukana ei valumia esiinny. Viime vuosina on markkinoille tullut myös maanparannustuotteita, jotka pidättävät vettä ja ilmaa kasvukerroksessa ja estävät tiivistymistä. Niiden avulla voidaan lannoituksen ja kastelun määrää vähentää entisestään, koska lannoite ja vesi saadaan tehokkaammin juuriston käyttöön. Verrattuna peltoviljelyyn golfkentän kokonaislannoitemäärät ovat selvästi pienemmät. Eniten lannoitettavaa aluetta ovat viheriöt, joita 9 reikäisellä golfkentällä on yhteensä vain 0,5 ha eli alle 2 % kentän pinta-alasta. Golfkentästä suurin osa on karheikkoa, jota ei lannoiteta lainkaan. Finnish Golf Consulting Oy toteutti TEKES:in tuella GolfY - tutkimuksen, jossa seurattiin kymmentä eri puolilla Suomea sijaitsevaa viheriötä, jotka on rakennettu ja hoidettu Suomen Golfliiton ohjeiden mukaisesti. Hankkeen tuloksena voitiin asettaa entistäkin alhaisemmat ohjearvot maa-analyyseille, eli maan ravinnepitoisuuksille. Ennen tutkimusta Suomessa käytettiin golfkenttien lannoituksen suunnittelussa maatalouden suosituksiin perustuvia ohjearvoja. Ne osoittautuivat tarpeettoman korkeiksi ja hankkeen tulosten perusteella kaikkien ravinteiden ohjearvoja pienennettiin. Tutkimustulosten perusteella voidaan ohjata uusien kenttien perustamista sekä paikan että maalajivalintojen osalta. Tuloksena on myös saatu ravinnepäästöjen vähentämiseen tähtääviä suosituksia ja ohjeita kenttien kasvualustoista, lannoituksesta, kastelusta ja muista hoitotöistä. 33/45

34 Biologiset tuotteet Golfkenttien hoidossa ovat viime vuosina yleistyneet ns. biologiset tuotteet, joiden avulla päästään nurmikon luomukasvatukseen. Niiden avulla autetaan kasvin toimintoja pieneliöstön avulla mikä lisää hyödyllisten bakteerien ja sienirihmaston määrää maaperässä. Tämä vähentää veden ja lannoitteiden tarvetta ja edistää taudinvastustuskykyä. Eräs esimerkki biologisista tuotteista on ns. kompostitee, joka: Parantaa maan rakennetta Lisää hapen ja veden läpäisykykyä Lisää juuriston syvyyttä Vähentää lannoituksen tarvetta kierrättämällä typpeä Puhdistaa maaperän sulfideja ja metallisuoloja Parantaa taudin ja kuivuuden kestävyyttä Vähentää ilmastuksen ja hiekkakattauksen tarvetta Ruoholajit Lannoitemääriä ja veden kulutusta voidaan vähentää myös valitsemalla ruoholajeja, jotka kestävät kuivuutta ja vaativat vähemmän lannoitteita. Tällaisia lajeja ovat mm.: Nadat (aloituslyöntipaikat, väylät, viheriöt) Nurmirölli (viheriöt) Luhtarölli (viheriöt) Torjunta-aineet Suomessa golfkentillä käytetään hyvin vähän torjunta-aineita. Pohjoisemmassa Suomessa on tarvetta vain lumihomeen torjuntaan mikä tehdään vain viheriöillä. Torjunta-aine on sama kuin mitä mansikkaviljelmät käyttävät. Nykyaikaisten torjunta-aineiden hajoaminen tapahtuu suurimmaksi osaksi mikrobien ansiosta, osa menee kasvien käyttöön, osa pidättyy maahiukkasiin, osa hajaantuu kemiallisesti ja valokemiallisesti. Torjunta-aineiden levittäminen on kielletty vesisateella, joten huuhtoutumisen riski on hyvin teoreettinen. Rikkakasvien torjunta-aineita ei käytetä, koska lyhyeksi leikkuu ja muut mekaaniset hoitorutiinit tappavat rikkakasvit. Nurmikon positiiviset vaikutukset Golfkentän nurmikko ja sen juuristo sitovat tehokkaasti ravinteita ja torjunta-aineita. Esimerkiksi fosfori on ravinne, jota kulkeutuu vesistöihin maahiukkasiin sitoutuneena. Golfkentällä nurmikko estää tehokkaasti maahiukkasten kulkeutumisen vesistöihin. 34/45

35 Sateen mukana tulee ilmasta maaperään mm. typpeä ja rikkiä, joita nurmikkokasvit sitovat ja käyttävät ravinnokseen. Yhteyttämistä varten kasvit sitovat ilmasta hiilidioksidia tuottaen sivutuotteena happea. 9 reiän golfkentän kokoisen viheralueen hapentuotto riittää jopa 4000 ihmiselle mikä on enemmän kuin vastaavankokoisen metsäalueen hapentuotto. Nurmikko myös suojaa ja sitoo maanpintaa estäen vesi- ja tuulieroosiota. Kasvava nurmikko on tehokas suodatin. Kasvit ja kuolleiden kasvinosien muodostama kuitukerros maassa sitovat itseensä saasteita. Nurmikon ekosysteemissä elää pieneliöitä (mm. sieniä ja bakteereja), jotka pystyvät tehokkaasti hajottamaan orgaanisia kemikaaleja. Hoidetuilla nurmikentillä on tätä pieneliöstöä enemmän kuin pelto- tai metsämaissa, koska leikkuujäte ja sadetus parantavat pieneliöiden oloja. Useilla kentillä on vesianalyysein todettu, että kenttäalueen läpi kulkiessaan vesi puhdistuu. Rankkasateet aiheuttavat tulvia läpäisemättömillä alueilla. Vesi virtaa pois päällystetyiltä pinnoilta, mutta nurmikon läpi suodattuva sade lataa pohjavesivarantoa. Nurmikko ja sen kuitukerros myös pidättävät vettä itseensä vähentäen eroosiota aiheuttavaa pintaveden virtausta. Vaikutukset vesistöön Suomessa useilla golfkentillä on otettu näytteitä pintavesistä ennen ja jälkeen kentän rakentamisen. Tutkimustulosten perusteella ei mihinkään toimiin ole tarvinnut ryhtyä. Tällaista näytteenottoa on tehty esimerkiksi Hämeenlinnassa (Tawast Golf), Vantaalla (Keimola Golf), Kalajoella, Kotkan Mussalon kentällä ja Nordcenterin kentällä Pohjassa. Myös Iitin golfkenttä seuraa säännöllisesti pinta- ja pohjavesiä. Espoo Ringside Golfissa ja Joroisten Kartanogolfissa on seurattu kenttäalueiden läpi kulkevien purojen muutoksia. Näytteissä ei ole havaittu kohonneita ravinnearvoja. Puijon Golfkentän kastelu tapahtuu pumppaamalla vettä peliväylille kentän sisälle rakennettavista tekolammista. Lammet toimivat veden keräilyaltaina, joihin sekä golfkentän että alueen rinteiden pintavedet johdetaan. Sademäärien vaihtelun mukaan lampien vettä täydennetään tarvittaessa pumppaamalla sitä esimerkiksi laskettelurinnettä varten rakennettavan syöttövesijohdon avulla. Golfkentän sisälle rakennettavat tekolammet ja muut kosteikkorakenteet ovat mitä parhaimpia rakenteita sade- ja huleveden imeytymisen, viiveen ja puhdistumisen varmistamiseksi sekä pienilmaston parantamiseksi. Puijon alueella ei ole arvokkaita pohjavesialueita. Sen vuoksi golfkenttää rakennettaessa ei tarvita erityisiä suojarakenteita kasvukerrosten alapuolelle. 35/45

36 4.5. Kaavoitus Puijo-Puijonsarvi osayleiskaavassa suunnittelualue on urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU). Suunnittelualueen sisällä on kaavassa erotettu alueet vu1 ja s1. Vu1 on alueen osa, joka on tarkoitettu kehitettäväksi pääasiassa avoimena tai puoliavoimena virkistysalueena. Käytännössä näitä alueita ovat nykyisen golfkentän alue, laskettelurinne ja Konttilan pellot. Kaavassa s1 -alueet on merkitty alueiksi, jotka säilytetään metsäalueena. Golfkentän laajentamisen yhteydessä näillä alueilla tarvitaan jonkin verran puuston poistoa. Se on kuitenkin sen verran vähäistä, että osayleiskaavaa ei tarvitse muuttaa. Tarvittavien lisäselvitysten jälkeen arvioidaan hankkeen toteuttamisedellytykset poikkeuslupamenettelyllä. Kuva 16. Ote osayleiskaavasta 36/45

37 Osayleiskaava 37/45

38 4.6. Rakennukset Puijon maja Golfkentän palvelutason parantaminen ja kentän valvonta vaatii klubitiloja, jotka puuttuvat nykyiseltä kentältä. Uuden klubitalon rakentaminen golfkentän alueelle on kuitenkin mahdotonta, koska rakennukselle paikoitusalueineen ei löydy tilaa kentän laajentamisen jälkeen. Klubitalo vaatii myös suuren investointipanoksen. Edellä mainituista syistä on tarkoitus käyttää viereisen Puijon Majan palveluita ja tiloja golfklubin toimintoihin. Tämä ratkaisu on järkevää, koska tällöin uuden klubin rakentamiseen ei sitoudu pääomaa. Samalla Puijon Maja saa lisää asiakkaita omaan toimintaansa. Synergiaedut ovat tässä ratkaisussa merkittävät. Puijon Maja tarjoaa jo nykyisellään ravintola- ja hotellipalvelut. Rakennuksessa on myös tiloja, jotka nykyisin ovat vajaakäytössä tai kokonaan poissa käytöstä. Näitä tiloja voidaan hyödyntää golfklubin toiminnassa esim. vastaanotto-, välinemyynti-, kokoontumis- ja huoltotiloina. Huoltorakennus Golfkentän hoitokoneita varten tarvitaan huoltorakennus, jossa koneita huolletaan ja säilytetään sekä säilytetään kentänhoitoon tarvittavia materiaaleja. Huoltorakennus voidaan rakentaa esimerkiksi uuden lähipelialueen viereen. Kuva 17. Huoltorakennus Konttila Golfkentän laajentaminen Konttilan alueelle muuttaa jonkin verran perinnemiljöötä, mutta huolellisella suunnittelulla peliväylät saadaan sovitettua maisemaan hyvin. Konttilan alueen arvokkain alue säilyy entisellään mikä mahdollistaa nykyisen toiminnan jatkamisen. Taloudellisesti golfkentän laajentaminen tarjoaa Konttilan yritystoiminnalle mahdollisuuden lisätä liikevaihtoa. Peliväylät on suunniteltu siten, että myös golfin pelaajat voivat käyttää Konttilan kahviota taukopaikkana mikä parantaa Konttilan liiketoimintamahdollisuuksia. 38/45

39 4.7. Virkistys- ja terveysvaikutukset Puijon golfkentällä on positiivinen vaikutus Kuopion virkistystoimintaan. Golf tarjoaa monille uuden harrastusmuodon, joka sopii kaiken ikäisille ja fyysisiltä kyvyiltään hyvin erilaisille ihmisille. Golfin harrastus on jatkuvasti kasvava koko perheen virkistys- ja vapaa-ajan muoto. Golfia harrastetaan samoista motiiveista kuin liikuntaa yleensä eli terveyden ylläpitämisen ja virkistyksen vuoksi. Lisäksi siihen liittyy sosiaalinen aspekti, kuten muuhunkin yhdistystoimintaan. Laji on perusluonteeltaan rauhallinen ja kiireetön, joten se koetaan vastapainoksi kiireiselle työelämälle. Pelin vaatimalla keskittymisellä on myös virkistävä vaikutus. Golf ei vaadi suurta fyysistä voimaa tai suorituskykyä. Sen liikunnallinen vahvuus on pitkäkestoisessa tasaisessa rasituksessa minkä vuoksi se sopii hyvin elämänkaari-liikunnaksi eli myös iäkkäiden ihmisten kuntoliikuntamuodoksi. Täysimittaisella 18 reiän kentällä kävelymatka on 8-10 km pelikierroksen aikana. Ruotsalainen Karoliininen Instituutti laati tutkimuksen golfin pelaamisen terveysvaikutuksista. Vertailua tehtiin usean vuoden ajan väestörekisterin ja Ruotsin golfliiton keskusrekisterin välillä. Mukana otoksessa oli golfin harrastajaa. Tutkimuksen mukaan kuolleisuus golfin harrastajien keskuudessa tietyllä aikavälillä oli 40% alhaisempi kuin muulla väestöllä. Tulokset myös pätevät kaikissa ikäja sosiaaliryhmissä, joten kyse ei ollut vain siitä, että golfia harrastavien sosioekonominen tausta selittäisi tuloksia. Tulosten mukaan ruotsalaiset golfarit elävät tilastollisesti jopa viisi vuotta pidempään kuin lajia harrastamattomat saman sukupuolen edustajat. Suurimman hyödyn saavat ns. alimpiin sosiaaliryhmiin kuuluvat harrastajat. Tuloksia selittävät pitkäkestoisen liikunnan hyöty ja mahdollisuus harrastaa lajia vielä korkeassa iässä. Lisäksi lajin sosiaaliset ulottuvuudet tuovat lisähyötyjä. UKK -instituutin tutkijat ovat myös todenneet tutkimuksiensa perusteella, että sykearvot pysyvät golfkierroksella jopa 80 prosentin ajan ihanteellisella alueella. Tämän vuoksi golf on erinomainen rasvanpolttaja ja terveyden edistäjä. 39/45