Entinen maankaatopaikka Hepolammintiellä, nyt osa Lahden golfkenttää
|
|
- Ville-Veikko Salo
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lahden Golf Selvitys Lahden Ympäristöpalveluille 1. Yleistä - Golfkentän ympäristövaikutukset On yleisesti tiedossa, että golfkenttä tarjoaa ympäristön asukkaille ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia, ja että golfin pelaajan elinikä pidentyy liikunnan terveysvaikutusten ansiosta viidellä vuodella. Golfkenttä tuottaa ympäristölleen muitakin hyötyjä. Yhteyttämistä varten kasvit sitovat ilmasta hiilidioksidia. Yhteyttämisen sivutuotteena syntyy happea: yhden ihmisen tarvitseman hapen tuottamiseen riittää 63 neliömetriä nurmikkoa. Golfkentän kokoisen viheralueen hapentuotto riittää ihmiselle. Hiilidioksidia sitoessaan nurmikko toimii hiilinieluna. Neliömetri hoidettua nurmikkoa sitoo kilon hiiltä vuodessa. Muutamat nurmiheinät pystyvät myös sitomaan itseensä ilmasta hiilimonoksidia muiden ilmansaasteiden lisäksi. Nurmikon vaikutusta ilman lämpötilaan on myös tutkittu, ja todettu, että kasvipeite viilentää ilmaa 5-7 asteella. Nurmikolla on ääniä vaimentava ominaisuus: se voi vaimentaa kovia, epämiellyttäviä ääniä 20-30%. Häikäisyn vähentämiseen nurmipinnat ovat myös sopivia, eikä liene sattumaa, että monet ulkomaiset golfkentät sijaitsevat aivan lentokenttien naapureina. Entinen maankaatopaikka Hepolammintiellä, nyt osa Lahden golfkenttää Golfkenttiä on rakennettu maisemointitarkoituksessa mm. kaatopaikka-, maantäyttöja kaivosalueille: Outokumpu, Vuosaari, Tapiola, Kouvola ja Lahti. Valtakunnallisesti arvokkaan Vanajavesilaakson kulttuurimaiseman avoimena säilyttämiseen on hyödynnetty golfkenttiä: Aulanko Golf ja Lepaa Golf ovat suojellun maiseman alueella, mikä velvoittaa niitä mm. olemaan istuttamatta maisemaa sulkevaa puustoa. Tawast Golfin kenttäalueella on muinaismuistoja, joiden säilyttämiseen kenttäyhtiö osallistuu. Nurmiviljelyä käytetään maataloudessa tehokkaana maanparannuskeinona. Samoin nurmikon avulla voidaan säilyttää ja parantaa maan viljelykelpoisuutta. Aulangon kenttä on historiansa aikana kynnetty välillä perunamaaksi. Kasvit suojaavat ja sitovat maanpintaa estäen eroosiota. Savimaalta voi poistua maaainesta 1-2 tonnia hehtaarilta vuodessa vesi- ja tuulieroosion vaikutuksesta, jos kasvipeitettä ei ole. Fosfori on vesistöjä rehevöittävä ravinne, jota kulkeutuu maahiukkasiin sitoutuneena. Kulkeutumista voidaan estää käyttämällä vesistöjen ja viljelysmaiden välissä nurmikkoa suojakaistana. Kasvava nurmikko on tehokas suodatin. Kasvit ja kuolleiden kasvinosien muodostama kuitukerros maassa sitovat itseensä saasteita. Sateen mukana tulee ilmasta mm. typpeä ja rikkiä, joita nurmikkokasvit sitovat ja käyttävät ravinnokseen. Nurmikon ekosysteemissä elää pieneliöitä - sieniä ja bakteereja - jotka pystyvät tehokkaasti hajottamaan orgaanisia kemikaaleja. Hoidetuilla nurmikentillä on tätä pieneliöstöä enemmän kuin pelto- tai metsämaissa, koska leikkuujäte ja sadetus parantavat pieneliöiden oloja. Lahden Golf 1
2 Suomessa on 30 golfkenttää kokonaan tai osittain pohjavesialueella, ja ainakin kolmen tällaisen kentän vieressä on kunnan vedenottamo. Tämä tarkoittaa myös säännöllistä veden laadun tarkkailua. Golfkenttien ei ole tarvinnut ryhtyä mihinkään erityistoimiin näiden vesinäytehavaintojen perusteella. Useilla kentillä on vesianalyysein todettu, että kenttäalueen läpi kulkiessaan pintavesi puhdistuu. Rankkasateet aiheuttavat tulvia läpäisemättömillä alueilla; vesi virtaa pois päällystetyiltä pinnoilta, mutta nurmikon läpi suodattuva sade lataa pohjavesivarantoa. Nurmikko ja sen kuitukerros myös pidättävät vettä itseensä vähentäen eroosiota aiheuttavaa pintaveden virtausta. Useat golfkentät joko rajoittuvat luonnonsuojelualueeseen tai kenttäalueen sisällä on suojelualueita. Noin 70% kentästä on karheikkoa, vapaasti kasvavaa niittyä, metsäsaarekkaita tai muita aluetta, jolla ei pelata. Nämä vähän tai ei lainkaan hoidetut alueet muodostuvat helposti turvapaikoiksi kasveille ja eläimille. Muun muassa kangasvuokko, saukko, suokukko, mustakurkku-uikku, ja liito-orava ovat suomalaisilla golfkentillä viihtyviä suojeltuja lajeja. Teeret ovat tavallisia vierailijoita golfkentillä soitimensa aikana, sorsalajit pesivät vuosittain runsaslukuisina kenttien tekolammissa. Ihmisten läsnäolo pitää lintuja uhkaavat pedot loitolla. Linnunpönttöjä on asennettu useimmille suomalaiskentille, usein yhteistyössä paikallisten lintuharrastajien kanssa. Golfkenttien reuna-alueita hoidetaan samantapaisesti, kuin karja aikoinaan käsitteli laidunmaita ja karjanhoitajat niittyjä. Heinikot niitetään muutamia kertoja vuodessa, ja vesakoita raivataan parin - kolmen vuoden välein. Sorkanpainallusten sijaan maanpintaa rikkovat satunnaiset mailansivallukset. Karheikkojen lannoitustaso on matala tai olematon - liian rehevä kasvusto haittaisi pelaamista. Kenttien reuna-alueilla on elintilaa maassamme harvinaistuville keto- ja niittykasveille sekä niitä ravinnokseen tarvitseville hyönteisille. Muutamilla kentillä kasvillisuuden hoitoon käytetään lampaita. Golfkenttien kasvillisuus ja vesielementit ovat monipuolisia elinympäristöjä linnuille ja villieläimille. Rekolanojan ympäristöselvityksessä todetaan esimerkiksi Hiekkaharjun golfkentän tekolampi myös "kasvistollisesti mielenkiintoiseksi." Keimolan kenttäalueella tehdyssä luontoselvityksessä alueelta löydettiin 14 nisäkäslajia, 88 lintulajia ja 39 päiväperhoslajia. Pääkaupunkiseudun golfkentillä eläviä lintu-, sammakkoeläin- ja maakiitäjäislajeja inventoitiin vuonna Paloheinä golfin vesiesteet todettiin merkittäviksi sammakoiden ja vesiliskojen lisääntymispaikoiksi. Kenttien tekolammissa ei ole kaloja, jotka söisivät sammakkoeläinten poikasia. Maakiitäjäinen on ns. indikaattorilaji, joka osoittaa ympäristön tilaa. Toisessa tutkimuksessa kolmelta pääkaupunkiseudun kentältä löydettiin 71 eri maakiitäjäislajia, ja löydösten perusteella todettiin, että maankäytön muutos pellosta golfkentäksi on rikastuttanut alueen maakiitäjäislajistoa ja lisännyt yksilömääriä. Vertailun vuoksi: luomulaitumelta löytyi 64 ja mansikkapellolta 42 maakiitäjäislajia. Golfkenttäalueilla on tehty luonto- ja maisemaselvityksiä ainakin 46 kappaletta. Golfliitto edellyttää, että uusilla, jäsenyyttä hakevilla kentillä on tehty selvitys ennen kentän rakentamista. Selvityksen avulla pystytään suunnittelussa ja hoidossa huomioimaan luontoarvot ja säilyttämään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Lahden Golf 2
3 2. Lahden Golf - hulevesien hallinta Lahden Golfin hulevesien hallinnan lähtökohtana on minimoida hulevesien muodostuminen ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa (ravinteet, kiintoaines) sekä pyrkiä säilyttämään veden kiertokulku mahdollisimman luonnollisena. Tavoitteisiin pyritään hallitsemalla hulevesiä seuraavasti: I. Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan (hulevesien käyttö sadetukseen > maahan imeytyminen) II. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä (heinäpaalit, imeytys alavaan kenttäalueeseen) III. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hidastus- ja viivytysalueiden kautta ennen vesistöön johtamista (viivyttäminen alueen kymmenessä laskeutusaltaassa) IV. Kiintoaineksen kemiallinen poisto hulevesistä (laskeutusallas 3. Pax xl 100) V. Veden kierrätys (laskeutusaltaasta no.9 pumpataan vettä takaisin kiertoon) Valuma-alueet ja virtausreitit Valuma-alue Lahden Golfin valuma-alueen pinta-ala on laajennus mukaan lukien 78 ha. Kokonaisvaluma-alue, jossa on huomioitu myös ne golfkentän ulkopuoliset valumaalueet, joiden pintavalunta virtaa golfkenttäalueen läpi, on selvästi laajempi. Alasenjärven valuma-alue kokonaisuudessaan on noin ha, josta golfkenttä muodostaa 5%. Päävirtausreitti Pesäkallio/Honkala> Takkula/Takkula>Hepolamminoja>Alasenjärvi Laskeutusaltaat Kentän alueella on kymmenen laskeutusallasta joiden kautta vesi kulkeutuu kampakosteikon kautta Alasenjärveen. Vesien ravinneseurannan mukaan laskeutusaltaat toimivat hyvin ja vähentävät merkittävästi rakennustöiden alueella tilapäisesti kohonnutta veden fosforipitoisuutta. Golfkentän viimeisessä mittauspisteessä fosforipitoisuus oli 2013 syksyllä ja 2014 keväällä pitkän aikajakson tasolla, vaikka se rakennusalueella oli kohonnut selvästi. Lahden Golf 3
4 Altaat no. 1-7 ennen laajennusta olemassa olleet laskeutusaltaat Altaat no laajennuksen yhteydessä tehdyt uudet laskeutusaltaat Allas no. 1 veden siirtopumppu, siirto altaaseen no.7 Allas no. 7 sadetusvesivarasto, veden siirto lammesta no.1, tarvittaessa Alasenjärvestä. Allas no. 8 virtauksensäätökaivo Kenttäalueen ulkopuoliset pintavalunta-alueet A - Pesäkallio, Sydämensuo B - Pesäkallio, Luonnonsuojelualue C - Honkalan asuinalue D - Pesärinteen asuinalue E - Takkulan ratsastustallit Purkuoja P - purkuoja kampakosteikon kautta Alasenjärveen. Kiintoaineksen suodatus ja saostus Rakennusaikaisina lisätoimenpiteinä ojiin on asennettu ruokohelpi-paaleja kiintoaineksen suodattamiseksi ja veden virtauksen hidastamiseksi. Rakennusalueen laskeutusaltaasta tehtiin imeytyspumppausta metsäalueille. Lisäksi Sydämensuon ja golfkentän välisen ojarummun päässä on veden kiintoaineksen saostukseen käytössä annostin Pax xl 100. Tarvittaessa Pax xl 100 lisätään ruiskuttamalla myös no.8 lasketusaltaaseen. Virtauksen säätö Laajennusalueen viimeisessä altaassa no.8 on virtauksensäätökaivo. Virtausta säädellään 20 cm korkein säätölevyin. Kaivossa on jatkuva pieni ohivirtaus, jolloin vedenpinnan ja säätölevyjen yläpinnan välinen ero pysyy riittävänä sadejaksojen lisääntyvän vesimäärän hallintaan. Veden korkeutta voidaan altaassa säädellä noin 1,5 metriä, jolla vähennetään huippuvirtaamia. Lahden Golf 4
5 Rakennekuva virtauksensäätökaivosta Veden kierrätys Altaasta No.1 kierrätetään vettä pumpulla, jolla vettä nostetaan takaisin altaaseen No. 7. Allasta käytetään myös kentän kastelualtaana. Kentän laajennusalueen pintavalunta Lahden golfin golfkentän 15 ha laajennusalue on suurimmalta osin entistä maankaatopaikkaa. Alueella oli vain vähäistä maanpeitekasvillisuutta. Kaatopaikan rinteet olivat jonkin verran vesoittuneet. Noin 15 % alueesta käsitti vanhaa kuusimetsää. Peliväylät laajennusalueella Lahden Golf 5
6 Golfkentän laajennusalueen valmistuttua, ei alueen pintavesivalunnan määrä oleellisesti muutu, verrattaessa sitä ennen rakentamista olevaan tilanteeseen. Entisillä metsäalueilla pintavalunta (hulevesien määrä) hieman lisääntyy, mutta vastaavasti vanhan maankaatopaikka alueen osalta pintavalunta vähenee, kun alueen peittää nurmikko ja niittyalueet. Laajennusalue jakautuu siten, että sen pinta-alasta noin 50% on nurmikkoa ja 50% niittyaluetta. Koko kenttäalueen pintavesien hallittavuutta on laajennuksen yhteydessä tehostettu rakentamalla alueelle kolme uutta laskeutusallasta. Kasvillisuuden lisääntyessä altaiden vedenvirtausta hidastava ja ravinteita sitova vaikutus paranee. Valumakertoimet ja pinta-alat: Pinta Valumakerroin Pinta-alat soratie 0,35 2 ha nurmikko O,4 32 ha niitty 0,2 19 ha metsä 0, ha Imeytysaltaat ja uomat Muut: P- ja huoltoalueet, piha-alueet, kiinteistöt 2 ha 3 ha 3. Lahden Golf - Ravinnekuormitus Lahden Golfin hallinnoimalle 78 ha alueelle lisätään lannoitefosforia keskimäärin 3kg/ha vuodessa, josta liukoisen fosforin osuus on 2 kg/ha. Nurmipintaisille alueille laskettuna, joita on noin puolet kokonaispinta-alasta, tämä on 6 kg/ha vuodessa, josta liukoisen fosforin osuus on 4 kg/ha. Lannoitetyppeä kenttäalueelle lisätään vuodessa keskimäärin 11 kg/ha. Nurmipintaisille alueille laskettuna se on 21 kg/ha. Kuormituksen hallinta Golfkenttää lannoitetaan vain kasvussa olevaa nurmikkoa. Kertalannoitusmäärät ovat pieniä jolloin nurmikon kasvu saadaan pysymään hillittynä ja vältetään ravinteiden huuhtoumariski. Laskeutusaltaiden ja vesiuomien läheisyydessä heinä on joko pitkää karheikkoa tai vapaasti kasvavaa niittyä, joita ei lannoiteta. Niitty/suoja-alueiden leveys ennen lannoitettavia väyliä vaihtelee paikasta riippuen neljästä metristä kahteenkymmeneen metriin. Lannoitustarve ja vedenlaadun tarkkailuohjelma Ravinnetarvetta seurataan säännöllisin maanäyttein ja tarpeen mukaan myös lehtianalyysein. Käytettyjen ravinteiden määrästä on pidetty kirjaa jo toistakymmentä vuotta. Valumavesien ravinnepitoisuuksia on seurattu vuodesta 1996 lähtien. Vesinäytteitä otetaan kymmeneltä eri näytepisteeltä: Kolmelta golfkentän alueelle tulevasta vedestä ja viideltä kentän alueella virtaavasta vedestä sekä kahden purkuojan päästä. Näytteitä otetaan kahdesti vuodessa suurimpien virtaamien aikana kerran keväällä ja kerran syksyllä. Näytteillä seurataan veden typpi- ja fosforipitoisuuksia. Lahden Golf 6
7 NÄYTEPISTEET: Näytepiste/kentälle tulevat vedet No: Golf Pesäkallio/Sydämensuo 6.0 uusi Golf Honkalan asuinalue Takkulan ratsastustallin oja 1920 Golf Ratsastustalli/allas no Näytepiste/vedet kentällä No: Golf laskeutusallas no: Golf laskeutusallas no: Golf laskeutusallas no: (poistuva ja siirretään paikalle 6.0) Golf ojauoma väylä Ratsastajat ojauoma (siirretään Ratsastajien mittauksiin) Näytepiste/ Purkuojat No: Hepolamminoja 720 Ahosenoja 702 PIENJÄRVIEN KUORMITUSTARKKAILU LSYP/Alasenjärvi/Lahden Golf Laajennusalueen valmistuttua seurantapisteet pysyvät ennallaan, paitsi piste No: 6.2 poistetaan, koska samasta laskeutusaltaasta otetaan myös seurantanäyte 5.15/709. Näytteenottopaikka siirretään Pesäkallio/Sydämensuon kentälle johtuvien vesien mittaukseen. Lisäksi piste No: 5.4 siirretään Ratsastajien mittauksiin, koska se mittaa hevoslaitumelta tulevaa valumaa. Virtaamat näytteenottohetkellä arvioidaan mahdollisuuksien mukaan astiamittauksella. Lahden Golf 7
8 Alla on kymmenen vuoden mittaustulokset valumavesien typpi- ja fosforipitoisuudesta. Golfkenttä ei lisää valumavesien typpipitoisuutta ja typpipitoisuudet ovat hieman laskeneet seurantajakson aikana. Rakennusvaiheessa fosforipitoisuus laajennusalueella on noussut, mutta normaalivirtaamalla Alasenjärven purkuojassa pitoisuudet eivät ole muuttuneet. Rakennusvaiheessa huippuvirtaamilla pitoisuudet nousivat suodatusvaikutuksesta huolimatta. Huippuvirtaamilla kentälle tulevat vedet vaikeuttavat kuormituksen hallintaa. Sadetus ja veden kierrätys Kentällä on kattava sadetusjärjestelmä, joka käyttää ensisijaisesti valuma-alueella syntyvää vettä. Pesäkallion valuma-alueelta muodostuvaa vettä kerätään Laskeutusaltaaseen/sadetusvesilampeen(no.7). Kenttäalueen alimmasta lammesta nostetaan kenttäalueen läpi virtaavia pintavesiä takaisin kyseiseen sadetusvesilampeen (no.7) (sisäinen kierto). Lahden Golf 8
9 Pumppausjaksojen kirjanpidosta on todennettavissa kierrätetty vesimäärä. Sadettimista tuleva pienipisarainen sadetusvesi imeytyy kasvualustaan ja pohjamaahan joka osaltaan vähentää pintavaluntaa. Koska merkittävä määrä hulevesistä syntyy kenttäalueen ulkopuolella, on kaikkien vesien kierrättäminen tai imeyttäminen mahdotonta, eikä se vesien luonnollisen kiertokulun takia olisi edes tarkoituksenmukaista. Alasenjärvestä nostetaan vettä sadetuskäyttöön vain pitkien poutajaksojen aikana. Sadetusjärjestelmä toimii automaattisesti ja se on optimoitu kentän eri alueille siten, ettei pintavaluntaa missään tilanteessa synny. 4. Laajennusalueen rakentaminen ja peruskorjaus Laajennusalue käsittää 15 ha alueen josta valtaosa on vanhaa maankaatopaikkaa. Ennen rakennustöiden aloittamista maankaatopaikalle tehtiin pohjavesitutkimus ja ympäristöriskianalyysi ( ), jonka mukaan estettä golfkentän rakentamiselle ei ole. Maankaatopaikka kapseloitiin kasvualustamateriaalilla ja maata sitomaan kylvettiin nurmikko. Alueella sekä vähennetään pintavaluntaa (nurmikko, niitty ja kasvualustakerros) että toisaalta läpäisevimmiltä kohdilta hidastetaan veden imeytymistä maahan (kasvualusta) ja vajoamista maakaatopaikan kerroksiin (kuivatus). Rakentaminen kuivista maamassoista on kustannustehokasta hyvään lopputulokseen pääsemisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Herkkien koheesiomaalajien häiriintymistä ja kiintoaineksen kulkeutumista pyrittiin rakentamisen aikana välttämään lopettamalla rakennustyöt sateiden aikana. Vielä rakennus- ja heinän idätysvaiheen aikana on mahdollista, että rajut sateet irrottavat kiintoainesta. Ongelma häviää kun maanpinnan peittää kattava nurmipeite. Kaikki laajennusalueet kylvetään elokuun 2014 alkuun mennessä. Muilta kuin laajennusalueen osalta peruskorjaus on pienten alueiden rakenteiden korjausta, mikä ei aiheuta kiintoaineksen irtautumisen riskiä ja valmistuttuaan parantaa pintavesien laatua ja vähentää niiden määrää. 5. Yhteenveto Lahden Golfin analyysien mukaan kentän laajennus ei lisää pintavesivalumaa. Laskeutusaltaat toimivat mittausten mukaan hyvin, uudelle alueelle tehtiin kolme laskeutusallasta lisää sekä yhteen lammista virtauksensäätökaivo. Pyydetyt lisätoimet rakennustöiden aikana kiintoaineksen aiheuttaman samentuman vähentämiseksi pintavedestä on tehty. Nurmikon ja niittyalueiden valmistumisen jälkeen poikkeavat kiintoaineksen aiheuttamat samentumat ja tilapäisesti kohonneet fosforipitoisuudet uuden alueen pintavedessä saadaan hallintaan. Lahden Golf käyttää suunnitelmallisesti lannoitteita ja golfkenttä ei lisää vesien ravinnepitoisuutta. Kasteluveden kierrätyksellä vähennetään myös ravinnekuormitusta. Golfkenttä voi toimia valumavesien ravinteita ja saasteita vähentävänä suodattimena. Lahden Golf 9
10 Lähteet: Muukka ja Pentinmikko: Rekolanoja eilen, tänään ja huomenna, 2006, Vantaan kaupunki Aarnio ja Koivisto: Keimola Golfin luontoselvitys 2006 Wiurila Golfin internet-sivut Tilastokeskus; Matilda-sivut Suomen Golfliitto: Golfkentän ympäristökäsikirja Golfkenttien luonto- ja maisemaselvitykset Saara Tähtinen, pro gradu, Helsingin Yliopisto 2012: Pellosta golfkentäksi kuinka maakiitäjäislajisto muuttuu? Perttu Hyöty, FCG, Viheralan hulevesipäivä 2011, Jarmo Saarikivi, Helsingin Yliopisto 2010: Golfkenttien biodiversiteetti Arto Huuskonen, MTT 2006: Lumolaidun Tuomo Tuominen ja Timo Tolonen, MTT 2000: Niveljalkaisten biodiversiteetti mansikkaviljelmillä Jaana Marttila, Helsingin Yliopisto 2005: Ravinnetaseet maatalouden vesistökuormituksen arviointikeinona Qian, Y. 2003: Can Turfgrass Sequester Atmospheric Carbon? Assessment Using Long-Term Soil Testing Data TPI Turf News, March/April 2003 Aura ym. MTT, 2006: Savimaiden eroosio FCG Finnish Conculting group Oy: Lahden Kaupunki Ranta-Kartanon kaava-alueen hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Nina Siitonen: Porvoon Kaupunki Selvitys hulevesien määrästä ja johtamisesta Kevätlaakson asemakaava-alueella Lahden Golf 10
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella
Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007
Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma
Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma
Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia
Liite 2 1 (6) LIITE 2 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla...
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
Plaana Golf. Vaikutukset yleiskaavaan 24.09.2009. GolfArk Oy. Kaustatie 11 90650 Oulu Puh. 040 5646 174 Jari.rasinkangas@golf-ark.
Plaana Golf Vaikutukset yleiskaavaan 24.09.2009 GolfArk Oy Kaustatie 11 90650 Oulu Puh. 040 5646 174 Jari.rasinkangas@golf-ark.com Sisällysluettelo Alkusanat... 3 Kaava-alueen sijainti... 4 Yleiskuvaus...
HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA
HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Esityksen sisällys 1. Taustaa 2. Hulevesien hallinnan tavoitteet ja periaatteet Kuopiossa 3. Esimerkkejä a) Hulevesien hallinta Keilankannan alueella
HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA
Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2015 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Tarkastus Päivämäärä 30.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Siitonen Jari Laihonen, Kimmo Hell,
Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010
Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta
Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärvi -Vuorela, Toivala ja Jännevirta Etelä-Siilinjärven yleiskaava - hulevedet Tavoitteena
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE
VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA
TAMPEREEN KAUPUNKI VUORES-PROJEKTI VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA SUUNNITTELUOHJE FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23396 SUUNNITTELUOHJE I Bossmann
Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf
Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079
Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa
Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa
Metsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut
Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere-talo Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalta,
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
Lahden kaupungin hulevesiohjelma
Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki
Uudistamisketjun vesiensuojelu
Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun
SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE
Heikki Setälä ja URCA-konsortio
Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:
Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta
Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta Loimijokiryhmä 27.3.2019 Forssa Jouko Elomaa, Esko Lepänkoski Sijainti Tammelan järviylängöllä Lähtötilanne Jänijärvi
IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola
IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-
HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA
HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA Jouko Kettunen 15.4.2010 http://www.hameenlinna.fi/pages/21158/hulevesistrategia.pdf LÄHTÖKOHDAT HULEVESISTRATEGIALLE Moreenin elinkeinoalueelle oli syntynyt suuri logistiikan
29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.
29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien
Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus
Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä
HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE
Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 08/2013 HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE SELVITYS, NYKYTILANNE Tarkastus Hanna-Leena Ventin
Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon
Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
Hulevesien luonnonmukainen hallinta
Outi Salminen,TKK Vesitalous ja vesirakennus 1.10.2008 Hulevesien luonnonmukainen hallinta Käsitteestä pähkinänkuoressa Luonnonmukaisten suunnitteluperiaatteiden ja tekniikoiden avulla voidaan vähentää
S-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net
Projektinumero 2014-44 HULEVESISELVITYS S-Market Epilä Tampere HRK Suunnittelu / HRK Konsultointi Oy Y-tunnus 2281508-3 Kotipaikka Tampere Osoite: Tasanteenkatu 67 B 33610 Tampere Puh. 0400 237 518 Email:
Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012
Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset
Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus
Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus eeva.k.nuotio@espoo.fi Sisältö Mitä hulevedet ovat? Miksi hulevesien hallintaa? - Pohjavedet -
LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
Löytyykö salaojistasi nitraattia?
Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä
Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases
Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases Ympäristöriskiraportti astiakokeiden ja demokokeiden tulosten ja kokemusten pohjalta hankkeen sisäiseen
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
PISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki
Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...
UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna
Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien
Suunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta
SUUNNITELMA 1 (4) Suunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta Lähtökohdat suunnitelmalle Suunnitelma altaasta Lemminkäiselle on myönnetty lupa maanläjitykseen Kajaaniin tilalle Mustalahti
Päijänrannan asemakaava
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo
peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta
Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi
Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,
Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet
Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus
Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
Teollisuusalueiden hulevesien käsittely
Teollisuusalueiden hulevesien käsittely Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE jukka.jormola@ymparisto.fi Järkivihreä Forssa teollisuusalueiden jäte- ja hulevedet 19.11.2013 Sisältö
Hulevesien luonnonmukainen käsittely
1 Hulevesien luonnonmukainen käsittely Hulevesien hallinta maankäytön suunnittelussa 27.2.2013 OULU MAISEMA-ARKKITEHTI ANTTI-JAAKKO KOSKENNIEMI 2 HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Esityksen
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo
ristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?
Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa
Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
Maiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 30.10.2015 Luonnos Viite 1510019205 HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS Päivämäärä
1 RAKENNUSTYÖMAAN VEDET
1 Rakennustyömaan hulevesien hallinta. Tilaajan ohje RTS 16:23 Tässä ohjeessa esitetään työmaan vesien käsittely ja johtaminen pois työmaalta. Ohje sisältää työnsuunnittelun, lupien hankinnan ja käytännön
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi
OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?
JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET
PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä
Kipsi vähentää peltomaan
Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset
Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa
Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI
Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia
ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA
ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA ASUKASTILAISUUS 20.4.2017 RAVINTOLA WERSTAS, LAHTI OSMO NIIRANEN MARJO VALTANEN RADANVARREN TULEVA MAANKÄYTTÖ KAAVA-ALUEEN
Aurinkopellon asemakaavan hulevesisuunnitelma
HÄMEENKYRÖN KUNTA Aurinkopellon asemakaavan hulevesisuunnitelma Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P37527 Raportti 1 (8) Emmaleena Krankkala Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalueen nykytila...
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys
TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Valuma-alueet ja -reitit... 1
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut
Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ
Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi
Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven