PALVELUTASOPÄÄTÖS

Transkriptio

1 POHJANMAAN PELASTUSLAITOS PALVELUTASOPÄÄTÖS Liite 1: PERUSTELUMUISTIO RISKIANALYYSI Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta , 25 Pohjanmaan pelastuslaitos 1(57)

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Yleistietoa Pohjanmaan pelastustoimialueen riskiruudut Uhkien arvioinnin perusteet Riskiluokkien määrittely Riskiluokan määrittävät onnettomuudet Riskiruudut Onnettomuuksien uhkien, määrän ja syiden kehitys Hälytystehtävien määrä Hälytykset onnettomuustyypeittäin Tehtävämäärien vertailu muihin pelastustoimen alueisiin Toimintaympäristö Yleiskaava ja maankäytön suunnitelmat Rakentamisen kehitys pelastustoimialueen kunnissa Asuinalueiden paloriskit Vuokra asuminen Liikenne Väestörakenne ja ikääntyneiden osuus Tapaturmat Pohjavesialueet Asemaverkosto ja asemaluokitus Toimintavalmius ja saavutettavuus Toimintavalmiusajan käsite Toimintavalmius Riskiruutujen saavutettavuus Onnettomuuksien perusteella Laskennallinen saavutettavuus Erityistä tarkastelua vaativat kohteet ja onnettomuustyypit Yksittäiset kohteet Merkittävät riskikohteet Kulttuuriomaisuus Vaarallisten aineiden kohteet Suuronnettomuudet ja kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat Vaarallisten aineiden kuljetukset Öljyvahingot Pohjanmaan pelastuslaitos 2(57)

3 6.8. Luonnononnettomuudet ja tulvat (poikkeukselliset sääilmiöt) KF Vesipelastaminen Poikkeusolojen riskianalyysi Lähdeluettelo KUVALUETTELO Kuva 1. Pohjanmaan pelastustoimialue Kuva 2. Pelastuslaitoksen alueen kielellinen jakautuminen Kuva 3. Onnettomuustiheys eri riskiluokan ruuduissa vuosina (Tillander ym. 2010, 23) Kuva 4. Kiireellisten onnettomuuksien lukumäärä riskiruutua kohden, kun riskiruudut on jaoteltu luokkiin asukasluvun perusteella (Tillander ym. 2010, 26) Kuva 5. Rakennuspalojen lukumäärä riskiruutua kohden, kun riskiruudut on jaoteltu kerrosalan perusteella luokkiin (Tillander ym. 2010, 27) Kuva 6. Riskiruutuaineisto koostuu 1 km x 1 km kokoisista ruuduista (Valtioneuvosto 2012, 6) Kuva 7. Regressiomallin mukaiset riskiruudut riskiluokissa Kuva 8. Riskiruudut regression ja sattuneiden onnettomuuksien perusteella Kuva 9. Ei riskiluokan korotusta (yksittäinen onnettomuustyyppi) Kuva 10. Esimerkki riskitasoon vaikuttavasta virheistä rakennusrekisterissä Kuva 11. Riskiruutujen lukumäärät kunnittain Kuva 12. Riskiruudut osassa (1/2) pelastustoimialuetta Kuva 13. Riskiruudut osassa (2/2) pelastustoimialuetta Kuva 14. Hälytystehtävien jakautuminen kunnittain vuosina Kuva 15. Hälytystehtävät kunnittain vuonna Kuva 16. Hälytystehtävien keskimääräinen lukumäärä vuodessa kunnittain / 100 asukasta Kuva 17. Hälytystehtävien lukumäärä onnettomuustyypeittäin pelastustoimialueella vuosina Kuva 18. Hälytystehtävien pelastuslaitoksilla vuosina Kuva 19. Hälytystehtävien lukumäärä pelastuslaitoksilla suhteutettuna asukasta kohden vuosina Kuva 20. Hälytystehtävien lukumäärä onnettomuustyypeittäin suhteutettuna asukasta kohden Pohjanmaa/Suomi keskiarvo Kuva 21. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta Kuva 22. Poiminta Vaasan yleiskaavasta Kuva 23. Liikenneonnettomuudet vuosina Kuva 24. Kuvakaappaus Tiehallinnon liikennemääräkartasta Vaasan ympäristöstä. Kuvan luvut kertovat tieosuuden keskimääräisen autovirran vuorokaudessa Kuva 25. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina , tuhansia päiviä Kuva 26. Luokan I ja II pohjavesialueita ja kiireelliset onnettomuudet Kuva 27. Toimintavalmiusaikakäsitteet Kuva 28. Saavutettavuustarkastelu. Riskiluokkien I III ruudut sekä niiden tehtävien osuus, joissa saavutettavuustavoite on täyttynyt (kiireelliset tehtävät ). Ylempi numero 1. yksikkö, alempi numero 1+3 mukaan Kuva 29. Laskennalliset saavutettavuusalueet osassa (1/2) pelastustoimialuetta (kohteessa 6/10/20 min hälytyksestä) 1 2 luokan asemilla Kuva 30. Laskennalliset saavutettavuusalueet osassa (2/2) pelastustoimialuetta (kohteessa 6/10/20 min hälytyksestä) 1 2 luokan asemilla Kuva 31. Laskennalliset saavutettavuusalueet (kohteessa 6/10/20 min hälytyksestä) sopimusten mukaisilla lähtöajoilla Pohjanmaan pelastuslaitos 3(57)

4 Kuva 32. Vaarallisten aineiden pääkuljetusreitit, lähde Tiehallinto Vaasan ja Mustasaaren tie ja katuverkkoselvitys Kuva 33. Rataosittaiset tavaraliikenteen kuljetukset (1000 nettotonnia) vuonna Kuva 34. Trafin väylätiedot Kuva 35. Kotimaan vesiliikenteen tavaravirrat 2007 (Lähde Merenkulkulaitos) Kuva 36. Ulkomaan meriliikenteen tavaravirrat 2008 (Lähde Merenkulkulaitos)) Kuva 37. Vesipelastustehtävät Pohjanmaan pelastuslaitos 4(57)

5 1. Johdanto Tämän perustelumuistion tarkoituksena on antaa taustatiedot palvelutasopäätöksessä päätettäviin asioihin. Tausta aineistossa tarkastellaan syvällisemmin päätökseen otettujen asioiden perusteita. Sisäasiainministeriön laatimien ohjeiden mukaan alueen riskianalyysi ja riskialuejako liitetään palvelutasopäätökseen siihen olennaisesti kuuluvana perusteluosana. Palvelutasopäätöksessä esitettyjen päätösten perusteet on esitetty tässä asiakirjassa. Perustelumuistio ei sisällä päätöksiä. Pelastuslain (379/2011) 28 mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Onnettomuusuhat selvitetään riskianalyysin avulla. Riskianalyysi koostuu uhkien arvioinnista ja toimintaympäristön analyysistä. Uhkien arviointia ohjeistaa sisäasiainministeriön julkaisema Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM julkaisu 21/2012). Uhkien arviointi muodostuu kolmesta osasta ja sitä sovitaan yhteen valvontasuunnitelman kanssa soveltuvin osin. Yhtenä osana uhkien arviointia on pelastustoimen alueen jakaminen riskiluokkiin. Riskialueet käytetään pelastustoiminnan toimintavalmiuden määrittämiseksi. Pelastustoiminnan voimavarat mitoitetaan siten, että niillä pystytään toimimaan tehokkaasti onnettomuustilanteessa. Uhkien arviointiin kuuluu myös sellaisten onnettomuustyyppien ja yksittäisten riskikohteiden, joiden varalta tarvitaan erityisiä järjestelyjä, tunnistaminen. Onnettomuusuhkien, onnettomuuksien lukumäärän ja syiden kehitysten seuranta sekä niiden perusteella tehdyt johtopäätökset tarvittavista toimenpiteistä on uhkien arvioinnin kolmas osa. Pelastuslaitoksen tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti (Pelastuslaki 379/ ). Riskianalyysi on tärkeä työkalu tämän tavoitteen saavuttamiseksi Yleistietoa Pohjanmaan pelastuslaitos on kuntien omistama liikelaitos jonka toiminta alueena on Pohjanmaan maakunnan kuudestatoista kunnasta kolmetoista kuntaa. Pohjanmaan pelastuslaitoksen muodostavat seuraavat kunnat: Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Vähäkyrö, Isokyrö, Laihia, Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki. Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueeseen kuuluu 13 kuntaa. ( alkaen alueella on 12 kuntaa). Alue koostuu Pohjanmaan maakunnasta lukuun ottamatta Pietarsaarta, Luotoa ja Kruunupyytä. Pelastustoimialueen pinta ala ilman vesialueita on noin km2 ja pelastustoimialueen kuntien vesialueiden (makea ja merivesi) pinta ala on noin Pohjanmaan pelastuslaitos 5(57)

6 9 379 km2 (Maanmittauslaitos ). Alueen maantieteellinen pituus on noin 220 km ja leveys leveimmillään 50km. Pohjanmaan pelastuslaitoksen alue rajoittuu Etelä Pohjanmaan, Keskipohjanmaan ja Pietarsaaren alueen sekä Satakunnan pelastuslaitosten alueisiin. Alue rajoittuu lännessä Pohjanlahteen, jossa meripelastuksesta vastaa Rajavartiolaitos ja rajan toisella puolella Ruotsin Kustbevakningen ja räddningstjänsten. Alueen asukasmäärä on väestörekisterikeskuksen mukaan ( ) ja keskimääräinen väestötiheys on 21,8 henkilöä maaneliökilometriä kohden. Pohjanmaan pelastuslaitoksen alue on pääosin muuttovoittoaluetta. Pohjanmaalla on monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva pienyrittäjäperinne. Suurin osa teollisuudesta keskittyy energiateknologiaan, metallialaan, maatalouteen, metsäteollisuuteen ja veneenrakennukseen. Sen lisäksi kasvihuoneviljely on Pohjanmaalle eräänlainen tavaramerkki. Pohjanmaan pelastuslaitoksen merenläheisyys on yksi alueen erityispiirteistä. Kuva 1. Pohjanmaan pelastustoimialue. Merenläheisyys on yksi Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueen erityispiirteistä. Alueella toimii kolme satamaa: Vaasa, Kristiinankaupunki ja Kaskinen. Satamat ovat elinkeinoelämän kannalta merkittävässä asemassa, sillä suuri osa teollisuuden tuotteista viedään niiden kautta maailmalle. Satamien osalta voidaan todeta että liikennetiheys on kasvusuunnassa Vaasan satamassa sekä Kristiinankaupungissa sen sijaan Kaskisissa liikenne on vähentynyt johtuen selluloosatehtaiden lopettamisesta. Alueen erityisriskeistä mainittakoon Vaasan satama, jossa sijaitsee erityinen öljyvarasto ja voimalaitoksia. Uudenkaarlepyyn kunnan alueella on avattu uudelleen käyttöön Kanäsin öljysatama. Tämän varastoalueen käyttö on alkanut kesällä Huomioidaan kuitenkin että maaliskuuhun 2012 mennessä varastoalueelle ei ole varastoitu öljyä. Kemiran teollisuusalue ollut pelastuslaitoksen kemikaalikeskittymä vuoden 2013 loppuun asti, Pohjanmaan pelastuslaitos 6(57)

7 jolloin tehtaan toiminta loppuu. Vaasassa on myös vilkkaasti liikennöity lentokenttä. Alueen läpi kulkevat vilkkaasti liikennöidyt valtatiet 3, 8, 18 ja 19. Pedersören ja Uudenkaarlepyyn kunnan läpi kulkee pääjunarata Seinäjoki Oulu jossa on erittäin vilkas matkustajaliikenne sekä tavaraliikenne. Tämän lisäksi on matkustajaliikenne sekä tavarajunaliikenne rautateillä Seinäjoki Vaasa välillä. Kaskisten satamaan kulkee tavarajunaliikenne Närpiön ja Kaskisten kaupunkien alueiden läpi ja Pietarsaaren satamaan Pedersören kunnan Pännäisten alueen läpi. Pedersören ja Vöyrin kuntien alueella sekä Uudenkaarlepyyn ja Närpiön kaupunkien alueella on keskikokoisia turvetuotantoalueita. Suurimmat tuotannossa olevat alueet ovat Pedersöressä ja Vöyrillä. Alla olevissa taulukossa on esitetty Pohjanmaan pelastuslaitoksen aluetiedot (vesi ja maa alueet jaoteltuina), väestömäärät kunnittain, väestömäärä muutokset (Väestömäärä vertailuna käytetty vuoden 2008 tilastoa) sekä asukastiheys. Taulukko 1. Alue ja väestötietilasto sekä alueen kuntien pinta alat ja asukastiheydet VÄESTÖMÄÄRÄ (Väestörekisterikeskus) PINTA ALAT KUNNITTAIN (maanmittauslaitos) Muutos Muutos Maata Makea vesi Meri Yhteensä Asukastiheys hlö/pers. % km2 km2 km2 km2 hlö/km2 (maapinta ala) Isokyrö Storkyro ,17 % 354,19 2,79 0,00 356,98 13,79 Kaskinen Kaskö ,09 % 10,63 0,15 164,58 175,36 130,01 Korsnäs ,54 % 235,78 3, , ,71 9,47 Kristiinankaupunki Kristinestad ,99 % 682,99 14,51 981, ,98 10,33 Laihia Laihela ,78 % 504,24 4,14 0,00 508,38 15,85 Maalahti Malax ,57 % 521,31 4, , ,94 10,72 Mustasaari Korsholm ,71 % 848,72 17, , ,61 22,40 Närpiö Närpes ,42 % 977,51 7, , ,15 9,60 Oravainen Oravais 2159 Pedersören kunta Pedersöre ,60 % 794,28 31,77 0,00 826,05 13,77 Uusikaarlepyy Nykarleby ,37 % 732,66 4,52 938, ,20 10,28 Vaasa Vasa ,54 % 364,26 4,86 205,78 574,90 180,29 Vähäkyrö Lillkyro 4732 Vöyri Vörå ,78 % 781,98 9,35 708, ,91 8,54 YHTEENSÄ ,26 % 6808,55 105, , ,17 21,30 Pohjanmaan pelastuslaitoksen toiminta alue on vahvasti kaksikielinen. Suomenkielisiä on 48,5 %, Ruotsinkielisiä 47 % ja muut kielet 4,5 %. Alueen kunnista Vaasassa, Laihialla, Vähässäkyrössä, Isossakyrössä ja Kaskisissa on enemmistön kieli suomi. Muissa kunnissa enemmistön kielenä on ruotsi. Pohjanmaan pelastuslaitos 7(57)

8 Muut kielet yhteensä 2011 Ruotsinkieliset 2011 Suomenkieliset Kuva 2. Pelastuslaitoksen alueen kielellinen jakautuminen Pohjanmaan pelastuslaitos 8(57)

9 2. Pohjanmaan pelastustoimialueen riskiruudut 2.2. Uhkien arvioinnin perusteet Uhkien arviointi tehdään pelastustoiminnan näkökulmasta. Pelastustoimen palvelutaso tulee kokonaisuudessaan vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Onnettomuus ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet on suoritettava viivytyksettä ja tehokkaasti (Valtioneuvosto 2011, 29 ). Pelastustoiminnan palvelutason määrittämisen perusteet on ohjeistettu Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa (Sisäasiainministeriö 2012). Uhkien arviointi sovitetaan yhteen valvontasuunnitelman kanssa soveltuvin osin. Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa on määritelty miten riskit on arvioitu ja valvontatoimet on suunniteltu yritys ja laitoskohteisiin sekä asuinrakennuksiin. Varsinkin riskikeskittymien ulkopuolella olevien yritys ja laitoskohteiden riskit tulee huomioida ja pienentää muulla kuin pelastustoiminnan valmiudella. Uhkien arviointi jaetaan Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa kolmeen osaan. Ohjeen jako on noudatettu myös tämän luvun uhkien arvioinnissa. Toimintavalmiusohjeen mukaisen uhkien arvioinnin perusteena on se, että kerrosalan ja väestön sekä onnettomuuksien välillä on vahva yhteys. Riskianalyysin avulla pelastustointa voidaan suunnitella tehokkaasti, kun tilastoaineiston perusteella voidaan arvioida, missä onnettomuudet tapahtuvat todennäköisimmin Riskiluokkien määrittely Riskiluokkien määritysperusteena käytetään regressiomallilla määritettyä riskitasoa. Regressiomallin selittäjänä ovat asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus (Sisäasiainministeriö 2012, 7). Tutkimusten mukaan on voitu osoittaa, että asukastiheyden ja onnettomuuksien sekä kerrosalan ja onnettomuuksien välillä on huomattava korrelaatio (Sisäasiainministeriö 2003, 7 8). Asukastiheyden, kerrosalan ja kiireellisten onnettomuuksien riippuvuudet ilmenevät kuvista 3 5. Kuva 3. Onnettomuustiheys eri riskiluokan ruuduissa vuosina (Tillander ym. 2010, 23). Pohjanmaan pelastuslaitos 9(57)

10 Sisäasiainministeriön toimittamassa ruutuaineistossa pelastuslaitoksen alue on jaettu riskiruutuihin (kuva 6). Riskiruutu sisältää tilastokeskuksen tietoja muun muassa asukkaista ja rakennetusta ympäristöstä. Regressiomallilla ennustetaan riskitaso 1 km x 1 km ruudille (kuva 7). Kuva 4. Kiireellisten onnettomuuksien lukumäärä riskiruutua kohden, kun riskiruudut on jaoteltu luokkiin asukasluvun perusteella (Tillander ym. 2010, 26). Riskiluokkien määrittely Riskitaso riskitaso 1 Riskiluokka 1 Väri punainen 0,25 riskitaso < 1 2 keltainen 0,1 riskitaso < 0,25 3 vihreä riskitaso < 1 4 väritön Ruudun riskitaso on laskettu kaavalla Kuva 5. Rakennuspalojen lukumäärä riskiruutua kohden, kun riskiruudut on jaoteltu kerrosalan perusteella luokkiin (Tillander ym. 2010, 27). missä y = rakennuspalojen lukumäärä, log(x1+1) = luonnollinen logaritmi (asukasluku+1):stä ja log(x2+1) = luonnollinen logaritmi (kerrosala+1):stä. Kerrosala on alun perin neliömetreinä. α = mallin vakiotermi, β1, β2, ja β3 = regressiokertoimet. Pohjanmaan pelastuslaitos 10(57)

11 Kuva 6. Riskiruutuaineisto koostuu 1 km x 1 km kokoisista ruuduista (Valtioneuvosto 2012, 6) Kuva 7. Regressiomallin mukaiset riskiruudut riskiluokissa 1 4. Pohjanmaan pelastuslaitos 11(57)

12 2.4. Riskiluokan määrittävät onnettomuudet Regressiomallilla määritellyn riskitason lisäksi pe Onnettomuudet Riskiluokka Määritelmä Luokka 1 Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan I Luokka 2 Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään kaksi mutta vähemmän kuin 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan II lastuslaitos arvioi ne ruudut riskiruudut jossa on tapahtunut riskiluokan määritteleviä onnetto muuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimää rin kaksi vuosittain. Regressiomallilla määritellyn riskitason lisäksi pe lastuslaitos arvioi ne ruudut riskiruudut jossa on tapahtunut riskiluokan määritteleviä onnetto muuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimää rin kaksi vuosittain. Riskiluokan määrittäviksi onnettomuuksilla tarkoi tetaan rakennuspaloja, liikennevälipaloja, muita tulipaloja, liikenneonnettomuuksia, sortumia, rä jähdyksiä vaarallisen aineiden onnettomuuksia ja kiireelliseksi luokitettuja ihmisen pelastamisen tehtäviä. Kuva 8. Riskiruudut regression ja sattuneiden onnettomuuksien perusteella. Kaikki ruudut, jossa onnettomuuksien lukumäärän sijaitsevat regressiomallin mukaan alemmassa perusteella voisi tulla korkeampi riskiluokka, arvioi riskiluokassa. tiin yksitellen. Kyseiset ruudut ovat siis ne, jotka Pohjanmaan pelastuslaitos Palvelutasopäätöksen perustelumuistio (57)

13 Tapauskohtaisesti arvioitiin riskiluokan nostamista vuosien riskiluokan määrittävien onnettomuuksien perusteella. Mikäli yksittäinen onnettomuustyyppi tai yksittäinen kohde aiheuttaa valtaosan ruudun onnettomuuksista, on asia pyrittävä korjaamaan muilla toimenpiteillä kun riskiluokan nostamisella. Esimerkkinä mainittakoon katujen tai teiden risteys, jossa sattuu tavanomaista enemmän liikenneonnettomuuksia. Liikenneonnettomuusriski ei poistu nostamalla pelastustoimen toimintavalmiutta, vaan riski voida pienentää tehokkaammin parantamalla liikennejärjestelyjä. Näistä pelastusviranomainen informoi vastuuviranomaisia. Kuvassa 9 on esimerkki ruudusta, jonka riskiluokkaa ei nosteta. Mikäli valtaosa ruudun onnettomuuksissa tapahtuvat yksittäisessä, on asiaan puututtava ensisijaisesti onnettomuuksien ehkäisyn toimenpitein, kuten valvonnalla. Kuva 9. Ei riskiluokan korotusta (yksittäinen onnettomuustyyppi). Riskiruutujen onnettomuuksien arviointi ja riskiluokan korottamiset ilmenevät seuraavissa taulukoissa. Yhden riskiruudun riskiluokkaa korotettiin riskiluokkaan 1 ja kolmen riskiruudun riskiluokkaa korotettiin riskiluokkaan 2 onnettomuuksien perusteella. Taulukko 2. Riskiruutujen riskiluokan tarkastelu onnettomuuksien perusteella. Id_nro Kunta Aslkmyht10 Krsalayht Riskitaso rakpalot_v rakpalovaara t_v ihm_pel_kiir _v liikonn_v ,95 0,0 0,7 1,0 7,4 3,0 12,1 2 0 Ei muutosta, liikenneonn. paljon ,61 0,8 0,7 0,0 9,2 2,4 13,1 2 0 Ei muutosta, liikenneonn. paljon ,75 1,0 1,7 0,0 6,4 3,2 12,3 2 1 Onnettomuudet ,13 0,2 1,0 0,3 0,2 0,6 2,3 3 0 Ei muutosta, yksittäiset kohteet ,16 0,2 0,0 0,0 1,4 0,4 2,0 3 0 Ei muutosta, liikenneonn. paljon ,11 0,6 1,0 0,0 0,0 0,4 2,0 3 0 Ei muutosta, onnettomuudet alarajalla ,17 0,0 0,0 0,0 2,4 0,0 2,4 3 0 Ei muutosta, liikenneonn. paljon ,20 0,2 0,7 0,0 1,6 1,0 3,5 3 2 Onnettomuudet ,24 0,2 1,0 0,0 0,6 0,2 2,0 3 0 Ei muutosta, onnettomuudet alarajalla ,24 0,4 0,3 0,0 1,0 1,0 2,7 3 2 Onnettomuudet ,19 0,0 0,0 0,0 2,8 0,6 3,4 3 0 Ei muutosta, liikenneonn. paljon ,14 0,0 0,0 0,0 3,6 0,4 4,0 3 0 Ei muutosta, liikenneonn. paljon ,19 0,2 0,7 0,0 1,2 0,2 2,3 3 2 Onnettomuudet ,04 0,0 0,0 0,0 1,8 1,0 2,8 4 0 Ei muutosta, liikenneonn. paljon ,19 0,0 0,7 0,0 0,8 0,6 2,1 3 0 Ei muutosta, onnettomuudet alarajalla ,11 0,0 1,3 0,0 2,4 0,0 3,7 3 0 Ei muutosta, liikenneonn. paljon muut_pl_ih mpel_v tot_onnetto muudet_v Riskiluokka Riskiluokka_ MUUTETTU Muutoksen_ perustelut 2.5. Riskiruudut Pohjanmaan pelastuslaitos 13(57)

14 Tässä luvussa esitetään tiedot Pohjanmaan pelastuslaitoksen riskiruuduista. Riskiruudut ovat tuloksena regressiomallista ja todellisista sattuneista onnettomuuksista. Pelastustoimialueella on yhteensä noin riskiruutua, joista osa sijoittuu merialueelle. Maa alueelle määritettiin kuuluvaksi rantaviivojen ja asukkaiden perusteella riskiruutua. Seuraavissa taulukoissa tarkastellaan alueen riskiruutuja eri muuttujien perusteella. Käytettävissä oleva riskiruutuaineiston tiedot perustuvat suurelta osin tilastokeskuksen tilastoihin, jotka eivät luonnollisesti ole absoluuttinen totuus eivätkä täysin ajantasaiset, vaikka tiedot ovat parhaat mahdolliset saatavilla olevat. Esimerkiksi kuntien rekisteristä puuttuvat rakennustiedot, eivät luonnollisesti ole käytössä riskiruutuaineistossakaan, joka perustuu valtakunnallisten rekistereiden vastaaviin tietoihin. Riskiruutuaineiston asukaslukumäärä on tilanne ja kerrosala on kaikkien tunnettujen rakennusten tiedot Vuoden 2013 riskikartoitustyön yhteydessä on huomattu, että kuntien puutteellisten rakennusrekistereiden johdosta tulee virheitä riskiluokkiin. Esimerkkinä mainittakoon ruutu (Id_nro: ) jossa on rakennusrekisterissä useita merkintöjä samasta noin m 2 rakennuksesta (kuva 10). Tämän tyyppiset virheet arvioidaan ja lasketaan uusi riskitaso ruudulle todellisen kerrosalan perusteella, joka otetaan käyttöön seuraavasta vuodenvaihteesta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle ilmoitetaan havainnosta. Kuva 10. Esimerkki riskitasoon vaikuttavasta virheistä rakennusrekisterissä. Taulukko 3. Pohjanmaan pelastuslaitoksen riskiruudut kunnittain. Riskiruudut kunnittain Asukasmäärä Riskiruutujen lukumäärä / osuus riskiruuduista Kunta osuus 2 osuus 3 osuus Isokyrö Storkyro % 3 5 % 7 4 % Kaskinen Kaskö % 4 6 % 5 3 % Korsnäs % 1 2 % 4 3 % Kristiinankaupunki Kristinestad % 2 3 % % Laihia Laihela % 4 6 % 10 6 % Maalahti Malax % 1 2 % 12 8 % Mustasaari Korsholm % 6 9 % % Närpiö Närpes % 3 5 % 13 8 % Pedersöre Pedersöre % 1 2 % % Uusikaarlepyy Nykarleby % 3 5 % 7 4 % Vaasa Vasa % % % Vähäkyrö Lillkyro % 1 2 % 9 6 % Vöyri Vörå % 3 5 % 8 5 % Yhteensä [lkm ja %] % % % Pohjanmaan pelastuslaitos 14(57)

15 Taulukko 4. Pohjanmaan pelastuslaitoksen riskiruudut kunnittain. Väestö ja kerrosala riskiruuduittain Pinta ala Väestö Kerrosala Riskiluokka km 2 % lkm % k m 2 % 1 (8 riskiruutua) 8 0, , ,8 2 (66 riskiruutua) 66 0, , ,9 3 (159 riskiruutua) 159 2, , ,3 4 maa alueella (7 079 riskiruutua) , , ,0 4 meri alueella (9 049 riskiruutua) (9 049) (0) (14 187) Yhteensä maa alueella (7 312 riskiruutua) Kuva 11. Riskiruutujen lukumäärät kunnittain. Vuosina oli yhteensä kiireelliseksi luokiteltua pelasatustoimen tehtävää Pohjanmaan pleastuslaitoksen alueen riskiruuduissa. Taulukossa X ilmenee, että riskiluokan 1 ruuduissa sattuu paljon onnettomuuksia. Noin puolet kiireellisistä tehtävistä on kuitenkin riskiluokan 3 ja 4 riskiruuduissa. Pohjanmaan pelastuslaitos 15(57)

16 Taulukko 5. Pohjanmaan pelastuslaitoksen tehtävät riskiruuduittain. Pelastuslaitoksen kiireelliset tehtävät vuosina Riskiluokka 1 (8 riskiruutua) 2 (66 riskiruutua) 3 (159 riskiruutua) 4 maa alueella (7 079 riskiruutua) 4 meri alueella (9 049 riskiruutua) Yhteensä Lukumäärä Osuus tehtävistä Keskim./ruutu kpl kpl 16 % 31 % 21 % 31 % kpl 89,0 21,2 5,9 0, % 0, Kuva 12. Riskiruudut osassa (1/2) pelastustoimialuetta. Pohjanmaan pelastuslaitos 16(57)

17 Kuva 13. Riskiruudut osassa (2/2) pelastustoimialuetta. Pohjanmaan pelastuslaitos 17(57)

18 3. Onnettomuuksien uhkien, määrän ja syiden kehitys Pelastuslain 43 mukaan pelastuslaitoksen tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä. Palvelutasopäätöksessä on selvitetty ja kuvattu, kuinka onnettomuuksien määrän ja syiden kehityksen seuranta on toteutettu ja miten informaatiota hyödynnetään pelastustoimen palvelujen kehittämisessä. Tässä luvussa tehdään onnettomuuskatsaus vuosille Tämän tarkasteluvälin aineistoa on myös käytetty riskianalyysissä hyödyksi (luku 4). Tilastoaineiston lähteenä on pelastustoimen resurssi ja onnettomuustilastojärjestelmä PRONTO Hälytystehtävien määrä Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella oli hälytysluonteista tehtävää vuosien aikana. Tehtävien lukumääräinen vaihteluväli vuosien välillä oli 3036 kpl (2010) ja 2744 kpl (2009) oli 292 kpl. Laskennallinen keskiarvo on 2906 tehtävää vuosittain. Taulukossa 6 on esitetty hälytystehtävien lukumäärä vuosittain ja kuukausittain. Taulukko 6. Hälytystehtävät vuosittain ja kuukausittain. Vuosi Kuukausi Yhteensä kuukausittain Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä vuosittain Tehtävien jakautuminen kunnittain vuosien osalta on esitetty kuvassa 14. Kuvassa on huomioitava kuntaliitokset Vöyri, Maksamaan ja Oravaisten osalta. (Huom. Kohdassa Vöyri (06 11) Pohjanmaan pelastuslaitos 18(57)

19 on nykyisen kuntajaon mukainen yhteenlaskettu tehtävämäärä. Tämän jälkeisissä pylväissä on aina kyseisten vuosien tehtävämäärä kyseisen kuntajaon mukaisesti) Kun hälytystehtävien määrä suhteutetaan kuntien väestömäärään, sattuu pelastustoimialueella keskimäärin kaksi hälytystehtävää vuodessa sataa asukasta kohden, kuvassa 15 esitetään vuoden 2011 pylväsdiagrammi. Seuraavassa pylväsdiagrammissa hälytystehtävien määrä on suhteutettu kuntien asukaslukuun (kuva 16) Kuva 14. Hälytystehtävien jakautuminen kunnittain vuosina Kuva 15. Hälytystehtävät kunnittain vuonna Pohjanmaan pelastuslaitos 19(57)

20 4,7 3,9 3 2,3 1,7 2,1 1,4 2,4 2,1 2,4 1,7 1,7 2,8 2 Kuva 16. Hälytystehtävien keskimääräinen lukumäärä vuodessa kunnittain / 100 asukasta Hälytykset onnettomuustyypeittäin Kuvassa 17 on esitetty tarkasteluajankohdan hälytystehtävät onnettomuustyypeittäin. Pylväsdiagrammia muodostettaessa on huomioitu vuoden 2006 lopulla tehty tilastojärjestelmän onnettomuustyypin luokitusmuutos. Tuolloin paloilmoittimen/palovaroittimen tarkastus /varmistustehtävä jaettiin kahteen eri osioon eli automaattisen paloilmoittimen tarkastus /varmistustehtävään ja palovaroittimen tarkastus /varmistus tehtävään. Kuvassa on yhdistetty 2006 vuoden paloilmoittimen/palovaroittimen tarkastus /varmistustehtä vien lukumäärä automaattisen paloilmoittimen tarkastus /varmistustehtäviin. Eniten pelastuslaitosta työllistänyt onnettomuustyyppi oli ensivastetehtävä 26,9 %. Seuraavaksi yleisimmät onnettomuustyypit olivat: automaattisen paloilmoittimen tarkastus /varmistustehtävät 25,2 % liikenneonnettomuudet 14,6% muut tarkastus /varmistustehtävät 6,3%. Erityyppisiä tulipalotehtäviä tapahtui tarkasteluajan tarkasteluajankohtana yhteensä kpl kappaletta, joka vastaa 11,5 % osuutta kaikista tehtävistä. Pohjanmaan pelastuslaitos 20(57)

21 Luonnononnettomuus Muu pelastustehtävä Räjähdys/räjähdysvaara Tietoa ei ole kysytty Yhteistoimintatehtävä Sortuma/sortumavaara Vaarallisten aineiden onnettomuus Eläimen pelastaminen Palovaroittimen tarkastus Öljyvahinko Ihmisen pelastaminen Virka aputehtävä Maastopalo Avunantotehtävä Rakennuspalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Rakennuspalovaara Muu tarkastus /varmistustehtävä Vahingontorjuntatehtävä Liikenneonnettomuus Autom. paloilmoittimen tarkastus Ensivastetehtävä Kuva 17. Hälytystehtävien lukumäärä onnettomuustyypeittäin pelastustoimialueella vuosina Valtakunnallisen alusta, jolloin pidempää vertailuaika jaksoa ei ole mahdollista tehdä. riskianalyysityöryhmänväliraportissa suositellaan kuntakohtaista vertailua rakennuspalojen ja vaarojen vertailua. Taulukossa 7 on tapahtuneet rakennuspalot ja Seuraavassa taulukossa on kyseisten palojen lukumääräinen vertailu vuosien aikana. Rakennuspalovaarat ovat tilastoitu vuoden 2009 vaarat sekä muut tulipalot edellä mainittujen vuosien aikana, taukossa on myös yhteenlaskettu palojen määrä kyseisellä aikajaksolla. Pohjanmaan pelastuslaitos 21(57)

22 Taulukko 7. Hälytystehtävät rakennuspalojen, vaarojen ja muut tulipalojen osalta kunnittain. yhteensä kunnittain Muu tulipalo 2009 Muu tulipalo 2010 Muu tulipalo 2011 Rakennuspalovaara 2009 Rakennuspalovaara 2010 Rakennuspalovaara 2011 Rakennuspalo 2009 Rakennuspalo 2010 Rakennuspalo 2011 Isokyrö Kaskinen Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Maalahti Mustasaari Närpiö Pedersören kunta Uusikaarlepyy Vaasa Vähäkyrö Vöyri Yhteensä vuosittain Yhteensä aihealuettain Kuntien asukaslukuun pohjautuva vertailu on tehty Kristiinankaupungissa ja Närpiössä on rakennuspalovaaroja suhteessa enemmän verrattuna muihin kuntiin asukalukuun nähden. vuoden 2011 asukasluvun mukaisesti sekä tehtävien 2011 osalta. Alla oleva taulukko vertailee rakennuspalojen ja vaarojen sekä muiden tullipalojen suhteellista osuutta asukasta kohden. Rakennuspaloja suhteutettuun asukaslukuun nähden on Korsnäsissä, Vähässäkyrössä ja Isokyrönsä eniten pelastuslaitoksen alueella. Vertailussa huomioidaan Kaskisten suuri rakennuspalovaarojen osuus, tämä selittyy tehdasalueilla tapahtuneilla onnettomuuksilla ja läheltä piti tilanteilla. Riski on kuitenkin vähentynyt yhden Muiden tulipalojen osalta Kristiinankaupunki erottuu muista kunnista. tehtaan purkamisella kyseiseltä alueelta. Myös Pohjanmaan pelastuslaitos 22(57)

23 Taulukko 8. Rakennuspalot, vaarat ja muut tulipalot vuonna 2011 suhteutettua / asukasta. asukasmäärä Rakennuspalo 2011 Rakennuspalovaara 2011 Muu tulipalo 2011 Rakennuspalot /10000 asukasta Rakennuspalovaarat/10000 asukasta Isokyrö ,13 8,10 2,03 Kaskinen ,00 49,86 0,00 Korsnäs ,79 8,89 4,45 Kristiinankaupunki ,64 15,50 12,68 Laihia ,52 0,00 7,56 Maalahti ,91 3,56 7,13 Mustasaari ,83 5,30 5,30 Närpiö ,56 12,75 5,31 Pedersören kunta ,74 2,74 6,40 Uusikaarlepyy ,65 9,31 3,99 Vaasa ,99 7,45 5,13 Vähäkyrö ,57 2,09 0,00 Vöyri ,48 5,93 4,45 Yhteensä vuosittain ,53 7,30 5,41 Muut tulipalot / asukasta 3.3. Tehtävämäärien vertailu muihin pelastustoimen alueisiin Pelastustoimen tehtävien vertailu mahdollistaa laitosten vertailun kokoluokittain. Seuraavassa taulukossa esitetään pelastustoimialueiden tehtävien vertailu. Alla olevassa taulukossa nähdään kaikkien pelastuslaitosten tehtävämäärät vuosien välillä. Kuvassa oleva luku on vuoden 2011 tehtävämäärä. Eniten tehtäviä oli vuonna 2011 Pirkanmaan pelastuslaitoksella, yhteensä kappaletta. Pohjanmaan pelastuslaitoksella oli tehtäviä 2984 kappaletta, mikä tarkoittaa 8,1 tehtävää / vuorokausi. Laitosten tehtävämäärien vertailussa Pohjanmaan pelastuslaitos sijoittuu seitsemänneksitoista. Naapurilaitoksiin verrattuna Eteläpohjanmaan pelastuslaitoksella oli huomattavasti enemmän tehtäviä ja Keskipohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella oli vähemmän tehtäviä. Pohjanmaan pelastuslaitos 23(57)

24 Kuva 18. Hälytystehtävien pelastuslaitoksilla vuosina Vertaillessa pelastuslaitosten tehtäviä keskenään täytyy yhtenäistää tehtävät ja asukasmäärät. Tällöin nähdään suhteellinen onnettomuustiheys pelastuslaitosten alueella. Pelastuslaitosten tehtävämäärien vertailussa käytetään tehtävää suhteessa asukasta kohtaan. Vertailuna käytetään 2011 tilastotietoja. Kyseisellä vertailulla Helsinki oli kiireettömin pelastuslaitos 151 tehtävää asukasta kohti. Kiireisin kyseisellä vertailulla oli Etelä pohjanmaan Pelastuslaitos 258 tehtävää asukasta kohti. Pohjanmaan pelastuslaitos sijoittuu seitsemänneksi toista 198 tehtävällä asukasta kohti. Vertailtaessa naapuripelastuslaitoksia Etelä Pohjanmaalla Keskipohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella on enemmän tehtäviä kuin Pohjanmaan pelastuslaitoksella. Pohjanmaan pelastuslaitos 24(57)

25 Kuva 19. Hälytystehtävien lukumäärä pelastuslaitoksilla suhteutettuna asukasta kohden vuosina Seuraavaksi verrataan tehtävätyypeittäin keskiarvona asukasta kohden. Kyseisessä vertailussa verrataan Pohjanmaan pelastuslaitoksen eri tehtävien suhteellista määrää (tehtävää asukasta kohti) koko Suomen pelastuslaitosten keskiarvoon. Tällöin todetaan että, automaattisen paloilmoittimen tarkistus /varmistus tehtäviä, liikenneonnettomuuksia sekä rakennuspalovaaroja on suhteessa enemmän kuin Suomen keskiarvossa. Suhteessa Suomen keskiarvoon vähemmän on ensivastetehtäviä, muu tarkastus ja varmistustehtäviä sekä vahingontorjuntatehtäviä. Pohjanmaan pelastuslaitos 25(57)

26 Kuva 20. Hälytystehtävien lukumäärä onnettomuustyypeittäin suhteutettuna asukasta kohden Pohjanmaa/Suomi keskiarvo Pohjanmaan pelastuslaitos 26(57)

27 4. Toimintaympäristö 4.1. Yleiskaava ja maankäytön suunnitelmat Pelastustoimen uhkien arvioinnissa rakennettu ympäristö on keskeisessä roolissa. Uhkien ja riskien tulevaa kehittymistä arvioitaessa pelastuslaitos ottaa huomioon erityisesti huomioon alueen maankäytön suunnitelmat ja niiden toteuttamisaikataulut. Tällaisista suunnitelmista tärkein yleiskaava, joka kuvaa alueen suunniteltua kehitystä ja alueelle sijoittuvia toimintoja. Maakunnan keskeisin suunnitteluasiakirja on pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma. Pohjanmaan pelastuslaitoksen alue on kokonaisuudessaan Pohjanmaan maakuntakaavan vaikutusalueella. Ote maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 21. Yleiskaava on tärkeä kunnan kehitystä ohjaava väline maankäytön suunnittelussa. Yleiskaavasta näkee muun muassa mihin on tulossa rakentamista ja mitkä alueet säilyvät rakentamattomina. ( Pelastuslaitoksen riskianalyysissä tulee huomioida kuntien yleiskaavoja, jotta tuleviin riskeihin voidaan varautua ajoissa. Tätä riskianalyysityötä tulisi vakioida kaikkien kuntien osalta pelastuslaitoksen koko alueella. Kuvassa 22 on esitetty ote Vaasan yleiskaavasta Konkreettisesti maankäytön suunnitelmat vaikuttavat tulevaisuudessa pelastuslaitoksen toimintaan muun muassa rakenteellisen palonehkäisyyn, asemapaikkojen sijoitteluun ja niiden miehitykseen sekä erityiskaluston sijoittamiseen paloasemille. Kuva 21. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Kuva 22. Poiminta Vaasan yleiskaavasta Rakentamisen kehitys pelastustoimialueen kunnissa Pelastustoimen riskiruutuaineistoissa huomioitu rakennuskanta on esitetty taulukossa 9. Rakennuskannan tiedot ovat ajankohdalta Rakentaminen Pohjanmaalla kääntyi volyymia tarkastelemalla laskuun 2012 osalta verrattuna aikaisempiin vuosiin. Asuntotuotanto osaltaan on Pohjanmaan pelastuslaitos 27(57)

28 kasvanut vuosi vuodelta. Vapaa ajan asuinrakennusten tuotanto on pysynyt melko vakiona tarkasteltujen neljän vuoden aikana. Tilastojen perusteella on odoteltavissa, että pelastuslaitoksen rakennettu kerrosala ja asukasluku, eli riskit kasvavat samaan tahtiin kuten aikaisemmin. Taulukko 9. Pohjanmaan pelastustoimialueen ruutuaineiston rakennuskanta (Tilastokeskus). Rakennusten lkm [kpl] Antal byggnader [st] Kerrosala yht. Våningsyta totalt [m2] Asuinrakennukset Bostadsbyggnader Vapaa ajan asuinrakennukset Fritidsbostadshus Liikerakennukset Affärsbyggnader Toimistorakennukset Kontorsbyggnader Liikenteen rakennukset Trafikbyggnader Hoitoalan rakennukset Vårdbyggnader Kokoontumisrakennukset Byggnader för samlingslokaler Opetusrakennukset Undervisningsbyggnader Teollisuusrakennukset Industribyggnader Varastorakennukset Lagerbyggnader Palo ja pelastustoimen rakennukset Byggnader för brand och räddningsväsendet Maatalousrakennukset Lantbruksbyggnader Muut rakennukset Övriga byggnader Sammanlagt Taulukko 10. Rakennus ja asuntotuotanto (Tilastokeskus). Myönnetyt rakennusluvat Pohjanmaa (Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennus ja asuntotuotanto [verkkojulkaisu].) 1 12/2012* ennakkotieto 1 12/ / /2009 Tilavuus (1000 m3) Asunnot (kpl) Vapaa ajan asuinrakennukset (kpl) Pohjanmaan pelastuslaitos 28(57)

29 4.3. Asuinalueiden paloriskit Pelastuslaitoksella on käytössään asuinalueiden paloriskiaineisto, joka on tuotteena Asuinalueiden paloriskien arviointi hankkeesta. Hanke on toteutettu vuonna 2011 Pelastusopiston ja sisäasiainministeriön yhteistyönä. tietoja. Asuinalueiden paloriskin profilointia voivat hyödyntää pelastuslaitokset suunnitellessaan asuinalueita koskevaa valvontaa ja muuta onnettomuuksien ennaltaehkäisytyötä. (Tillander ym. 2012, 7) Asuinalueiden paloriskin määrittäminen perustuu kaupallisen toimijan tuottamienasuinalueita koskevien tietojen sekä pelastustoimen resurssi ja onnettomuustilastoon (PRONTO) kirjattujen tietojen yhdistämiseen. Asuinalueita koskevissa muuttujissa on huomioitu pelastustoimen tehtäväalueelle kuuluvien vahinkoriskien kannalta merkityksellisiä väestöön, kotitalouksiin ja rakennuksiin liittyviä Pohjanmaan pelastuslaitos hyödyntää asuinalueiden paloriskiaineistoa turvallisuusviestinnän kohdentamisessa sekä valvonnan suunnittelussa. Aineiston perusteella on mahdollista tunnistaa erilaisia tarpeita asuinalueiden paloturvallisuuden kehittämisessa Vuokra asuminen Vuokra asumisella on tilastollinen yhteys rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen henkilövahinkoihin. Vuokra asujan riski kuolla tulipalossa on noin kaksinkertainen omistusasujaan nähden. (Kokki et al. 2008, 36; Kokki & Jäntti 2009, 48) Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella oli vuonna vuokralla asuvaa henkilöä yhteensä asuntokuntien henkilöistä. Vuokra asujien osuus on siis 21,5 % Pohjanmaalla. Tämä osuus on 81 % koko Manner Suomen tilanteesta ja 91 % Pohjanmaan pelastuslaitoksen verokkiryhmästä (vastaavat pelastustoimen alueet) (Häkkinen. 2011) Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella vuokraasumisen suurin osuus on Vaasassa. Pelastuslaitoksen kuntien vuokra asumisen tilanne on esitetty taulukossa 11. Pohjanmaan pelastuslaitos 29(57)

30 Taulukko 11. Vuokra asumisen tilanne 2010 (Häkkinen, S. 2011). Vuokra asuminen Vuokralla valtakun mediaanikunta Kaikki asuntokunnat 2010 asuvat henkilöt nallinen verrokkiryhmä , N/A Pohjanmaa , Isokyrö Storkyro , Kaskinen Kaskö , Korsnäs , Kristiinankaupunki Kristinestad , Laihia Laihela , Maalahti Malax , Mustasaari Korsholm , Närpiö Närpes , Pedersören kunta Pedersöre , Uusikaarlepyy Nykarleby , Vaasa Vasa , Vähäkyrö Lillkyro , Vöyri Vörå , verrokkiryhmä Kaikki asuntokunnat Vuokraasujat (%) 4.5. Liikenne Seuraavaksi käsitellään liikenneonnettomuudet vuosilta väliseltä ajalta. Aineiston onnettomuudet on huomioitu edellä esitettyjen riskiruutujen / aineiston materiaalissa. Liikenneonnettomuudet onnettomuustyyppinä ei anna aihetta riskialueiden / ruutujen muokkaamiseen, koska niitä ei voida vähentää pelastustoiminnan valmiudella. Tapahtuneet liikenneonnettomuudet aineisto tukee riskiruutuaineistoa, jossa konkreettisesti havaitaan onnettomuuksien keskittyminen kuntakeskuksiin sekä suurien liikennevirtojen alueille. Liikenneonnettomuuksien ennaltaehkäisyssä yhteistyön merkitys on merkittävä. Pelastuslaitos informoi sekä jakaa tapahtuneista onnettomuuksista alueen kuntia, Tieviranomaisia sekä ELYkeskusta, jotta mahdollisia parantavia tiejärjestelyitä rakennettaisiin ja parannettaisiin. Pelastuslaitoksen riskianalyysissä pyritään jatkossa myös huomioimaan erikseen henkilövahinkoja aiheuttaneet onnettomuudet sekä tiehalllinnon mallintamia kantatiestön riskitasoa (TARVAaineisto). Pohjanmaan pelastuslaitos 30(57)

31 Yli keskimääräinen ajoneuvon liikennevirta vuorokaudessa keskimääräinen ajoneuvon liikennevirta vuorokaudessa keskimääräinen ajoneuvon liikennevirta vuorokaudessa Liikennemääräkarttaa tarkastellessa yli keskimääräinen liikennevirta on pelastuslaitoksen alueella seuraavilla tieosuuksilla: Yhdystie Vaasa; Alskatintie, Yhdystien liikenneympyrä Gerby, VT 3, Vaasan keskusta VT 8 ramppi VT 8, Vaasan keskusta Mustasaari Lintuvuori Kuva 23. Liikenneonnettomuudet vuosina Onnettomuustiheyden lisäksi pelastuslaitos käyttää hyödykseen liikenneonnettomuuksiin varautumisessa, kuten kaluston sijoittamisessa ja hankinnassa, hyödyksi Liikenneviraston laatimia liikennemääräkarttoja vuodelta Tilastoaineiston perusteella suurin onnettomuustiheys on Vaasan keskustaan ja aina kuntakeskuksiin. Näissä keskustan aluilla tapahtuvat onnettomuudet ovat suurimmalta osin ns. peltikolareita. Huomioitavaa aineistossa on onnettomuustiheys, joka sijoittuu valtatielle 8:lle Sepänkylän keskustan ja Koivulahden välille. Liikennemäärät pelastuslaitoksen alueella on jaoteltu kootusti kolmeen kategoriaan. Yli 6000 ajoneuvon liikennetiheyksiä on alueella seuraavasti: Närpiön keskusta, Närpesvägen teillä nro 676 etelään VT 16, Laihian ja Tervajoen välisellä VT 16 Isokyrön Orismala ja Tervajoen välisellä tieosuudella. VT 3 Laihian keskusta Vaasan keskustaan Kauppapuistikkoa pitkin, VT 8 Vaasan keskusta, Vaasanpuistikko Mustasaari Vöyrin tienhaara VT 68 Pedersöre, Edsevö Pietarsaari VT 8 Pedersöre Edsevö Kruunupyyn raja Yli 4000 ajoneuvon liikennetiheyksiä on alueella seuraavasti: Närpiön keskusta, Närpesvägen tiellä nro 673 itään Tie 673 Mustasaari Vikby Sulva VT 3 Laihia keskusta Torstila Vaasa Vesilaitoksentie VT 8 Mustasaari, Vöyrin tienhaara Vöyri, Kärklax VT 8 Kaitsor Vöyri, Oravaisten keskusta VT 8 Uusikaarlepyy, Ytterjeppo Pedersöre, Edsevö, VT3, VT 8 ramppi Jakkula, Laihia Pohjanmaan pelastuslaitos 31(57)

32 Kuva 24. Kuvakaappaus Tiehallinnon liikennemääräkartasta Vaasan ympäristöstä. Kuvan luvut kertovat tieosuuden keskimääräisen autovirran vuorokaudessa Väestörakenne ja ikääntyneiden osuus Paloturvallisuus heikkenee iän myötä ja iällä on tilastollinen yhteys paloturvallisuuteen (Häkkinen 2008, 45 46). Toimintakyky heikkenee iän myötä, ja esimerkiksi omatoiminen poistuminen tulipalon sattuessa vaikeutuu. Pelastuslaitos seuraa ikääntyneiden osuutta mittarilla, jotta voidaan arvioida ikääntymisestä johtuvien riskien kehittymistä pelastuslaitoksen alueella. Väestörakenne Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella vuoden 2012 lopussa on esitetty taulukossa 12. Taulukossa 13 on havainnollistettu 75 vuotta täyttäneiden osuutta verrattuna koko maahan ja Pohjanmaan pelastuslaitoksen verrokkiryhmään (3) vuoden 2010 tiedoilla. Taulukosta ilmenee, että iäkkäitä ihmisiä on suhteessa valtakunnalliseen keskiarvoon paljon useammissa Pohjanmaan pelastuslaitoksen kunnissa. Pohjanmaan pelastuslaitos 32(57)

33 Taulukko 12. Väestörakenne pelastuslaitoksen alueella (Tilastokeskus 2013) Asukasmäärä Osuus väestöstä ikäluokittain Ikäjakauma Åldersfördelning Invånarantal Andel av befolkningen i åldersklasserna Kunta Kommun Isokyrö Storkyro % 10 % 20 % 29 % 12 % 11 % Kaskinen Kaskö % 8 % 16 % 37 % 18 % 10 % Korsnäs % 12 % 20 % 28 % 12 % 13 % Kristiinankaupunki Kristinestad % 11 % 17 % 32 % 15 % 14 % Laihia Laihela % 9 % 25 % 27 % 10 % 9 % Maalahti Malax % 11 % 22 % 27 % 12 % 12 % Mustasaari Korsholm % 10 % 26 % 26 % 10 % 9 % Närpiö Närpes % 11 % 21 % 27 % 13 % 14 % Pedersöre Pedersöre % 15 % 23 % 23 % 9 % 7 % Uusikaarlepyy Nykarleby % 12 % 23 % 25 % 11 % 11 % Vaasa Vasa % 15 % 27 % 24 % 9 % 8 % Vöyri Vörå % 12 % 21 % 28 % 11 % 12 %. Koko alue Hela området % 13 % 24 % 26 % 11 % 10 % Taulukko 13. Väestörakenne pelastuslaitoksen alueella (Häkkinen, S. 2011). 75 v. täyttäneiden osuus valtakun nallinen mediaani kunta verrokkir yhmä Alue väestö v. KOKO MAA HELA LANDET ,1 N/A 77 N/A verrokkiryhmä , N/A Pohjanmaan pelastuslaitos , Isokyrö Storkyro , Kaskinen Kaskö , Korsnäs , Kristiinankaupunki Kristinestad , Laihia Laihela , Maalahti Malax , Mustasaari Korsholm , Närpiö Närpes , Pedersören kunta Pedersöre , Uusikaarlepyy Nykarleby , Vaasa Vasa , Vähäkyrö Lillkyro , Vöyri Vörå , Tapaturmat Tapaturmat kuvaavat osaltaan pelastuslaitoksen toimintaympäristön, vaikka tapaturmien liittyvä riskienhallinta ei pelastuslaitoksen tehtäväkenttään suoranaisesti kuulu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää ja kokoaa kattavaa tietoa tapaturmista. Vuosittain julkaistaan tapaturmakatsaus myös pelastusalueittain, joka kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Aluetilastojen tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmatietokantaan, johon on koottu tietoja hoitoilmoitusrekisteristä ja Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta Pohjanmaan pelastuslaitos 33(57)

34 ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013, 2). Tapaturmakatsaus 2013 tietojen perusteella voi tehdä joitakin johtopäätöksiä tapaturmista Pohjanmaan pelastusalueen osalta. Taulukon 14 mukaan tapaturmaisia kuolemia sattuu miehille huomattavasti enemmän kuin naisille. Kuvasta 25 ilmenee, että iäkkäiden ihmisten kaatumiset ja putoamiset aiheuttavat valtaosan tapaturmista kertyneistä hoitopäivistä. Taulukko 14. Tapaturmaiset kuolemat alueella yhteensä vuosina iän ja sukupuolen mukaan (THL 2013) Miehet Naiset Yhteensä Vertailu koko Suomeen (%) Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 <5 13 < Liikenne,moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 < ,2 Hukkuminen 7 <5 <5 < <5 29 < Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 7 < Tulipalo <5 <5 <5 <5 <5 <5 6 < Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 10 * Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 < < ,7 Muu myrkytys (*) <5 < <5 < ,9 Muut tapaturmat <5 <5 <5 < < ,0 Yhteensä ,7 (*) Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä Vertailu -sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10% kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli '-', se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä.jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli '*', se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. Kuva 25. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina , tuhansia päiviä. Pohjanmaan pelastuslaitos 34(57)

35 Tuhansia hoitopäiviä Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Muu myrkytys Tulipalo Hengitystä estävät tapaturmat Paleltuminen Alkoholimyrkytys Veteen vajoaminen 4.8. Pohjavesialueet Pelastuslaitoksen tulee tunnistaa pohjavesialueisiin liittyvät riskit ja huomioida niitä toiminnassaan. Onnettomuus pohjavesialueella voi aiheuttaa vakavia seurauksia yhteiskunnan vedensaantiin. Pohjavesialueet kartoitetaan ja luokitellaan ympäristöhallinnon toimesta. KE/JOTKE johtamisjärjestelmässä. Kuvassa 26 on havainnollistettu pohjavesialueita (sininen luokka I ja vihreä luokka II) ja kiireelliset onnettomuudet vuosilta Pohjavesialueet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa perusteella kolmeen luokkaan: Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Luokka III: muu pohjavesialue Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella on 81 vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta. Pohjavesialueiden tiedot on lisätty pelastuslaitoksen paikkatietoaineistoon ja on käytettävissä Prontossa, Merlot palotarkastusohjelmassa ja PE Kuva 26. Luokan I ja II pohjavesialueita ja kiireelliset onnettomuudet Pohjanmaan pelastuslaitos 35(57)

36 4.9. Asemaverkosto ja asemaluokitus Asemaverkosto on alueella kattava. Pelastuslaitoksen alueella on 39 kappaletta paloasemaa / varikkoa. Nämä sijoittuvat tasaisesti koko alueelle. paloasemien sijoittelu tulee vastata alueella esiintyviä uhkia sekä toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisia ajoaikoja. Ajoaikojen määrittäminen perustuu teiden luokitteluun niiden kunnon ja koon perusteella. Tieluokan perusteella arvioidaan jokaisen tietyypin keskimääräinen nopeus, jota ko. tiellä voi ajaa. Yhdistämällä teoreettisesti määritellyt toimintavalmiusalueet ja riskialueet saadaan käsitys pelastustoimen toimintavalmiudesta. Kyseisestä toimintavalmiudesta voidaan tulevaisuudessa edelleen kehittää paloasemaverkostoa. Paloasemaverkostoa kehitettäessä ja sijoittelussa huomioidaan myös ns. erikoiskaluston saavutettavuus koko pelastustoimen alueelle. Pelastustoimen tukiyksiköt tulisi sijoittaa alueelle siten, että mahdollisimman nopeasti myös nämä tavoittaisivat onnettomuuspaikat. Sijoittelun lähtökohtana on riskianalyysi, jossa on selvitetty uhat ja toimintaympäristö. Kuntatalous sanelee kuitenkin reunaehdot kaikkien yksiköiden ja asemapaikkojen sijoittelulle. Asemaluokituksen tarkoituksena on määritellä Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueen paloasemien ja varikkojen valmiusluokitus sekä asemien tulevat erikoitumistehtävät. Sopimuspalokuntien ja sopimuspalomiesten asema tulee vakiinnuttaa ja vahvistaa määrältään sekä koulutustasoltaan sopivaksi. Paloasemien ja varikkojen riittävä määrä ja sopivuus tulee määritellä riskikuvan ja riskikohteiden mukaisesti. Palvelutasopäätöksen mukaisesti paloasemat ja varikot tulee luokitella kolmeen paloasemaluokkaan. Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella on asemaluokituksen mukaisesti seuraavanlaisia paloasemia: Valmiuspaloasemia Täydennyspaloasemia Tukipaloasemia Palvelutasopäätöksen Pohjanmaan pelastuslaitoksella on erillinen asiakirja asemaluokittelusta. Tarkemmin paloasemien luokittelusta ja yhteystyöasemista on asiakirjassa asemaluokitus versio 1.3. Asemaluokituksen perusteella alueella on valmiusasemia yksi kappale, täydennysasemia kolmetoista kappaletta ja tukiasemia 25 kappaletta. Asemat ovat jakautuneet toiminta aluittain seuraavasti (taulukko 15). Pohjanmaan pelastuslaitos 36(57)

37 Taulukko 15. Asemaluokitusversio 1.3 mukainen asemien luokittelu. Valmius Täydennys Tuki TA Asemaryhmä 1 Vaasa Vaasa Vaasa 1 VVPK 1 DFBK 1 Mustasaari Koivulahti 1 Skatila 1 Sepänkylä 1 Iskmo 1 Raippaluoto 1 Vallgrund 1 Söderrudden 1 Björköby 1 Asemaryhmä 2 Kyrönmaa Laihia Laihia 1 Jukaja 1 Vähäkyrö 1 Isokyrö 1 Valmius Täydennys Tuki TA Asemaryhmä 3 Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy 1 Jepua 1 Munsala 1 Pedersöre Vöyri Pedersöre 1 Ähtävä 1 Purmo 1 Vöyri 1 Maksamaa 1 Särkimo 1 Oravainen 1 Asemaryhmä 4 Närpiö Närpiö Närpiö 1 Pörtom 1 Övermark 1 Kaskinen Kaskinen 1 KRS KRS 1 Lapväärtti 1 Siipyy 1 Tiukka 1 Asemaryhmä 5 Maalahti Maalahti Korsnäs Maalahti 1 Petolahti 1 Sulva 1 Helsinby 1 Korsnäs 1 Bergö 1 Pohjanmaan pelastuslaitos 37(57)

38 5. Toimintavalmius ja saavutettavuus 5.1. Toimintavalmiusajan käsite Pelastustoimen resurssit tulee suunnitella ja järjestää siten, että luvussa 3 määritetyt riskialueet saavutetaan riittävän nopeasti. Sisäasiainministeriön julkaisemassa Toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa (Sisäasiainministeriö 2012) annetaan yleiset periaatteet toimintavalmiuden järjestämiseksi. Pelastustoiminnan muodostelmat koostuvat henkilöstöstä ja kalustosta. Pelastustoiminnan muodostelmia ovat yksikkö, pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä. Pelastustoiminnan muodostelmalla on aina johtaja, joka on ensisijaisesti ennalta määrätty, pelastustoiminnan johtajan määräämä tai onnettomuuspaikalle ensimmäisenä saapuneen muodostelman jäsenten yhteisesti sopima henkilö. Pelastustoiminnan toimintavalmius muodostuu viidestä osatekijästä: henkilöstön määrästä ja laadusta, kaluston määrästä ja laadusta, ennakkoon laadituista toiminnallisista suunnitelmista, johtamisen organisoinnista sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusajasta. Yksikkö on henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon ja kaluston muodostama toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan. Pelastusryhmä koostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään seitsemästä henkilöstä sekä tehtävän mukaisista ajoneuvoista ja kalustosta. Pelastusjoukkue koostuu johtajasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusryhmästä. Pelastuskomppania koostuu johtajasta, pelastustoiminnan johtajaa avustavasta esikunnasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusjoukkueesta. Pelastusyhtymä koostuu johtajasta, johtokeskuksesta ja vähintään kahdesta pelastuskomppaniasta tukimuodostelmineen. Hälytysaika eli hätäkeskuksen toimintavalmiusaika on se aika, joka hätäkeskukselta kuluu tarvittavan avun hälyttämiseen hätäilmoituksesta. Hätäkeskuksen toimintavalmiusaika on Hätäkeskuslaitoksen vastuulla. Avunsaantiaika alkaa siitä, kun hätäkeskuksessa vastataan hätäpuheluun ja loppuu siihen, kun tehokas pelastustoiminta alkaa. Ensitoimenpiteisiin kuluvalla ajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu tiedusteluun ja sellaiseen ensimmäiseen kalustoselvitykseen, joka mahdollistaa tehokkaan pelastustoiminnan aloittamisen. Jollei luotettavaa tietoa toteutuneista ajoista ole saatavilla, käytetään viiden (5) minuutin laskennallista aikaa I riskialueella, neljän (4) minuutin laskennallista aikaa II riskialueella ja kahden (2) minuutin laskennallista aikaa III riskialueella. Pohjanmaan pelastuslaitos 38(57)

39 Lähtöaika on aika, joka alkaa siitä, kun ensimmäinen yksikkö ottaa vastaan hälytyksen päättyen siihen, kun ensimmäinen yksikkö on lähtenyt Pelastustoiminnan toimintavalmiusajalla tarkoitetaan aikaa, joka alkaa siitä, kun ensimmäinen yksikkö vastaanottaa hälytyksen ja päättyy siihen, kun pelastusryhmä aloittaa tehokkaan pelastustoiminnan. Kuva 27. Toimintavalmiusaikakäsitteet Toimintavalmius Toimintavalmiuden kokonaistarkastelussa ei tarkastella joukkuetason taikka sitä suurempien hälytystasojen (pelastuskomppania, yhtymä) tavoitettavuuksia. Arviointi tehdään toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisesti ensimmäiseksi kohteeseen saapuvan yksikölle. Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika lasketaan siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen siihen kun se saapuu onnettomuuspaikalle. Onnettomuustietojärjestelmä PRONTO:ssa aika lasketaan käytännössä yksikön hälytysajasta kohteessa aikaan. Taulukko 16. Keskimääräiset toimintavalmiusajat riskiruutujen luokissa vuosina (PRONTO). Toimintavalmiusaika keskim. Aktionsberedskapstid medeltal Tehtävien lukumäärä Antal uppdrag Toimintavalmiusaika Akt.beredskapstid Aika 1. yksikön mukaan Tiden enligt 1. enheten Riskiluokka Riskklass kpl st min:sek min:sek 1 (8 riskiruutua) :30 05:04 2 (66 riskiruutua) :32 06:32 3 (159 riskiruutua) :39 07:13 4 maa alueella ( riskiruutua) :31 11:34 Pohjanmaan pelastuslaitos 39(57)

40 5.3. Riskiruutujen saavutettavuus Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (Sisäasiainministeriö 2012) mukaisesti vähimmäistavoitteena on, että kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö saavuttaa riskiruudulle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen vähintään 50 %:ssa tehtävistä. Lisäksi pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tulee täyttyä vähintään 50 %:ssa tehtävistä. Jokaiseen riskiruutuun on laskettu miten ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikatavoite ja miten pelastustoiminnan toimintavalmiusaika toteutuu. Tarkastelu perustuu vuosien kiireellisiin pelastustoimen tehtäviin. Lisäksi pelastusyksikön saavutettavuus voidaan arvioida sen lähtöajan ja ajoreitin, eli tiestön avulla. Tällä tavalla arvioidut saavutettavuusalueet tulee käyttää suuntaa antavana, koska ne eivät huomioi esim. liikenteen vaikutusta ajoaikaan. Taulukko 17. Toimintavalmiusaikatavoitteet (Sisäasiainministeriö 2012) Onnettomuuksien perusteella Riskiruutujen saavutettavuus tarkastelu on tehty pelastuslaitoksen tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella. Tarkastelussa on mukana kaikki ne tehtävät, jotka ovat olleet resurssiluokaltaan kiireellisiä vuosina Resurssiluokka kiireellinen on ollut PRONTOssa voimassa vuodesta Pohjanmaan pelastuslaitos 40(57)

41 Kuva 28. Saavutettavuustarkastelu. Riskiluokkien I III ruudut sekä niiden tehtävien osuus, joissa saavutettavuustavoite on täyttynyt (kiireelliset tehtävät ). Ylempi numero 1. yksikkö, alempi numero 1+3 mukaan. Yleisesti ottaen voidaan kiireellisten onnettomuuksien tietojen perusteella todeta, että toimintavalmiusaikatavoitteet on täyttynyt pääsääntöisesti. Taulukossa 18 on listattu ne riskiruudut luokissa 1 3, joissa toimintavalmiusaika on keskimäärin jäänyt alle sisäisasiainministeriön asettamia toimintavalmiusaikatavoitteita (taulukko 17), joko ensimmäisen yksikön ja/tai pelastustoiminnan toimintavalmiusajan osalta. Tässä tulee huomioida, että ruutu nro muuttuu riskiluokasta 2 riskiluokkaan 3 vuoden 2014 alusta (katso luku 2.5). 11 ruudussa riskiluokissa III ei ole ollut kiireellisiä tehtäviä, joten ne on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Toimintavalmiusajan keskiarvon lisäksi voi arvioida tavoitteiden täyttymistä toimintavalmiusajan mediaan avulla. Menetelmää riskiruudun toimintavalmiusajan mediaanin laskemiseen sattuneiden onnettomuuksien perusteella pyritään kehittämään vuoden 2014 aikana. Pohjanmaan pelastuslaitos 41(57)

42 Taulukko 18. Riskiruudut jossa toimintavalmiusaikatavoitteita ei ole saavutettu Id_nro Kunta Aslkmyht10 Krsalayht Riskiluokka Kiir_onn_lkm Osuus 1. yksikkö tavoite täyttyy Osuus toimintavalmius täyttyy ,0 0,1 0, ,0 0,4 0, ,0 0,2 0, ,0 0,5 0, ,0 1,0 0, ,0 0,2 0, ,0 1,0 0, Laskennallinen saavutettavuus Pelastusyksiköiden tavoitettavuus voidaan laskennallisesti arvioida hyödyntämällä tiestöä ja pelastusyksiköiden lähtöaikoja. Laskennalliset saavutettavuusalueet ovat suuntaa antavia, koska käytössä olevat työkalut eivät osaa ottaa huomioon kaikki pelastusyksikön liikkumiseen vaikuttavia asioita kuten vaihtelut sääoloissa ja liikenteessä. Laskennalliset saavutettavuusalueet ovat kuitenkin tehokas tapa arvioida paloasemien sijoituksen vaikutus toimintavalmiuteen. Saavutettavuusalueet on laskettu MapInfon lisäohjelmalla G Router hyödnytämällä viimeisintä käytössä olevaa tietoa tieverkosta. Toimintavalmiuskehät eli isokronit ovat laskettu tietyn ajoajan perusteella. Esimerkiksi kuuden minuutin toimintavalmiuskehä on laskettu viiden minuutin ajoajalla, jos kyseisen paloaseman lähtöaika on yksi minuutti. Seuraavissa kuvissa näytetään vain asemaluokituksen mukaisia 1 ja 2 luokkien asemien tietoja. Kuvista käy ilmi, että pelastustoimen aluetta saavutetaan 1 2 luokan asemilla ensimmäisellä yksiköllä, yhtä riskiluokan 2 ja neljä riskiluokan 3 riskiruutuja lukuun ottamatta. Pohjanmaan pelastuslaitos 42(57)

43 Kuva 29. Laskennalliset saavutettavuusalueet osassa (1/2) pelastustoimialuetta (kohteessa 6/10/20 min hälytyksestä) 1 2 luokan asemilla. Pohjanmaan pelastuslaitos 43(57)

44 Kuva 30. Laskennalliset saavutettavuusalueet osassa (2/2) pelastustoimialuetta (kohteessa 6/10/20 min hälytyksestä) 1 2 luokan asemilla. Kun laskennallislisiin saavutettavuusalueisiin lisätään myös 3 luokan asemat, pelastustoimialueen riskiruutuja saavutetaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kuvassa 31 olevat saavutettavuusalueet perustuvat sopimusmukaisiin lähtöaikoihin. Tällöin on huomioitava, että sopimusmukaiset lähtöajat voivat poiketa jopa merkittävästi todellisista lähtöajoista. Taulukossa 19 on esitetty paloasemittain tiedot kolmen vuoden ajalta ( ) kiireellisistä tehtävistä. Pohjanmaan pelastuslaitos 44(57)

45 Kuva 31. Laskennalliset saavutettavuusalueet (kohteessa 6/10/20 min hälytyksestä) sopimusten mukaisilla lähtöajoilla. Pohjanmaan pelastuslaitos 45(57)

46 Taulukko 19. Tiedot kiireellisistä tehtävistä paloasemittain vuosista Kiireelliset tehtävät / Brådskande uppdrag Asemaluokka Stationklass Kiir.teht Brådsk. uppdrag Lähtöaika Starttid Keskim. Medeltal Yksikkö Nimi Namn Enhet Bergö Bergö 3 RRP :13 5 Björkö Björkö 3 RRP :07 5 Iskmo Iskmo 3 RRP :18 5 Isokyrö Storkyro 2 RRP :31 5 Jepua Jeppo 3 RRP :13 5 Kaskinen Kaskö 3 RRP :11 5 Koivulahti Kvevlax 2 RRP :52 5 Korsnäs Korsnäs 2 RRP :26 5 Kristiinankaupunki Kristinestad 2 RRP :42 5 Laihia Laihela 2 RRP :45 5 Lapväärtti Lappfjärd 3 *KR :41 5 Maalahti Malax 2 RRP :35 5 Munsala Munsala 3 RRP :10 5 Närpiö Närpes 2 RRP :17 5 Oravainen Oravais 2 RRP :22 5 Petolahti Petalax 3 RRP :22 5 Purmo Purmo 3 RRP :23 5 Pännäinen Bennäs 2 RRP :08 5 Raippaluoto Replot 2 RRP :42 5 Sepänkylä Smedsby 3 RRP :40 10 Sipyy Sideby 3 RRP :53 5 Sulva Solf 3 RRP :01 5 Särkimo Särkimo 3 RRP :27 5 Tiukka Tjöck 3 RRP :10 5 Tuovila Toby 3 RRP :18 5 Uusikaarlepyy Nykarleby 2 RRP :53 5 Vaasa Vasa 1 RRP :58 1 Vaasan VPK Vasa FBK 3 RRP :22 15 Vetokannas VPK Dragnäsbäck FBK 3 RRP :08 15 Voitby Voitby 3 RRP :26 5 Vähäkyrö Lillkyro 2 RRP :35 5 Vöyri Vörå 2 RRP :16 5 Ylimarkku Övermark 3 *NB :15 5 Ähtävä Esse 3 RRP :37 5 Maxmo Maxmo 3 RP :54 5 Pirttikylä Pörtom 3 RRP :21 5 Tavoite Målsättning Seuraavissa taulukoissa on esitetty, kuinka monta eri riskiluokan ruutuja ja asukkaita saavutetaan. Jos paloasemalla ei ole lähtöaikatavoitetta, ei laskennallista saavutettavuutta ole. Kaikki asukaslukumäärät perustuvat väestötietojärjestelmään ja tiedot ovat alkuvuodesta Taulukossa 20 on esitetty kuinka paljon asukkaita tavoitetaan yhdistetyillä laskennallisilla saavutettavuusalueilla 6/10/20 minuutissa 1 2 luokan asemilla sekä kaikilla asemilla nykyisten sopimusten ja lähtöaikatavoitteilla arvioituna. Pohjanmaan pelastuslaitos 46(57)

47 Taulukko 20. Asukkaiden saavutettavuus. Asukkaiden Saavutettuja asukkaita saavutettavuus [lkm] Invånare som nås Invånare som nås [st] Asemat Stationer 6 min 10 min 20 min 1 2 luokan asemat Kaikki asemat Taulukossa 21 on esitetty asemakohtaisesti miten riskiruutuja ja asukkaita tavoitetaan nykyisten lähtöaikatavoitteiden puitteissa. Tavoitetut riskiruudut ja asukkaat ovat samoja, niiltä osin kun asemien saavutettavuusalueet peittävät toisiaan. Taulukko 21. Riskiruutujen ja asukkaiden saavutettavuus asemakohtaisesti. Riskiruutujen ja asukkaiden saavutettavuus Lähtöaika Saavutetut ruudut ja asukkaat [lkm] lähtöaikasopimusten perusteella Antalet riskrutor och invånare [st] som nås enligt brandkårsavtalet Riskrutor och invånare som nås Starttid 6 min 10 min 20 min Aseman nimi Stationens namn min Asukk aita Asukk aita Asukk aita Bergö Bergö Björkö Björkö Iskmo Iskmo Isokyrö Storkyro Jepua Jeppo Kaskinen Kaskö Koivulahti Kvevlax Korsnäs Korsnäs Kristiinankaupunki Kristinestad Laihia Laihela Lapväärtti Lappfjärd Maalahti Malax Maxmo Maxmo Munsala Munsala Närpiö Närpes Oravainen Oravais Petolahti Petalax Pirttikylä Pörtom Purmo Purmo Pännäinen Bennäs Raippaluoto Replot Sepänkylä Smedsby Sipyy Sideby Sulva Solf Särkimo Särkimo Tiukka Tjöck Tuovila Toby Uusikaarlepyy Nykarleby Vaasa Vasa Vaasan VPK Vasa FBK Vetokannas VPK Dragnäsbäck FBK Voitby Voitby Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå Ylimarkku Övermark Ähtävä Esse Pohjanmaan pelastuslaitos 47(57)

48 6. Erityistä tarkastelua vaativat kohteet ja onnettomuustyypit 6.1. Yksittäiset kohteet Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa on määritelty onnettomuusriskiin perustuva valvontaväli yritys ja laitoskohteille. Riskikohteissa tapahtuvat onnettomuudet tulee välillisesti huomioitua riskianalyysissä luvun 5.4 mukaisella tavalla. Riskianalyysissä olisi tarpeen hyödyntää myös valvonnasta saatuja tietoja, mutta nykyisillä tietojärjestelmillä tällainen hyödyntäminen ei ole mahdollista. Yritysja laitoskohteet edustavat yksittäisiä riskikohteita Merkittävät riskikohteet Vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen säätely on alkanut Seveso I direktiivin myötä vuonna Voimassaolevan Seveso II ja uuden Seveso III direktiivin tavoitteena (voimaantulo 2015) on torjua kemikaaleista aiheutuvia suuronnettomuuksia ja rajoittaa tällaisten onnettomuuksien seurauksia. Seveso direktiivin toiminnanharjoittajille asettamat velvoitteet määräytyvät toiminnan laajuuden mukaisesti. Ylemmän ja alemman tason tuotantolaitoksilla Suomessa turvallisuusselvitys ja toimintaperiaateasiakirjalaitoksilla on omat vaatimuksensa. Turvallisuusselvitys ja toimintaperiaatelaitoksia käsitellään tarkemmin vaarallisten aineiden kohdalla. Yksittäisiä laitoksia ei voida tietosuojan ja turvallisuuden vuoksi eritellä. Seveso direktiivin mukaisia tuotantolaitoksia on pelastuslaitoksen alueella kolme (3) kappaletta ( tilanne). Näihin laitoksiin on laadittu ulkoinen pelastussuunnitelma. Nämä on huomioitu riskianalyysia tehtäessä Kulttuuriomaisuus Kulttuuriomaisuuden riskien kartoitusta voidaan jatkossa tehdä ns. Haag listan (Haagin yleissopimuksen mukainen kulttuuriomaisuuden luettelointi, Museovirasto) perusteella. Kyseinen lista ei ole vielä pelastusviranomaisen käytettävissä, joten kulttuuriomaisuuden vaikutus pelastustoimen toimintaympäristöön ei voida vielä arvioida Vaarallisten aineiden kohteet Pohjanmaan pelastuslaitos 48(57)

49 Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo kemikaalilainsäädännön noudattamista mikäli kemikaalien käyttö ei ole vähäistä. Kemikaalilain mukaan Tukes vastaa sekä aluehallintovirastojen (AVI) että kunnan kemikaalivalvontaviranomaisten valtakunnallisesta ohjaamisesta. Pelastuslaitokselle on kemikaalilainsäädännössä määritelty valvontavastuu vaarallisten aineiden vähäistä teollista käsittelyssä tai varastoinnissa. Nämä kohteet ovat pelastuslaitoksen ylläpitämässä palotarkastusohjelmassa (Merlot) Tukesin asia ja valvontarekisteri KEMU:n mukaan on vuonna 2013 Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella valvottavia kemikaalikohteita yhteensä 66 kappaletta. Nämä jakautuvat seuraavasti: turvallisuusselvityslaitoksia 5, toimintaperiaatelaitoksia 2, lupalaitoksia 13 kpl, nestekaasukohteita 29 kpl, räjähdekohteet 9 kpl, maakaasukohteita 2, painelaitekohteita 6. Vaarallisten aineiden osalta tarkastelemme turvallisuusselvitys, toimintaperiaate, lupalaitoksia. Alueella on lisäksi erilaisia kemikaali ilmoituksien piirissä oleva toiminnanharjoittajia kaikkiaan 269 kappaletta. TUKES:n valvontarekisterin KEMU:n ja Merlot palotarkastusohjelman välillä on yhteys. Pelastuslaitoksen alueella olevien yritysten turvallisuus ja tietosuojan vuoksi rekisterit eivät ole julkisia Suuronnettomuudet ja kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat Kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat arvioidaan Suurten onnettomuusriskien arviointimenetelmällä eli Peltori järjestelmällä. Pohjanmaan pelastuslaitos on vuoden 2012 aikana tunnistanut ja arvioinut alueen uhkia Peltori järjestelmällä. Ainoa kansallisesti merkittävä onnettomuusuhka, jonka seuraukset on arvioitu vakaviksi tai erittäin vakaviksi seuraukset ja jonka esiintymistaajuus on useammin kuin kerran 200 vuodessa, on tulva Lapvärtin alueella. Peltori järjestelmän taustaaineisto todettiin kuitenkin olevan vanhentunutta Vaarallisten aineiden kuljetukset Pelastuslaitoksen alueella on muutama varsinainen kemianteollisuuden yritys. Alueella ja alueen läpi kulkee kemikaaleja. Kuljetusten pääreitteinä toimivat valtatiet ja käyttäjille kulkevat tiet. Kemikaaleja kulkee myös laivalla ja hieman raiteilla. Laivapuolella pelastuslaitoksen tulee huomioida merenkurkun läpi menevä väylä, jonka kautta kulkee kaikki perämeren liikenne, myös kemikaalialukset. Kemikaalien pääkuljetukset suuntautuvat alueen pohjoisosassa Pietarsaareen ja Kokkolaan, keskellä Vaasaan ja etelässä Kaskisiin. Kyseisistä paikoista on myös lähtevää liikennettä. Pohjanmaan pelastuslaitos 49(57)

50 Kemikaalien pienempiä käyttäjiä on koko alueella. Monet kasvihuoneet käyttävät esimerkiksi nestekaasua. Vaasan keskustan lävitse kulkee merkittävä määrä palavien nesteiden kuljetuksia ja lisäksi alueen läpi kulkee paljon happoja ja emäksiä maantietä pitkin. Pelastustoimialueen läpi kulkevalla Seinäjoki Oulurataosuudella kulkee merkittävä määrä vaarallisia aineita. Alueella on neljä suurempaa kemikaalilaitosta, jotka ovat Turvatekniikan keskuksen luvan ja turvallisuusselvityksen vaativia kohteita: Vaasan öljysatama, Kemiran Vaasan tehdas, Uudessakaarlepyyssä Kanäsin öljyvarikko ja Baltic Tank Oy Kaskisissa. Pienempiä kemikaalien valmistus, käyttö tai varastointilaitoksia sijaitsee myös muualla pelastustoimialueella. Kuva 32. Vaarallisten aineiden pääkuljetusreitit, lähde Tiehallinto Vaasan ja Mustasaaren tie ja katuverkkoselvitys Rautatiekuljetusten osalta alueella tulee huomioida Kaskisten rataosuus jossa tavaraliikennettä. Vaasan ja Seinäjoen välinen rataosuus ei merkittävä tavaraliikenteen osalta. Merkittäviä tavaramääri kulkee välillä Seinäjoki Kokkola, tämä tulee huomioida yhtenä riskitekijänä Pederören osalta. Pelastuslaitoksen alueella on muutama varsinainen kemianteollisuuden yritys. Alueella ja alueen läpi kulkee kemikaaleja. Kuljetusten pääreitteinä toimivat valtatiet ja käyttäjille kulkevat tiet. Kemikaaleja kulkee myös laivalla ja hieman raiteilla. Laivapuolella pelastuslaitoksen tulee huomioida merenkurkun läpi menevä väylä, jonka kautta kulkee kaikki Pohjanmaan pelastuslaitos 50(57)

51 perämeren liikenne, myös kemikaalialukset. Kemikaalien pääkuljetukset suuntautuvat alueen pohjoisosassa Pietarsaareen ja Kokkolaan, keskellä Vaasaan ja etelässä Kaskisiin. Kyseisistä paikoista on myös lähtevää liikennettä. Kemikaalien pienempiä käyttäjiä on koko alueella. Monet kasvihuoneet käyttävät esimerkiksi nestekaasua. Vaasan keskustan lävitse kulkee merkittävä määrä palavien nesteiden kuljetuksia ja lisäksi alueen läpi kulkee paljon happoja ja emäksiä maantietä pitkin. Pelastustoimialueen läpi kulkevalla Seinäjoki Oulurataosuudella kulkee merkittävä määrä vaarallisia aineita. Kuva 33. Rataosittaiset tavaraliikenteen kuljetukset (1000 nettotonnia) vuonna Öljyvahingot Merialueella suuren öljyvahingon voi aiheuttaa laivan karilleajo tai laivojen törmäys. Laivan karilleajo voi todennäköisimmin aiheuttaa suurimman ja pitkäkestoisimman öljyntorjuntatapahtuman alueella. Alueella on kolme isompaa satamaa: Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Vaasa ja yksi mahdollinen öljysatama Uudenkaarlepyyn Munsalassa. Alueen sivuitse kulkee väylä perämerelle. Arvioitu onnettomuustiheys on yksi onnettomuus kymmenessä vuodessa. Alueella on yksi varsinainen öljysatama Vaasassa. Öljykuljetuksia tehdään hieman myös Kristiinankaupungista. Satamiin öljy tuodaan laivoilla. Öljysatamista kuljetukset tapahtuvat säiliöautoilla pääsääntöisesti keskustaajamien lävitse. Vaasan satamaan tuodun öljyn määrä oli vuonna 2008 noin 430 tuhatta tonnia. Vaasan satamassa vierailee yhteensä tavara ja matkustajaliikenteen alusta vuosittain. Vesiliikenteen tavaravirrat ja alusliikenteen riskitekijät painottuvat alusten satamaan tulevien väylien varrelle. Lisäksi yhtenä merkittävänä riskialueena Pohjanmaan pelastuslaitos 51(57)

52 nähdään Merenkurkun liikenteen kapean kohdan Nordvalen molemmin puolin. Kuva 34. Trafin väylätiedot. Alueen satamista Vaasasta ainoastaan harjoitetaan kaupallista matkustaja alusliikennettä Ruotsiin. Vaasan sataman kautta kulki vuonna 2011 yhteensä noin matkustajaa. Matkustajaalusliikenne Vaasasta on merkittävästi muuttunut vuonna 2013 kun uusi varustamo aloittanut toimintansa, alustyyppi on vaihtunut, jonka seurauksena matkustajamäärä on kasvanut huomattavasti. Riskeinä huomioidaan edelleen rahti ja henkilöliikenteen yhdistäminen. Sataman tuonti oli tonnia ja vienti oli tonnia vuonna Aluksia satamassa kävi vuonna 518 kpl vuonna Kaskisten sataman tuonti oli tonnia ja vienti oli tonnia vuonna Aluksia satamassa kävi vuonna 310 kpl vuonna Merenkurkun lävitse kulkee myös yksittäisiä risteilyaluksia kesäaikaisin. Tarkasteltaessa onnettomuustilastoja nähdään, että suurin osa tapahtuneista öljyvahingoista on pieniä alle 200 litran luokkaa olleita. Pieniä vuotoja on pelastuslaitoksen alueella sattunut vuosittain noin 50. Keskisuuria noin litraa on sattunut vuosittain noin viisi. Suuri vuoto (yli 5000 l) voi tulla kysymykseen esim. säiliöautoonnettomuuden yhteydessä. Suuria vuotoja tapahtuu harvoin. Hitaasti tapahtuvat vuodot, jotka havaitaan vasta pidemmän ajan päästä ja joissa vuotomäärät saattavat olla suuriakin, ovat myös mahdollisia. Pelastuslaitos ei pääsääntöisesti hoida tällaisten vuotojen jälkiselvitystä, koska välittömästi tehtävillä torjuntatoimilla ei todennäköisesti enää saavuteta mitään. Pohjanmaan pelastuslaitos 52(57)

53 Kuva 35. Kotimaan vesiliikenteen tavaravirrat 2007 (Lähde Merenkulkulaitos). Kuva 36. Ulkomaan meriliikenteen tavaravirrat 2008 (Lähde Merenkulkulaitos)). Maa alueen suojeltavia kohteita ovat mm. pohjavesialueet ja vedenottamot. den läheisyydessä. Osa kaupungeista ottavat vetensä pintavedestä (joet ja lammet). Pintavesien suojaaminen on myös erittäin tärkeätä. Alueella on useita erillisiä pohjavesialueita ja pieniä vedenottamoita. Useat alueista sijaitsevat päätei Merialueen saaristo kaikkine toimintoineen on erityissuojelukohdealuetta. Merenkurkun alue on pääpesintäpaikka usealle tavanomaiselle ja uhan Pohjanmaan pelastuslaitos 53(57)

54 alaiselle lajille. Saarissa on mm. paljon lomaasutusta, Natura alueita sekä muita luonnon ja linnustonsuojelualueita. Merenkurkun saaristo on myös maailmanperintökohde ja alueen matkailukäyttö on lisääntymässä. Alueen suojeltavat kohteet ovat nähtävissä BORIS ohjelmassa Luonnononnettomuudet ja tulvat (poikkeukselliset sääilmiöt) KF 6.9. Vesipelastaminen Pohjanmaan pelastuslaitoksen alue on rannikon suuntainen. Alueella on paljon vesistöjä. Vesi ja merialueen riskit koostuvat mm. uimareista ja veteen putoamisista, vene ja laivaliikenteestä sekä jäillä liikkumisesta. Pelastustehtäviä vesialueella on vuositasolla noin 30 kappaletta. Merialueella lisäksi saaristossa tapahtuvat erilaiset sammutus ja pelastustehtävät voidaan laskea osittain myös meripelastustehtäviksi. Tarkasteltaessa tapahtumapaikkoja ei yksittäisiä riskikohteita pääsääntöisesti ole, mutta riskialueita on löydettävissä. Kuvasta 37 ilmenee pelastuslaitoksen tehtävät , jotka ovat edellyttäneet pintapelastusta, vesisukellusta. Keltaiset kolmiot kuvaavat ihmisen pelastamistehtäviä 55 kpl, vihreä kolmio avunantotehtävää 1 kpl ja 1 kpl vihreä pallo kuvaa liikenneonnettomuutta. Tehtävät ovat jakautuneet seuraavasti Vaasan ja Mustasaaren alueelle 65,5 %:sti ja muiden kuntien alueille 34,5 %:sti. Pohjanmaan pelastuslaitos 54(57)

55 Kuva 37. Vesipelastustehtävät Pohjanmaan pelastuslaitos 55(57)

56 7. Poikkeusolojen riskianalyysi Poikkeusolojen riskianalyysi pohjautuu normaaliajan riskianalyysiin. Riskianalyysia on täydennetty Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 (YTS 2010) mukaisilla poikkeusolojen ja normaaliajan häiriötilanteiden uhkamalleilla. YTS 2010 käsitellään turvallisuus ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten toteuttamisen edellyttämiä toimia. Suuronnettomuuksia ja häiriötilanteita arvioitaessa on hyödynnetty YTS 2010 uhkakuvamalleja joita ovat: julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen väestön ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt suuronnettomuudet, luonnon ääri ilmiöt ja ympäristöuhat terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus rajaturvallisuuden vakavat häiriöt poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus sotilaallisen voiman käyttö Voimahuollon häiriöt Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt Kuljetuslogistiikan ja yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt Elintarvikehuollon vakavat häiriöt Rahoitus ja maksujärjestelmien vakavat häiriöt Uhkakuvina alueella ovat mm. tietoliikenteen häiriöt, yhdyskuntatekniikan häiriöt, suuronnettomuudet ja yhä yleistyvät ympäristöuhkat. Tarkemmat uhkamallit on esitetty Pohjanmaan pelastuslaitoksen ja kuntien valmiussuunnitelmissa. Pohjanmaan pelastuslaitos 56(57)

57 Lähdeluettelo Häkkinen, S Aiheutuneiden vahinkojen tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet. Paloturvallisuusseurannan kehittäminen. Suomen Palopäällystöliitto. Häkkinen, S Paloturvallisuuskatsaus 2011 toimintaympäristö. Paloturvallisuusseurannan kehittäminen. Suomen Palopäällystöliitto. Kokki, E. & Jäntti, J Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot Pelastusopiston julkaisu, B sarja: tutkimusraportit, 2/2009. Valtioneuvosto Pelastuslaki 379/2011. Sisäasiainministeriö Toimintavalmiusohje. Sisäasiainministeriön pelastusosaston julkaisu A: Sisäasiainministeriö Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Sisäasiainministeriön julkaisuja 21/2012. Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tapaturmakatsaus 2013 Pohjanmaan Pelastusalue. Tillander, K., Matala, A., Hostikka, S., Tiittanen, P., Kokki E., Taskinen O Pelastustoimen riskianalyysimallien kehittäminen. VTT tiedotteita Tillander, K., Junttila, K., Tervo, V P Asuinalueiden paloriskien arviointi kartta aineiston sisältö ja kuvaus. Pelastusopiston julkaisu. D sarja: Muut 1/2012. Valtioneuvosto Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Pohjanmaan pelastuslaitos 57(57)