Rakennuspaloja aiempaa vähemmän, palokuolemia ennätyksellisen vähän vuonna 2013

Transkriptio

1 sivu 1 JULKAISUVAPAA Rakennuspaloja aiempaa vähemmän, palokuolemia ennätyksellisen vähän vuonna 2013 Vuonna 2013 pelastuslaitoksilla oli yhteensä pelastus- tai avunantotehtävää, joista kiireellisiksi oli kirjattu tehtävää. Tehtävien määrä on vähentynyt tehtävällä vuosien keskiarvosta. Kiireellisten tehtävien määrä on laskenut edellisiin vuosiin verrattuna tehtävällä ja kiireettömien määrä on noussut 800 tehtävällä. Rakennuspalojen määrä on vähentynyt viime vuosina. Viime vuonna oli paloa, joka on 300 rakennuspaloa vähemmän edellisten kolmen vuoden keskiarvoon verrattuna. Palokuolemia oli 58, joista tapaturmaisia 46. Palokuolemia oli vuonna 2013 historiallisen vähän. Tulipaloissa tapahtui myös vähemmän vakavia loukkaantumisia kuin aikaisempina vuosina ja lisäksi rakennuspalojen omaisuusvahingot vähenivät. Liikenneonnettomuuden aiheuttamia tehtäviä on ollut viime vuosina lähes , vuonna 2013 lukumäärä väheni :aan. Vahingontorjuntatehtävien määrissä on ollut suurta vuosittaista vaihtelua, riippuen myrskyjen aiheuttamista tehtävistä. Vuonna 2013 vahingontorjuntatehtäviä oli , joka on selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta kuitenkin kolmen edellisen vuoden keskiarvon tasolla. Automaattisten paloilmoittimien tarkistus- ja varmistustehtävien määrää on yritetty vähentää laskuttamalla erheellisistä ilmoituksesta aiheutuneita kustannuksia kiinteistöltä. Viime vuonna tehtäviä oli , joka on tehtävää vähemmän kuin ennätysvuonna Määrä on pudonnut selkeästi, vaikka samaan aikaan hätäkeskuksiin kytkettyjen paloilmoittimien määrä on noussut. Tiedot perustuvat pelastuslaitosten toimenpiderekisteristä kerättyihin tietoihin. Sivuilla 2 5 on tarkempi erittely tehtävistä ja onnettomuuksista. Liitteet: kuva pelastuslaitosten tehtävistä kuva tulipaloista taulukko pelastuslaitosten tehtävistä onnettomuustyypeittäin ja pelastuslaitoksittain 2013 Lisätiedot: Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämispalvelut, suunnittelija Johannes Ketola, Pelastusopisto, puh tutkimusjohtaja Esa Kokki, Pelastusopisto, puh

2 sivu 2 Pelastuslaitosten tehtävät vuonna 2013 Tiedot perustuvat pelastuslaitosten toimenpiderekisteristä kerättyihin tietoihin. Luvuissa ovat mukana kaikki pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien tehtävät. Vertailuarvona on käytetty kolmen edellisen vuoden keskiarvoa. Vuonna 2013 pelastuslaitoksilla oli pelastus- tai avunantotehtävää, joista kiireellisiksi oli kirjattu tehtävää. Tehtävien määrä on pienentynyt tehtävällä edellisen kolmen vuoden keskiarvosta. Kiireellisten tehtävien määrä on laskenut vertailuvuosien keskiarvoon verrattuna tehtävällä ja kiireettömien tehtävien määrä on noussut 800 tehtävällä. Pelastustoimen ajoneuvot osallistuivat pelastustehtäviin yhteensä kertaa. Keskimäärin pelastustehtäviin osallistui 1,47 pelastusajoneuvoa / tehtävä. Tehtävistä on selvitty hieman edellistä vuotta pienemmillä resursseilla. Vuoden kiireisimmät päivät olivat myrskypäivät (2720 tehtävää) ja (2340 tehtävää). Kiireellisissä pelastustoimen tehtävissä ensimmäinen yksikkö saavutti kohteen mediaaniajassa 7 minuuttia ja 25 sekuntia hälytyksen saamisesta. Edellisen vuoden 2012 vastaava ensimmäisen yksikön kohteen saavuttamisaikojen mediaani oli 7 minuuttia ja 11 sekuntia. Varsinainen pelastustoiminta alkoi vuonna 2013 mediaaniajassa 11 minuuttia ja 54 sekuntia hälytyksestä. Hätäpuhelun yhdistymisajasta siihen, kun pelastustoiminta alkoi, kului mediaaniakana 14 minuuttia ja 29 sekuntia. Pelastustehtävien aloittamisaikaviiveiden seuraamiseksi Suomi on jaettu kilometri kertaa kilometri - ruutuihin. Ruutuja on yhteensä , joista pelastuslaitoksella oli tehtäviä ruudussa. Ruudut on luokiteltu onnettomuusriskin mukaan ja jokaiselle luokalle on määritelty tavoiteajat pelastustoiminnan aloittamisviiveelle. Valtakunnallisena minimitavoitteena on, että yhteen tarkasteluruutuun osuvista pelastustoimen tehtävistä puolet saavutetaan tässä tavoiteajassa. Ruuduittain tarkasteltuna pelastustoimen ensimmäisen yksikön saavutettavuuden tavoite (puolet tehtävistä saavutetaan tavoiteajassa) ei täyttynyt 245 ruudussa, kun tarkasteltavia ruutuja oli Tavoite aloittaa pelastustoiminta puolessa tehtävissä tavoiteajassa ei täyttynyt 129 ruudussa (tarkasteltavia ruutuja oli 742). Tässä tarkastelussa ei huomioida ensivastetehtäviä, eikä ruutuja joissa on alle 5 tehtävää. Tarkasteluun päätyvät ruudut sijaitsevat käytännössä aina taajamissa. Tulipalot Pelastuslaitosten tietoon tuli tulipaloa vuonna Tulipaloista lähes puolet oli rakennuspaloja (5 700, reilu viidennes maastopaloja (2 900) ja vajaa viidennes liikennevälinepaloja (2 300). Tulipaloista eniten huomiota aiheuttivat Naantalin hovin palo tammikuussa, tulipalo vanhan sokeritehtaan alueella Salossa joulukuussa ja teollisuushallin palo Espoon Lasihytissä. Suurimmat yksittäiset tulipalon omaisuusvahingot arvioitiin aiheutuneen terästehtaan palosta Imatralla toukokuussa. Palokuolleiden määrä vuonna 2013 oli 58. Palokuolleiden määrä on historiallisen pieni, pitkän ajan keskiarvo on ollut noin 100 palokuollutta vuodessa. Palokuolemista 46 oli tapaturmaisia. Aikaisempien vuosien pienin tapaturmaisten palokuolemien määrä on vuosilta 1964 ja 2001, näinä vuosia oli 52 tapaturmaista palokuolemaa. Lähes kaikki palokuolemat tapahtuivat rakennuspaloissa. Kolmannes palokuolemista tapahtui pientalon paloissa ja toinen kolmannes kerrostaloissa. Loput palokuolemista tapahtui rivi- ja muissa rakennuksissa tai rakennusten ulkopuolella. Vakavasti loukkaantuneiden määrä laski hieman kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna ollen 51 henkilöä. Lievästi loukkaantuneiden

3 sivu 3 määrä nousi vuosien keskiarvoon verrattuna 60 henkilöllä, ollen 570 lievästi loukkaantunutta henkilöä. Vuoden 2013 tulipaloista puolet oli ihmisen aiheuttamia. Ihmisen aiheuttamista paloista on arvioitu tahalliseksi kolmannes (2 100 paloa). Koneiden tai laitteiden aiheuttamien palojen määrä on pysynyt aikaisempien vuosien tasolla (3 400 paloa). Viidennes tulipaloista liittyi huolimattomaan avotulen käsittelyyn. Salamien aiheuttamia paloja on ollut vuosina 2010 ja 2011 poikkeuksellisen paljon, vuosittain 580 paloa ja vuonna 2012 poikkeuksellisen vähän, vain 150. Vuonna 2013 salaman aiheuttamia paloja oli 480. Ilotulitteista syttyi 140 tulipaloa. Jo vuodesta 2008 asti jatkunut ilotulitepalojen määrän pieneneminen pysähtyi ja paloja oli selvästi enemmän kuin vuonna Uutena vuotena ilotulitteista syttyi 97 tulipaloa. Rakennuspalot Rakennuspalojen määrä verrattuna vuosien keskiarvoon laski 300 palolla, niitä oli Syttymiskohdastaan levinneitä rakennuspaloja oli ja rakennuspaloja, joissa palo ei levinnyt syttymiskohdastaan (ns. rakennuspalovaaroja), oli kappaletta. Rakennuspaloista puolet oli asuinrakennuspaloja, ja niiden määrä on laskenut kolmen edellisen vuoden keskiarvosta 140:llä. Pientaloissa syttyi ja kerrostaloissa tulipaloa. Lähes kolmanneksessa asuinrakennusten paloista lain edellyttämä palovaroitin puuttui. Palovaroitin toimi 70 prosentissa niistä tapauksista, joissa palovaroitin oli. Omaisuusvahingot rakennuspaloissa arvioitin 126 miljoonaksi euroksi vuonna 2013, mikä on 8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuosina keskimäärin. Asuinrakennuspalojen arvioidut omaisuusvahingot putosivat 4 miljoonalla eurolla, ollen 42 miljoonaa euroa. Yli euron omaisuusvahinkoja arvioitiin aiheutuneen 33 rakennuspalossa. Asuinrakennuspalojen tyypillisin syttymissyy oli ruoanvalmistus (780 tehtävää) ja toiseksi tyypillisin syttymissyy oli sähkölaitteen vika (320 tehtävää). Muiden rakennusten kuin asuinrakennusten paloissa koneet ja laitteet aiheuttavat eniten paloja (410 tehtävää). Ihmisen aiheuttamista rakennuspaloista tahallaan sytytetyiksi arvioitujen palojen osuus on ollut hienoisessa nousussa. Nokipalojen määrässä tuli isompi pudotus pari vuotta sitten ja sen jälkeen niiden määrä on pysynyt 300 tehtävässä. Alkusammutusta yritettiin kolmasosassa rakennuspaloista. Lähes aina tehdyllä alkusammutuksella oli vaikutusta, ja sillä saatiin palo sammutettua tai rajoitettua. Niissä tapauksissa, joissa alkusammutusta olisi tarvittu ja paikalla olisi ollut ihmisiä, syynä alkusammutuksen yrittämättä jättämiseen oli tyypillisesti alkusammutusvälineiden puuttuminen. Maastopalot Maastopalojen määrä vaihtelee voimakkaasti säästä riippuen. Maastopaloja oli vuonna 2012 kostean kesän takia erityisen vähän, vuonna 2013 palattiin pitemmän ajan keskiarvon tuntumaan. Maastopaloja oli 2 900, joista oli varsinaisia metsäpaloja. Maastoa paloi yhteensä 850 hehtaaria, josta metsää 570 hehtaaria. Eniten maastopaloja sattui toukokuussa, 790 paloa.

4 sivu 4 Liikennevälinepalot Liikennevälinepalojen määrä on aikaisempien vuosien tasolla, ne aiheuttivat pelastuslaitoksille tehtävää. Liikennevälinepaloista arvioitiin aiheutuneen 18 miljoonan euron omaisuusvahingot. Arvioidut omaisuusvahingot ovat laskusuunnassa, määrä on 4 miljoonaa euroa pienempi kuin kolmena edellisenä vuotena keskimäärin. Yli puolet liikennevälinepaloista oli henkilöautopaloja. Raskaan liikenteen ja traktoreiden tulipalot lisääntyivät 13 %, niitä oli yhteensä 470 paloa. Muut tulipalot Muiden tulipalojen määrässä tapahtui selvää laskua. Niitä oli yhteensä 2 600, joka on 500 tehtävää vähemmän kuin vertailuvuosien keskiarvo. Muut tulipalot olivat tyypillisesti roskispaloja (820 tehtävää) ja puuaineskasojen paloja (290 tehtävää). Liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuudet aiheuttivat pelastuslaitoksille tehtävää. Liikenneonnettomuuksien aiheuttamien tehtävien määrä kääntyi laskuun pitkään jatkuneen nousun jälkeen, määrä vähentyi 600 tehtävällä verrattuna kolmen edellisen vuoden keskiarvoon. Näissä määrissä on mukana vain ne tehtävät, joissa pelastuslaitos oli mukana, ei kuitenkaan pelkästään ambulanssit. Liikenneonnettomuuksissa kuoli pelastuslaitosten ensitietojen mukaan 270 ja loukkaantui vakavasti henkilöä. Vakavasti loukkaantuneiden määrä laski edellisestä vuodesta, liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä oli edellisten vuosien tasolla. Lievästi loukkaantuneita kirjattiin selvästi enemmän kuin aikaisempina vuosina, heitä oli Pääosa liikenneonnettomuuksista oli tieliikenneonnettomuuksia. Tieliikenneonnettomuuksissa osallisiksi liikennevälineiksi oli kirjattu henkilöauto , kuorma-auto 1 200, moottoripyörä tai mopo ja linja-auto 350 kertaa. Raideliikenneonnettomuuksia oli 140, maastoliikenneonnettomuuksia 150, vesiliikenneonnettomuuksia 110 ja ilmaliikenneonnettomuuksia 30 kappaletta. Muut onnettomuudet Vahingontorjuntatehtävien määrissä on ollut suurta vuosittaista vaihtelua, riippuen myrskyjen aiheuttamista tehtävistä. Vuonna 2013 vahingontorjuntatehtäviä oli , joka on selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta vastaa kolmen edellisen vuoden keskiarvoa. Vuoden kiireisimmät päivät olivat myrskypäivät Seija (yhteensä 2720 tehtävää) ja Eino (yhteensä 2340 tehtävää). Vertailun vuoksi pelastuslaitoksilla oli Tapani-myrskyn aikana vuonna 2011 yhteensä tehtävää. Vahingontorjuntatehtäviä aiheuttivat eniten luonnonilmiöt; tuuli tai myrsky (yhteensä tehtävää, joista marraskuussa ja joulukuussa 3 600) sekä tulva tai sadevesi (810 tehtävää, joista huhtikuussa 350). Ihmisen toiminta aiheutti vahingontorjuntatehtäviä tasaisesti koko vuoden (yhteensä 820 tehtävää). Teknisistä syistä yleisimmät olivat vesijohtoverkoston vika (yhteensä 570 tehtävää) ja ajoneuvon vika tai häiriö (yhteensä 260 tehtävää). Sortumisesta tai sortumavaarasta aiheutuneiden tehtävien määrä laski alle puoleen edellisistä vuosista, näitä tehtäviä kirjattiin 40. Sortumien aiheuttamien tehtävien yleisin syy oli helmi- ja maaliskuun

5 sivu 5 lumikuorma, vaikka näiden tehtävien määrä onkin pudonnut selvästi aikaisemmista vuosista. Avunantotehtävien määrä on kasvanut 570 tehtävällä, vuonna 2013 oli yhteensä avunantotehtävää. Näistä reilusti yli puolet oli ensihoidon avustamistehtäviä (2 700 tehtävää). Öljyvahinkojen ja muiden vaarallisten aineiden onnettomuuksien määrässä oli pientä laskua aikaisempien vuosien keskiarvoon verrattuna, yhteensä niitä oli vuonna tehtävää. Öljyvahingoiksi näistä oli kirjattu tehtävää. Yli puolet öljyvahingoista tapahtui tieliikennevälineestä kaduilla ja maanteillä. Ihmisen pelastamistehtävien, tehtävien, joihin ei liity muuta onnettomuutta, määrä nousi hieman. Näitä tehtäviä oli kappaletta. Erityisesti nousi maastopelastustehtävien (400 tehtävää) ja vesipelastustehtävien (430 tehtävää) määrä. Hissistä pelastamisentehtävien (610 tehtävää) määrässä oli lievää laskua. Eläimen pelastamistehtävien määrä on muutamia vuosia ollut laskussa, mutta 2013 määrä kääntyi taas nousuun. Eläimiä pelastettiin aikaisempia vuosia enemmän vedestä ja maastosta. Lisäksi lisääntyivät niiden eläimen pelastamistehtävien määrä, joissa eläin ei ollut vaarassa. Eläimen pelastamistehtäviä oli vuonna 2013 yhteensä Tarkistus- ja varmistustehtävät Erilaisia tarkistus- ja varmistustehtäviä oli lähes kolmannes kaikista tehtävistä, eli tehtävää. Näistä automaattisen paloilmoittimien aiheuttamia tarkastus- ja varmistustehtäviä oli Automaattisen paloilmoittimen tarkistus- ja varmistustehtävien määrä on laskenut vuosittain, ja huippuvuodesta 2010 niiden aiheuttamien tehtävien määrä on pudonnut tehtävällä. Suurin syy automaattisten paloilmoittimien antamiin hälytyksiin oli ruoan valmistus, niistä aiheutui tehtävää. Palovaroittimen aiheuttamien tarkastuskäyntien määrä oli tehtävää. Näidenkin tehtävien määrä laski selvästi, palovaroittimen tarkastustehtäviä oli viidenneksen vähemmän kuin vuosina keskimäärin. Muiden tarkastus- jo varmistustehtävien määrä oli tehtävää, joka on samalla tasolla kuin kolmena edellisenä vuotena keskimäärin. Muut tarkastus- ja varmistustehtävät olivat useimmin savuhavainnon tarkistuksia. Pelastuslaitosten tehtävistä oli toisen viranomaiseen avustamistehtäviä, näiden määrä on ollut hienoisessa nousussa. Pelastuslaitokset tukevat ensihoitojärjestelmää ensivastetoiminnalla, jossa pelastusyksikkö antaa ensiapua, arvioi potilaan tilaa ja aloittaa ensihoidon silloin kun se ehtii kohteeseen ennen ambulanssia. Näiden tehtävien määrä oli vuonna tehtävää. Määrä laski vuosien keskiarvosta tehtävällä. Neljäsosa kaikista pelastuslaitosten tehtävistä oli ensivastetehtäviä.

6 sivu 6

7 sivu 7