Sisäilmaympäristön kuntotutkimus

Transkriptio

1 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus Oppitie Saarijärvi Hanke: WO / Inspecta Sörnäistenkatu Helsinki Puh Fax asiakaspalvelu@inspecta.com Y-tunnus:

2 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) TIIVISTELMÄ Tutkimuksen kohteena oli vuonna 1972 valmistunut. Kohteen huoneistoala on m 2, kerrosala m 2 ja tilavuus m 3. Kohde on peruskorjattu 2000-luvun alkupuolella, jolloin vesikatto on korotettu ja ikkunarakenteita on uusittu. Seinien ulkoverhoukset on vaihdettu ja huomattava osa alapohjarakenteista on uusittu. Kohteeseen on tehty vuoden 2011 jälkeen useampia sisäilmatutkimuksia, joiden yhteydessä on otettu VOC- ja mikrobinäytteitä materiaaleista. Otetuissa näytteissä on havaittu poikkeamia, jotka viittaavat muovimaton hajoamiseen kosteuden vaikutuksesta sekä myös mikrobivaurioihin. Sittemmin lattiapinnoitteita on uusittu ja tilaajan mukaan maanvastaiseen alapohjarakenteeseen on 1. kerroksessa tehty paikoin kosteussulku ja asennettu uudet pinnat. Kohteeseen on tehty käyttäjäkyselyt Työterveyslaitoksen toimesta vuonna 2011 ja keväällä Viimeisimmän käyttäjäkyselyn perusteella kohteessa ei ole merkittävää sisäilmaongelmaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat riskitekijät sekä arvioida niistä aiheutuvat korjaustarpeet. Kuntotutkimuksen perusteella kohteessa havaitut sisäilmaongelmat johtuvat useista eri tekijöistä. Merkittävimmät tekijät ovat kellarin ja maanvastaisten rakenteiden kosteus- ja mikrobivauriot, rakenteiden heikko ilmatiiveys, paikalliset maanvaraisten lattioiden pinnoitevauriot (VOC) sekä sisäilmassa liikkuvat teolliset mineraalivillakuidut. Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnassa havaittiin myös puutteita ja rakennuksessa ajoittain oleva voimakas alipaineisuus korostaa ongelmia, sillä rakenteiden ja putkitunnelien kautta tulevien ilmavirtauksien mukana kulkeutuu myös epäpuhtauksia sisäilmaan. Tulevat korjaustarpeet kohdistuvat pääasiallisesti maanvastaisiin alapohja- ja ulkoseinärakenteisiin sekä ikkunaliittymiin. Kiireellisiä toimenpiteitä ovat ylä- ja välipohjien sekä putkitunneleiden läpivientien tiivistäminen ja putkitunnelin poistoilmanvaihdon toiminnan varmistaminen, ilmanvaihtojärjestelmän kuitulähteiden poistaminen ja kanavien puhdistaminen sekä ilmanvaihtojärjestelmän säätäminen ja käsityöluokan 183 lattiapinnoitteiden uusiminen.

3 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) Sisällysluettelo: 1 Yleistä Yleistiedot kohteesta Lähtötiedot Tutkimuksen tarkoitus Tutkimukset Suoritetut tutkimukset Tutkimusmenetelmät ja laitteet Tutkimustulokset Käyttäjäkysely / sisäilmastokysely Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot Piha-alue ja ulkopuoli Pintakosteuskartoitus Sisätilat Putkitunnelit Yläpohja Ilmanvaihtojärjestelmä Painesuhteet Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilman lämpötila ja kosteus Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot Alapohjarakenteet ja kellarin perusmuurit Välipohja, RA Ikkunaliittymät ja 2. kerroksen ulkoseinät Rakennekosteusmittaukset rakenneavauskohdista Rakennekosteusmittaukset alapohjarakenteesta Mikrobianalyysin tulokset VOC-analyysit PAH-yhdisteet ja asbesti Kuituanalyysit Yhteenveto ja Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset LIITTEET Liite 1, Pohjapiirustukset Liite 2, Mikrobianalyysi, MIK5127/16 Liite 3, VOC-analyysi, Liite 4, PAH-analyysi, PAH1516/16 Liite 5, ASB-analyysi, ASB10169/16 Liite 6, Kuituanalyysi, KUI644

4 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) 1 YLEISTÄ 1.1 Yleistiedot kohteesta Kohde Tilaaja / yhteyshenkilö Tutkimuksen tekijät: Rakenneavaukset: Saarijärven kaupunki / Vesa Ronkainen Inspecta Oy Asko Karvonen, Jukka Räisänen, Antti Saarinen Myyntimiehenkuja OULU puh asko.karvonen@inspecta.com Finsira Oy Tarkastusajankohta: Lähtötiedot Tutkimuksen kohteena on. Kiinteistö on valmistunut vuonna 1972 ja käsittää tiloja kahdessa kerroksessa. Lisäksi on osittainen kellarikerros. Rakennusta on laajennettu vuonna Rakennuksen kantava runko on betonipilari-palkkirunko. Ulkoseinät ovat muurattuja ja julkisivut on rapattu sekä osin paneloitu. Vesikatto on monimuotoinen ja katemateriaalina on maalattu konesaumapelti. Alapohjat ovat maanvaraiset. Ikkunat ovat pääosin uusittuja puualumiini-ikkunoita. Kohteeseen on tehty laajamittainen peruskorjaus 2000-luvun alkupuolella, jolloin pääosa ikkunoista on uusittu ja vesikatteen korotuksen/ uudelleen rakentamisen lisäksi ulkoseinien ulkoverhous ja lämmöneristeet on uusittu. Maanvaraisista lattioista huomattava osa on ainakin osaksi purettu ja rakennettu uusiksi mukaan lukien liikuntasali. Samassa yhteydessä sisätiloissa on tehty tilamuutoksia. Lähtötietoina kohteesta oli käytettävissä aineistoa, mm: - Kohteen pohjapiirustukset. - Kohteeseen aikaisemmin tehtyjä tutkimusraportteja: o Kuntoarvio vuonna 2012 (Kiratek Oy, nyk. Inspecta Oy). o o o Useampia sisäilmatutkimuksia, joiden yhteydessä on otettu VOC- ja mikrobinäytteitä materiaaleista. Otetuissa näytteissä on havaittu poikkeamia, jotka viittaavat muovimaton hajoamiseen kosteuden vaikutuksesta sekä myös mikrobivaurioihin. Sittemmin lattiapinnoitteita on uusittu ja tilaajan mukaan maanvastaiseen alapohjarakenteeseen on 1. kerroksessa tehty paikoin kosteussulku ja asennettu uudet pinnat. Ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa on selvittänyt Kainuun LVI-suunnittelu Oy. Ilmamääriä on mitannut Primair Oy ja todennut niissä suurta epätasapainoa. Edellä mainitut selvitykset on tehty vuoden 2015 loppupuolella. VTT-Rakennus- ja Yhdyskuntatekniikan tutkimusselostuksia 2000-luvun alusta. - Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely. - n tiloista seuraavissa on tilaajalta saadun tiedon mukaan esiintynyt oireita: o o o o o o 155; ihon kuivuminen, kutina, silmien kirvely. 236; kasvojen kuumotus ja pistely, huulten turpoaminen, lämpöilyn tunnetta. Luokassa hajuhaittoja, kuin navetassa. Lisäksi bensankatkua ulkopuolelta 239; oireita viikonlopun jälkeen, silmien kirvely. 254; viikon lopun ja lomien jälkeen silmäoireita, ihon kutinaa ja limaa kurkussa. 255; viikon lopun/ lomien jälkeen silmäoireita, nenä tukkeutuu, pää tuntuu raskaalta. 267; väsymys, päänsärky, jatkuva yskä. Silmäoireita ja ääni menee. Oireet alkaneet tänä syksynä.

5 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) 1.3 Tutkimuksen tarkoitus Sisäilmaympäristön kuntotutkimuksen tarkoituksena on saada selville mahdollinen sisäilmaongelmien aiheuttaja sekä riittävät tiedot rakenteiden kunnosta ja niihin sisältyvistä riskeistä korjaus- ja hankesuunnittelun lähtötiedoiksi. Tutkimukset tehtiin Inspectan laatiman ja tilaajan hyväksymän tutkimussuunnitelman mukaisesti. 2 TUTKIMUKSET 2.1 Suoritetut tutkimukset Esiselvityskäynti Inspectan Asko Karvosen toimesta, jonka yhteydessä pidettiin aloituspalaveri tilaajan kanssa. Kohteessa suoritettiin aistinvarainen yleistarkastus sekä pintakosteuskartoitus. Tehtyjen havaintojen perusteella laadittiin tutkimussuunnitelma Kohteessa tehtiin varsinaiset tutkimukset Inspectan Asko Karvosen ja Jukka Räisäsen toimesta. Tilaaja oli teettänyt / rakenneavauksia teki Finsira Oy, Inspectan tutkimussuunnitelmassa esitettyihin kohtiin Laskeuma-alustoilta käytiin hakemassa Inspecta Antti Saarisen toimesta kuitunäytteet geeliteipillä. 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalustoa: Pintakosteudenosoitin: Gann Hydromette Uni 2, mittapää B52 Puun kosteusmittari: Gann Hydromette Uni 2, mittapää M18 Rakennekosteusmittari: Vaisala HMI-41 näyttölaite ja anturit HMP-42 ja HMP-44 Dräger merkkisavuampullit Hiilidioksidiloggeri + Tinytag-datakeräin Paine-ero-loggeriyksikkö Porodual-lähetin + Tinytag-datakeräin T/RH dataloggeri, Testo Rakenneavauksia tehtiin yhteensä 15 kappaletta alapohja ja ulkoseinärakenteisiin sekä ikkunaliittymiin. Avaukset tehtiin piikkaamalla aukkoja rakenteisiin sekä osin porareikien avulla. Avauksista tarkastettiin rakenteiden nykykunto aistinvaraisesti, mitattiin rakennekosteuksia sekä otettiin materiaalinäytteitä mikrobitarkastelua varten. Avaus- ja näytteenottokohdat on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustukseen. Luokkiin 106, 106 ja 183 tehtiin viilto- ja porareikämittauksia alapohjarakenteen kosteusjakauman selvittämiseksi. Porareiät porattiin, putkitettiin ja puhdistettiin sekä tulpattiin ja annettiin tasaantua 3 vuorokautta, jonka jälkeen mitattiin kosteudet. Kosteusmittaustulokset ovat taulukossa 3 ja mittauspisteet on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustukseen. Tutkimuksen yhteydessä otettiin mikrobinäytteitä materiaaleista Asumisterveysoppaassa esitetyin menetelmin ja suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Mikrobianalyysit tehtiin KiraLab:n laboratoriossa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset laboratoriotutkimuksista on esitetty raportin liitteessä 2. Lattiapäällysteistä otettiin materiaalinäytteitä VOC-analyysiä varten kohdilta, joissa havaittiin kohonnutta pintakosteutta. VOC-näytteet tutkittiin Työterveyslaitoksella Helsingissä. Ilmanvaihtojärjestelmän aiheuttamaa mahdollista mineraalivillakuituongelmaa selvitettiin kuitunäytteiden avulla (yhteensä 5 kappaletta). Näytteet otettiin tasopinnoilta 14 vuorokauden pölylaskeumasta. Kuitunäytteet analysoitiin KiraLabissa Oulussa. Ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa on selvittänyt Kainuun LVI-suunnittelu Oy ja ilmamääriä on mitannut Primair Oy, joiden tuloksia tutkimuksessa on hyödynnetty. Tämän tutkimuksen yhteydessä tehtiin paine-ero- ja hiilidioksidimittauksia. Rakenneavauskohdista selvitettiin myös mahdolliset asbesti- ja/ tai PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit tarvittavin materiaalinäyttein.

6 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Käyttäjäkysely / sisäilmastokysely Lukiossa on henkilökunnalle tehty sisäilmakyselyt Työterveyslaitoksen toimesta vuonna 2011 ja keväällä 2015 (lausunto AR ). Vuonna 2015 vastausprosentti oli 76 %. Kyselyn tuloksena on esitetty tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ( haittoja joka viikko ) ja heidän ilmoittamansa työhön liittyvät oireet ( työhön liittyviä oireita joka viikko viimeisen kolmen kuukauden aikana ) sekä vertailu vuonna 2011 tehtyyn kyselyyn. Kuva 1. Tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat. TTL, 2015 kysely.

7 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) Kuva 2. Tilojen käyttäjien ilmoittamat työhön liittyvät oireet. TTL, 2015 kysely. TTL:n lausunnon mukaan käyttäjien kokemaa ympäristöhaittaa ja heidän ilmoittamaansa työhön liittyvää oireilua ei ryhmäkoko huomioiden voida pitää selvästi tavanomaisesta poikkeavana eikä kohteessa voi todeta olevan merkittävää sisäilmaongelmaa. Koettuina ympäristöhaittoina raportoitiin ainoastaan melua. Oireina korostuivat nenän ärsytysoireet. Jonkin verran vertailuaineistoa enemmän raportoitiin silmien ja kurkun ärsytysoireita. Verrattuna vuoden 2011 kyselyyn koetut työympäristöhaitat ja työhön liittyvät oireet olivat vähentyneet. 3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot Piha-alue ja ulkopuoli Rakennuksen vierustalla on pääasiallisesti asfalttia. Lisäksi on nurmimaata. Sadevesien poisto on toteutettu pääasiassa maanpinnan kallistuksilla sadevesikaivoihin tai pois tontilta. Syöksytorvien alla on kattosadevesikaivoja.

8 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) Kuva 3. Rakennuksen vierustalla asfaltti. Kuva 4. Rakennuksen julkisivua. Kuva 5. Rakennuksen vierustalla nurmimaata Kuva 6. Sokkelia vasten patolevytys Pintakosteuskartoitus Sisätilat Tarkastuksen yhteydessä tehtiin pistokoeluotoinen pintakosteuskartoitus koko kiinteistöön. Pintakosteuskartoituksessa tehdyt havainnot on esitetty liitteenä 1 olevassa pohjapiirustuksessa. Ohessa tilat, joissa pintakosteuden vertailuarvot olivat koholla: o Kellarikerroksen tiloissa 002b, 017 lattian pintakosteuden vertailuarvo koholla, lisäksi pintakosteuden vertailuarvo oli koholla tilan 003 kohdalla maanvastaisen ulkoseinän alaosalla. o 1. kerroksessa pintakosteuden vertailuarvot olivat koholla tiloissa 105 ja 163 pienellä alueella. Pintamateriaalissa oli tilassa 105 VOC-tyyppistä hajua. Kellarikerroksen tiloissa oli havaittavissa mikrobeihin viittaavaa hajua. Kellarikerroksen lattiassa on talotekniikkaan liittyviä tarkastusluukkuja, joiden kohdilla haju oli voimakas. 1. kerroksen tuulikaapissa 103 ja varastossa 101 oli havaittavissa mikrobeihin viittaavaa hajua. 1. kerroksen käytävällä oli ikkunaliittymän kohdalla havaittavissa mikrobeihin viittaavaa hajua. Merkkisavulla havainnoitua liittymän kohdalta oli ilmavirtaus sisäilman suuntaan. Ikkunapalkin ja tiilimuurauksen rajapinnassa oli halkeama. Luokkatilan 106 viemärikotelon kohdalla oli mikrobeihin viittaavaa hajua. 2. kerroksen tilassa 257a oli voimakas mineraalivillaan viittaava haju. Mineraalivillan hajua oli lisäksi ilmanvaihtokonehuoneessa. Tilassa on pinnoittamattomia mineraalivillalevyjä. Sähkökaapissa (käytävä 151) oli mikrobeihin viittaavaa hajua. Aulatila 163 pelastusluukusta virtaa ilmaa sisätilan suuntaan (ilmayhteys kellarikerrokseen).

9 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) Kuva 7. Kellarikerroksen lattiassa pumppukaivo. Kuva 8. Sähkökaapin kohdalla mikrobeihin viittaavaa hajua. Kuva 9. Mikrobeihin viittaavaa hajua. Kuva 10. Ikkunaliittymä ei ole tiivis. Kuva 11. Ikkunapalkin ja tiilimuurauksen välissä halkeama. Kuva 12. Mikrobeihin viittaavaa hajua. Kotelorakenteessa viemäriputki.

10 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO Kuva 13. Hätäpoistumistie. Luukku ei ole tiivis (24) Kuva 14. Reunalta pinnoittamaton akustolevy (mineraalivillaa). Kuva 15. VOC-tyyppistä hajua vinyylilaatan alla Putkitunnelit Putkitunnelit ovat alipaineistetut. Kuitenkin tuulikaapissa 103 putkitunnelin käyntiluukku kohdalta oli ilmavirtaus sisäilman suuntaan. Putkitunnelissa oli mikrobeihin viittaavaa hajua. Pintakosteuden tunnistimella putkitunnelin lattian kosteus oli kuivaa betonia vastaava. Ruokasalin 112 kohdalta ilmavirtaus oli putkikanaalin suuntaan. Putkitunnelissa luukun kohdalla korvausilmaventtiili ja poistoilmakanava on tunnelin rakennuksen pääsisäänkäynnin puoleisessa päädyssä. Putkikanaalista havainnoituna putkitunnelin seinissä on valun aikaista muottipuuta paikoillaan. Putkikanaalista on joitakin läpivientejä luokkatilojen sekä liikuntasalin suuntaan. Putkissa on paikoin asbestipahvieristeitä. Luokan 148 kohdalta oli putkitunnelista lähtevän läpiviennin kohdalla ilmavirtaus luokkatilan suuntaan.

11 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) Kuva 16. Putkitunnelin käyntiluukku. Tila 103. Kuva 17. Putkitunnelia tilan 103 kohdalta kuvattuna. Kuva 18. Putkitunneli tilan 112 kohdalta. Seinävalussa muottipuuta. Kuva 19. Tiivistämättömiä läpivientejä. Kuva 20. Putket putkitunnelista liikuntasalin suuntaan. Kuva 21. Tiivistämätön läpivienti tilan 148 kohdalla Yläpohja Yläpohjatiloissa ei havaittu poikkeavia hajuja tai vaurioita. Räystäiden kautta tapahtuva tuuletus on vähäistä, eikä katolla ole alipainetuulettimia. Paikon yläpohjatilassa oli ylimääräistä tavaraa ja rakennusjätettä. 3.3 Ilmanvaihtojärjestelmä Kohteessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto, joka on toteutettu usealla IV-koneella. Kohteeseen on tehnyt Primair Oy ilmamäärämittauksia vuonna 2015 (raportti pvm ). Mittaukset on kohdennettu tiloihin, joissa kohteen käyttäjät ovat raportoineet huonosta sisäilmasta.

12 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) Primair Oy:n tekemien mittauksien ja havaintojen perusteella järjestelmässä on villapintaisia äänenvaimentimia. Ilmamäärät on syytä säätää, sillä ilmamäärissä on vajetta suunniteltuun. Koska venttiileitä ei ole lukittu edellisen mittauksen jälkeen, voi mittauksien luotettavuus kärsiä. Rakennuksen alipaineisuutta on yritetty korjata mm. Tk/PK 8 koneen ilmamääriä muuttamalla. Seurauksena on kuitenkin ollut poistoilmamäärien romahtaminen Painesuhteet Tämän tutkimuksen yhteydessä mitattiin hetkellistä sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa eri puolilta rakennusta ja eri kerroksista (taulukko 1). Lisäksi suoritettiin noin 2 viikon seurantamittaus kahdesta eri tilasta, joiden tulokset on esitetty kuvaajissa (kuvat 23 ja 24). Paine-erot kuvaavat ilman liikkumista rakennuksessa ja rakenteiden läpi suhteessa ulkoilman paineeseen. Jos paine-ero tilojen ja ulkoilman tai kerrosten välillä on suuri, ilma pyrkii kulkeutumaan alipaineisempaa tilaa kohti pienistäkin raoista ja epätiiveyskohdista. Liian suuri alipaine kasvattaa ilmavuotojen määrää ja riskiä sisäilman laadun huononemiselle, jos rakenteiden läpi pääsee epäpuhdasta tuloilmaa sisätiloihin. Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D2 mukaan alipaine ei saa olla yli 30 Pa. Asumisterveysopas suosittelee rakennuksiin, joissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, 0-2 Pa paine-eroa ulkoilmaan nähden. Tehtyjen mittauksien perusteella sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero on joidenkin tilojen osalta selvästi tavoitetasoa korkeampi. Seurantajaksolla koneiden täyden käynnin aikana noin klo. 06:00 18:00 paine-ero on lähellä tavoitearvoa, mutta tämän jälkeen tilojen alipaineisuus korostuu. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tuuliolosuhteet, ovien aukominen ja tuulettaminen vaikuttavat paine-eroon. Tila Paine-erot (Pa) sisätilat suhteessa ulkoilmaan Varasto Käsityö EO/YA TN/AA PRSH TK OT Käytävä OT Musiikki TK Ruokasali TK PRSH OT OT PRSH OT Käytävä Opettajienhuone Taulukko 1. Hetkellisten paine-eromittauksien yhteenveto.

13 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) Kuva 22. Tilan 105 paine-ero seurantajaksolla. Negatiivinen arvo tilan ollessa alipaineinen ulkoilmaan nähden. Kuva 23. Tilan 255 paine-ero seurantajaksolla. Negatiivinen arvo tilan ollessa alipaineinen ulkoilmaan nähden Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Asumisterveysasetuksen (2015) mukaan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on mg/m3 (1 150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Suomen rakennusmääräyskokoelman osan D2, 2012 mukainen enimmäismäärä on 1200 ppm (tyydyttävä taso). Kohonnut hiilioksidipitoisuus on osoitus ilmanvaihdon riittämättömyydestä.

14 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) Kohteessa mitattiin Tinytag-loggereilla sisäilman hiilidioksidipitoisuutta kahden tilan osalta noin kahden viikon ajan. Tila 255 valikoitiin oirekuvauksien perusteella. Tilan 105 osalta ei oltu raportoitu oireista. Mittaustuloksista tehtiin seuraavat havainnot. Kuvaaja on esitetty kuvissa 25 ja 26. Tehtyjen mittauksien perusteella tilassa 105 hiilidioksidipitoisuus oli noin 850 ppm. Tilassa 255 hiilioksidipitoisuus on oppitunnin aikana enimmillään noin 1250 ppm, mitä voidaan pitää korkeana. Kuva 24. Tila 105. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus seurantajaksolla. Kuva 25. Tila 255. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus seurantajaksolla.

15 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) 3.4 Sisäilman lämpötila ja kosteus Sisäilman kosteutta ja lämpötilaa seurattiin noin kahden viikon ajan oleskeluvyöhykkeeltä. Asumisterveysasetus (2015) antaa sisäilman lämpötilalle seuraavat toimenpiderajat: asunnoissa lämmityskaudella C ja lämmityskauden ulkopuolella C. Kouluissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa, palvelutaloissa ja vastaavissa tiloissa alin lämpötila saa olla +20 C, sekä vanhainkodeissa ja palvelutaloissa ylin lämpötila lämmityskauden ulkopuolella +30 C. Sisäilman kosteus vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Talviaikana sopivana sisäilman kosteutena voidaan pitää %. Mittauksen perusteella tilassa 105 lämpötila on C välillä. Sisäilma on opetuksen aikaan noin 30 % RH. Kuva 26. Tila 105. Sisäilman lämpötila ja kosteus seurantajaksolla. 3.5 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa Alapohjarakenteet ja kellarin perusmuurit Kellarin alapohja- ja ulkoseinäliittymät, väliseinäliittymä (RA1, RA016) Kuva 27. RA1, kellaritila 003. Liittymän periaateleikkaus. Avauskohdalla muurauksen alla täyttösoraa.

16 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) Havainnot: Alapohjat ovat maanvaraisia rakenteita, ns. kaksoislaattaa tai uudempaa alapuolelta lämmöneristettyä laattaa. Kellarin seinissä on pääosin sisäpinnassa kuorimuuraus, jonka jälkeen on lämmöneriste (mineraalivilla), kosteussively ja perusmuurirakenne. RA1 tehtiin varastoon 003 piikkaamalla aukko alapohjaan ja tiilimuuratun ulkoseinän alaosaan. Rakenne on esitetty kuvassa 28 olevassa rakenneleikkauksessa. Avauskohdalla lattia/seinäliittymä ei ollut tiivis. Pintakosteusmittarilla tarkasteltuna perusmuuri oli märkä (Gann lukema 150). Lattiapinnan alapuolelta lähtevä kahitiilimuuraus oli alaosasta märkä, samoin alapuolinen soratäyttö. Avauskohdalla oli mikrobeihin viittaavaa hajua. Avauksesta otettiin materiaalinäyte ulkoseinän mineraalivillaeristeestä (M1). Mikrobianalyysin perusteella materiaalissa on vahva viite vauriosta. Pintalaatasta mitattiin kosteus näytepalamenetelmällä: RH 71 %, T 16,0 C, ABS 9,7 g/m 3. RA016 tehtiin tilan 016 väliseinään/alapohjaan. Avauskohdalla oli havaittavissa muotipuuta. Rakenneliittymä ei ole tiivis. Alapohjan soratäytöstä mitattiin kosteusolosuhteet: RH 100 %, T 19,5 C, ABS 16,7 g/m 3. Pintalaatasta mitattiin kosteus näytepalamenetelmällä: RH 89 %, T 19,4 C, ABS 14,8 g/m 3. Kuva 28. RA1. Kellarikerroksen tila 003. Kuva 29. RA016. Kellarikerroksen tila 016 Muottipuuta. 1. kerroksen alapohja- ja ulkoseinäliittymät (RA2, RA3, RA4, RA5, RA8, RA9) Kuva 30. RA2 ja RA3. 1. kerroksen tila 110. Liittymän periaateleikkaus. RA2 ja RA3 tehtiin alapohjan/ulkoseinän liittymään tilaan 110. Avauskohdan rakenne on esitetty kuvassa 31 olevassa rakenneleikkauksessa. Alapohjarakenteen avauskohdalla oli mikrobeihin viittaava haju, jonka lähteen bitumihuopakermi ja alapohjan täyttösora.

17 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) Alapohjarakenteen pintalaatan ja ulkoseinän liittymä ei ole tiivis. Sisämuurauksen ja perustusrakenteen rajapinnasta oli ilmavirtaus ulkoseinän eristetilasta sisätilan suuntaan. Avauskohdasta otettiin materiaalinäyte pohjalaatan pinnassa olevasta bitumihuopakermistä (M2) ja ulkoseinän alaosan (kermin alapuolelta) mineraalivillaeristeestä (M3). Mikrobianalyysin perusteella bitumihuopakermissä on viite vauriosta ja mineraalivillaeristeessä on heikko viite vauriosta. Alapohjan soratäytöstä mitattiin kosteusolosuhteet: RH 88 %, T 5,3 C, ABS 6,1 g/m 3 RA4 ja RA5 tehtiin alapohjan/ulkoseinän liittymään tilaan 142. Rakenne eroaa RA2 kohdasta alapohjan rakennevahvuuden suhteen. Pintalaatta on 150 mm ja pohjabetoni 150 mm. Avauskohdalla oli mikrobiperäinen haju. RA5 avauskohdasta otettiin materiaalinäyte ulkoseinän alaosan (kermin alapuolelta) mineraalivillasta (M4). Mikrobianalyysin perusteella materiaalissa on heikko viite vauriosta. Alapohjan soratäytöstä mitattiin kosteusolosuhteet: RH 92 %, T 5,1 C, ABS 6,3 g/m 3. RA8 tehtiin ulkoseinään ja RA9 alapohjaan tilaan 183. Avauksesta otettiin materiaalinäyte ulkoseinän mineraalivillaeristeestä (M6). Mikrobianalyysin perusteella materiaalissa on viite vauriosta. Alapohjan soratäytöstä mitattiin kosteusolosuhteet: RH 97 %, T 12,4 C, ABS 10,5 g/m 3. Pintalaatasta mitattiin kosteus näytepalamenetelmällä: RH 54 %, T 21,7 C, ABS 10,3 g/m 3. Kuva 31. RA2. Alapohjaliittymä ei ole tiivis. Kuva 32. RA3. Ulkoseinän mineraalivillaeristeestä materiaalinäyte M3. Kuva 33. RA4. Paksut rakennekerrokset. Kuva 34.RA9. Pohjalaatan pinnassa pikieriste. 1. kerroksen alapohja ja alapohja- ja väliseinäliittymä (RA7) RA7 tehtiin alapohjan/väliseinän liittymään tilaan 153. Alapohjarakenne on seuraava: Betoni 150 mm, muovi ja täyttösora. Täyttösora oli silmämääräisesti arvioituna kuivaa. Väliseinäliittymä on tiivis. Alapohjan soratäytöstä mitattiin kosteusolosuhteet: RH 56 %, T 17,3 C, ABS 8,2 g/m 3.

18 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) Kuva 35. RA7. Täyttösora kuivaa Välipohja, RA10 Kuva 36. RA7. Liittymä tiivis. Kellarikerroksen ja 1. kerroksen välipohjarakenne selvitettiin porareiän kautta tilan 172 kohdalta. Rakenne on seuraava: Betoni 110 mm, stryrox 170 mm, betoni (läpi ei porattu) Ikkunaliittymät ja 2. kerroksen ulkoseinät Ulkoseinärakenteita tutkittiin luokkatilojen kohdilta rakenteisiin piikkaamalla tehtyjen aukkojen kautta (RA11 ja RA12). Ikkunaliittymiä tutkittiin ikkunapenkkejä irrottamalla sekä liittymien tiiveyttä merkkisavua apuna käyttäen. Ulkoseinät RA11 tehtiin tilan 216 ja RA12 tilan 236a ulkoseinään piikkaamalla aukko. Avauskohdilla rakenne vastaa 1. kerroksen ulkoseinän rakenneavauksia. Avauskohdilla ei ollut havaittavissa poikkeavia hajua. Avauskohdalta RA11 otettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M7) ja avauskohdalta RA12 materiaalinäyte mineraalivillasta (M8). Mikrobianalyysin perusteella materiaalissa M7 oli heikko viite mikrobivauriosta. Materiaalinäytteessä M8 ei ollut viitettä vauriosta. Ikkunaliittymät Ikkunaliittymät eivät ole tiiviit sisätiloihin nähden. Monin paikoin oli havaittavissa selkeitä ilmavuotojen aiheuttamia tummentumia. Vanhojen ikkunoiden maalipinnat ovat kuluneet ja paikoin oli havaittavissa alkavaa lahoa. Alkuperäisiä ikkunapenkkejä irrotettiin 1. kerroksen tilasta 153 ja 2. kerroksen tiloista 254 ja 255. Avauskohdista tehtiin seuraavat havainnot: o o o RA6, tila 153. Ikkunakarmin ja ulkoseinän liittymästä oli voimakasta ilmavuotoa sisätilaan. Ikkunan aluspuussa oli kosteuden aiheuttamia jälkiä. Edellä mainitun puun kosteus oli 12 P-% vastaten ulkokuivan puun kosteutta. Puusta otettiin materiaalinäyte (M5). Mikrobianalyysin perusteella materiaalissa on viite vauriosta. RA13, tila 254. Ikkunapenkin poistamisen jälkeen tilassa oli havaittavissa mikrobeihin viittaavaa hajua. Ikkunakarmin ja ulkoseinän liittymästä oli voimakasta ilmavuotoa sisätilaan. Ikkunan aluspuussa oli runsaasti kosteuden aiheuttamia jälkiä. Edellä mainitun puun kosteus oli 9 p-% vastaten sisäkuivan puun kosteutta. Puusta otettiin materiaalinäyte (M9). Mikrobianalyysin perusteella materiaalissa on heikko viite vauriosta. RA14, tila 255. Ikkunakarmin ja ulkoseinän liittymästä oli voimakasta ilmavuotoa sisätilaan. Ikkunan aluspuussa oli runsaasti kosteuden aiheuttamia jälkiä. Edellä mainitun puun kosteus oli 8 p-% vastaten sisäkuivan puun kosteutta. Puusta otettiin materiaalinäyte (M10). Mikrobianalyysin perusteella materiaalissa on viite vauriosta.

19 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) Kuva 37. RA6. Ikkunapenkki poistettu osittain. Kuva 38. RA6. Kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuva 39. RA13. Ikkunapenkki poistettu osittain. Kuva 40. RA13. Kosteuden aiheuttamia jälkiä. 3.6 Rakennekosteusmittaukset rakenneavauskohdista Avaus/ mittauspiste RA1 Mittauspiste/materiaali RH [ %] T [ C ] ABS [g/m 3 ] Betoni, näytepala, syvyys mm, alapohja, 71,0 16,0 9,7 us vierus, 003 RA016 Täyttösora, alapohja, vs vierus, ,5 16,7 Betoni, näytepala, syvyys mm, alapohja, 89,0 19,4 14,8 vs vierus 016 RA2 Täyttösora, alapohja, us vierus, ,0 5,3 6,1 RA4 Täyttösora, alapohja, us vierus, ,0 5,1 6,3 RA5 Täyttösora, alapohja, us vierus, ,0 11,2 7,8 RA7 Täyttösora, alapohja, vs vierus, ,0 17,3 8,2 RA9 Täyttösora, alapohja, vs vierus, ,0 12,4 10,5 Betoni, näytepala, syvyys mm, alapohja, us vierusta, 183 Taulukko 2. Kosteusmittauksien yhteenveto rakenneavauskohdista. 3.7 Rakennekosteusmittaukset alapohjarakenteesta MP VM/ PR Tila Materiaali Syvyys (mm) 54,0 21,7 10,3 RH [ %] T [ C ] ABS [g/m 3 ] MP1 VM1 105 Viiltomittaus - 70,0 18,0 10,7 PR2 105 Betoni 25 62,5 17,6 9,3 PR3 105 Betoni 60 74,0 17,4 11,0

20 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) PR4 105 Täyttökerros - 75,0 16,8 10,7 MP2 PR5 106 Betoni 25 58,0 19,4 9,7 PR6 106 Betoni 60 53,3 19,3 8,8 PR7 106 Täyttökerros - 60,0 16,9 8,6 MP3 VM8 183, keskilattia Viiltomittaus - 72,4 20,7 13,0 Taulukko 3. Kosteusmittauksien yhteenveto. Porareiät porattiin tiistaina , puhdistettiin ja tulpattiin ja annettiin tasaantua perjantaihin asti. 3.8 Mikrobianalyysin tulokset Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA1 Mineraalivilla MV-ulkoseinä Kellarikerros, 003 (VAR) Vahva viite vauriosta M2 RA2 Bitumihuopakermi Alapohja 1. kerros, 110 (OT3) Viite vauriosta M3 RA3 Mineraalivilla Ulkoseinän alaosa 1. kerros, 110 (OT3) Heikko viite vauriosta M4 RA5 Mineraalivilla Ulkoseinän alaosa 1. kerros, 142 (bänditila) Heikko viite vauriosta M5 RA6 Puu Ikkunaliittymä 1. kerros, 153 (OT3) Viite vauriosta M6 RA8 Mineraalivilla Ulkoseinä 1. kerros, 183 (käsityö /AA) Viite vauriosta M7 RA1 1 Mineraalivilla Ulkoseinä 2. kerros, 216 (radioja TV huone) Heikko viite vauriosta M8 RA1 2 Mineraalivilla Ulkoseinä 2. kerros, 236a (ympä-ristö ja luonnontieto/ kuvaamataito Ei viitettä vauriosta M9 RA1 3 Puu Ikkunaliittymä 2. kerros, 254 (OT3) Heikko viite vauriosta M10 RA1 4 Puu Ikkunaliittymä 2. kerros, 255 (OT3) Viite vauriosta Taulukko 4. Mikrobianalyysin MIK5130/16 yhteenveto. Analyysitulos kokonaisuudessaan on raportin liitteenä VOC-analyysit Kolmen eri tilan lattiamateriaaleista tutkittiin VOC-pitoisuudet: luokka 105 ja 106 sekä käsityöluokka 183. Tulosten yhteenveto on esitetty taulukossa 4 ja tarkemmat analyysitulokset liitteessä 3. Näytteet emittoivat 2-Etyyli-1-heksanolia. Näytteen 3 tulos voidaan lukea poikkeavaksi. Näytteiden 1 ja 2 tulos voi myös viitata liiman hajoamiseen, vaikka määrä olikin pienempi. Tila/ näyte Yhdiste Tulos (µg/m 3 g) Luokka 105, näyte 1 2-etyyli-1-heksanoli 17 TVOC 110 Luokka 106, näyte 2 2-etyyli-1-heksanoli 13 TVOC 90 Luokka 183, näyte 3 2-etyyli-1-heksanoli 85 TVOC 110 Taulukko 5. VOC-tulokset. Analyysilausunto kokonaisuudessaan on raportin liitteenä 3.

21 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) 3.10 PAH-yhdisteet ja asbesti Sisäilmaston kuntotutkimuksen yhteydessä keskityttiin rakenneavauksien kohdilla havaittuihin asbestia tai PAH-yhdisteitä mahdollisesti sisältäviin materiaaleihin. Kohteeseen ei tehty koko rakennuksen käsittävää asbesti- ja haitta-ainekartoitusta. PAH-yhdisteet: Kuntotutkimuksen yhteydessä otettiin PAH-yhdisteitä sisältäväksi epäiltävästä materiaalista näytteet, jotka toimitettiin analysoitaviksi Ahma Ympäristö Oy:nb laboratorioon. Täydellinen analyysilausunto on liitteenä 4. Tutkittujen näytteiden PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet ovat seuraavat: Näyte: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 1. Vedeneristyspiki, alapohja, kellarikerros, 016 < 2,0 2. Bitumihuopakermi, alapohja, 1. kerros, 110 (OT3) 35 Taulukko 6. PAH-analyysin PAH1516/2016 yhteenveto. Analyysitulos kokonaisuudessaan on raportin liitteenä 4. Näytteiden PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus alittaa vaaralliselle jätteelle annetun rajaarvon (200 ), joten kyseinen materiaali ei ole PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä. Asbesti: Kuntotutkimuksen yhteydessä otettiin asbestia sisältäväksi epäiltävästä materiaalista näyte, joka toimitettiin analysoitavaksi KiraLab:n laboratorioon Ouluun. Tutkitun näytteen tulos on seuraava: Näytenro: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka Tulos Asbestilaatu 1. Bitumihuopakermi, alapohja, 1. kerros, 110 (OT3) (VM) Sisältää asbestia antofylliitti. Taulukko 7. Asbestianalyysi ASB10169/2016 yhteenveto. Analyysitulos kokonaisuudessaan on raportin liitteenä 5. Näyte sisältää asbestia, joten kyseiseen materiaaliin/ rakenteeseen kohdistuvat toimenpiteet tulee tehdä asbestityönä. Kuntotutkimuksen yhteydessä tehdyt muut havainnot perustuvat kokemusperäiseen tietoon sekä kirjallisuuteen. Asbestia sisältäviä materiaaleja bitumihuopakermin lisäksi ovat: Musta pikiliima lattioissa. Yksittäisissä tiloissa on asbestia sisältäviä Finnflex-vinyylilattialaattoja (250 x 250 mm), kiinnitetty asbestia sisältävällä mustalla pikiliimalla. Putkitunnelissa asbestipahvieristeisiä putkia Kuituanalyysit Tutkimuskohteesta otettiin kuusi (6) BM-Dustfilter pölynkeräysteippinäytettä eri tilojen tasopinnoilta. Teippinäytteet tutkittiin valomikroskoopilla käyttämällä 100 x suurennosta. Näytteistä laskettiin yli 20 mikrometrin pituiset teolliset mineraalikuidut koko teipin (14 cm 2 ) pintaalalta. Tulos ilmoitetaan mineraalikuituja kpl/cm². Näytteiden sisältämän muun pölymateriaalin määrää on arvioitu asteikolla niukka, kohtalainen, runsas tai erittäin runsas. Tulos on esitetty taulukossa 8. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (asunnon ja muun oleskelutilan terveydellistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015) mukaan kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneen pölyn teollisten mineraalikuitujen pitoisuudet 0,2 kpl/cm² tai enemmän edellyttävät toimenpiteisiin ryhtymistä. Kaikkien viiden (5) näytteen osalta mineraalikuitujen raja-arvo ylittyy. Näyte Tila Paikka Mineraalivillakuituja (kpl/cm 2 ) Muun pölymateriaalin määrä 1 Opetustila 167 kaapin päältä 0,6 niukasti hienoa pölyä kohtalaisesti orgaanisia kuituja 2 Opetustila 159 kaapin päältä 0,4 niukasti hienoa pölyä kohtalaisesti orgaanisia kuituja

22 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) 3 Opetustila 267 kaapin päältä 0,4 niukasti hienoa pölyä niukasti orgaanisia kuituja 4 Opetustila 239 kaapin päältä 0,4 niukasti hienoa pölyä kohtalaisesti orgaanisia kuituja 5 Opettajien huone 208 kaapin päältä 1,2 niukasti hienoa pölyä kohtalaisesti orgaanisia kuituja 6 Opetustila 108 kaapin päältä 0,5 niukasti hienoa pölyä niukasti orgaanisia kuituja Taulukko 8. Kuituanalyysin KUI642/16 yhteenveto. Analyysitulos kokonaisuudessaan on raportin liitteenä 6. 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kohteeseen tehdyn tutkimuksen perusteella rakennuksessa on useita puutteita ja riskitekijöitä, jotka voivat heikentää sisäilman laatua. Ilmanvaihtojärjestelmä Tutkimuksessa havaittiin sisäilman laatua heikentävästi vaikuttavia puutteita: Kuitunäytteiden perusteella sisäilmassa on teollisia mineraalivillakuituja. Mahdollisina lähteinä ovat ilmanvaihtojärjestelmä sekä rakenteiden epätiiveyskohdat, jolloin ilmavirtauksien mukana voi kuituja päästä sisäilmaan. Sisätilat ovat selvästi alipaineiset mahdollistaen epäpuhtauksien kulkeutumisen rakenteiden epätiiveyskohdista sisäilmaan. Lämpötilan osalta laajempia johtopäätöksiä ei voida tehdä mittausdatan vähäisyydestä johtuen. Kohteen ikkunaliittymien kautta tapahtuu kuitenkin ilmavuotoa, jolloin erityisesti ikkunan vierustalla kylmien säiden aikaan voi esiintyä vedon tunnetta ja sisälämpötila voi laskea alle toimenpiderajan. Kohteen ilmamäärissä on vajetta suunniteltuun, mikä oli nähtävissä myös kohonneena hiilidioksidipitoisuutena tilan 255 seurantamittauksessa. Kellarin alapohjarakenne ja perusmuuri Rakenteissa on vedeneristeenä alkuperäinen pikisively, jonka tavoitteellinen käyttöikä on ylittynyt eikä näin ollen toimi luotettavana vedeneristeenä. Pienellä osaa rakennusta myös kellarikerroksen pintalaatta oli märkä. Rakenneavauksista tehtyjen havaintojen perusteella maaperästä kohdistuu kosteusrasitusta rakenteille. Kellarin seinät muodostuvat betonimuurista, jonka sisä- tai ulkopinnassa on vedeneristesively. Lämmöneristeenä seinissä on mineraalivillaeriste ja kuorimuuraus. Rakenne on kosteusteknisesti riskialtis/ vaurioherkkä, mikä näkyi otetuissa materiaalinäytteissä vahvoina viitteinä mikrobivaurioista. Sisäpuolen kuorimuuraus on pääosin ehyt, mutta huokoiset eristeet mahdollistavat seinän sisäisten ilmanvirtausten liikkumisen laajalti, joten hajut ja epäpuhtaudet voivat liikkua pitkiäkin matkoja ilmavirtausten mukana ja tulla sisätiloihin paikasta, jossa rakenne ei ole tiivis ja sisätila on alipaineinen. Mikäli tulevassa peruskorjauksessa kellarin tiloja suunnitellaan jatkuvaan käyttöön siten, että sisäilmariskit saadaan minimoitua, tulee seinissä olevat vauriot sekä kosteusrasitus huomioida korjauksia suunniteltaessa. Alapohjan ja maanvaraisen ulkoseinän sekä väliseinän liittymät eivät ole tiiviit alapohjan täyttökerrokseen, jolloin hajut ja muut epäpuhtaudet pääsevät ilmavirtauksien mukana sisätiloihin. 1. kerroksen alapohjarakenne Alapohjarakenteen pintalaatan ja ulkoseinän liittymä ei ole tiivis, jolloin on syntynyt ilmayhteys pohjalaatan päälle asennettuun eristetilaan. Pohjalaatan päällä olevassa bitumihuopakermissä on otetun materiaalinäytteen ja aistinvaraisten havaintojen perusteella mikrobivaurioita. Tehdyissä tutkimuksissa lattian rajoissa ei kuitenkaan havaittu poikkeavia hajuja ja liittymiä oli tiivistetty elastisella massalla. On kuitenkin todennäköistä, ettei liittymä ole kaikilta osin kuitenkaan tiivis, jolloin ilmavirtauksien mukana homeiden ja mikrobien hajut, kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet (hajut) ja osittain myös mikrobien itiöt voivat kuitenkin päästä sisäilmaan.

23 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) Alapohjarakenteessa on putkikanaaleita ja niistä lähteviä putkiroiloja, joissa ilmavirtaukset ja epäpuhtaudet liikkuvat pitkiäkin matkoja aiheuttaen sisäilmahaittoja, sillä ilmavirtaukset pääsevät paikoin sisätiloihin alipaineistuksesta huolimatta. Alapohjarakenteessa ei havaittu kohonneita kosteuksia, emittoituu siitäkin huolimatta käsityöluokan 183 Hovi-vinyylilattialaatasta VOC-päästöjä. Vaurion rajaaminen tietylle alueelle ei ole mahdollista ja vaurioitumismekanismia ei yksiselitteisesti sanoa, koska alapohjarakenteita on uusittu laajasti. On mahdollista, että alapohjarakenteen kosteus on ollut tasolla, joka on mahdollistanut kemiallisen reaktion käynnistymisen. Ulkoseinät, ikkunat Rakennuksen ulkoseinät on uusittu 2000-luvun peruskorjauksen yhteydessä sisäkuoreen asti. Nyt otettujen näytteiden perusteella ulkoseinärakenteissa on kuitenkin viitteitä vaurioista, jotka jakautuvat eri puolille rakennusta. Tiilimuuraus läpäisee runsaasti vettä, minkä vuoksi osa julkisivupinnalle joutuneesta vedestä tunkeutuu myös tiiliverhouksen takana olevaan eristetilaan tai sen alaosan lähettyvillä oleviin muihin rakenteisiin. Rasitusolosuhteet, lähinnä viistosateen määrä, vaikuttavat merkittävästi vaurioitumiseen, lisäksi tulee huomioida, että rakennuskokonaisuuden eri puolilla vauriot ovat saattaneet olla hyvin erilaisia ennen tehtyä peruskorjausta ja rakenteeseen on jäänyt mikrobivaurioituneita materiaaleja. Rakennuksen kaikkia ikkunoita ei ole uusittu ja liittymät eivät muutonkaan ole tiiviit sisätiloihin nähden. Otettujen materiaalinäytteiden perusteella ikkunoiden tukirakenteissa on viitteitä mikrobivauriosta, joista aiheutuu sisäilmahaittaa. Ulkoseinien osalta tulevissa korjauksissa on syytä kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden liittymäkohtien tiiveyteen. Väli- ja yläpohjat Välipohjat ovat massiivibetonirakenteita, joihin ei kohdistu sen suurempaa korjaustarvetta. Yläpohjassa ei havaittu vaurioita, mutta rakenteen läpivientien tiiveys tulee varmistaa. Sisäpinnat, muut huomiot Korjauksissa tulee huomioida, että pääosa tilojen pinnoitteista sisältää asbestia (vinyylilaatta tai musta liima). Tulevassa peruskorjauksessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota myös vanhojen hormien tiiveyteen sekä LVIS-teknisten läpivientien tiiveyteen. 5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kohteen sisäilman laatua voidaan saada paremmaksi seuraavilla ns. kiireellisiksi luokiteltavilla toimenpiteillä: Ulkoseinien osalta kaikki luokkatilojen ikkunaliittymät tulee tiivistyskorjata ja vanhat ikkunat vaihtaa huomioiden tukirakenteiden vauriot. Ylä- ja välipohjien sekä putkitunneleiden läpivientien tiivistys sekä alipaineistuksen toiminnan tarkistaminen. Ilmanvaihtojärjestelmän kuitulähteiden poistaminen ja kanavien puhdistaminen. Ilmanvaihtojärjestelmän säätäminen. Käsityöluokan 183 lattiapinnoitteiden uusiminen. Samassa yhteydessä tulee arvioida myös muiden tilojen osalta lattiapinnoitteen uusimistarve. Mikäli kohteen käyttäjillä alkaa esiintyä enenemässä määrin oireiluja ennen seuraavaa peruskorjausta, on syytä harkita laajempia korjauksia ja niiden vaihtoehtoja tilanteen parantamiseksi. Korjaamisen perusperiaate sellainen, että rakenteille kohdistuvaa ulkopuolista kosteusrasitusta tulee vähentää (esim. salaojitus, sadevesijärjestelmä, perusmuurin kosteuseristys). Vauriot tulee korjata ja rakenteet tiivistää siten, ettei rakenteista tule epäpuhtauksia sisäilmaan. Uudet ja korjattavat rakenteet tulee toteuttaa energiatehokkaaksi ja rakennusfysikaalisesti toimiviksi. Purkuvaiheen jälkeen rakenteiden puhtaus tulee varmistaa lisätutkimuksin ja/tai tarkastuksin. Valittaessa korjaustoimenpiteet, tulevat kysymykseen ainakin seuraavat toimenpiteet sisäilmaongelmien ja jäävien riskien minimoimiseksi: Kellaritilat Kellaritilojen osalta tuleva käyttötarkoitus määrittää tulevat korjaustarpeet. Kyseeseen voi tulla rakenteiden uusiminen kokonaisuudessaan, mikäli tilat ovat jatkuvassa käytössä. Maanvarais-

24 Sisäilmaympäristön kuntotutkimus WO (24) ten seinien/kellarin seinien pintarakenteet tulee suunnitella siten, että seinäeristeissä paikoin olevista kosteus- ja mikrobivaurioista ei pääse aiheutumaan sisäilmahaittaa myöskään tulevaisuudessa. Varmistetaan, ettei ilmavirtauksia pääse kulkeutumaan ylempiin kerroksiin. Alapohjarakenne Alapohjan ja ulkoseinän liittymien tiiveyden varmistaminen esimerkiksi vedeneristysjärjestelmän tuotteilla. Ulkoseinärakenne Ulkoseinärakenteiden tiiveys tulee varmistaa ikkunoiden uusimisen ja ikkunaliittymien tiivistämisen jälkeen. Ilmanvaihto Ilmanvaihtojärjestelmän toiminta tarkastetaan ja tehdään tarvittavat säädöt. Ilmanvaihto tulee olla lähellä tasapainotilaa. Muuta korjauksissa huomioitavaa Korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti. Suunnittelijalla ja valvojalla tulee olla kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta sekä rakenteiden tiivistyskorjauksesta. Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja mikrobipurkutöille asetettujen purkumääräysten noudattamisesta. Tiivistyskorjaustyön laatu ja onnistuminen tulee varmistaa merkkikaasun tai savun avulla. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta loppusiivouksesta. Kohteessa on käytetty asbestipitoisia materiaaleja, mikä tulee huomioida tulevissa korjauksissa. Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 2013). Oulussa Asko Karvonen Asiantuntija, rakennusten ja rakenteiden tarkastukset a-vaativuusluokan kosteustekninen kuntotutkija, FISE-pätevyys

25

26

27

28 1 (4) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK5130/16 Inspecta KiraLab, Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen Sivulantie Saarijärvi Kohde: Saarijärven koulukeskus,, Oppitie 4, Saarijärvi. Työmääräin WO Näytteenottaja: Asko Karvonen, Inspecta Näytteenottopäivä: Näytteet vastaanotettu: Analysointi aloitettu: Analyysit Materiaalinäyte analysoidaan akkreditoidusti Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten mukaista laimennosviljelymenetelmää vasten validoidulla sisäisellä menetelmällä, jossa materiaalia siirretään suoraan kasvualustalle. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli (DG18)- agar, bakteerit: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar] pidetään +25 C:ssa 7-14 vrk ajan, ja mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia yksiköitä maljalla. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla. - ei kasvua + niukka kasvu, alle 20 pmy/malja ++ kohtalainen kasvu, pmy/malja +++ runsas kasvu, pmy/malja ++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja Näytteet Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA1 Mineraalivilla MV-ulkoseinä Kellarikerros, 003 (VAR) Vahva viite vauriosta M2 RA2 Bitumihuopakermi M3 RA3 Mineraalivilla Ulkoseinän alaosa M4 RA5 Mineraalivilla Ulkoseinän alaosa Alapohja 1. kerros, 110 (OT3) Viite vauriosta 1. kerros, 110 (OT3) Heikko viite vauriosta 1. kerros, 142 (bänditila) Heikko viite vauriosta M5 RA6 Puu Ikkunaliittymä 1. kerros, 153 (OT3) Viite vauriosta M6 RA8 Mineraalivilla Ulkoseinä 1. kerros, 183 (käsityö /AA) M7 RA11 Mineraalivilla Ulkoseinä 2. kerros, 216 (radio- ja TV huone) M8 RA12 Mineraalivilla Ulkoseinä 2. kerros, 236a (ympäristö ja luonnontieto/ kuvaamataito Viite vauriosta Heikko viite vauriosta Ei viitettä vauriosta Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

29 2 (4) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK5130/16 Inspecta KiraLab, Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M9 RA13 Puu Ikkunaliittymä 2. kerros, 254 (OT3) Heikko viite vauriosta M10 RA14 Puu Ikkunaliittymä 2. kerros, 255 (OT3) Viite vauriosta Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar M1 Yhteensä +++ Acremonium* ++ A. versicolor* ++ M2 Yhteensä ++ A. ustus + Penicillium ++ M3 Yhteensä + Penicillium + Scopulariopsis* 4 + steriilit sienet + M4 Yhteensä + Penicillium + M5 Yhteensä + Aureobasidium + Chaetomium* 1 + Penicillium + hiivat + M6 Yhteensä ++ Penicillium ++ Scopulariopsis* 5 + M7 Yhteensä + Chaetomium* 1 + Penicillium + Scopulariopsis* 1 + M8 Yhteensä + Penicillium + Scopulariopsis* 1 + M9 Yhteensä + Acremonium* 1 + A. ustus + Chaetomium* 1 + Cladosporium + Penicillium + steriilit sienet + Sieni-itiöt pmy DG18-agar Yhteensä ++ A. versicolor* ++ Cladosporium + Penicillium + Yhteensä ++ A. ustus + A. versicolor* 4 + Penicillium ++ Yhteensä + A. versicolor* 1 + Eurotium* 1 + Scopulariopsis* 5 + Yhteensä + Penicillium + Yhteensä +++ A. fumigatus* 1 + Aspergillus + Cladosporium +++ Penicillium + hiivat + Yhteensä ++ Penicillium ++ Scopulariopsis* 3 + Yhteensä + A. versicolor* 1 + Chaetomium* 1 + Penicillium + Scopulariopsis* 3 + Yhteensä + Cladosporium + Penicillium + Scopulariopsis* 1 + Yhteensä ++ A. ustus + Cladosporium + Eurotium* 1 + Paecilomyces* 1 + Penicillium + steriilit sienet + Bakteerit pmy THG-agar Yhteensä ++ aktinobakteerit* 16 + muut bakteerit ++ Yhteensä +++ aktinobakteerit* ++ muut bakteerit ++ Yhteensä + Yhteensä + aktinobakteerit* 3 + muut bakteerit + Yhteensä + aktinobakteerit* 1 + muut bakteerit + Yhteensä ++ aktinobakteerit* 15 + muut bakteerit + Yhteensä + aktinobakteerit* 3 + muut bakteerit + Yhteensä + Yhteensä + aktinobakteerit* 1 + muut bakteerit + määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

30 3 (4) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK5130/16 Inspecta KiraLab, Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar M10 Yhteensä + A. fumigatus* 1 + A. niger + Cladosporium + Penicillium + Phoma* 2 + Paecilomyces* 1 + steriilit sienet + Sieni-itiöt pmy DG18-agar Yhteensä ++ Aspergillus + Cladosporium ++ Eurotium* 1 + Penicillium + steriilit sienet + muut sienet + Bakteerit pmy THG-agar Yhteensä + määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin Inspecta KiraLab Paula Kurola Laboratoriopäällikkö, FT Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

31 4 (4) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK5130/16 Inspecta KiraLab, LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi 1. TULOSTEN TULKINTA Rakennusmateriaalin mikrobianalyysin tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, jos näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen näytteessä on normaalia. Suoraviljelymenetelmän runsas sieni-itiöpitoisuus (+++/++++) vastaa Asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) tulkintaohjeen sieni-itiöpitoisuutta pmy/g. Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta. Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion listaus, 2008). Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobeja Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Merkitys avoin Tavanomaisia mikrobeja Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium, Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit (Streptomyces) A. restricti, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma, Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia, Mucor, Rhizopus, punaiset hiivat Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium, hiivat, steriilit sienet, muut sienet 2. KIRJALLISUUS Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty