Opetus- ja kulttuuriministeriön NUPO-tiedote
|
|
- Niko Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SISÄLTÖ Ministeriössä mietittyä Kuullaan nuoria / 33 OKM Liikkuva koulu -toiminta valtakunnalliseksi jaossa 7 miljoonaa / 34 Kuntien tehtävien purku: vähemmän byrokratiaa, enemmän aikaa opettamiseen / 35 Ehdotuksia maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen / 35 Kulttuurin ja liikunnan kärkihankkeet käynnistyivät lasten kuulemisella / 37 THL Tupakoivat pojat usein myös nuuskaavat / 37 Suomalaisnuorten päihteiden käyttö on vähentynyt / 38 STM Rahapeliyhtiöt yhdistyvät haittojen ehkäisy helpottuu / 39 TOIMITUS Anna Tiitinen anna.tiitinen@alli.fi p TOIMITUSKUNTA Opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja viestintäyksiköt MINISTERIÖSSÄ MIETITTYÄ Kuullaan nuoria Miltä näyttää nuorten arki valtionhallinnon uudistusten jälkeen? Monet hallitusohjelman kirjaukset ja kärkihankkeet koskettavat nuoria. Me Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnassa toivomme, että nuoria koskevat valtionhallinnon muutokset tehdään avoimesti, kuullen sekä nuorten parissa toimivia asiantuntijoita että nuoria palvelujen käyttäjinä. Myös ei-aktiivisten nuorten ääni on tärkeää saada esille, ja teemme töitä nuorten äänen esiintuomiseksi. Mutta miten nuorten kuuleminen todellisuudessa otetaan huomioon hallitusohjelmaan kirjattujen isojen muutosten yhteydessä? Nuoret käyttävät monia sellaisia palveluja, joihin muutokset ovat kohdistumassa, joten nuorten äänen pitäisi kuulua jo valmisteluvaiheessa esimerkiksi lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointina. Nuorten palveluja kehitetään Lapsi- ja perhepolitiikan muutosohjelman yhteydessä, pääpainon ollessa lasten ja lapsiperheiden palveluissa. Ohjelmaan on kirjattu lasten ja nuorten kuuleminen. Tiedämme, että nuoria autetaan parhaiten matalan kynnyksen palveluilla, jotka linkittyvät nuorten arkeen. Ohjaamo-malli on tästä hyvä esimerkki. Hyvät kokemukset palveluista leviävät puheina nuorten keskuuteen. Toimivat mallit nuorten tukemiseksi vähäisellä byrokratialla onkin saatava laajasti käyttöön. Nuorisotyöttömyys on iso haaste. Kärkihankkeista nuorisotakuulle on asetettu ulkoisesti suuret tavoitteet. Tavoitteiden asettelun yhteydessä on kuitenkin unohdettu rahoitus ja kärkihankkeen tulokset uhkaavat jäädä vaisuiksi. Nuorisotyöttömyys lisää kuntien kustannuksia ja pitkällä tähtäimellä kustannusten kasvua on vaikea edes arvioida. Etsivä nuorisotyö on täydentänyt nuorisotakuuta, mutta nyt myös etsivän nuorisotyön rahoitusta pienennetään. Onko näiden päätösten yhteydessä kuultu nuoria? Monet nuoret ovat kertoneet, että nuorisotakuusta on saatavilla vähän tietoa ja se on vaikeasti löydettävissä. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta julkaisee vuosittain Nuorisobarometrin yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa. Vuoden 2015 arjenhallintaa käsittelevä Nuorisobarometri osoittaa, että nuorten käytettävissä olevalla rahalla on suuri merkitys niin ystävyssuhteisiin, harrastamiseen kuin yksinäisyyteenkin. Nuorisobarometrin mukaan 35 % nuorista kokee itsensä yksinäiseksi ainakin joskus. Yksinäisyys on yhdistettävissä tulotasoon, sillä pienempituloisissa perheissä jopa 48 % nuorista kokee itsensä yksinäiseksi. Vastaavasti 17 % jättää 33
2 Nuoria autetaan parhaiten matalan kynnyksen palveluilla, jotka linkittyvät nuorten arkeen. tapaamatta ystäviään rahanpuutteen vuoksi ja 35 % on jättänyt aloittamatta harrastuksen. Panostamalla ennaltaehkäisevään työhön, kunnalliseen ja etsivään nuorisotyöhön, nuorisojärjestöjen tarjoamiin palveluihin sekä nuorisotakuuseen voidaan näihin lukuihin vaikuttaa myönteisesti. Nyt kun monien nuorille suunnattujen ennaltaehkäisevien palvelujen rahoituksesta leikataan, nuorten tulevaisuus vaikuttaa epävarmalta. Nuorisobarometria varten tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, että nuorten tyytyväisyys elämään ja tulevaisuuteen on hyvällä tasolla. Pidetään tästä kiinni ja ajatellaan nuoria päätöksenteossa. Panostamalla nuorisopolitiikkaan ja nuorten palveluihin tehdään ennakoivaa työtä, joka näkyy hyvinvoivina nuorina ja aikuisina. Nuorten kuuleminen kannattaa, joten tehdään se oikea-aikaisesti ja laajasti. Herttaliisa Tuure Kirjoittaja toimii Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä. OKM Liikkuva koulu -toiminta valtakunnalliseksi jaossa 7 miljoonaa Kunnat ja yksityiset koulutuksen järjestäjät voivat hakea avustusta Liikkuva koulu -toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Haettavissa on 7 miljoonaa euroa lukuvuodelle Liikkuva koulu -ohjelma laajennetaan valtakunnalliseksi. Ohjelma on osa hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeita. Liikkuva koulu -toiminnan laajentamisen tavoitteena on saada jokainen peruskouluikäinen lapsi ja nuori liikkumaan tunnin päivässä. Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Jokainen koulu voi toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan. Tärkeää koulujen toiminnassa ja ohjelman toteutuksessa on oppilaiden osallisuus, oppiminen sekä liikkeen lisääminen ja istumisen vähentäminen. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan Liikkuva koulu on mahdollisuus puuttua lasten ja nuorten liikkumattomuuteen ja kannustaa lapsia liikunnalliseen elämäntapaan. Liikkuvan koulun tavoitteena on tuoda vähintään tunti liikettä jokaisen lapsen koulupäivään. Liikunta tukee erinomaisesti myös oppimista. Kannustan kaikkia kouluja lähtemään mukaan. Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että on ensiarvoisen tärkeää ottaa oppilaat mukaan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Osallisuus onkin yksi Liikkuva koulu -toiminnan menestyksen kulmakivistä, johon kannattaa jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Avustusta voivat hakea sekä jatkorahoitusta hakevat että uudet, Liikkuva koulu -toimintaa aloittavat kunnat ja yksityiset koulutuksen järjestäjät. Hakemukset toimitetaan aluehallintoviranomaisille 7.4. mennessä. Liikkuvan koulun keskeisiä rahoitettavia toimenpiteitä ovat hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen, opettajien osaamisen kehittäminen, toiminnallisten opetusmenetelmien laajempi käyttöönotto, rakennetun ja luonnon ympäristön hyödyntäminen ja kehittäminen, välitunti- ja koulumatkaliikunnan lisääminen, koulumatkaliikunnan olosuhteiden parantaminen, liikunnallisen harrastustoiminnan järjestäminen koulujen aamu- ja iltapäivissä sekä laaja-alainen eri sidosryhmien yhteistyö. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi pidempiä liikuntavälitunteja, oppimista muualla kuin pulpeteissa, biologiaa liikunnallisella luontoretkellä tai vaikkapa paikallisten urheiluseurojen kanssa yhteistyössä toteutettuja liikuntakerhoja koulujen iltapäivissä. Toteutus on vapaa, tavoite on yhteinen - lapset liikkeelle, Grahn-Laasonen sanoo. Kärkihankkeen toimenpidettä Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva koulu -hanketta valtakunnalliseksi toteutetaan vuosina Toimenpiteisiin on varattu näille vuosille yhteensä 21 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 alussa Liikkuva koulu -ohjelmassa oli mukana yli puolet Suomen peruskouluista ja yli oppilasta (60 %). Hakuohjeet: Liikunta Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. 34
3 Lisätietoa: erityisavustaja Matias Marttinen, puh Kuntien tehtävien purku: vähemmän byrokratiaa, enemmän aikaa opettamiseen Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaa vapauttaa opettajien aikaa enemmän opettamiseen ja purkaa vuosien varrella kasautuneita suunnitteluvelvoitteita ja paperityötä. Helmikuussa julkistetussa hallituksen kuntien tehtävien keventämisohjelmassa uudistetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolakia ja poistetaan päällekkäisiä suunnitteluvelvoitteita. Lisäksi opetusta koskevaa tiedonkeruuta yhdistetään, mikä vähentää hallinnollista työtä oppilaitoksissa. Oppilaitosten ja opettajien tehtäväksi on vuosien varrella kasattu paljon hallinnollisia, osin myös päällekkäisiä tehtäviä ja suunnitelmien laatimista. Kaikki tämä paperityö on pois ajasta oppilaiden kanssa. Siksi pidän tärkeänä, että päällekkäisyyttä ja byrokratiaa puretaan ja vapautetaan enemmän aikaa opettamiseen. Tätä ovat toivoneet niin opettajat kuin koulutuksen järjestäjätkin, Grahn-Laasonen sanoo. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että tavoitteista, kuten koulukiusaamisen ja syrjäytymisen torjumisesta, tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta, ei tingitä pisaraakaan. Nämä tavoitteet ovat entistäkin vahvemmin sisällä syksyllä voimaan tulevissa uusissa opetussuunnitelmissa. Kun opettajilla on aikaa oppilaille, myös näissä tavoitteissa päästään parempiin tuloksiin. Jatkossa kunnilla ja koulutuksen järjestäjille on suurempi toimintavapaus päättää, miten he paikallisesti suunnittelevat toimintaansa. Tämä on linjassa sen vahvuuden kanssa, että Suomessa opettajilla on laaja pedagoginen vapaus omassa työssään. Kuntien tehtävien purkaminen miljardilla eurolla sisältyy hallituksen talouden tasapainottamisen ohjelmaan. Sama tavoite oli myös edellisellä hallituksella, mutta silloin työ ei edennyt. Julkisen sektorin ammattien kelpoisuusvaatimuksia väljennetään ja työnjakoa uudistetaan. Kelpoisuuksien keventäminen ei koske opettajia ja lastentarhanopettajia. Se on Grahn-Laasosen mukaan ehdoton kynnyskysymys, josta ei voida tinkiä. Suomalaisen koulutusjärjestelmän iso vahvuus on Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelujen järjestäminen turvataan jatkossakin. korkeasti koulutetuissa opettajissamme. Poiketen monista Euroopan maista meillä esimerkiksi luokanopettajat ovat maisteritason koulutuksen saaneita pedagogeja ja kehittäjiä omassa työssään. Tästä vahvuudesta on pidettävä kiinni. Toinen suomalainen erikoisuus on opettajiemme laaja pedagoginen vapaus. Näistä molemmista vahvuuksista meidän pitää huolehtia, jotta olemme jatkossakin korkean osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Opettajille on luvassa uusia joustavia polkuja oman osaamisensa vahvistamiseen. Hallitus on käynnistänyt opettajan perus- ja täydennyskoulutuksen uudistuksen. Lisäksi mahdollisuuksia lisäopintoihin yliopistossa tarjotaan kaksoiskelpoisuuden saamiseksi luokan- ja aineenopettajaksi tai pätevöitymiseksi uusiin opetettaviin aineisiin. Kuntien tehtävien keventämisohjelmaan liittyy myös kirjaus kuntien laajemmasta toimintavapaudesta sivistys-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluissa. Se ei kyllä muuta nykytilaa, sillä nykylaitkin ovat väljiä puitelakeja, jotka antavat jo nyt runsaasti toimintavapautta palvelujen järjestämiseen. Liikunta-, nuorisoja kulttuuripalvelujen järjestäminen turvataan jatkossakin. Tulevaisuuden kunnille nämä palvelut ovat yhä tärkeämpiä elinvoimatekijöitä, joihin kannattaa panostaa. Hallituksen ohjelmassa ei ole uusia suoria leikkauksia kulttuuriin. Se on tärkeä valinta, Grahn-Laasonen sanoo. Lisätietoa: erityisavustaja Matias Marttinen, puh Ehdotuksia maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ohjausryhmä on kartoittanut turvapaikanhakija- ja maahanmuuttotilanteesta aiheutuvia välittömästi käynnistettäviä toimenpiteitä koulutuksessa, kulttuurissa, liikunnassa ja nuorisotyössä. Ehdotukset on luovutettu opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Koulutus ja kielen oppiminen ovat tärkeimpiä 35
4 keinoja vahvistaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä uudessa kotimaassa. Tarvitaan nykyistä joustavampia ja yksilöllisempiä polkuja. Onnistunut kotouttaminen vaatii useita nopeita uudistuksia nykyjärjestelmiimme, ja meidän on edettävä asiantuntijoiden ehdotusten pohjalta heti, toteaa Grahn-Laasonen. Aikuisten perusopetus uudistetaan paremmin maahanmuuttajien tarpeita vastaavaksi. Aikuisten perusopetukseen tulisi kuulua myös tutustumisjaksoja työelämään. Nuorten oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien osalta selvitetään pikaisesti, onko perusopetuksen järjestäjillä valmiuksia järjestää syksystä 2016 lukien tarvittava määrä perusopetusta tai valmistavaa opetusta. Kriisejä kokeneiden ja traumaattisia tapahtumia kohdanneiden lasten ja nuorten tunnistamiseen ja ohjaukseen tarvitaan opetus- ja opiskeluterveydenhuollon henkilökunnan lisäkoulutusta. Selvityksessä ehdotetaan, että Opetushallitus laatii tukimateriaaleja opiskelijahuoltoon ja oppilaitosten turvallisuuteen liittyvistä seikoista. Maahanmuuttajien reitit koulutukseen ja työelämään ovat pitkiä, sisältävät päällekkäisyyksiä ja joskus myös epätarkoituksenmukaisia opintoja. Kotoutumiskoulutukseen pääsyä voi joutua odottamaan. Noin vuoden mittaisen kotoutumiskoulutuksen ja seuraavien koulutusvaiheiden väliin jää usein viiveitä. Oleskeluluvan saaneiden koulutuspolkuja halutaan nopeuttaa madaltamalla kotoutumiskoulutuksen ja sitä seuraavien koulutusten raja-aitoja. Suomen ja ruotsin kielen taitoa pitäisi voida kehittää nykyistä paremmin koulutuksen aikana. Korkeakouluopintoja tai ammatillisia opintoja suorittaneet ohjataan mahdollisimman nopeasti heille sopivaan täydentävään koulutukseen. Vastuukorkeakoulutoiminnan pilotit on jo käynnistetty Metropolia ammattikorkeakoulussa ja Jyväskylän yliopistossa. Pilottien tavoitteena on löytää valtakunnallinen malli, joka olisi sovellettavissa muihin korkeakouluihin. Kotoutumiskoulutuksen kaikille yhteisinä sisältöinä tulee olla kieliopinnot, suomalainen yhteiskunta ja työelämä sekä kouluttautumismahdollisuudet. Tämän jälkeen opinnot eriytyisivät kohderyhmittäin. Tavoitteena on mahdollisimman nopea integroituminen tavallisiin opetusryhmiin. Ohjausryhmä esittää, että maahanmuuttajille suunnattua ammatillisen peruskoulutuksen valmentavaa koulutusta ja tutkintotavoitteista koulutusta lisätään. Joustavaksi tavaksi suorittaa ammatillinen tutkinto, tutkinnon osia tai vahvistaa työelämävalmiuksia luodaan Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta oppilaitoksen ja korkeakoulun toiminnassa on syytä lisätä. uusi koulutussopimusmalli. Kevään 2016 aikana käynnistetään pilottihankkeita, joissa koulutussopimusmallia kehitetään soveltumaan erityisesti maahanmuuttajien tarpeisiin. Lasten osallistumista varhaiskasvatukseen edistetään suomen tai ruotsin kielen taidon vahvistumiseksi. Myös äitien mahdollisuutta osallistua kielikoulutukseen edistetään järjestämällä kielikoulutusta niin, että samalla kun äidit osallistuvat kielikoulutukseen, lapsille järjestetään varhaiskasvatusta. Maahanmuuttajataustaisten opettajien rekrytointia halutaan lisätä Ohjausryhmä pohti myös kulttuuristen ristiriitojen ehkäisemistä. Oppilas- ja opiskelijakunnilla on tässä merkittävä rooli. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta oppilaitoksen ja korkeakoulun toiminnassa on syytä lisätä. Kasvattajien ja opettajien peruskoulutuksessa on vahvistettava monikulttuurisuusopintoja. Monikulttuurisuustyötä tukevan oppimateriaalin saatavuus varmistetaan. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi - kipupisteet ja kehittämisehdotukset: Lisätietoa: ohjausryhmän puheenjohtaja, johtaja Kirsi Kangaspunta (OKM), puh Suomeen tuli vuonna 2015 yhteensä turvapaikanhakijaa. Heistä alaikäisiä oli 8 500, joista yksin maahan tulleita oli Suurimmat Suomeen saapuneet hakijaryhmät ovat tulleet Irakista, Somaliasta, Albaniasta, Afganistanista ja Syyriasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti pikakartoituksen turvapaikanhakijoiden koulutus- ja työkokemusprofiilista syksyllä Maahanmuuttajien koulutukseen on opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa budjetoitu vuodelle 2016 noin 100 miljoonaa euroa. Näistä 75,6 miljoonaa kohdistuu perusopetukseen valmistavaan opetukseen. 36
5 Kulttuurin ja liikunnan kärkihankkeet käynnistyivät lasten kuulemisella Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt peruskouluihin valtakunnallisen kyselyn, jossa kysytään luokkalaisten lasten kiinnostusta taiteen ja kulttuurin aloihin sekä liikuntalajeihin. Kysely sisältyy hallitusohjelman kulttuurin ja liikunnan kärkihankkeisiin, joilla parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja lisätään tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään. Yli puolelle miljoonalle koululaiselle suunnattu kysely on merkittävä valtakunnallinen kartoitus oppilaiden harrastamisesta, ja se luo edellytykset harrastusmahdollisuuksien kehityksen seuraamiselle eri puolilla maata. Kyselyn tulokset julkaistaan maaliskuussa. Kärkihankkeiden toimenpiteillä monipuolistetaan lasten taiteen, kulttuurin ja liikunnan harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä yhteistyössä koulujen kanssa. Ministeriö suuntaa kärkihankeavustuksia kyselyn tulosten perusteella. Verkkokyselyssä oppilailta kysytään, mitkä harrastukset kiinnostaisivat heitä koulussa järjestettyinä sekä heidän kokemuksiaan ja mielipiteitään harrastamisesta. Kyselyn tulokset välitetään taide- ja kulttuuritoimijoille sekä taiteen perusopetuksen järjestäjille, jotka voivat hakea ministeriöltä keväällä kärkihankeavustusta harrastetuntien järjestämiseen kouluissa. Tunti lisää liikuntaa -kärkihankkeen avustukset tullaan ensisijaisesti maksamaan kuntien välityksellä. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on kolmen vuoden aikana käytettävissä lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihankkeeseen 7,7 miljoonaa euroa ja Tunti lisää liikuntaa -kärkihankkeeseen 21 miljoonaa euroa. Lisätietoa: erityisavustaja Matias Marttinen, puh Oppilailta kysytään, mitkä harrastukset kiinnostaisivat heitä koulussa järjestettyinä. THL Tupakoivat pojat usein myös nuuskaavat Pojilla nuuskan ja savukkeiden rinnakkainen käyttö on nykyään yleisin tapa käyttää tupakkaa. Pelkän nuuskan käyttö päivittäin on pojilla melko vähäistä, vaikka se on hieman yleistynyt viime vuosina. Tytöt käyttävät pääsääntöisesti vain savukkeita. Nuuskan käyttö pitää ottaa aiempaa paremmin huomioon tupakoinnin ehkäisyssä. Nuuskan ja savukkeiden rinnakkaiskäyttö sekä nuuskan säännöllinen käyttö aiheuttavat voimakkaan nikotiiniriippuvuuden, toteaa asiantuntija Hanna Ollila. Monesti nuuskaa puolustellaan sillä, että se korvaisi tupakoinnin. Pojilla nuuska on kuitenkin tullut lähinnä toiseksi tupakkatuotteeksi savukkeiden rinnalle. Yhä useampi nuori on kuitenkin savuton eikä myöskään nuuskaa. Yläkoulussa jo 84 prosenttia tytöistä ja 74 prosenttia pojista ei käyttänyt lainkaan savukkeita tai nuuskaa vuonna THL:n Kouluterveyskyselyyn pohjautuvassa tutkimuksessa tarkasteltiin tupakkatuotteiden yhteiskäyttöä valtakunnallisesti vuosina Kyselyyn osallistuivat yläkoulun 8. ja 9.-luokkalaiset sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat. Tupakkatuotteiden yhteiskäyttö on yleisintä ammattiin opiskelevilla Ammattiin opiskelevista pojista peräti 24 prosenttia sekä nuuskasi että tupakoi vuonna Heillä yleisin yhteiskäytön tapa oli satunnainen nuuskaaminen päivittäisen tupakoinnin ohella. Yläkouluissa molempia tuotteita käytti 12 prosenttia pojista, lukioissa 13 prosenttia pojista. Tytöillä pelkkä nuuskaaminen on edelleen harvinaista. Tyttöjen nuuskan ja savukkeiden yhteiskäyttö on kuitenkin hieman yleistynyt, erityisesti ammattiin opiskelevilla. Heistä kuusi prosenttia sekä nuuskasi että tupakoi vuonna Savuttomien ja nuuskaamattomien tyttöjen osuus on kasvanut koko 2000-luvun kaikissa oppilaitoksissa. Pojilla vastaava myönteinen kehitys kääntyi laskuun samalla, kun nuuskaaminen ja yhteiskäyttö alkoivat yleistyä. Vuosina myös savuttomien ja nuus- 37
6 Tytöt käyttävät pääsääntöisesti vain savukkeita. kaamattomien poikien osuus alkoi kuitenkin kasvaa kaikissa oppilaitoksissa. Sähkösavukkeita käyttävät nuoret usein myös tupakoivat ja nuuskaavat Vuoden 2015 Kouluterveyskyselyssä kysyttiin ensimmäistä kertaa nikotiinia sisältävien sähkösavukkeiden käytöstä. Niiden päivittäinen käyttö oli yleisintä ammattiin opiskelevilla pojilla (7 %). Tytöillä päivittäinen käyttö oli harvinaisempaa; yleisintä se oli ammatillisissa oppilaitoksissa (3 %). Sekä tytöt että pojat käyttivät nikotiinisähkösavukkeita satunnaisesti. Myös satunnainen käyttö oli yleisintä ammattiin opiskelevilla, sekä pojilla (13 %) että tytöillä (10 %). Nikotiinisähkösavukkeita olivat kokeilleet tai käyttäneet yleisimmin ne, jotka myös tupakoivat ja nuuskasivat. Nikotiinisähkösavukkeita käyttivät vain vähän ne, jotka eivät lainkaan tupakoineet tai nuuskanneet. Kokeiluja kuitenkin esiintyi sekä tytöillä että pojilla kaikissa oppilaitoksissa. Ollila H & Ruokolainen O.: Tupakkatuotteiden yhteiskäyttö yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa on luettavissa osoitteessa urn.fi/urn:isbn: Lisätietoa: asiantuntija Hanna Ollila (THL), puh , asiantuntija Otto Ruokolainen (THL), puh Suomalaisnuorten päihteiden käyttö on vähentynyt Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista noin neljännes on raittiita ja yhä harvempi juo itsensä humalaan. Myös nuorten tupakkakokeilut ja päivittäinen tupakointi ovat vähentyneet tasaisesti 2000-luvulla. Nuoret kuitenkin pitävät päihteiden käytön riskejä pieninä, ja esimerkiksi nuuskan ja sähkötupakan käyttö on lisääntynyt. Tiedot käyvät ilmi nuorten päihteiden käyttöä käsittelevästä eurooppalaisesta koululaistutkimuksesta, European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD). Tutkimus on tehty vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden välein Euroopan maassa. Kyselyyn osallistuvat tutkimusvuonna 16 vuotta täyttävät koululaiset, jotka ovat Suomessa peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Nuuska ja uudet nikotiinituotteet kiinnostavat Vuonna 2015 yhdeksäsluokkalaisista noin joka kymmenes tupakoi päivittäin, kun neljä vuotta aiemmin näin teki joka viides. Samaan aikaan, kun tupakointi on vähentynyt, ovat sekä poikien että tyttöjen nuuskakokeilut lisääntyneet. Vuonna 2015 jo 42 prosenttia pojista oli joskus käyttänyt nuuskaa, kun vuonna 2007 nuuskaa oli käyttänyt noin neljännes pojista. Tytöillä nuuskan kokeilu oli lisääntynyt 11 prosentista 13 prosenttiin vuosien 2007 ja 2015 välillä. Sähkösavukkeen ja vesipiipun käyttöä kysyttiin ensimmäisen kerran vuonna Noin puolet pojista ja kolmannes tytöistä oli joskus elämässään kokeillut sähkösavuketta. Noin viidennes nuorista oli kokeillut vesipiippua. Alkoholin käyttö on vähentynyt, huumeiden käytössä ei suuria muutoksia Raittiiden osuus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista on lisääntynyt noin kymmenesosasta neljännekseen vuosien 1995 ja 2015 välillä. Myös nuorten humalajuominen on vähentynyt. Vuonna 1995 noin puolet nuorista oli juonut vähintään kuusi annosta alkoholia kerralla ainakin kerran viimeisen 30 päivän aikana. Vuonna 2015 näin teki enää neljännes nuorista. Tyttöjen ja poikien väliset erot humalajuomisessa ovat vähäisiä. Yhdeksäsluokkalaisten kannabiskokeilut ja -käyttö ovat pysyneet ennallaan. Vuonna 2015 pojista kymmenen prosenttia ja tytöistä seitsemän prosenttia oli joskus elinaikanaan kokeillut kannabista. Muiden laittomien huumeiden käyttö on vuotiailla harvinaista. Kolme prosenttia nuorista ilmoitti joskus kokeilleensa jotain muuta huumetta kuin kannabista. Rauhoittavien tai unilääkkeiden käytössä ilman lääkärin määräystä ei ole juuri tapahtunut muutoksia viimeisen neljän vuoden aikana. Alkoholia ja pillereitä yhdessä käyttäneiden osuus on tasaisesti vähentynyt Noin puolet pojista ja kolmannes tytöistä oli joskus elämässään kokeillut sähkösavuketta. 38
7 vuodesta 1995 lähtien. Tytöillä yhteiskäyttö on edelleen poikia yleisempää. Nuoret arvioivat päihteiden käytön riskit aiempaa pienemmiksi Yhä suurempi osa yhdeksäsluokkalaisista pitää säännöllisen, pienten alkoholimäärien juomisen riskejä pieninä. Myös kannabiskokeiluihin liitetään aiempaa vähemmän riskejä. Toisaalta asenteet humalajuomista kohtaan ovat kiristyneet. Lieventyneet asenteet kannabista kohtaan saattavat ennakoida sen myöhempää käyttöä. Nuuska ja sähkösavukkeet saattavat lisätä nuorten nikotiiniriippuvuutta. Jotta alkoholin kulutuksen väheneminen siirtyisi myös vanhempiin ikäluokkiin, pitäisi selvittää, miksi nuoret juovat nykyisin vähemmän. Päihdehaittojen ehkäisemiseksi on tärkeää, että päihteiden käytön riskeistä kerrotaan riittävästi. Oppilaitokset ja kuntien nuorisotoimi ovat tässä keskeisiä tiedonvälittäjiä. ESPAD-tutkimuksen kansainvälinen raportti valmistuu elo-syyskuussa, jolloin selviää, miten Suomi sijoittuu vertailussa muiden Euroopan maiden kanssa. Raitasalo, K, Huhtanen P & Miekkala, M.: Nuorten päihteiden käyttö Suomessa ESPAD-tutkimusten tulokset on luettavissa osoitteessa urn.fi/urn:isbn: Lisätietoa: erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo (THL), puh STM Rahapeliyhtiöt yhdistyvät haittojen ehkäisy helpottuu Suomessa ongelmapelaaminen on yleisempää kuin muualla Euroopassa. Raha-automaattiyhdistys (RAY), Veikkaus Oy ja Fintoto yhdistyvät yhdeksi yhtiöksi. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että uusi rahapeliyhtiö aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta. Hallituksen mukaan yksi valtion omistama rahapeliyhtiö ehkäisee rahapelihaittoja tehokkaammin kuin kolme erillistä yhtiötä. Lisäksi hallitus uskoo, että yksi yhtiö pystyy ohjaamaan pelaajia turvallisiin ja hallittavissa oleviin peleihin. Viranomaisten on helpompi tehdä johdonmukaista haittojen ehkäisyn rahapelipolitiikkaa yhden yhtiön mallissa. Uusi yhtiö pystyisi esimerkiksi tarjoamaan pelaajille työkaluja pelaamisen hallintaan yhdellä järjestelmällä. Tällaisia olisivat muun muassa apuvälineet oman pelikulutuksen seuraamiseen, pelaamisen rajoituksiin ja pelitilin sulkemiseen. Kyseiset keinot ovat tehokkaita erityisesti silloin, kun ne ovat kaikille pelaajille pakollisia. Tehokas haittojen ehkäisy vähentää ongelmapelaamisen määrää. Se puolestaan pienentää rahapeliongelmien aiheuttamaa taakkaa niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan rahapelihaitat ovat Suomessa pienoisessa kasvussa. Erityisesti naisten ongelmapelaaminen on lisääntynyt. Kokonaisuudessaan Suomessa ongelmapelaaminen on yleisempää kuin muualla Euroopassa. Yksinoikeus säilyy Hallituksen tavoitteena on, että kotimaisten rahapeliyhtiöiden yksinoikeuteen perustuva järjestelmä säilyy jatkossa. Peliyhtiöiden yhdistäminen vahvistaa juuri tätä yksinoikeusjärjestelmää. Kun yhtiöt yhdistetään, ne eivät enää kilpaile keskenään samankaltaisilla tuotteilla. Päällekkäisyydet poistuvat peleistä. Jatkossa siis ei ole tilannetta, jossa kolme eri yhtiötä tarjoaisi samanlaisia pelejä. Tuotot yhä yleishyödyllisiin tarkoituksiin Rahapeliyhtiöiden tuotot jaetaan jatkossakin yleishöydyllisiin tarkoituksiin. Yhtiöiden yhdistäminen ei muuta tuottojen saajien asemaa. Uuden yhtiön pelituotoista 53 prosenttia menisi Veikkauksen nykyisille edunsaajille, 43 prosenttia Raha-automaattiyhdistyksen edunsaajille ja 4 prosenttia Fintoton edunsaajille. Sosiaali- ja terveysministeriössä siirrytään noudattamaan valtionavustuslakia, jonka mukaisia menettelyjä täsmennetään tietyiltä osin valtioneuvoston asetuksilla. STM pyytää lausuntoja esityksestä rahapeliyhtiöiden yhdistämiseksi maaliskuussa. Tarkoitus on, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen syyskaudella. Lisätietoa: osastopäällikkö Raimo Ikonen (STM), puh
Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,
LisätiedotOKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta
OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat
LisätiedotHallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön
Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen
LisätiedotVALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua
VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
LisätiedotTupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina
LisätiedotPykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus
Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016
LisätiedotNuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:
Nuorten tupakointi Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta: Nuorten terveystapatutkimus 12-18- Kouluterveyskysely Koulutyypin mukainen tarkastelu: Yläkoulun 8. ja 9. luokat sekä lukioiden ja ammatillisten
LisätiedotLUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF
LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton
LisätiedotHallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön
Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013
Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotNuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:
Nuorten tupakointi Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta: Nuorten terveystapatutkimus (Tampereen yliopisto) 12- Kouluterveyskysely (THL) Koulutyypin mukainen tarkastelu: Yläkoulun 8. ja 9. luokat
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotNuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry
Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta
LisätiedotLIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015
LisätiedotUusi NAO maahanmuuttajille
Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio
Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat
LisätiedotNuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:
Nuorten tupakointi Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta: Nuorten terveystapatutkimus (Tampereen yliopisto) - Kouluterveyskysely (THL) Koulutyypin mukainen tarkastelu: Yläkoulun 8. ja 9. luokat
LisätiedotMaahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta
Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta 28.3.2019 Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt
LisätiedotTunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi
Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
LisätiedotNuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet
Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista
LisätiedotAjankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös
LisätiedotKOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"
KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme
LisätiedotLIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi
LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi
LisätiedotOppisopimuksella osaavaa työvoimaa
Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotOpintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.
Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus
For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
Lisätiedot(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)
1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia
LisätiedotSosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä
Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Kirsimarja Raitasalo 9.5.2011 1 Sisältö Nuorten alkoholin käytön trendejä Sosioekonomiset erot juomisessa Polarisaatiohypoteesi Onko polarisaatiota tapahtunut?
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
LisätiedotMAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka
MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
LisätiedotMissä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL
Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL Tupakka ja terveys -päivä 3.1.19 1 Päivittäin tupakoivien osuudet () yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa 00 1 Tytöt Pojat Yläkoulu
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotHUUMETILANNE SUOMESSA
HUUMETILANNE SUOMESSA Lapsiasiainneuvottelukunta 15.11.2017 15.11.2017 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 Väestötutkimukset 15-69-vuotiaat suomalaiset 1992-2014 15.11.2017 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen
LisätiedotLäpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes
Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten
LisätiedotAjankohtaista Opetushallituksesta
Ajankohtaista Opetushallituksesta 27.5.2019 Ajankohtaista Koulun kerhotoiminnan tukeminen, valtionavustus 2019 OPH:n kysely aamu- ja iltapäivätoiminnan tilasta 2018 Valtakunnallinen koululaiskysely 2019
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen rahoitus
Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen
LisätiedotVALMA - säädösten valmistelu
VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-
LisätiedotAikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain
LisätiedotSAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)
SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien
LisätiedotKoulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.
Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta
LisätiedotMaahanmuuttajakoulutusten kokonaiskuva kansanopistoissa
Maahanmuuttajaten kokonaiskuva kansanopistoissa Maahanmuuttajien lukioon valmistava kansanopistoissa Mikkeli 26.3.2013 Maria Suoraniemi, Tytti Pantsar Selvityksen lähteet Kansanopistojen www-sivut (tilanne
LisätiedotPakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?
Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden
LisätiedotKotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus
Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotKirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma
Kirje OKM/41/592/2016 26.05.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma 1. Johdanto Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa,
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotKOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013
KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotSuunniteltu toiminta-aika1.11.2009-31.10.2012 Käytännössä toiminta alkoi 1.2.2010
projekti Suunniteltu toiminta-aika1.11.2009-31.10.2012 Käytännössä toiminta alkoi 1.2.2010 Euroopan pakolaisrahasto (rahoittaja) Rovaniemen kaupunki, koulupalvelukeskus (hallinnointi, omarahoitus) SPR
LisätiedotValtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ
Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen
LisätiedotOppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen
26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)
LisätiedotMaahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Korkeakoulujen kv-kevätpäivät Kaisu Piiroinen
Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta Korkeakoulujen kv-kevätpäivät 10.5.2017 Kaisu Piiroinen 1 2 3 4 http://uutismaailma.com/wpcontent/uploads/2016/03/vok-raportti_21.03.2016.pdf 5 Turvapaikanhakijoiden
LisätiedotOpettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta
Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotLukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016
Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI
EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi
LisätiedotJyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja
koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto
LisätiedotMaahanmuuttajien koulutuksen kehittämissuuntia
Maahanmuuttajien koulutuksen kehittämissuuntia 20.4.2016 Leena Nissilä, yksikön päällikkö, Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Ajankohtaistilanne Vuonna 2015 Suomeen tuli 32 400 turvapaikanhakijaa.
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä
LisätiedotSuomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka
Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Mitä arvioitiin? Mitä tarkasteltiin? Kielitaidon osa-alueet > hyvän osaamisen kriteeri B1.1-B1.2 kuullun ymmärtäminen
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotLAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA
1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto
LisätiedotSyrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa
Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotLukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa
Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 25
26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotAjankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013
Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotSisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg
Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä
LisätiedotLuku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla
Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla Luku-ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi vuoden 2018 alusta Työ- ja elinkeinoministeriöstä Opetus-ja kulttuuriministeriöön TE-toimisto vastaa edelleen
Lisätiedot2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;
Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotLiikkuva opiskelu -ohjelma
Liikkuva opiskelu -ohjelma JOHANNA KUJALA, johanna.kujala@oph.fi Saku ry:n ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät 21.11.2018 WWW.LIIKKUVAOPISKELU.FI 2 Liikkuva opiskelu -ohjelman
Lisätiedot