Ikääntyvän palomiehen terveys, työkyky ja eläköityminen. Palomiesten eläkeikä ja pelastustoimen suorituskyky.

Transkriptio

1 Ikääntyvän palomiehen terveys, työkyky ja eläköityminen. Palomiesten eläkeikä ja pelastustoimen suorituskyky. LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES Sisällys: Sivu 2 Eläkeiän palauttamisessa on kyse turvallisuudesta 3 Palomiehen työ vaatii huippukuntoa 4 Raskaat varusteet ja hankalat työasennot lisäävät haastavuutta 5 Palomiesten keski-ikä nousussa 6 Työkyky riippuu iästä 7 Vain noin puolet yli 50-vuotiaista pystyy savusukeltamaan 9 Lihasvoima parhaimmillaan 25-vuotiaana 10 Iäkäs palomies on onnettomuusalttiimpi 12 Työkyvyttömyys yhä yleisempää 13 Eläköitymisen kustannukset LÄHTEET JA AIHEESTA TARKEMMIN: julkistettavassa selvityksessä: Ikääntyvän palomiehen terveys, työkyky ja eläköityminen. Palomiesten eläkeikä ja pelastustoimen suorituskyky. LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES. Suomen Palomiesliitto SPAL ry edustaa suurinta osaa Suomen pelastustoimen päätoimisesta operatiivisesta henkilöstöstä. Liitossa on lähes 3300 jäsentä. SPAL on KTN:n, STTK:n ja Pardian jäsenliitto. Liitto julkaisee Pelastusalan ammattilainen -lehteä, joka on ainoa suoraan päätoimisille pelastusalan ammattilaisille jaettava, säännöllisesti ilmestyvä lehti. Lehden painos on 5500 kpl, ja lehti tavoittaa kattavasti myös pelastusalan päättäjät ja asiantuntijat. 1

2 Eläkeiän palauttamisessa on kyse turvallisuudesta Sisäasiainministeriön alainen pelastustoimi huolehtii kansalaisten turvallisuudesta. Pelastustoimen tehtävänä on estää ennalta onnettomuuksien syntyminen, ja onnettomuuden sattuessa auttaa nopeasti ja tehokkaasti. 24 tunnin vuoroissa tehtävä palomiehen työ on vaativaa sekä fyysisesti että henkisesti kuten palomiehet itse luonnehtivat, työ on nuoren miehen työtä. Palomiehen työ sisältää muun muassa tulipalojen sammuttamista, ihmisten pelastamista sekä sairaankuljetuksessa potilaiden hoitamista. Palomiesten keski-ikä on tällä hetkellä lähes 41 vuotta. Esimerkiksi lihasvoima alkaa heiketä vuotiaana. Palomiesten korkea ikä on riski ennen kaikkea kansalaisille, mutta myös työtovereille ja palomiehelle itselleen. Esimerkiksi vain noin puolet yli 50-vuotiasta palomiehistä pystyy pelastussukeltamaan. Lisäksi pelastustoimen pitkäjänteinen kehittäminen on mahdotonta, koska henkilöstöresursseja ei voida arvioida. Jos eläkejärjestelmää ei muuteta, palomiesten keski-ikä nousee jatkuvasti. Työn raskaus aiheuttaa sen, että liian moni palomies jää työstään työkyvyttömyyseläkkeelle. Tutkimuksen mukaan kolme neljästä palomiehestä kokeekin, ettei jaksa eläkeikään saakka. Työkyvyttömyyseläke ei saisi olla ensisijainen ratkaisu myös palomiehillä on oikeus jäädä työstään terveenä eläkkeelle. Suomen Palomiesliitto SPAL ry esittää palomiesten eläkeiän palauttamista 55-vuoteen. Näin kansalaisten turvallisuus voidaan taata, kun pelastussukellukseen kykenevien palomiesten määrä on riittävä. Eläkeiän palauttaminen ei maksa yhteiskunnalle nykyistä järjestelmää enempää. Pelastushenkilöstön ikärakenne on korjattava, jotta pelastustoimi pystyy vastaamaan sille asetetuihin onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja poikkeusoloihin varautumisen tehtäviin tehokkaasti. Kysymys on kansalaisten turvallisuudesta. 2

3 Palomiehen työ vaatii huippukuntoa Suomessa on noin 3000 palomiestä. Palomiehen terveydeltä ja toimintakyvyltä odotetaan, että hän pystyy suoriutumaan tehokkaasti työtehtävistään vaarantamatta omaa, pelastettavan tai työtovereiden terveydentilaa ja turvallisuutta. Läpi työuran palomiesten terveyttä ja työkykyä arvioidaan määräaikaistarkastuksin. Palomiehen työssä fyysiset vaatimukset kohdistuvat erityisesti hengitysja verenkiertoelimistön ja tuki- ja liikuntaelinten toimintaan sekä motoriseen taitoon. Tutkimusten mukaan osalla palomiehistä on vaikeuksia selviytyä työtehtävistään. Palomiesten keski-ikä on tällä hetkellä lähes 41 vuotta. Iän karttuessa työkyky alenee. Moni palomies jää työkyvyttömyyseläkkeelle jopa vuosia ennen vanhuuseläkeikää. Alentunut työkyky näkyy myös kohonneina sairauspoissaoloina erityisesti 50 ikävuoden jälkeen. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden palomiesten keski-ikä vuonna 2007 oli 54.7 vuotta, kun se kunta-alalla yleensä oli keskimäärin 57 vuotta. Jos vanhuuseläkeikää alennettaisiin nykyisestä ja eläkkeelle siirtyneiden tilalle palkattaisiin uutta työvoimaa, kustannukset eivät nousisi. Työkyky Työkyky rakentuu ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työkyvyn perustan muodostavat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys. Toimintakyky Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä selviytyä hänelle asetetuista vaatimuksista sekä työssä että kotona. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys muodostavat perustan työkyvylle. Ikääntyminen aiheuttaa muutoksia työ- ja toimintakyvyssä. Palomiehen työhön kuuluu mm. tulipalojen sammuttamista onnettomuustilanteissa ihmisten pelastamista sairaankuljetuksessa potilaiden hoitamista ja jatkohoitoon kuljettamista valmiuteen liittyviä huoltotöitä onnettomuuksien ehkäisyä ja valistustyötä turvallisuusalan konsultaatiota valmiudet johtaa pelastusyksikköä operatiivisissa tehtävissä Palomiehen työ on ihmishenkien pelastamista ja turvallisuudesta konsultointia ja kaikkea tältä väliltä. 3

4 Raskaat varusteet ja hankalat työasennot lisäävät haastavuutta Palomiehen työn vaativuutta lisäävät työn ennalta arvaamattomuus, nopeasti muuttuvat tilanteet ja vaaralliset olosuhteet. Työskentely savussa, hämärässä ja pimeissä paikoissa vaatii muulta kehon säätelyjärjestelmältä enemmän tehoa ja tarkkuutta. Liikkuminen täydessä savusukellusvarustuksessa erityisesti katolla ja tikapuilla liikuttaessa edellyttää hyvää pystyasennon ja liikkeiden hallintaa. Suojavarustuksen aiheuttama noin 25 kg:n lisäpaino lisää verenkiertoelimistön kuormittumista % alentaen maksimaalista työtehoa noin 20 %. Paineilmasäiliölaitetta käytettäessä ilman saannin vaikeutuminen ja epätäydellinen hengityskaasujen vaihto lisäävät kuormitusta erityisesti raskaassa lihastyössä. Paineilmasäiliölaitteen käyttö muuttaa myös pystyasennon painopistettä vaikeuttaen pystyasennon hallintaa. Laitteiden kasvo-osa rajoittaa näkökenttää vaikeuttaen asennon ja tasapainon säätelyä. Suojavarustuksen lisäksi palomies voi joutua nousemaan portaita kantaen työvälineitä, joiden yhteispaino saattaa olla 50 kg. Palomies saattaa joutua käyttämään myös kg painavia hydraulisia pelastuslaitteita hankalissa työasennoissa. Mitkä ovat palomiesten mielestä raskaimmat työtehtävät? Iästä riippumatta palomiehet kokivat seuraavat työtehtävät raskaimmiksi: 1) savusukellus, 2) raskaiden työkalujen avulla tehtävät raivaustyöt, 3) palon sammuttaminen rakennusten sisällä, 4) palon sammuttaminen rakennusten ulkopuolelta ja 5) sukeltaminen paineilmalaitteilla. Fakta: Iästä huolimatta %:ia palomiehistä teki näitä työtehtäviä keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Työn vaatimukset eivät muutu iän myötä. Mitkä ovat palomiesten mielestä tärkeimmät vaatimukset työhön? 1) Hyvä fyysinen kunto (86 %) 2) Hyvä henkinen vireys (86 %) 3) Varmuuden ja pätevyyden tunne (85 %). Fakta: Palomiehet kokevat ikääntymisen ongelmien liittyvän työn fyysiseen kuormitukseen, epämukaviin työaikoihin ja vireystilaan. 4

5 Palomiesten keski-ikä nousussa Palomieheksi valmistutaan keskimäärin 26,3-vuotiaana. Pelastushenkilöstön ikäjakauma ei ole olennaisesti muuttunut vuosien aikana. Suurimman ikäryhmän vakinaisista pelastustoimintaan osallistuvista muodostavat vuotiaat henkilöt (37 %). Alle 30-vuotiaita henkilökunnasta on 10 %, vuotiaita 29 %, vuotiaita 23 % ja yli 60-vuotiaita 1 %.18. Vakinaisesti toimivien palomiesten keski-ikä vuoden 2006 lopussa oli KEVA:n tilastotiedon mukaan 40,7 vuotta. Keski-iässä ei ole tapahtunut suurta muutosta 2000-luvulla. Palo- ja pelastushenkilöstön keski-iän on ennustettu nousevan ja ikärakenteen vanhenevan lähivuosien aikana. Kuntien eläkevakuutuksen tekemien ennustemallien mukaan miehistön keski-ikä olisi korkeimmillaan vuonna 2025, lähes 46 vuotta. KUVA 1. Palo- ja pelastushenkilöstön ikärakenteen muuttuminen. 5

6 Työkyky riippuu iästä Palomiehen terveydentilaa seurataan ennen koulutusta alkutarkastusten ja työelämässä määräaikaistarkastusten avulla. Yleisten, ikään suhteutettujen fyysisen suorituskyvyn viitearvojen käyttö palomiesten kohdalla ei ole relevanttia, koska palomiehen työn fyysiset vaatimukset ovat keskivertoa kovemmat. Työkykyindeksiä on käytetty tutkimuksissa työntekijöiden työkykyisyyden arviointikeinona. Kiss ym. (2002) selvittivät poikkileikkausasetelmalla 236 belgialaisen yli 45-vuotiaan palomiehen työkykyindeksit ja totesi, että ikääntymisellä on negatiivinen vaikutus työkykyyn. Riittämätön työkyky vuotiailla oli alle 5 % kasvaen vuotiaiden ikäryhmässä yli 30 %:iin. Iän myötä työkykyindeksi-arvoltaan erinomaiseen tai hyvään sijoittuvien määrä laskee ja vastaavasti keskitasoon ja heikkoon sijoittuvien osuus lisääntyy. Ikäryhmien sisällä esiintyy kuitenkin huomattavia yksilöllisiä vaihteluja. Ikääntyminen ja tuki- ja liikuntaelinten vaivat olivat suurimmat työkyvyn laskua selittävät tekijät. Fyysinen toimintakyky muodostuu yleiskestävyydestä, lihaskunnosta ja liikkeiden hallintakyvystä. Palomiehen työn fyysiset vaatimukset kohdistuvat erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistöön, tuki- ja liikuntaelinten toimintaan ja motoriseen taitoon. 630:n suomalaisen palomiehen koettua työkykyä on selvitetty Eriikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky - seurantatutkimuksessa kolmen vuoden. Vuosina 1996 ja 1999 työkyky voitiin luokitella hyväksi lähes puolella vastanneista. Kyselytutkimukseen vastanneista kuitenkin huonon työkykyindeksin omaavien osuus lisääntyi seurantaaikana 4 %:sta 9 %:iin ja vastaavasti erinomaisen omaavien osuus laski merkitsevästi noin 33 %:sta 20 %:iin. Työkyky oli iästä riippuvainen. Yli 53-vuotiaiden palomiesten ikäluokassa suurin osa kuului luokkaan kohtalainen, mutta huonoon luokkaan kuuluvien osuus lisääntyi kolmen vuoden seuranta-aikana 15 %:sta 31 %:iin. Yleisesti kunta-alalla samanikäisillä miestyöntekijöillä alentuneen työkykyindeksin omaavien osuus on ollut 15 %. Fakta: Lähes kolmanneksella yli 53-vuotiaista palomiehistä on alentunut työkyky. Ikään suhteutettua työn fyysisen vaativuuden arviointia on vaikea tehdä muihin ammattiryhmiin, sillä palomiehen työn vaatimukset ovat poikkeavat ja keskivertoa kovemmat. 6

7 Vain noin puolet yli 50-vuotiaista pystyy savusukeltamaan Pelastussukellus on työturvallisuuslain 11 :ssä mainittua erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä, jossa on tapaturman ja sairastumisen vaara. Tällaista työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltua henkilö. Näihin työtehtäviin on erikseen määritellyt kuntovaatimukset. Pelastussukelluksella tarkoitetaan savu-, kemikaali- ja vesisukellusta. Savusukellus on paineilmahengityslaitteiden ja asianmukaisten suojavarusteiden avulla tehtävää sammutus- ja pelastustyötä, joka edellyttää tunkeutumista palavaan ja rajattuun sisätilaan, jossa on savua. Savusukellukseen rinnastetaan palavan rakennuksen katolla tapahtuva työskentely paineilmahengityslaitetta käyttäen. Suomessa palomiehen työkykyä ja pelastussukelluskelpoisuutta arvioidaan fyysisillä kuntotesteillä, joista yksi on maksimaalisen hapanottokyvyn testi. Lusa-Moserin ym. (1999) tutkimuksessa maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) osalta todettiin, että suhteessa suomalaisiin viitearvoihin alle 30-vuotiaat palomiehet kuuluivat kuntoluokkaan hyvä molemmilla tutkimuskerroilla, 40-vuotiaiden palomiesten kuntoluokka muuttui hyvästä keskinkertaiseen ja 50-vuotiailla palomiehillä kuntoluokka oli keskinkertainen molemmilla kerroilla. Kolmen vuoden seurantatutkimuksen mukaan pelastussukelluskelpoisuusrajan (36 ml/min/kg) ylittäneiden palomiesten osuus vähenee iän myötä. Vuonna vuotiaista 97 % oli pelastussukelluskelpoisia, eikä pelastussukelluskelpoisten osuus vähentynyt yhtään kolme vuotta myöhemmin samojen palomiesten ollessa 33-vuotiaita. Vastaavasti 40-vuotiaana 88 % (-96) oli pelastussukelluskelpoisia ja 43-vuotiaina 83 % (-99). Suurin vähennys kolmessa vuodessa pelastussukelluskelpoisuudessa tapahtui vanhimmassa ikäryhmässä: 50-vuotiaista 66 % oli vuonna 1996 pelastussukelluskelpoisia, kun 53-vuotiaana prosenttiluku oli 51 %. Fakta: On todettu, että iän myötä heikentynyt tai muuten työn vaatimuksiin nähden riittämätön verenkiertoelimistön toimintakyky rajoittaa suoriutumista kaikista palo- ja pelastustehtävistä. Fyysisen toimintakyvyn muutokset alkavat noin 30 vuoden iässä, mutta eivät ole suoraviivaisia iän lisääntyessä. 7

8 Kuvasta 2 havaitaan, että pelastussukelluskelpoisuuden raja-arvon alittavien osuus yli 54-vuotiaiden joukossa näyttäisi ennustearvojen mukaan olevan huomattava. KUVA 2. Palomiesten maksimaalinen hapenottokyky ja ennustearvot. Lähde: Lusa S. Eri-ikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky: 13-vuoden seurantatutkimus. SM/TTL. KUVA 3. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueet. 8

9 Lihasvoima parhaimmillaan 25-vuotiaana Hapenottokyvyssä tapahtuu ikävuoden välillä noin 5 ml/kg- 1/min-1 heikkeneminen 10:tä ikävuotta kohti. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja terveydentilassa sekä kehon koostumuksessa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa paljon tosiasialliseen kehityskaareen. Aerobisen kapasiteetin muutokset aktiivisen työiän aikana voivat olla niin merkittäviä, että työnaikainen kuormitus voi muodostua kohtuuttoman suureksi ruumiillisesti raskaissa töissä ja vaikuttaa merkittävästi työssä selviytymiseen. Lihasvoima on parhaimmillaan noin 25 vuoden iässä pysyen lähes muuttumattomana noin vuotiaaksi ja heikentyen tasaisesti ikääntymisen myötä. Lihaksen maksimaalisen suorituskyvyn heikkeneminen on merkittävää ikävuoden jälkeen. Miehet pystyvät tuottamaan 50- vuoden iässä 20-vuotiaiden maksimivoimasta noin 90 % ja 65-vuoden iässä noin 70 %. Luun massan on todettu myös vähenevän, luuston heikkenevän ja murtumien esiintymisen kasvavan. Edelleen sidekudosten, kuten jänteiden jäykkyys kasvaa ja elastisuus vähenee. Kehon rasvan suhteellinen osuus yleensä lisääntyy, mikä on paljolti yhteydessä elintapoihin. Myös verenpaineessa on todettu ikääntymisen myötä nousua. 9

10 Iäkäs palomies on onnettomuusalttiimpi Iän myötä merkittävimmät muutokset työelämässä koskevat havaintotoimintojen ja -nopeuden hidastumista ja on todettu, että useat ikääntyvien työntekijöiden vakavien työtapaturmien vaaratekijät liittyvät havaitsemiseen ja erityisesti havaintomotoriseen nopeuteen. Suorituksen hidastuminen iän myötä tulisi ottaa huomioon sekä tapaturmien torjunnassa että töiden kuormittavuudessa. KUVA 4. Palomiesten tapaturmat Suomessa v Lähde: Lusa S. Eri-ikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky: 13-vuoden seurantatutkimus. SM/TTL. Suomalaisten palomiesten työtapaturmista 30 % on liukastumisten, kompastumisten ja kaatumisten aiheuttamia. Punakallio (2004) tutki väitöskirjassaan eri-ikäisten palomiesten tasapainon hallintaa ja liukastumisriskiä. Tutkimuksen mukaan yli 49-vuotiaiden palomiesten tasapainokyky oli heikompi nuorempiin verrattuna. Fakta: Palomiehillä on sairauspoissaoloja keskimääräistä enemmän. Vuonna 2007 palomiehillä oli keskimäärin 20.9 sairauspoissapäivää. Se on enemmän kuin kunta-alan työntekijöillä keskimäärin. 10

11 KUVA 5. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet palomiehet päätautiluokittain v , KEVA. Lähde: Lusa S. Eri-ikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky: 13-vuoden seurantatutkimus. SM/TTL. Kuten kunta-alan työntekijöistä suurin osa, myös moni palomies, epäilee työssä jaksamistaan. Airila ym. (2007) monikko-tutkimuksessa neljä viidestä palomiehestä koki, ettei jaksa työssä eläkeikään asti. Työssä jaksamisen kannalta tärkeimpänä kehitettävinä asioina palomiehet pitivät palkan lisäämistä, johtamistapojen parantamista, sapatti- ja vuorotteluvapaata sekä osa-aikaeläkettä. 11

12 Työkyvyttömyys yhä yleisempää Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuslaskenta perustuu eläkkeellä olevien kokonaismäärään. Kokonaismäärää voidaan arvioida olettamalla, että kaikki työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät myös pysyvät työkyvyttömyyseläkkeellä. Toisaalta osa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä mm. koulutetaan uudelleen tai he siirtyvät jonkin muun tukimuodon piiriin. Viime vuosien tilastojen perusteella tällainen poistuma on ollut KEVA:n piiristä noin 20% (poistumiskerroin p = 0,2). Kuva 6. Työkyvyttömyyseläkkeelle kertyvien henkilöiden määrät lähitulevaisuudessa poistumiskertoimella 0,2. Fakta: Moni palomies jää työkyvyttömyyseläkkeelle jopa vuosia ennen vanhuuseläkeikää. Vuoteen 2019 mennessä työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien palomiesten määrän arvioidaan 1,5-kertaistuvan. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden palomiesten keski-ikä vuonna 2007 oli 54.7 vuotta, kun se kunta-alalla keskimäärin oli 57 vuotta. Suurimmat työkyvyttömyyseläkkeelle johtaneet syyt palomiehillä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja masennus. 12

13 Eläköitymisen kustannukset Palomiesten eläköitymistä voidaan tarkastella myös taloudellisin argumentein, ja eläkeiän alentamisen taloudellisista vaikutuksista voidaan tehdä johtopäätöksiä. Selvityksessä laskettiin eläkeiän muuttamisen kustannusvaikutuksia työnantajalle. Kokonaiskustannusvaikutukset työantajalle ovat kuitenkin pieniä. Kun huomioidaan palomiesten työkyky, siis se miten pelastussukelluskelpoisten palomiesten määrä kasvaa selvityksessä olleilla eläkemalleilla, pystytään laskemaan keskimääräinen hinta, jotta saataisiin nostettua palomiehistön pelastussukelluskelpoisten määrää muuttamalla eläkeikää. Samalla nähdään eläkeiän muutoksen aiheuttama laadullinen hyöty. Näin laskien työnantajalle edullisin olisi eläkemalli, jossa vanhuuseläkeikää laskettaisiin 53 ikävuoteen. KUVA 7. Pelastussukelluskelpoisuuden osuuksien (%) vuosittainen kehitys eri eläkemalleilla. 65 tarkoittaa nykytilanteen kehittymistä, jos ei tehdä muutoksia. 90 % 85 % 65 v => 53 v 65 v => 55 v 80 % 65 v => 58 v 65 v => 60 v 75 % 70 % v KUVA 8. Palomiesten keski-ikä vuosittain, jos eläkeikää lasketaan vuonna

14 KUVA 9. Eläkeiän muuttamisen työnantajan kustannusvaikutukset vuosina (euroa / vuosi), kun eläkeikä lasketaan 65-ikävuodesta (työkyvyttömyyseläkkeltä poistuma 20 % vuodessa/keva). KUVA 10. Työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisestä kertyvän vuosittaisten kustannusten laskun ja eläkeiän alentamisen 65-ikävuodesta vaatiman korvaavan henkilöstön palkkauskulujen erotus eri eläkemalleilla (työkyvyttömyyseläkkeltä poistuma 20 % vuodessa/keva). Palomiehen ammatti edellyttää hyvää, jopa keskimääräistä korkeampaa fyysistä ja psyykkistä työkykyä. Työkyvyn tulisi olla riittävän korkea myös henkilön ikääntyessä, jotta hän kykenisi työhön vaarantamatta itsensä tai toisten työntekijöiden ja autettavien terveyttä. Palomiesten eläkkeelle jäämisen keski-ikä kaikki eläkelajit huomioiden on 55,5 vuotta (v. 2007) eli alhaisempi kuin kunta-alalla keskimäärin (58,6 vuotta). Palomiehet jäivät vanhuuseläkkeelle keskimäärin 58,4- vuotiaana ja työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 54,7-vuotiaana. Ennen työkyvyttömyyseläkepäätöstä työntekijä on ollut sairauslomalla keskimäärin jo noin vuoden verran. Työkyvyn heikkeneminen alkaa näkyä hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyisyyden laskuna heikentyen olennaisesti palomiehen ylittäessä 50 ikävuoden. Fyysisten kunto-ominaisuuksien heikkeneminen, lisääntyneet tuki- ja liikuntaelinoireet ja sitä kautta heikentynyt työkyky näkyy kohonneina sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyslukuina 50 ikävuoden jälkeen. FAKTA: Palomiesten eläkeiän laskeminen mahdollistaa pelastustoimen tuottaman turvallisuustason nostamisen: ikääntyneiden palomiesten tilalle saadaan työkykyisiä pelastussukelluskelpoisia nuorempia palomiehiä. Ratkaisu on kaiken lisäksi kokonaistaloudellisesti edullinen. 14

15

16