Yhteinen kirkkovaltuusto TASEKIRJA

Transkriptio

1 Yhteinen kirkkovaltuusto TASEKIRJA 2010

2

3 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 2 SAATESANAT... 2 YLEISKATSAUS... 3 VÄKILUVUN KEHITYS... 6 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 7 TOIMINNALLISET STRATEGIAT KIRKOLLISET TOIMITUKSET LAPSET, VARHAISNUORET JA PERHEET NUORET AIKUISET DIAKONIA VAPAAEHTOISTOIMINTA SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA KARJASILLAN SEURAKUNTA TUIRAN SEURAKUNTA OULUJOEN SEURAKUNTA OULUN TUOMIOROVASTIKUNTA / LÄHETYSTYÖ PALVELUYKSIKÖT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO SEURAKUNTAYHTYMÄN JOHTO VIESTINTÄPALVELUT YHTEISET SEURAKUNTAPALVELUT KIINTEISTÖPALVELUT HAUTAUSPALVELUT HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT HENKILÖSTÖPALVELUT LAHJOITUSRAHASTOT HAUTAINHOITORAHASTOT HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TULOKSEN MUODOSTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT RAHASTOJEN ARVOPAPERIT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY HAUTAINHOITORAHASTO OULU HAUTAINHOITORAHASTO YLIKIIMINKI KONSERNIN TULOS KONSERNIN TASE KONSERNIN LIITETIEDOT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA TILINTARKASTAJIEN TASEEN MERKINTÄ... 98

4

5

6 3 YLEISKATSAUS Yleinen taloudellinen tilanne: Suomen talous toipui vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. Maailmantalous ja maailmankauppa kasvoivat nopeasti vuonna Kasvun painopiste oli kehittyvissä Aasian maissa ja latinalaisessa Amerikassa. Merkittävät Suomen kauppakumppanit Saksa ja Ruotsi kasvoivat voimakkaasti, mutta muuten kasvu Euroopassa jäi hitaaksi. Rahoitusmarkkinat olivat edelleen rauhattomat. Euro- ja EU-maat joutuivat vakauttamaan rahoitusmarkkinoita mm. Kreikassa ja Irlannissa. Suomessa yksityiset investoinnit kasvoivat, joskin yksistään asuinrakennusinvestointien vetämänä. Työllisyystilanne kehittyi ennusteita paremmin ja kotitalouksien kulutus oli suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Vuoden lopulla elintarvikkeiden alv-alennuksen vaikutuksen poistuttua inflaatio kiihtyi yli kahden prosentin. Julkisen talouden alijäämä syveni viime vuonna ja se uhkaa painua suuremmaksi kuin Eu:n vakaus- ja kasvusopimuksen määrittämä 3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Taulukko 1: Keskeisiä ennustelukuja: Suomi, ennusteita ** 2010* BKT:n kehitys, % 1,0-7,8 0,0 3,1 Viennin kehitys, % 7,3-24,3 1,1 5,5 Ansiotasoindeksi, % 3,9 2,8 Inflaatio % 3,9 0,0 1,3 2,0 Työttömyys % 6,4 8,2 10,5 8,4 * ennusteita Alueen taloudellinen kehitys: Vuonna 2010 alueen taloudellinen tilanne parantui, mutta Oulun seudulle tärkeällä ICT- alalla jatkui koko luvun meneillään ollut rakennemuutos. Tuotannollinen työ on supistunut ja muuttunut tuotekehitykseksi ja ohjelmoinniksi. Alan kasvu painottui pieniin ja keskisuuriin yrityksiin samanaikaisesti kun suuret yritykset jatkoivat toiminnan rationalisointia. Vuonna 2010 Oulun seudulla tehtiin historiallinen päätös, jonka turvin Oulu aikoo selvitä kuntatalouden kiristymisestä ja mm. ICT alan käynnissä olevasta murroksesta. Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat sopivat kuntajaon muuttamisesta. Kyseiset kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta Kuva 1: Uusi Oulu aloittaa toimintansa

7 4 Toiminnallinen ja taloudellinen kehitys seurakuntayhtymässä: Toiminnallisten strategioiden toteutuminen: Toiminnallisista strategioista johdettuja hankkeita toteutettiin menestyksellisesti. Toiminnallisten strategioiden hankkeiden liittäminen normaalin toiminnan osaksi voimavaroja uudelleen suuntaamalla aloitettiin. Yhteisen kirkkovaltuuston määrärahapäätöksen puitteissa yhteinen kirkkoneuvosto on myöntänyt vuosina toiminnallisiin strategioihin yhteensä euroa, josta on käytetty euroa. Oulun ev.-lut. seurakunnat ja seurakuntayhtymä käynnistivät syksyllä 2007 yhteisen toiminnallisen strategian laatimisen. Tavoitteeksi asetettiin Oulun seurakuntien toiminnan kehittämistarpeisiin ja Oulun seudun kunta/seurakuntarakennemuutoksiin vastaaminen sekä kokonaiskirkon uuden Meidän kirkko osallisuuden yhteisö -strategian oululainen jalkauttaminen. Kehittämistyön painopistealueet ovat seuraavat (painopistealueita ei ole lueteltu tärkeysjärjestyksessä): - kirkolliset toimitukset, - lapset, varhaisnuoret ja perheet, - nuoret aikuiset, - diakonia ja - vapaaehtoistoiminta. Kuva 2: Oulun seurakuntien toiminnallisia hankkeita ovat mm. nuorten aikuisten elossa.fi ja virtuaalikirkko.fi. Seurakuntayhtymän palvelustrategia: Vuonna 2010 jatkettiin seurakuntayhtymän palvelustrategian laatimista. Yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti palvelustrategian kokouksessaan Seurakuntayhtymän tehtäviksi ja yhteiskunnalliseksi rooliksi vahvistettiin seuraavaa: Seurakuntayhtymä tukee seurakuntien perustehtävää tuottamalla keskitetysti (erityisosaaminen, kohderyhmät) asiantuntijapalveluja ja hoitaa sille kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä.

8 5 Visio 2013: Oulun seurakuntayhtymä on avoin kirkollinen palvelukeskus, joka palvelee tasavertaisesti laajentuneen yhtymän seurakuntia, tuottaa palveluja myös muille seurakunnille sekä toimii aktiivisesti kokonaiskirkon prosesseissa. Voimme tarjota palveluja hiippakunnallisena ja kokonaiskirkon tavoitteita tukevana palvelukeskuksena. Kirkon yhteishankkeisiin valmistauduttiin huolellisesti ja toimittiin niissä aktiivisesti. Kirkkkohallitus valitsi Oulun kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskuksen pääpaikkakunnaksi ja Oulun seurakuntayhtymän yhdeksi 14 pilotista. Oulun seudun monikuntaliitoshankkeen seurakuntien kanssa aloitettiin yhdessä valmistautuminen vuoden 2013 yhdistymistä varten. Havan eli harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönottoa ensimmäisenä Suomen seurakunnista valmisteltiin. Vuonna 2010 Oulun seurakunnista eronneiden määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna kuten koko kirkossa. Tämä asetti tulevalle toiminnalle entistä suuremmat haasteet. Oulussa kuulutaan kirkkoon edelleen enemmän kuin seurakunnissa keskimäärin ja muihin etelän suuriin yhtymiin verrattuna kirkkoon kuuluminen on selvästi yleisempää, mutta vuonna 2010 tämä ero pieneni. Seurakuntavaaleissa 2010 Oulun ev.-lut.seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin 29 naista ja 22 miestä. Äänestysprosentti nousi edellisistä vaaleista ja oli 14,4 %. Taloudellinen kehitys: Vuonna 2010 Oulun seurakuntayhtymän tilikauden tuloksen arvioitiin olevan alijäämäinen 2,2 milj., mutta se kääntyikin 1,6 milj. ylijäämäiseksi. Taloustilanteen koheneminen johtui mm. seuraavista syistä: - Maailmantalouden nopea nousu lamasta, mikä kasvatti yhtymän saamia yhteisöverotuloja 0,4 milj. (12,9 %). Yhteisöverotuloja kertyi 3,4 milj. ja ne ylittyivät arvioidusta 0,3 milj.. - Kirkollisverotulojen arvioitiin laskevan 5 %, mutta ne pysyivät ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 21,9 milj.. Ne olivat 1,2 milj. suuremmat kuin talousarviossa arvioitiin. - Talouden tasapainottamistoimien ansiosta toimintakulujen kasvu oli vain 0,2 %. Toimintakuluissa säästettiin talousarvioon verrattuna 0,6 milj.. - Rahoitustuotot, 1,7 milj., ylittyivät talousarvioon verrattuna 1,3 milj. ja nousivat edellisestä vuodesta 0,47 milj. (39 %). - Vuokratuottojen kirjaustapaa päätettiin muuttaa konsernin sisällä niin myöhään, ettei muutosta ehditty huomioida yhtymän talousarviossa. Vuokratuottoja kertyi 2,3 milj. ja ne olivat 0,53 milj. suuremmat kuin mitä talousarvioon oli merkitty. Vuoden 2010 ylijäämä oli yllättävän hyvä, mutta vielä kaukana vuoden 2009 finanssikriisiä edeltävistä ylijäämistä: Vuonna 2008 Oulun seurakuntayhtymän ylijäämä oli 4,26 milj.. Vuosi 2009 on toistaiseksi Oulun seurakuntayhtymän taloudellisesti heikoin vuosi. Tulos jäi tuolloin 0,22 milj. :oon. Myönteistä oli se, että yhtymän toimintakulujen kasvu pysähtyi vuonna Ne ovat viime vuosina kasvaneet 7-10 % vuosittain. Huonoa oli kirkollisverotulojen heikko kehitys, joka saattaa jäädä pysyväksi kirkosta eroamisten ja Oulun seutua uhkaavan ICT alan työpaikkojen menetyksen vuoksi.

9 6 Kuva 3: Oulun seurakuntayhtymän talouden kehitys Oulun seurakuntayhtymän talouden kehitys Toimintakate Vuosikate Tilikauden ylijäämä Verotulot Nettoinvestoinnit TA 2011 Taloudellinen kehitys tulevaisuudessa: Valtiontalous on selvästi alijäämäinen vielä vuonna Kokonaisuudessaan julkinen velka lisääntyy vuosien välisenä ajanjaksona lähes 40 mrd. eurolla. Euroopan rahoitusmarkkinat ovat edelleen epävakaat. Oulun seudun taloudelliselle ja työllisyystilanteelle on suuri merkitys murroksessa olevan ICT alan tuotekehityksen tulevaisuudella. Oulun seurakuntayhtymän talous on edelleen vahva pienestä notkahduksesta huolimatta, mutta tulevina vuosina vuonna 2009 aloitettua talouden tasapainottamisohjelmaa on edelleen jatkettava määrätietoisesti, jotta tulevat haasteet, kuten kirkon yhteishankkeet, seurakuntien liittyminen 2013 ja Oulun seudun taloudellisen ja työllisyystilanteen mahdollinen kiristyminen voidaan ottaa hallitusti vastaan. Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon seurakuntien liittyminen seurakuntayhtymään aiheuttaa myös taloudellisia haasteita toiminnallisten haasteiden lisäksi. VÄKILUVUN KEHITYS Oulun ev.-lut. seurakuntien läsnä olevan väestön väkiluku oli vuoden 2010 päättyessä henkeä. Se laski edellisestä vuodesta yli kahdeksalla sadalla, mikä merkitsee noin 0.8 %:n vähennystä. Päättyneen vuoden aikana sekä kastettujen että kuolleiden määrä laski hieman. Vuonna 2010 kastettiin lasta (edellisenä vuonna 1 745), kuolleita oli 758 (edellisenä vuonna 782). Syntyneiden ja kuolleiden erotuksena seurakuntien väkiluku kasvoi 969 jäsenellä (edellisenä vuonna 963:lla). Muuttovoittoa oli 946 henkilöä. Kirkkoon liittyi 396 henkeä (vuonna 2009 liittyjiä oli 398), ja siitä erosi henkeä (edellisvuonna eroajia oli puolet vähemmän eli 1 536). Oulun kaupungin väkiluku oli kertomusvuoden lopussa henkeä. Se kasvoi menneen vuoden aikana yli kahdella tuhannella hengellä.

10 7 Kirkkoon kuuluvien osuus laski Oulussa kaksi prosenttiyksikköä ja oli vuoden 2010 lopussa 78,4 % (koko maassa 78,1 %). Syksyllä 2010 julkisuudessa käyty keskustelu parisuhteen kirkollisesta siunaamisesta synnytti joukkoilmiön muutaman viikon aikana kirkosta erosi kymmeniä tuhansia jäseniä. Tämä dramaattinen tapahtuma oli selkeänä merkkinä siitä, että kansankirkkojen asema suomalaisessa yhteiskunnassa on voimakkaassa murroksessa. Kristillisten kirkkojen jäsenet muodostavat kuitenkin edelleen huomattavan enemmistön suomalaisista. Erityisesti pohjoisessa Suomessa se merkitsee myös sitä, että kastettujen ja rippikoulun käyneiden osuus on erittäin korkea. Avioliittoon vihkimisissä kirkollisen toimituksen osuus 72,1 % on esimerkiksi moniin Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin verrattuna varsin korkea. Taulukko 3:Seurakuntien jäsenmäärät Seurakunta Arvio2010* 2010 Tuiran seurakunta Oulujoen seurakunta Tuomiokirkkoseurakunta Karjasillan seurakunta YHTEENSÄ *Ennuste alustava Hallinto ja henkilöstö OULUN SEURAKUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO (2008 alk.) SEURAKUNNAT 4 kpl SEURAKUNTA- NEUVOSTOT YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Tilintarkastajat Strateginen johtoryhmä Hautaustoimen johtokunta 1+5 YSP:n johtokunta 1+5 YHTYMÄN JOHTO yhtymäjohtaja Yleishallinto Pääomatalous Hallintojohtokunta 1+5 Kiinteistöjohtokunta 1+5 YHTEISET SEURAKUNTAPALVELUT yhteisen seurakuntapalvelun johtaja Diakoniatyön erityispalvelut Sielunhoidon erityispalvelut Lapsi- ja nuorisotyön erityispalvelut Yhteiskuntatyön erityispalvelut Yhteiset tukipalvelut HAUTAUSPALVELUT hautaustoimen päällikkö VIESTINTÄPALVELUT viestintäjohtaja HENKILÖSTÖPALVELUT henkilöstöpäällikkö HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT talousjohtaja Taloushallintopalvelut Keskusrekisteri Tietohallintopalvelut Emäntäpalvelut KIINTEISTÖPALVELUT kiinteistöjohtaja Rakennuttaminen Kiinteistönhoito TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Seurakunnat ja palveluyksiköt ovat toteuttaneet talousarvion toiminnalliset tavoitteet ja pysyneet määrärahojensa puitteissa. Pieniä poikkeamia on selvitetty seurakuntien ja palveluyksikköjen toimintakertomuksissa. Seuraavilla sivuilla on esitetty tuloslaskelman ja investointiosan toteutumisvertailut.

11 8

12 9 Verotulojen kehitys: Verotulot kasvoivat vajaat kaksi prosenttia. Kirkollisverotulot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Tosin talousarviossa niiden arvioitiin laskevan 5 %. Yhteisöverotulot nousivat vuodesta 2009 yli 12 %, mutta ovat edelleen lähes 0,3 milj. pienemmät kuin vuosina 2007 ja 2008 ja 0,5 milj. pienemmät kuin vuonna Vuonna 2010 Oulun seurakunnista eronneiden määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna jäsenen menetys saattaa pahimmillaan merkitä tulevaisuudessa noin 0,5 milj. :n verotulojen menetystä. Vuonna 2010 verotuloprosentti pidettiin ennallaan 1,25 %:ssa (keskiarvo on 1,33 %). Vuosien ajaksi kirkon osuus yhteisöverotuloista on nostettu 2,55 prosenttiin. Taulukko 2: Verotulojen kehitys (1000 ): TA 2010 TP 2010 Ero TA/TP TA 2011 Kirkollisverot Yhteisöverot Verotulot yhteensä Kirkollisverot. muutos% 6,66 4,81 2,40-5,02 0,29 1,5 Yhteisöverot muutos % -5,11-0,60-17,30 4,28 12,9-5,7 Verotulot muutos % 4,66 3,98-0,49-3,89 1,82 0,53 Kuva 4: Oulun seurakuntayhtymän verotulojen kehitys Verotulojen kehitys Yhteisöverot Kirkollisverotulot Verotulot yht TA 2011 Investoinnit Vuonna 2010 investointeihin käytettiin 4,3 milj. ja pysyvien vastaavien myyntituloja kertyi pääosin As.Oy Oulun Elegian asuntojen myynnistä. Vuonna 2010 valmistuivat Hintan seurakuntatalon piha-alueen peruskorjaus, ,13, Isokatu 9, ,86 ja Hönttämäen seurakuntakodin peruskorjaus, ,54. Vanhan pappilan, Isokadun puoleinen osa ns. juhlahuoneisto, peruskorjaukseen käytettiin vuoden 2010 loppuun mennessä 2,8 milj., josta 2,25 milj. vuonna 2010.

13 10 Taulukko 3: Investointihankkeiden kustannusarvioiden toteutuminen: Vuoden 2010 talousarviossa investointien määrärahoja ei jaettu hankkeille, vaan yhteinen kirkkovaltuusto myönsi jokaisen määrärahan erikseen samalla kun se hyväksyi hankkeen kustannusarvion. Investointien toteutumisvertailussa TS 2010 sarake on pääosin ohjeellinen. TOT Ohjeellinen Investointikohde Kustannusarvio KUST.YHT. TS 2010 TOT 2010 TS 2011 A. Rakentamisvaiheessa olevat Hintan srktalon piha-alueiden , ,25 peruskorjaus Kiinteistö Oy Oulun Isokatu 9:n , ,36 peruskorjaus ja laajennus Vanha pappila peruskorjausvaihe , , II Karjasillan kirkon urkujen , , uusiminen Intiön Vanhan kappelin kellotornin , rakentaminen Myllyojan srktalon , , sadevesijärjestelmä ja vesikatteen uusiminen Oulujoen kirkon , lämmitysjärjestelmän uusiminen Tuomiokirkon sakastin ylähuoneen kunnostus Hönttämäen seurakuntakoti, , ,98 perusparannus Tuomiokirkon urkujen huolto Yhteensä ,13 B. Suunnitteluvaiheessa olleet Kustannusarvio TOT TS 2010 TOT 2010 TS 2011 Rokuan leirikeskus peruskorjaus , , vaihe I Isokatu , , peruskorjaus/uudisrakennus Ritaharjun toimitilat , ,00 uudisrakennus Tuiran kirkon julkisivujen ja , ,40 TS kellotapulin korjaus Karjasillan kirkon muutostyöt , ,86 TS Yhteensä ,50 C. Hankesuunnitteluvaiheessa Kustannusarvio TOT TS 2010 TOT 2010 TS 2011 olleet Ylikiimingin vanhan pappilan , , peruskorjaus Yhteensä ,95 D.Tarveselvitysvaiheessa olleet Kustannusarvio TOT TS 2010 TOT 2010 TS 2011 Öbergin talon peruskorjaus , ,70 /kehittäminen Intiön huoltorakennusten , ,02 peruskorjaus Yhteensä ,72 Tietohallintoinvestoinnit Varaumissa Hautausmaiden koneet jne ,16 YHTEENSÄ ,19

14 11 TOIMINNALLISET STRATEGIAT Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Yhteisen toiminnallisen strategian suuntaviivat vuosille sekä myönsi varaumiin toiminnallisen strategian toteuttamiseen kolmelle vuodelle yhteensä euron määrärahan. Varauksiin otetun määrärahan käytöstä strategiasta johdettuihin projekteihin ja hankkeisiin päättää yhteinen kirkkoneuvosto erikseen erillisten toimenpideohjelmien mukaisesti. Painopistealueiksi valittiin: kirkolliset toimitukset, lapset, varhaisnuoret ja perheet, nuoret aikuiset, diakonia ja vapaaehtoistoiminta. Resurssit Vuoden 2009 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan on varattu yhdessä hyväksyttyjen strategisten suuntaviivojen mukaiseen toiminnallisen strategian tavoitteelliseen toteuttamiseen yhteensä euron määräraha varauksiin suunnittelukaudelle. Varauksiin otettavan määrärahan käytöstä strategiasta johdettuihin projekteihin ja hankkeisiin päättää yhteinen kirkkoneuvosto erikseen erillisten toimenpideohjelmien mukaisesti. Strategia toteutetaan olemassa olevia resursseja uudelleen suuntaamalla. Se ei edellytä henkilöstön lisäämistä. Yhteinen kirkkoneuvosto on myöntänyt toiminnallisten strategioiden projekteihin yhteensä euroa vuoden 2010 loppuun mennessä. Projektien toteutuneet kustannukset vuoden 2010 lopussa olivat yhteensä euroa. Osa määrärahoista on myönnetty useammalle vuodelle. Lisäksi osa projekteista on tilinpäätösaikana kesken. Taulukko 4: Toiminnallisten strategioiden määrärahat ja toteutuneet kustannukset mennessä: Painopistealue Myönnetty määräraha Käyttö Kirkolliset toimitukset Lapset, varhaisnuoret ja perheet Nuoret aikuiset Diakonia Vapaaehtoistoiminta Yhteensä

15 12 Projektien toteutuminen eri painopistealueilla: Kirkolliset toimitukset 1) Kirkollisten toimitusten laatututkimus, jossa pyrittiin asiakaspalautteen kautta saamaan selville Oulun ev.-lut. seurakuntien nykyisen toimituskulttuurin vahvuudet ja heikkoudet kasteiden, avioliittoon vihkimisten ja hautaan siunaamisten osalta. Laadun mittarina tutkimuksessa pidettiin asiakkaiden kokemaa tyytyväisyyttä. Tarkoituksena oli, että asiakaspalautteen myötä paljastuneita heikkouksia pyrittäisiin vähentämään seurakunnan työntekijöille järjestettävällä koulutuksella ja toimintaa kehittämällä. Laatututkimus toteutettiin yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa, joka on erikoistunut asiakastyytyväisyystutkimusten tekemiseen. Tutkimustulokset osoittivat, että seurakuntalaiset ovat varsin tyytyväisiä Oulun seurakunnilta tilaamiinsa kirkollisiin toimituksiin. Kaikkien kolmen toimitustyypin kohdalla seurakuntalaisten kokonaisuustyytyväisyys oli selvästi yli 6, kun maksimityytyväisyyttä osoittava arvo oli 7. 2) Viestintäprojekti, jonka alaprojekteja olivat seurakunnan esittelyvideon tuottaminen Oulun ev.-lut. seurakuntien nettisivulle ja uusille seurakuntalaisille lähetettävän tervetulokirjeen uudistaminen. KITO-työryhmä työsti yhdessä seurakuntien tiedotuspalveluiden kanssa Oulun seurakuntien nettisivulle seurakunnan esittelyvideon, joka luo seurakunnille myönteistä imagoa ja kertoo, mitä seurakunnallinen elämä tarkoittaa. Video tehtiin yhteistyössä Klaffi Tuotannon kanssa. Videon ylläpitäminen seurakunnan nettisivulla ei vaadi lisärahoitusta. KITO-työryhmä uudisti myös uusille seurakuntalaisille lähetettävän tervetulokirjeen yhdessä seurakunnan tiedotuspalveluiden kanssa. Kirjeessä seurakunnan kirkkoherra toivottaa tulijan tervetulleeksi, ja sen lisäksi seurakuntalainen voi tilata uudelta kotiseurakunnaltaan kirkollisen palvelun tai lahjaesineen. Palveluina seurakuntalainen voi tilata esim. kodin siunauksen, papin tai diakoniatyöntekijän kotikäynnin ja sairaan ehtoollisen. Lahjaesineet ovat valikoituja hengellisiä kirjoja ja hengellistä musiikkia. Palvelun tai lahjaesineen seurakuntalainen tilaa lähettämällä seurakunnalle valmiiksi maksetun palautuskirjeen, johon hän voi merkitä haluamansa palvelun tai lahjan. Tilauksen voi vaihtoehtoisesti tehdä myös seurakunnan nettisivulla. Huhtikuun puolivälistä lokakuun puoliväliin erilaisia lahjaesineitä on lähetetty uusille seurakuntalaisille n. 300 kappaletta. Palvelupyyntöjä on jätetty muutamia kymmeniä. Lapset, varhaisnuoret ja perheet Lasten, nuorten ja perheiden strategiassa toteutettiin 2010 seuraavia projektit: Vuoden 2009 projekteista jatkuivat perhevartti-elämänkaari ohjelma Radio Pookissa, toimintaa autisminuorille, tiernakoulu, joulutapahtuma lapsille. Uusina projekteina käynnistyi lähetyskasvatusprojekti yhteistyössä koulujen kanssa, kasvatuksen päiväksi nimetty koulutuspäivä kasvatustyötä tekeville työntekijöille sekä konserttitapahtuma Veijareita ja pyhimyksiä. Näillä projekteilla on herätelty seurakuntien yhteistoimintaa (joulutapahtuma), jaettu yhteisiä kokemuksia ja etsitty uutta (kasvatuksen päivä), vahvistettu verkostotyötä (lähetyskasvatus), etsitty ratkaisuja työalojen ongelmakohtiin (10+), etsitty diakonaalista otetta kasvatukseen (autismiprojekti) sekä tuettu kasvatuksesta viestimistä (perhevartti, Veijareita ja pyhimyksiä, joulutapahtuma).

16 13 Koska projekteissa on ollut mukana monia työntekijöitä, on tietoisuus strategiasta työntekijöiden keskuudessa jo hyvällä tasolla. Sen sijaan suhtautuminen strategiaan ja sen tuloksiin vaihtelee. Tyytyväisiä ollaan oltu kokemuksiin hyvästä yhteistyöstä projekteissa sekä siihen, että on voitu kurkistaa toisten yksiköiden näkökulmiin ja työtapoihin. Toteutunutta strategiatyötä on kritisoitu liiasta sirpaleisuudesta ja toisaalta kokemuksesta, jonka mukaan kaikkea ollaan ajamassa samaan muottiin. Toteutettujen projektien arviointia Lasten joulutapahtuma sai kehuja sekä työntekijöiltä että seurakuntalaisilta. Johtopäätös on, että lapsi- ja perhetyössä on kannattavaa kerran vuodessa järjestää yhteinen tapahtuma. Tässä tapahtumassa yhteistyön koordinointi on tärkeää. Kasvatuksen päivä on järkevä koulutuksellinen ja kasvatuksellinen hanke. Samalla kertaa voidaan sekä jakaa yhteisiä kokemuksia työstä, että saada koulutuksen muodossa uusia välineitä työhön. On päätettävä kuka kasvatuksen päivästä tulevaisuudessa vastaa. Diakoninen ote kasvatustyössä on sellainen asia, joka kannattaa linjata. Mitä se tarkoittaa? Ja kuinka paljon kasvatuksessa voidaan tehdä ennaltaehkäisevää diakonista työtä? Kuuluuko se kasvatuksen ydintehtävään? Toimintakaudella on käynnistetty kyselyt päiväkodeille, perhekerhoille, päiväkerhoille ja iltapäiväkerhoille sekä lastenohjaajille. Tästä saadaan arvokasta tietoa toiminnasta. Tällaista tietoa on syytä kerätä jatkossakin yhteistyökumppaneilta. Nuoret aikuiset ILME -projekti Projektin tavoitteena on vahvistaa nuorten aikuisten sitoutumista kirkkoon siten, että ikäryhmänkirkosta eroaminen kääntyy laskuun ja samalla ylläpitää keskustelua kristillisen uskon kysymyksistä ja seurakunnan ja kirkon merkityksestä ja näin vahvistaa kristillistä identiteettiä. Välineinä on viestinnällinen ilme, joka sitoo seurakunnallisen nuorten aikuisten toiminnan yhteen ja tekee sen tunnistettavaksi ja herättelee keskustelua kirkon sanomasta ja toiminnasta, graafisen ilmeen mukainen toimintaympäristö verkkoon (elossa.fi) ja markkinointiviestintä kampanja, joilla tavoitetaan kohderyhmä. Arviointi Vuoden 2009 aikana eroamisten määrässä tapahtui merkittävää vähentymistä. Vuosi 2010 alkoi hyvissä merkeissä, mutta syksyn homokeskustelu nosti eroamisluvut ennätyssuuriksi. Kirkkovene -logo tunnetaan hyvin ja sen ovat ottaneet omakseen useat opiskelija- ja ainejärjestöt. Myös osa kristillisistä järjestöistä ilmoittelee toiminnastaan sivuilla. Tunnuksen kautta yhteistyö seurakunnan nuorten aikuisten toiminnan ja eri järjestöjen kautta on lisääntynyt. Elossa.fi sivustolla on nähtävissä keskustelunavauksia ja kysymyksiä kirkon uskoon liittyen. Sivusto on keskeinen väline myös toiminnan esittelyssä ja siihen kutsumisessa. Se kokoaa ja esittelee monipuolisesti nuorille aikuisille suunnattua seurakunnallista toimintaa.

17 14 Moraalivartio-projekti Projektin tavoitteena on ollut kutsua ihmisiä kansalaiskeskusteluun ajankohtaisista eettisistä kysymyksistä. Keskustelusarja oli alkanut 2009 ja sitä jatkettiin keväällä Osallistujamäärä kuitenkin laski selvästi. Toisaalta tällaiselle keskustelulle voi olla kysyntää ja se voi välittää hyvällä tavalla näkemyksiä kirkon opetuksesta ja sanomasta. Rakkauden ammattilaiset -projekti Projektissa on ollut mukana neljä työntekijää, jotka kohtaavat ihmisiä verkon kautta City.fi sivustolla ja sen Rakkauden ammattilaiset yhteisösivustolla. Se kuuluu osana Hengellistä elämää verkossa - hankkeeseen, jota koordinoi Kirkkohallitus. Sivusto on valtakunnallinen. Projekti on tavoittanut kokonaisuutena sille asetetut tavoitteet hyvin, tosin sen paikallisen merkityksen arvioiminen on vaikeaa. Projekti tulee luultavasti päättymään vuoden 2011 aikana. TILA -projekti Projektin tavoitteena on ollut saada sellainen tila tai paikka, jonka avulla kirkon sanoma ja toiminta kohtaavat seurakuntalaisen tämän arjen keskellä helposti lähestyttävästi, luoda matalakynnyksen olohuone, joka on ovena seurakuntaan. Elohuone (Isokatu 11B) otettiin käyttöön keväällä Tila on saanut paljon positiivista palautetta ja siitä pidetään. Cross Cafessa toukokuussa noin 150 hengelle tehdyn kyselyn perusteella Elohuone välittää mielikuvaa kirkosta ja sen toiminnasta, joka on nuorten aikuisten näköinen ja tässä ajassa. Sijaintinsa puolesta se palvelee erinomaisesti juuri kohderyhmää. Sen tilaratkaisut luovat yhteisöllisyyttä, mutta antavat myös tilaa olemiselle. Huonona asiana pidettiin sitä, että Elohuoneen löytäminen on vaikeaa. Paikkana se on monille vielä tuntematon. Valitettavasti Elohuoneen käyttö ei ole kuitenkaan toteutunut suunnitelmien mukaisesti. PASI -projekti Projektin tavoitteena on tarjota kaikille työntekijöille välineitä saavuttaa ja kohdata tuloksellisesti nuoria aikuisia, vahvistaa ja luoda edelleen positiivista mielikuvaa lähellä olevasta kirkosta sekä tavoittaa oululainen nuori aikuinen laadukkaasti vuoden aikana. Tässä tarkoituksessa järjestetään ravistelupäivät niille seurakunnan työntekijöille, jotka kohtaavat nuoria aikuisia työssään ja haluavat löytää välineitä heidän tavoittamisekseen. Uutena toimintatapana otetaan käyttöön henkilökohtaiset syntymäpäivämuistamiset 20 -vuotiaille. Projektisuunnitelma valmistui vuoden 2010 lopulla ja sen toteuttaminen alkaa vuoden 2011 puolella. PELI -projekti Projektin tavoitteena on toisaalta vahvistaa verkkoa toimintaympäristönä, jossa on mahdollisuus pohtia kristinuskon peruskysymyksiä ja saada tietoa kirkon uskosta ja traditiosta, toisaalta samanaikaisesti kannustaa verkon avulla ihmisiä osallistumaan kirkon elämään ja sen toimintaan. Välineenä on verkkopohjainen peli, joka on osallistava, yhteisöllinen, monimediainen ja elämyksellinen. Pelin pilottijakso käynnistyi aluksi elossa.fi sivustolla. Virallisesti se avattiin marraskuussa 2010 ja jatkuu aina 2011 marraskuuhun.

18 15 Diakonia Diakonian projektien tavoitteena on ollut luoda diakoniatyöhön sellaisia yhtenäisiä käytäntöjä, jotka palvelevat seurakuntalaisia aiempaa tasapuolisemmin. Diakonia- Prime -asiakasohjelma Asiakasohjelma on jäsentänyt asiakastyötä ja tuonut työhön tavoitteellisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Palautekyselyn perusteella asiakkaat kokevat palvelun ajanmukaiseksi ja asialliseksi. Asiakasohjelma on tarpeellinen diakonian pysyvänä työvälineenä. Diakonian kuntouttava päivätoiminta (Dioske) Kuntouttavaa päivätoimintaa järjestettiin vuonna 2010 viidelle ryhmälle ja kussakin ryhmässä oli kahdeksan henkeä. Palaute kuntouttavaan päivätoimintaan osallistuneilta oli myönteistä ja kotona asumista tukevaa. Ottaen huomioon osallistuneiden määrän suhteessa kustannuksiin päivätoiminta on kallista. Ilman ulkopuolista rahoitusta seurakunnilla ei ole mahdollista toteuttaa tämän tasoista kuntouttavaa päivätoimintaa. Henkinen ja hengellinen terveyttä edistävä ja kuntouttava päivätoiminta voitaisiin integroida diakonian päiväleiritoimintaan esim. yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa, jolloin kustannukset olisivat pienemmät. Kirkkokyytiseteli Kirkkokyytisetelillä on vastattu yli 65-vuotiaitten seurakuntalaisten tarpeeseen päästä sunnuntaiaamuisin jumalanpalvelukseen. Pilottivaiheessa seteleitä on jaettu 342 kpl, joista on käytetty 192 kpl. Keskimäärin yhden taksimatkan hinta oli 15. Kirkkokyytiseteli on edullinen vaihtoehto kokoavalle linja-autokuljetukselle. Verkostoseminaari Seminaarin tavoitteena oli yhteistyöverkoston rakentaminen yhteiskunnan sosiaalitoimen edustajien kanssa ja säännöllisen yhteydenpidon vakiinnuttaminen. On sovittu, että Oulun Kaupunki vastaa seuraavasta seminaaritasoisesta tapaamisesta kahden vuoden kuluttua. Vapaaehtoistoiminta Web-hanke Suurella sydämellä -ohjelman käyttöön on hankittu lisenssi ja samalla se on otettu brändinä vapaaehtoistoiminnan kärjeksi. Ohjelman käyttöönotto on tapahtunut suunniteltua hitaammin ja toiminta on puoli vuotta suunnitellusta jäljessä. Kuitenkin uusia vapaaehtoisia on ilmoittautunut 32. Kävijämäärät Oulun Suurella sydämellä -sivulla: vuosi 2009 joulukuu 7 kävijää, vuosi 2010 tammikuu 107, helmikuu 691, maaliskuu 1019, huhtikuu 742, toukokuu 727, kesäkuu 725, heinäkuu 455, elokuu 420, syyskuu 471 ja lokakuu 117 (tilanne ) kävijää. Raija Nissinen palkattiin osaaikaisena työntekijänä (50 %) alkaen Heikki Kaikkosen rinnalle hoitamaan projektia. Viestintäprojekti Viestintäprojekti on alullaan. Materiaali on pääosin luotu ja viimeistelyä vailla sekä osin hankinnassa. Projektissa osallistutaan valtakunnalliseen yhteiseen korttihankkeeseen (MiniMoi), RollUpit suunnittelussa. Kymmenosainen ohjelmasarja radio Pookissa alkoi 6.10.

19 16 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Tuomiokirkkoseurakunta Yleiskatsaus Toimintavuosi 2010 oli tuomiokirkolle kaksijakoinen. Yhtäältä toiminnassa avattiin uudenlaisia toimintatapoja, kuten esimerkiksi nuorten toiminta Heinätorilla sekä Cafe-krypta tuomiokirkolla. Toisaalta kohdattiin haasteita uusien alueiden kasvun myötä. Toimintaa ei ole voitu kohdentaa kaikkialle ja nykyisten toiminnallisten tilojen tunnettuutta ei ole vielä saatu riittävälle tasolle. Toiminnan keskiössä olevaa jumalanpalveluselämää on kehitetty ja nyt reilun vuoden toiminnassa ollutta virtuaalikirkkoa voidaan pitää onnistuneena, sillä sen kautta osallistuu joka pyhä ihmistä eripuolilta Suomea ja myös rajojemme ulkopuolelta. Diakoniatyössä näkyi taloudellisen avun tarpeen lisääntyminen. Häähetket, joita toteutettiin joka kuukauden viimeisenä perjantaina ovat löytäneet paikkansa. Vuoden 2010 aikana keskimääräinen vihittävien parien määrä on ollut hieman yli 10. Vuoden 2010 lopun kirkosta eroamisen buumi näkyi voimakkaana tuomiokirkossa. Eroajien määrä kaksinkertaistui. Keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Jumalanpalvelusten kävijämäärän lisääminen Jumalanpalvelusten kävijämäärä on pysynyt vakiona (30 289). 2. Jumalanpalveluselämän monipuolistaminen ja rikastaminen Toteutuminen Diakoniatyö osallistui messuihin avustajina diakonian teemasunnuntaisin. Lapsi- ja perhetyö toteutti pääsiäisenä perhejumalanpalveluksen sekä päiväkotien syys-, joulu- ja pääsiäiskirkot suunnitellusti. Nuorisotyössä nuorten- ja nuortenaikuisten jumalanpalveluksien kehittäminen ja heidän rohkaiseminen vastuunottoon jumalanpalveluksien toteuttamisesta ei toteutunut toivotulla tavalla. Musiikkityön myötä liturgisten osien käyttöä lisättiin kirkollisissa toimituksissa, erityisesti hautajaisissa. 3. Vapaaehtoisten aktivoiminen Toteutuminen Diakoniatyössä eläkeläisten kerhojen vastuuta jakoivat vapaaehtoiset kerhon vetäjät yhdessä viranhaltijoiden kanssa. Vapaaehtoiset siunattiin tehtäviinsä toimintakauden alkaessa. Rekrytoitiin uusia lähimmäisiä. Yhteisvastuukeräyksen toteutuksessa vapaaehtoisilla oli huomattava osa. Nuorten ja nuorten aikuisten käytännön diakonian toteuttaminen entiseen tapaan.

20 17 Seurakunnan kuoroihin osallistui viikoittain noin 120 vapaaehtoista. Oulun tuomiokirkkokuoro ja Sofia Magdalena yhtye avustivat säännöllisesti seurakunnan jumalanpalveluksissa. Katedraalikuoro keskittyi suurten kirkkomusiikkiteosten esittämiseen. Seurakunnan ulkopuolisista kuoroista Oulun Laulu, Tuiran kamarikuoro ja Ynnin Pojat osallistuivat aktiivisesti seurakunnan toimintaan. 4. Seurakuntalaisten kohtaaminen ja johdattaminen seurakuntayhteyteen Toteutuminen Diakoniatyö järjesti kaksi ikääntyneiden kuntouttavaa ryhmää yhteistyössä Caritaksen kanssa, jossa toteutui hengellisyys osana kuntoutustoimintaa. Ryhmä koottiin etsivän diakoniatyön avulla eri verkostojen kautta. Kotikäyntejä tehtiin Dioske-ryhmiin osallistuneille. Asiakaskohtaamisissa sekä eläkeläisten kerhojen teemoissa näkyi terveyden edistäminen terveyskasvatuksena. Lapsiperheille suunnattua ryhmää yhdessä perhetyön kanssa ei toteutettu työntekijävaihdoksien vuoksi. Yhteisvastuuvaroilla järjestettiin perheleiri yhteistyössä Tuiran seurakunnan kanssa. Leiriläiset kutsuttiin sosiaalitoimen lastensuojelun kautta. Lapsi- ja perhetyössä järjestettiin kotikirkko tutuksi -kierroksia tuomiokirkossa huhtikuussa päiväkoti-ikäisille kaupungin kanssa yhteistyössä sekä kesä-heinäkuussa kaikenikäisille lapsiperheille. Hyväksi havaittuja toimintoja jatkettiin, tietoa toiminnasta jaettiin kastekoteihin ja lapsiperheille toteutettiin leiri yhteistyössä diakonian kanssa. Yhteistyötä kaupungin neuvoloiden kanssa kehitettiin laajennetun perhevalmennuksen osalta. Musiikkityössä kehitettiin kuorolaisten mahdollisuuksia kuorotoimintaan mm järjestämällä kuorolaisten lapsille lastenhoitopalvelua. Virsikasvatusyhteistyö toimi hyvin koulujen kanssa. Teuvo Pakkalan koulun 86 oppilasta suoritti hopeisen tai pronssisen virsimerkin. Lasten henkilökohtaista sielunhoidollista kohtaamista on kehitetty laajentamalla kouluyhteistyötä sekä lisäämällä kerhotoimintaa. Lapsia on kutsuttu henkilökohtaisesti mukaan seurakunnan toimintaan. Lapsi-, varhaisnuorisotyön- ja nuorisotyön toiminta on keskitetty Heinätorin seurakuntatalon varhaisnuoriso- ja nuorisotyön tiloihin. Nuorille aikuisille perustettiin oma raamattupiiri ja lauluryhmä. Kesäkahvila Café Kryptassa heinä-elokuussa työllistettiin neljä ns. setelinuorta. Kahvilan tuotto ohjattiin Suomen Lähetysseuran Tasauskeräykseen kaivojen rakentamiseen Senegalissa. Kryptan joulu-teemalla Café Krypta oli avoinna joulukuussa viikon ajan, jolloin tuotolla hankittiin rokotteita kehitysmaiden lapsille. Krypta koettiin viihtyisäksi ja oivalliseksi seurakuntalaisten kohtaamispaikaksi. Raamatun ja lähetyksen yhteyttä tuotiin esille järjestämällä raamattunäyttely Sana Savannille. Esillä oli Suomen Pipliaseuran Afrikan erikielisiä Raamattuja ja vanhoja suomen- ja suomensukukielisiä Raamattuja. Samalla tehtiin tutuksi raamatun- käännöstyötä. Myös vierailulla kouluissa ja seurakunnan kerhoissa oli aiheena raamatunkäännöstyö. Luentosarja Pölyt pois Raamatusta jatkui. Yläkoululaisille tarkoitettu Suomen Lähetysseuran näyttely Yhdessä maailmassa oli esillä Keskustan seurakuntatalolla. Näyttelyn teemana olivat vesi, ruoka, ihmisoikeudet ja koulutus.

21 18 5. Aluetyötoiminnan pitkäjännitteinen suunnittelu yhteisten tapahtumien myötä Heinäpäässä ja Intiössä järjestettiin alueellisia tapahtumia, joiden toteuttamisesta vastasivat kaikki työalat. Henkilöstö Yksikkö TP 2009 TA 2010 TP 2010 Teologit hlö Kanttorit Diakoniatyöntekijät Nuorisotyönohjaajat Lähetyssihteerit 0,5 0,5 0,5 Seurakuntamestarit Toimistotyöntekijät Lapsityönohjaajat Lastenohjaajat Yhteensä 22,5 22,5 21,5 Väkiluku TP 2009 TA 2010 TP 2010 Seurakunnan väkiluku Seurakuntaan muuttaneet Seurakunnasta muuttaneet Kirkkoon liittyneet Kirkosta eronneet Kastetut Kuolleet Avioliitot kirkolliset vihkimiset siviilivihkimiset avioliittojen kirkolliset siunaamiset 3 4 Avioerot Talous Yksikkö TP 2009 TA 2010 TP 2010 Toimintatuotot euro Toimintakulut Toimintakate(nettokulut) Määrärahan käyttöoikeus Poikkeama käyttöoikeudesta Nettokulut/jäsen 169,93 153,72 156,25 Kolehdit

22 19 Karjasillan seurakunta Yleiskatsaus Toiminnan arvioinnissa on kolme keskeistä vuorovaikutteista tekijää: 1) Kirkon missiosta nouseva jatkuvuutta ja pysyvyyttä edustava tehtäväksi anto. 2) Työn voimavarat, joista keskeisiä ovat vapaaehtoiset vastuunkantajat, luottamushenkilöt ja palkatut työntekijät sekä kiinteistöt. 3) Toimintaympäristön muuttuvat tarpeet. Toimintaympäristön monikulttuuristuminen heijastuu lukuina: yhtäältä kirkosta eroaminen on kaksinkertaistunut edellisestä vuodesta ja toisaalta kirkkoon liittyminen on lisääntynyt lähes kolmanneksen. Kirkollisesti vihittyjen määrän nousu on myönteinen viesti siitä, että ilmiöihin voi vaikuttaa. Kaakkurin väestönkasvun vuoksi lapsi- ja perhetyön painopiste on siirtynyt sinne. Toiminnan perusteellinen ja yksityiskohtainen arviointi sisältyy seurakunnan työalojen ja alueiden toimintakertomuksiin. Keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Erittäin monipuolista jumalanpalveluselämää koordinoidaan seurakuntatasolla ja Oulun seurakuntien yhteistoimintatasolla. Toteutuminen Jumalanpalveluskäynnit ovat vähentyneet Karjasilta-Kaukovainio alueella, mutta lisääntyneet Kaakkurin alueella. Monipuolisen jumalanpalveluselämän alueellinen profiloituminen ja seurakuntatason koordinointi ovat edelleen haasteita, vaikka alueiden välisen toiminnallisen yhteyden tiiivistyminen on vähentänyt päällekkäisyyksiä. Erityisjumalanpalveluksia ja juhlapäivien jumalanpalveluselämää on koordinoitu Oulun seurakuntien yhteistoimintatasolla. Monet leimallisesti nuorten aikuisten toiminnan hankkeina aloitetut toiminnat ovat palvelleet laaja-alaisesti aikuisväestöä työikäisistä ikäihmisiin. Vapaaehtoisten vastuunkantajien merkittävän työpanoksen ansiosta jumalanpalveluselämä on ollut entistä yhteisöllisempää. 2. Kristittyjen arjen tekoja tehdään yhteistyössä kaupungin, kolmannen sektorin toimijoiden, Oulun muiden seurakuntien ja järjestäytymättömän kansalaistoiminnan kanssa. Toteutuminen Laajamittainen verkostoituminen ja välillisen toiminnan lisääntyminen erityisesti kristillisen kasvatustyön eri osa-alueilla on siirtänyt seurakunnallisen elämän ja toiminnan painopistettä sunnuntaista arkipäiviin. Sunnuntain erityisasema on vähitellen hämärtymässä suomalaisessa viikkorytmissä. Osin tästäkin syystä on työn ja levon tasapainon merkityksen korostaminen mittava haaste. Vähittäisenä pitkän aikavälin muutoksena näyttää olevan, että elämykselliset tapahtumat koetaan yhä vetovoimaisemmaksi. Säännöllinen viikkotoiminta sen sijaan kiinnostaa entistä vähemmän. Tapahtumakeskeiseen kysyntään vastaaminen - jos sitä pidetään tärkeänä - edellyttää voimavarojen yhdistämistä. Erityisesti diakoniatyöhön tarvitaan lisää vastuunkantamiseen sitoutuvia vapaaehtoisia toimijoita. Verkostoituminen ja välillisen toiminnan lisääntyminen ovat osaltaan vähentäneet joidenkin seurakunnan toimitilojen käyttöastetta, mikä madaltaa kynnystä tarvittaessa luopua taloudellisin perustein jostakin kiinteistöstä.

23 20 Henkilöstö Yksikkö TP 2009 TA 2010 TP 2010 Teologit hlö Kanttorit Diakoniatyöntekijät Nuorisotyönohjaajat 6,25 6,25 5,25 Lähetyssihteerit 0,75 0,75 0,75 Seurakuntamestarit Toimistotyöntekijät Lapsityönohjaajat 1,5 1,5 1,5 Lastenohjaajat Yhteensä 48,5 48,5 47,5 Väkiluku TP 2009 TA 2010 TP 2010 Seurakunnan väkiluku Seurakuntaan muuttaneet Seurakunnasta muuttaneet Kirkkoon liittyneet Kirkosta eronneet Kastetut Kuolleet Avioliitot kirkolliset vihkimiset siviilivihkimiset avioliittojen kirkolliset siunaamiset 2 7 Avioerot Talous Yksikkö TP 2009 TA 2010 TP 2010 Toimintatuotot euro Toimintakulut Toimintakate(nettokulut) Määrärahan käyttöoikeus Poikkeama käyttöoikeudesta Nettokulut/jäsen 125,83 123,63 115,21 Kolehdit

24 21 Tuiran seurakunta Yleiskatsaus Toimintavuosi 2010 oli haasteellinen keskeiselle toimintatavoitteellemme vahvistaa seurakunnan jäsenyyden merkitystä ihmisten arkielämässä. Syksyllä maassamme koettu ennen näkemätön kirkosta eroamisen aalto nosti Tuiran seurakunnassakin eroamisluvut yli puolitoistakertaisiksi aiempaan ennätysvuoteen 2008 verrattuna. Sen vastapainoksi voitiin kirjata toiminnassa kuitenkin monia myönteisiä saavutuksia. Papiston yhteispäivystyksen käynnistämisessä Tuiran papit ja kanttorit kantoivat suurta vastuuta ja hoitivat varsinkin kesällä runsaasti muidenkin kuin omien seurakuntalaisten kirkollisia toimituksia. Oulun seurakuntien yhteisissä toiminnallisissa strategioissa Tuiran työntekijöiden aktiivisuus ja työpanos oli kiitettävä. Omissa toiminnoissa tehtiin sekä määrällisesti että laadullisesti hyvää työtä. Onnistuttiin myös uudistumaan ja löytämään tapoja tuoda seurakunta ja kirkon sanoma pyhästä lähemmäksi tämän päivän ihmisten arkea. Keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Rakennamme yhteisöllistä ja monipuolista jumalanpalveluselämää, jolla käännämme kävijämäärän nousuun Toteutuminen Monipuolista jumalanpalveluselämää voitiin rakentaa aiempina vuosina luodulle pohjalle. Erityistä huomiota kiinnitettiin perheisiin ja lapsiin, joille järjestettiin perhekirkkoja, perhemessuja, vauvakirkkoja sekä nelivuotissynttärit ja kymppisynttärit. Nuorille ja nuorille aikuisille järjestettiin gospelmessuja. Rippikoulujen jumalanpalveluskasvatusta jämäköitettiin sillä, että talvijaksolla tultiin entistä enemmän ryhminä kirkkoon opettajien johdolla. Konfirmaatiomessuissa kummit osallistuivat pääsääntöisesti nuorten siunaamiseen. Joulukuussa järjestettiin Pyhän Tuomaan kirkossa ensimmäisen kerran nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu metallimessu. Työttömien jouluateriat aloitettiin yhteisellä messulla, samoin ensimmäistä kertaa. Seurakuntalaisten toimiminen jumalanpalvelusavustajina ja kirkkokahvien vastuuhenkilöinä lisääntyi jonkin verran. Monipuolisesti ja laadukkaasti toteutetulla musiikilla oli tärkeä osuus jumalanpalveluselämässä. Jumalanpalveluselämään läheisesti liittyvä musiikkikasvatus sekä kuoro- ja konserttitoiminta säilyi vahvana. Jumalanpalvelusten kävijämäärää ei saatu käännetyksi nousuun. Sen sijaan ehtoollisellisvieraiden määrä henkeä oli edellisvuoden lukua (15 320) suurempi. 2. Toimimme verkottuen Oulun kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Haemme yhteyksiä työpaikoille. Toteutuminen Toimintamme verkottui sekä ihmisten elämäntilanteen että alueellisten kirkkopiirien pohjalta. Yhteistyö neuvoloiden kanssa jatkui perhevalmennuksessa kiinteänä, tosin jonkin verran tässä oli alueellista eroavuutta. Pyhän Luukkaan kappelilla kokoontui Syli-ryhmä, jossa olivat mukana kaupungin perheneuvonta sekä seurakunnan lapsi- ja diakoniatyö. Lapsityö kartoitti päiväkoteihin tehdyllä kyselyllä yhteistyön toimivuutta. Siihen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Yhteistyö koulujen kanssa oli sujuvaa päivänavauksissa, koululaiskirkoissa, erillisissä toimintatapahtumissa sekä kakkosluokkalaisille suunnatussa kotikirkko-tapahtumassa. Joka koululla oli yhteyshenkilönä seurakunnasta pappi ja nuorisotyönohjaaja työparina. Musiikkityössä oli luontevaa yhteistyötä koulujen musiikkiryhmien kanssa. Oulun Normaalikoulun alaluokkien kanssa toteutettiin virsihartauksia ja Koululaulu-sävellysprojekti. Konsertteja järjestettiin yhteistyössä mm. OAMK:n ja Oulun Konservatorion sekä Muhoksen seurakunnan kanssa. Kesäkonserttisarja, jossa oli eri yhteistyötahoja, järjestettiin viiden konsertin mittaisena.

25 22 Diakoniassa verkottumista ohjasi seurakuntien yhteinen diakoniastrategia, jonka puitteissa järjestettiin lokakuussa sosiaali- ja diakoniatyöntekijöiden verkostoseminaari. Yhteistyö omaishoitajien kanssa vahvistui merkittävästi. Työpaikoille luotujen yhteyksien tuloksena järjestettiin mm. yrittäjien kirkkopyhä, tiettävästi ensimmäistä kertaa Oulussa, yhdessä Oulun Yrittäjien kanssa. Ulospäin suuntautuvan verkostoyhteistyön kivijalkana on pidettävä paljolti eri työmuotojen ja työntekijäryhmien yhteistyötä, joka oli kiitettävän toimivaa. 3. Olemme avoimia uusille avauksille seurakuntatyössä. Varaamme mm. osalle työntekijöistä lisää työaikaa hengelliseen elämään verkossa. Toteutuminen Lapsi- ja perhetyössä aloitimme syksyllä yhteistyön Ensi- ja Turvakodin kanssa. Seurakunnan sisäisessä toiminnassa lastenohjaaja tuli mukaan diakoniatyön avustusvastaanotolle Pateniemi-Rajakylän alueella. Rippikouluopetukseen lähetystyö ja diakonia kehittivät uuden elämyksellisen toimintamallin rippikouluryhmille, mikä sai hyvän vastaanoton. Sosiaalinen media, verkkokeskustelu, blogit ja seurakunnan toiminnasta tiedottaminen internetissä ovat tänä päivänä osa seurakunnan toimintaa. Tuiran seurakunnassa tällä foorumilla oli aktiivisesti kaksi pappia, kaksi nuorisotyönohjaajaa sekä yksi diakoniatyöntekijä. Heistä kaikkiaan neljä osallistui myös tuomiokapitulin järjestämään Hengellinen elämä verkossa kouluttajakoulutukseen. Syksyllä kartoitettiin yhdessä Oulun seurakuntien kanssa heidän työaikansa käyttöä näihin tehtäviin. Jatkossa on syytä kehittää ohjatusti tätä toimintaa. 4. Vahvistamme vapaaehtoisten roolia seurakuntatyössä. Profiloimme kirkkopiirien toimintaa niin, että se vastaisi alueen erityistarpeita. Toteutuminen Perinteisesti diakonia ja lähetys sekä musiikkityö ja osin lapsi- ja nuorisotyö ovat rakentaneet toimintaansa vapaaehtoisten varaan. Diakoniatyössä vapaaehtoisia oli 123, lähetystyössä 20. Kuoroissa oli jäseniä 249. Lapsi- ja nuorisotyössä toimi pyhäkoulunopettajina 24, varhaisnuorten kerhonohjaajina 11, nuorten ryhmien ohjaajina 13 vapaaehtoista. Rippikoulun isostoiminnassa koulutukseen osallistui kaikkiaan 131, joista 48 toimi isosina. Vapaaehtoisia tuettiin järjestämällä heille koulutusta ja mahdollisuus työtekijöiden tukeen. Keväällä ja joulun alla vapaaehtoisia kutsuttiin kiitosjuhliin, joissa heitä muistettiin sopivalla lahjalla. Lähetystyön vapaaehtoisille myös nimikkolähettien ja lähetysjärjestöjen edustajien vierailut olivat tärkeä tuki. Aikuisille vapaaehtoisille järjestettiin virkistysmatka Venäjälle Valamoon ja Tuiran Naiskuoro teki esiintymis- ja virkistysmatkan Berliiniin. Vapaaehtoisten rekrytoinnissa seurakuntien yhteisen toiminnallisen projektin Suurella sydämellä -hanke auttoi jossain määrin, mutta tulevaisuudessa siltä on syytä odottaa enemmän. Kirkkopiireissä Tuiran alueella haettiin vielä toiminnalle luontevaa sisältöä, saman voi todeta Puolivälinkankaan osalta. Pyhän Luukkaan kirkkopiirissä keskityttiin jumalanpalveluksen yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Jumalanpalveluksen yhteydessä hyvin toimiva pyhäkoulu ja säännölliset kirkkokahvit viestivät tämän tavoitteen onnistumisesta. Pateniemi-Rajakylän kirkkopiirissä toiminta painottui erityisesti lapsiperheiden tukemiseen. Kirkkopiirien toiminta kiinteytti jossain määrin yhteyksiä alueilla toimiviin järjestöihin ja muihin yhteisöihin sekä alueiden asukasyhdistyksiin sekä asukastupiin ja niiden organisoimiin tapahtumiin.

26 23 Henkilöstö Yksikkö TP 2009 TA 2010 TP 2010 Teologit hlö Kanttorit Diakoniatyöntekijät 8,5 8,5 8,5 Nuorisotyönohjaajat Lähetyssihteerit Seurakuntamestarit Toimistotyöntekijät 2,5 2,5 2,5 Lapsityönohjaajat 1,5 1,5 1,5 Lastenohjaajat 10,5 10,5 10 Yhteensä ,5 Väkiluku TP 2009 TA 2010 TP 2010 Seurakunnan väkiluku Seurakuntaan muuttaneet Seurakunnasta muuttaneet Kirkkoon liittyneet Kirkosta eronneet Kastetut Kuolleet Avioliitot kirkolliset vihkimiset siviilivihkimiset avioliittojen kirkolliset siunaamiset 8 4 Avioerot Talous Yksikkö TP 2009 TA 2010 TP 2010 Toimintatuotot euro Toimintakulut Toimintakate(nettokulut) Määrärahan käyttöoikeus Poikkeama käyttöoikeudesta Nettokulut/jäsen 115,48 111,32 108,96 Kolehdit

27 24 Oulujoen seurakunta Yleiskatsaus Uuden kirkkoherran ensimmäisenä toimintavuonna seurakunnan hallinnossa ja toiminnassa on ollut tutustumisen ja uuden toimintakulttuurin sopeuttamisen aika. Työalatiimiorganisaatiota on laajennettu ja täsmennetty. Ylikiimingin nuorisotyön virkaan valittiin uusi työntekijä ja perustettiin lähetyssihteerin kokopäivätoiminen virka. Yli-Iin seurakunnan kanssa valmisteltiin liittymistä Oulujoen seurakuntaan käymällä työaloittain neuvottelut ja niiden pohjalta tehtiin jatkosuunnitelmat kullekin työalalle. Myös Ylikiimingin seurakuntapiirin toimintaa pyrittiin liittämään kiinteämmin koko seurakunnan toimintaan mm. jumalanpalvelussuunnittelulla ja työntekijöiden yhteisneuvotteluilla. Taloudessa on pyritty sopeutumaan pieneviin toimintamäärärahoihin. Erityisenä haasteena on ollut diakonia-avustusten kasvava kysyntä. Laaja-alaisena kaupunki- ja maaseutuseurakuntana toiminnan kehittäminen on ollut erityisen haastavaa. Innostavat ja motivoituneet työntekijät ja aktiiviset luottamushenkilöt ovat luoneet toimintaan hyvän yhteistyön perustan, jossa on voitu tarkastella seurakunnan toimintaa avoimesti ja rakentavasti. Keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Kirkkoon kuuluvien osuus käännetään nousuun Syksyllä 2010 julkisuudessa käyty keskustelu parisuhteen kirkollisesta siunaamisesta aiheutti kirkosta eroamisaallon, joka vaikutti myös Oulujoen seurakuntaan. Seurakunnasta erosi kertomusvuonna enemmän kuin aikaisempina vuosina. Tämä kuvaa sitä, kuinka kirkon ja seurakunnan asema yhteiskunnassamme on muuttumassa. 2. Jumalanpalveluselämän monipuolistaminen ja kävijämäärän lisääminen Jumalanpalveluselämän monipuolistaminen on ollut keskustelujen aiheena teologien ja kanttoreiden suunnittelupalavereissa. Ensisijaisesti on pyritty messun sisällön avaamiseen sekä toimittajille että seurakuntalaisille. Pyrkimyksenä on ollut yhtenäistää messun toteuttamista, etsiä ihmisläheisiä toimintamalleja ja pyrkiä vapaaehtoisten aktivoimiseen messun toteutuksessa. Vuoden aikana perustetun julistustiimin ensisijaisena tehtävänä on myös tämän tavoitteen toteuttaminen. 3. Tiedotustoiminnan tehostaminen Tiedotuksessa on pyritty sekä tapahtumien yksityiskohtien selvempään ilmaisuun että yhtenäistämään seurakuntien tapahtumien tiedottamista. Juhla-aikojen tilaisuuksista on tehty erilliset tiedotteet.