Talousarvio vuodelle 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Yhteinen kirkkovaltuusto Talousarvio vuodelle 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma Kuvat: Kirkon kuvapankki / Sanna Krook

2 Sisällysluettelo SAATESANAT... 2 OULUN SEURAKUNTIEN JA SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN PERUSTEET... 3 Toiminta-ajatus... 3 Seurakunnan tehtävä... 3 Arvot... 3 OULUN SEURAKUNTIEN JA SEURAKUNTAYHTYMÄN STRATEGIAT... 4 Seurakunnallinen toiminta... 4 Suunnittelukauden haasteet ja painopistealueet... 4 Kohtaamisen kirkko Suomen evankelisluterilaisen kirkon toiminnan suunta vuoteen Keskeiset tavoitteet vuodelle Talousstrategia... 5 Ympäristötavoitteita... 5 YLEISPERUSTELUT... 6 Väkiluvun kehitys... 6 Yleinen taloudellinen tilanne... 6 Seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne... 8 Talousarvion laadintaperusteet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investointiosa HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OULUN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA KARJASILLAN SEURAKUNTA TUIRAN SEURAKUNTA OULUJOEN SEURAKUNTA HAUKIPUTAAN SEURAKUNTA KIIMINGIN SEURAKUNTA OULUNSALON SEURAKUNTA OULUN TUOMIOROVASTIKUNTA SEURAKUNTAYHTYMÄ Luottamushenkilöhallinto Seurakuntatyön erityispalvelut Keskusrekisteri Yhtymän johto Viestintäpalvelut Hautauspalvelut Kiinteistöpalvelut Talous- ja tukipalvelut Henkilöstöpalvelut Lahjoitusrahastot Hautainhoitorahastot NUMERO-OSA... 51

3 SAATESANAT Tämä talousarvio vuodelle 2016 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille on laajentuneen Oulun seurakuntayhtymän neljäs. Laajentumisen alkukipujen jälkeen olemme pääsemässä vähitellen kohti tasapainoa. Laajentumisen tuomia mahdollisuuksia on pidettävä aktiivisesti esillä. Paljon huonomminkin asiat voisivat olla, mutta haasteita on paljon. Niihin on uskallettava tarttua. Näyttää siltä, ettei seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne ole ainakaan lyhyellä aikavälillä helpottumassa. Verotulot eivät kasva, vaikka kirkollisveroa nostettiin. Taustalla on talouden alamäki, korkea työttömyys ja kirkosta eroaminen. Kirkkomme ja samalla seurakuntayhtymämme on viime vuosiin asti pystynyt lisäämään resursseja. Nyt edessä on kivulias matka toiseen suuntaan. On tehtävä vaikeita rakenteellisia ratkaisuja. Näin on jo tehty suunnitelmassa kiinteistöjen vähentämiseksi. Tulokset tulevat näkyviin vähitellen. Samalla on hillittävä uusia rakennusinvestointeja. Toinen rakenteellinen ratkaisu on henkilöstön vähentäminen eläköitymisten kautta. Aika näyttää, miten paljon joudumme vähentämään henkilöstöresursseja. Joka tapauksessa jokainen vähennys vaatii myös henkilöstöltä venymistä ja joustamista, jotta löydetään tarkoituksenmukaisia työjärjestelyjä. Erityisesti tilanne vaatii arviointia, mikä on tehtävässä ensisijaista ja tärkeää. Jostakin on osattava myös luopua. Tulevan vuoden tavoitteet ovat pitkälti linjassa edellisiin vuosiin. Kirkon perustehtävään keskittyminen haastaa seurakuntia ja yksiköitä miettimään, mikä on tehtävässämme olennaista. Kysymykseen ei löydy vain yhtä vastausta. Keskiössä ovat kuitenkin messu, kirkolliset toimitukset, kasvatus, diakonia ja lähetys. Toinen tavoite kutsuu seurakuntiemme jäseniä seurakuntayhteyteen ja toisaalta kirkosta eronneita kirkon jäseneksi. Uskon, että hyvin hoidettu arkityö kantaa pitkälle. Mutta samalla on löydettävä uutta luovia tapoja tavoitteen saavuttamiseksi. Miten kohtaamme seurakuntalaiset heidän arkityössään ja vapaa-ajalla? Miten side säilyisi ja jopa vahvistuisi? Tavoittelemme yhdessä myös sitä, että seurakuntalaiset saisivat kantaa yhä laajemmin vastuuta seurakunnan tehtävästä heille luontevissa ja sopivan kokoisissa tehtävissä. Tavoite on elintärkeä. Samalla työntekijöiden on hoksattava heidän uudistuva roolinsa. Aikaamme on kuvattu usein murroskaudeksi. Historia näyttää myöhemmin millainen murros tämä oli. Joka tapauksessa tavoittelemme, että voisimme seurakuntana huolehtia heikoista ja välittää toisistamme arjen kutsumuksessa. Seurakunnan pysyvä tehtävä on sanoin ja teoin välittää armahtavan ja rakastavan Jumalan hyviä lahjoja. Toivon, että tämä asiakirja edistää näitä tavoitteita seurakuntayhtymämme juhlavuonna 2016! 2

4 OULUN SEURAKUNTIEN JA SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN PERUSTEET Oulussa toimii seitsemän paikallisseurakuntaa, jotka ovat Oulun tuomiokirkkoseurakunta, Haukiputaan, Karjasillan, Kiimingin, Oulujoen, Oulunsalon ja Tuiran seurakunnat. Seurakunnat ovat perussäännöllä sopineet, että tietyt seurakunnalliset tehtävät hoidetaan yhteisesti yhtymän puitteissa. Toiminta-ajatus Perustehtävämme on julistaa Jumalan sanaa ja jakaa pyhiä sakramentteja kirkkomme tunnustuksen mukaisesti osana maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa. Seurakunnan tehtävä Tuoda sanoma armahtavasta Jumalasta ihmisten keskelle. Arvot 1. Pyhän kunnioitus - Tunnustamme Pyhän kolmiyhteisen Jumalan - Uskomme Jeesukseen Kristukseen pelastajanamme - Kohtaamme jokaisen ihmisen Jumalan kuvana 2. Vastuullisuus - Huolehdimme lähimmäisistämme - Toimimme vastuullisesti ja kohtuullisuutta noudattaen - Otamme kaikessa toiminnassamme huomioon kestävän kehityksen - Toimimme kokonaistaloudellisesti 3. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo Työskentelemme oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen puolesta Tuemme ja puolustamme heikossa asemassa olevia 4. Avoimuus - Toimimme opetuksemme mukaisesti - Huolehdimme, että toimintamme ja hallintomme on läpinäkyvää 3

5 OULUN SEURAKUNTIEN JA SEURAKUNTAYHTYMÄN STRATEGIAT Seurakunnallinen toiminta Suunnittelukauden haasteet ja painopistealueet Oulun seurakunnat ovat sopineet suunnittelukaudelle yhteiset painopistealueet yhtymän yhteisen strategian mukaisesti. Yhtymän strategia liittää suunnitelman myös koko kirkon strategisiin päämääriin. Kohtaamisen kirkko Suomen evankelisluterilaisen kirkon toiminnan suunta vuoteen 2020 Kirkon tehtävä: Kirkko kutsuu ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaisee välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Kirkon arvot: Usko Yhteys armolliseen Jumalaan on kristityn elämän kestävä perusta. Toivo Jeesuksen lupaus tulevaisuudesta tuo toivon. Rakkaus Pyhä Henki rohkaisee meitä rakastamaan toisiamme. Kohtaamisen kirkko vuonna 2020: Seurakunnan jäsen kokee uskon Jumalaan voimavarana, ja yhä useampi pitää yhteyttä kirkkoon merkittävänä. Seurakunta on luottamuksen yhteisö, joka tuo erilaiset ihmiset yhteen, ja kirkon sanoma kuuluu ja vaikuttaa kaikkialla. Nostamme sanoman esiin - Puhumme Jumalasta, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä - rohkeasti ja ymmärrettävästi kaikkialla. - Hengellinen elämä seurakunnissa on monipuolista ja vastaa ihmisten tarpeisiin. - Jumalanpalvelukset ovat vieraanvaraisia, saavutettavia ja sopivia kaiken ikäisille. Seurakuntalaiset osallistuvat niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. - Tavoittaaksemme jokaisen välitämme sanomaa ennakkoluulottomasti ja vuorovaikutteisesti myös uusilla viestimillä. - Tuemme kristillistä kasvua kaikissa elämänvaiheissa. Kaikki seurakunnan jäsenten lapset kastetaan. Kohtaaminen koskettaa - Yhteydessä seurakuntaan ihminen kohtaa Jumalan ja lähimmäisen sekä oman elämänsä todellisuuden. - Vuorovaikutukselle luodaan tilaa. Kirkko toimii siellä, missä ihmiset elävät ja liikkuvat. - Kuljemme toistemme rinnalla ja jaamme tarinamme. - Viestintä puhuttelee sekä tunteita että älyä ja haastaa toimimaan. 4

6 Rakastamme lähimmäistä - Toimimme haavoittuvassa asemassa olevien hyväksi Suomessa ja ulkomailla. - Seurakunta yhdistää avuntarvitsijat ja -tarjoajat. - Kirkko viestii arvoistaan ja tekemästään hyvästä uskottavasti. - Rakennamme tuleville sukupolville parempaa maailmaa. Arvostamme jäsenyyttä - Ihmisten elämä, odotukset ja palautteet auttavat linjaamaan seurakunnan toimintaa. - Seurakuntalaiset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä saavat kykynsä käyttöön. - Tiedostamme henkilökohtaisen kohtaamisen tärkeyden. Jokainen jäsen tulee vuosittain tavoitetuksi laadukkaasti. - Luottamus kirkkoon säilyy. Kirkkoon liittyvien määrä nousee. Keskeiset tavoitteet vuodelle Keskitymme kirkon perustehtävään - Kristus, Sinun tähtesi. 2. Kutsumme seurakuntayhteyteen ja kirkon jäsenyyteen. 3. Vahvistamme vuorovaikutteista kohtaamista ja osallisuutta. 4. Välitämme toisistamme - huolehdimme heikoimmista Jokainen seurakunta ja seurakuntayhtymän palveluyksikkö ottaa omassa toimintasuunnitelmassaan huomioon nämä yhteiset tavoitteet ja miettii omalta osaltaan keinot, miten keskeiset tavoitteet saavutetaan. Seurakunnat jatkavat Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan sekä kirkon reformaation merkkivuoden 2017 juhlistamisen suunnittelua. Talousstrategia Tavoitteena pitkällä aikavälillä on pitää talous tasapainossa: 1. Tulorahoitus (vuosikate) kattaa vähintään poistot. 2. Investoinnit ovat keskimäärin enintään poistojen suuruiset. 3. Kirkollisveroprosentti pidetään nykyisessä 1,30 %. Ympäristötavoitteita Kirkkohallitus on myöntänyt Oulun seurakuntayhtymälle ympäristödiplomin toukokuussa Ympäristötavoitteita ja ympäristöohjelmaa kehitetään ja seurataan ympäristöselvityksen 2012 sekä ympäristöohjelman mukaisesti. Uusi ympäristötyöryhmä nimettiin helmikuussa Uuden työryhmän tehtävä on huolehtia ympäristöohjelman toteutumisesta, kehittää ympäristöohjelmaa huomioimalla mm. seurakuntayhtymän laajentuminen sekä muutokset toimintaympäristössä. Seurakuntayhtymä on järjestänyt väliauditoinnin vuonna Väliauditoinnissa on arvioitu ympäristöohjelman tavoitteiden toteutumista tarkastelukauden puolivälissä. Samalla seurakuntayhtymän uudet seurakunnat on liitetty osaksi yhtymän ympäristöohjelmaa. Tavoitteena vuoden 2016 aikana on ympäristötietoisuuden lisääminen ja ulkoisen tiedottamisen lisääminen. Lisäksi kiinnitetään huomiota kaikilla työaloilla toteutettavaan ympäristökasvatukseen. Ympäristöjärjestelmän toimivuutta seurataan ja ympäristövaikutuksia mitataan sovittujen ympäristöindikaattoreiden mukaisesti. 5

7 YLEISPERUSTELUT Väkiluvun kehitys Oulun ev.-lut. seurakuntien läsnä olevan väestön väkiluku oli vuoden 2014 päättyessä henkeä. Se väheni edellisestä vuodesta noin 1300 hengellä. Vertailtaessa Oulun ev.-lut. seurakuntien jäsentietoon liittyviä muutoksia vuosien 2013 ja 2014 välillä voidaan todeta, että vuoden 2014 aikana kastettujen määrä laski (172 kastetta vähemmän) ja toisaalta kuolleiden määrä hieman nousi (38 vainajaa enemmän). Vuonna 2014 kastettiin lasta (edellisenä vuonna 2 281), kuolleita oli (edellisenä vuonna 1043). Syntyneiden ja kuolleiden erotuksena seurakuntien väkiluku kasvoi jäsenellä (edellisenä vuonna 1 238:llä). Muuttovoittoa oli 821 henkilöä. Kirkkoon liittyi 595 henkeä (vuonna 2013 liittyjiä oli 585), ja siitä erosi henkeä (edellisvuonna eroajia oli 2 754). Oulun kaupungin väkiluku oli kertomusvuoden lopussa henkeä. Se kasvoi menneen vuoden aikana muuttoliikenteen ja syntyvyyden vaikutuksesta noin hengellä. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus laski Oulussa vuoden 2014 aikana 1,7 prosenttiyksikön verran ja oli vuoden 2014 lopussa 75,9 % (koko maassa 73,7 %). Taulukko 1. Oulun ev.lut. seurakuntien väkiluku , ennusteet Seurakunta * 2016** Tuomiokirkko Haukipudas (16 056) Karjasilta Kiiminki (11 477) Oulujoki Oulunsalo (8702) Tuira Yhteensä ( ) * Väkiluku / **Ennuste Oulun väkiluvun kasvun taustalla on korkea ja tasaisena pysyvä luonnollinen väestölisäys. Väestönkasvu jatkunee tulevinakin vuosina ja Oulun väkiluku saavuttanee asukkaan rajan vuonna Alueen väestörakenteelle on leimallista sen nuoruus. Lasten ja nuorten määrä on suuri ja vastaavasti vanhempien ikäluokkien osuudet ovat koko maan tasoa matalammat. Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriö, taloudellinen katsaus, syksy 2015: Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden 6

8 ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laajaalaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee vain 0,2 %. Kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy prosentin. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 %. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. **luvut ennusteita Suomi ** 2016** 2017** BKT, määrän muutos % -1,4-1,1-0,4 0,2 1,3 1,4 Ansiotasoindeksi, muutos % 3,2 2,1 1,4 1,1 1,2 1,2 Kuluttajahintaindeksi, muutos% 2,8 1,5 1-0,1 1,1 1,5 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1 Oulun seutukunta Oulun seutukunnan keskeinen haaste on edelleen elinkeinorakenteen muutos ja siitä johtuva nuorten ja koulutettujen korkea työttömyys. Työttömyysaste on kohonnut noin 18 prosenttiin eli huomattavasti muuta maata korkeammaksi. Viime vuosien tärkein aluetaloudellinen muutostekijä on ollut ICT-klusterin mukautuminen Nokian jälkeiseen aikaan. Tuotannollisesta toiminnasta siirrytään kohti sisällöntuotantoa ja globaalista suurteollisuudesta kohti pienemmissä yksiköissä tapahtuvaa toimintaa. Pohjois-Pohjanmaan pk-yritysbarometrin mukaan yritysten talousnäkymät ja kasvuodotukset ovat heikot erityisesti kaupan, rakentamisen ja kuljetuksen aloilla. Globaalitalouden ja kansantalouden kasvuennusteet eivät lupaa Oululle nopeita kasvunäkymiä lähivuosinakaan. Pitkään jatkunut suhteellisen voimakas väestönkasvu lisää toisaalta paineita asumiselle ja palvelutuotannolle ja on iso haaste myös kuntataloudelle. Hyvinvoinnin näkökulmasta haasteina ovat työttömyys, toimeentulo-ongelmat, nuorten syrjäytymisvaara, Oulussa on paljon nuoria ja nuorisotyöttömyys korkea. Verotulojen kehitys Oulussa on ollut alhainen elinkeinorakenteen muutoksen vuoksi. 7

9 Seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne Tilinpäätös Vuoden 2013 tilikauden alijäämä oli ,67 euroa ja vuoden ,48 euroa. Vuoden 2014 tulos oli alijäämäinen, koska verotulot alittuivat 2,2 milj. euroa arvioidusta ja laskivat 3 prosenttia edellisestä vuodesta. Rahoitustuotot puolittuivat edellisestä vuodesta 1,3 milj. euroon. Tämä johtui vuosien investoinneista, jotka olivat yhteensä 24,5 milj. euroa. Investoinnit rahoitettiin omin varoin. Suomen seurakuntien taloudellinen tulos heikkeni vuonna Tilikauden tulos oli negatiivinen kolmasosalla seurakunnista. Suurista seurakuntayhtymistä vain Oululla ja Espoolla tulos oli negatiivinen. Seurakunnat kykenivät vähentämään toimintakulujensa määrää vuonna 2014, Oulun seurakuntayhtymän kulut pysyivät ennallaan. Talousarvion 2015 toteutuminen: Vuosi 2015 toteutuu menojen osalta talousarvion mukaisesti, mutta verotulojen kasvu on edelleen heikko huolimatta veroprosentin nostosta. Talousarviossa tilikauden tulos on -0,8 milj. euroa, mutta näyttää siltä, että tulos tulee olemaan heikompi. Vuonna 2016: Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Mainitun lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan jatkossa valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella ja samalla luovutaan seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Korvattavia yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Kirkolliskokous päätti toukokuussa 2015, että 114 miljoonan euron valtionrahoituksesta jaetaan vuonna 2016 viisi miljoonaa euroa avustuksina kulttuurihistoriallisten rakennusten korjaushankkeisiin ja kaksi miljoonaa euroa käytetään Kirjurin ylläpito- ja kehitystyöhön. 107 miljoonaa euroa jaetaan seurakunnille euroa/kunnan jäsen - jakoperusteen mukaan tilanteen mukaan. Valtionrahoitus on 19,5 euroa/kunnan jäsen eli Oulun seurakuntayhtymässä noin 3,8 milj. euroa. Laskennallisen kirkollisveron perusteella määräytyvää Kirkon keskusrahaston perusmaksua alennetaan 8,2 prosentista 7,5 prosenttiin, mikä vähentänee Oulun perusmaksua noin euroa. Seurakuntien eläkemaksua alennetaan 28 prosentista 24 prosenttiin, mutta samalla nostetaan kirkollisveron perusteella määräytyvän eläkerahastomaksun suuruudeksi 4 %. Oulun yhtymä menettää 0,2 milj. euroa. Muutokset % TP 2014 TA 2016 Ero Yhteisövero/Valtionrahoitus 19,5 / kunnan asukas Keskusrahaston perusmaksu 8,2 % => 7,5 % Palkkaperusteinen 28 % => 24 % eläkevakuutusmaksu Eläkerahastomaksu 1,2 % => 4 % verotuloista Verotuskustannukset YHTEENSÄ

10 Talouden tasapainottaminen Talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä (KJ 15:1,3). Seurakunnan talous edellyttää toimenpidesuunnitelman tekemistä ja hyväksymistä, kun tuloslaskelma päättyneeltä tilikaudelta osoittaa alijäämää eikä taseessa ole edellisten tilikausien ylijäämää sen kattamiseen. Oulun seurakuntayhtymässä edellisten tilikausien ylijäämää on riittävästi tilikausien alijäämien kattamiseen. Yhteisen kirkkoneuvoston esitykset talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi: Talouden turvaamiseksi ja tilinpäätöksen alijäämäkehityksen katkaisemiseksi Oulun seurakuntayhtymässä on tehty seuraavat toimenpiteet: Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti pitemmällä aikavälillä luovutaan noin 30 prosentista kiinteistöjä. Yhteinen kirkkovaltuusto on vahvistanut veroprosenttia minimitarkistuksen verran ylöspäin 1,25 prosentista 1,30 prosenttiin vuodelle Eläkeiän saavuttamisia hyödyntämällä saadaan noin 20 henkilötyövuoden säästö. Yhteisöveron muutos valtionkorvaukseksi yhteiskunnallisesti merkittävien tehtävien hoidosta ja eräistä muissa uudistuksissa, kuten eläkemaksujen muutoksissa, yhtymä voittaa 0,6 milj. euroa. Edeltävän talousarviovuoden (2015) toiminta pystytään rahoittamaan normaalisti, koska rahavarat ovat suuremmat kuin rahoitustarve, joka ko. talousarvion mukaan katetaan maksuvalmiuden muutoksella. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan, että: Seurakuntien ja tukipalveluiden toimintasuunnitelman henkilöstöosiossa on huomioitava eläkkeelle siirtymiset sekä seurakuntayhtymän Talouden turvaaminen -ohjelman tuomat mahdollisuudet. Viran/työsuhteen vapautuessa tai työntekijän saavuttaessa eläkeiän yhteiselle kirkkoneuvostolle/seurakuntaneuvostolle tulee toimittaa kirjallinen selvitys virka-/työsuhteen täyttötarpeesta sekä päivitetty tehtävänkuvaus. Avoimeksi tulevat virat ja työsuhteet käsitellään johtoryhmässä ennen niiden jatkovalmistelua. Henkilöstön liikkuvuutta yli seurakunta- /yksikkörajojen tulee lisätä ja kirkon yhteishankkeiden tuomat edut huomioida. Investoinneissa ja kiinteistömenoissa säästetään: Investointihankkeitten valmistelu etenee Talouden turvaaminen -ohjelman suunnitelma-aikataulun (YKN ) mukaisesti. Kiinteistöistä luopumis- ja kehittämisohjelmaa jatketaan vuoteen 2024 saakka. Muita säästökeinoja: Yhteistyötä seurakuntien kesken, yhtymän yksiköiden kesken sekä seurakuntien ja yksiköiden välillä lisätään. Johtoryhmän työskentelyä kehitetään ideoivammaksi. Toteutetaan toimintoja tehostavia hankkeita muiden seurakuntayhtymien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kehitetään toiminnan arvioimiseen sekä määrällisiä että laadullisia mittareita. 9

11 Säästötavoitteet ja tulonlisäykset TA 2015 TA Kiinteistöistä luopuminen Erilliset päätökset Erilliset päätökset (arvio ) (arvio myytävät rakennukset) Erilliset päätökset (arvio ) 2. Eläkeiän saavuttaminen Erilliset päätökset (arvio ) 3. Yhteisöveron muutos korvaukseksi yms. muutokset Veroprosentin korotus 0,05 % Talousarviossa edellä esitetyt tasapainottamistoimet: 1. Muut kulut Lomarahan vaihto vapaaksi Talousarvion laadintaperusteet Vakituisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkoihin lisätään 0,4 % kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Toimintakuluja ja sisäisiä menoja korotetaan 1,1 % valtiovarainministeriön ennusteen perusteella. Maksuja ja taksoja tarkistetaan vuosittain. Seurakuntalehti Rauhan Tervehdys -lehden tilaamisesta jokaiseen talouteen seurakuntayhtymän toiminta-alueella aiheutuvat kustannukset sisältyvät Viestintä-palveluyksikön talousarvioon todellisten kulujen perusteella. Hinnannousu sekä levikin määrän vaihtelu otetaan huomioon tilinpäätöksessä. Kirkon lähetysjärjestöille ja Kirkon Ulkomaanavulle kansainväliseen diakoniaan varataan 2 % kirkollisverotuloista. Kotimaan kohteille on erillinen määräraha. Muita avustusmäärärahoja vähennetään. Sisäiset vuokrat perustuvat nykyarvoon ja 12 kk:n euriborin tuottovaatimukseen. Ylläpitokulut lasketaan todellisten kulujen ja neliöiden perusteella. Määräraha laskee sitä mukaa kuin tiloista luovutaan talouden turvaamisohjelman mukaisesti. Koulutusmääräraha on 0,8 % palkkasummasta. Raamilaskenta on uudistettu vastaamaan entistä paremmin seurakuntien ja yksiköiden tarpeisiin. Talousarvion sitovuustaso Talousarvion sitovuustaso on nettotulos eli toimintakate vuonna Yhteinen kirkkoneuvosto päättää perittävistä hinnoista ja maksuista ja yhteinen kirkkovaltuusto hautapaikkamaksuista. Sijoituskiinteistöjen maksuista ja vuokrista päättää yhtymäjohtaja erikseen vahvistettujen rajojen puitteissa. Talousarvioon sisältyvä investointisuunnitelma on ohjeellinen. Investoinneista ja niiden rahoituksesta päätetään hankkeittain erikseen. Investointimenoiksi luokitellaan perusparannusmenot sekä hankinnat ja hankeryhmät, joiden arvioitu euromäärä ylittää valtuuston päättämän aktivointirajan, euroa (alv 0) sekä seurakuntayhtymän oman harkinnan mukaan suuret korjausmenot, euroa (alv 0). 10

12 Tulos- ja rahoituslaskelma Toimintakulut laskevat 3 prosenttia eli runsas miljoona euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tilikausi on neljättä vuotta alijäämäinen. Taloussuunnitelma on laadittu siten, että vuonna 2018 tilikauden tulos on nolla. Vuosi Alijäämä Tulorahoitus Poistot Kiinteistöinvestoinnit 2013 tilinpäätös tilinpäätös talousarvio talousarvio taloussuunnitelma taloussuunnitelma Ennuste tulorahoituksen riittävyydestä poistoihin ja investointeihin, 1000 : Alijäämä kehitys saadaan katkaistua vuoteen 2018 mennessä, mikäli säästötoimet toteutetaan ja investoinnit pysyvät talouden turvaamisohjelman mukaisesti laaditun investointisuunnitelman tasolla. Talousarvion rahoitus Vaikka vuoden 2016 tilikauden tulos on miinuksella, toiminta pystytään rahoittamaan, koska yhtymän rahavarat ovat suuremmat kuin rahoitustarve. Rahoitustarve katetaan yhtymän rahavaroja vähentämällä. Talouden tasapainottamistoimien odotetaan vaikuttavan toiminta- ja taloussuunnitelman loppuun mennessä siten, että alijäämä kehitys on saatu katkaistua ja talous tasapainotettua. Verotulojen kehitys 11

13 Verotulot laskevat vuonna 2015 suurissa seurakuntayhtymissä noin 3 %. Oulun yhtymässä ne pysyvät ennallaan, koska kirkollisveroprosenttia nostettiin 1,30 prosenttiin 0,05 prosentilla. Kirkkohallitus arvioi verotulojen laskevan 2 % vuonna Verot/valtionrahoitus TP 2014 TA 2015 TA 2016 Kirkollisverot Yhteisöverot/valtionrahoitus Verotulot yhteensä Kirkollisverojen muutos % -4,8 8,3 verrattuna 2014: 3,0 Valtionkorvaus muutos % 6,8 6,4 24,4 Verotulot yht. muutos % -3,1 6,9 Rahoitustuotot 3 % Valtionkorvaus 10 % Tulot lajeittain 2016 Korvaukset 1 % Myyntituotot 0 % Vuokratuotot 7 % Maksutuotot 3 % Muut 1 % Kolehdit yms. 0 % Kirkollisverot 75 % 12

14 Ulkoiset ja sisäiset nettokulut seurakunnittain ja yksiköittäin Hautauspalvelut Keskusrekisteri 5 % 2 % Seurakuntatyön erityisp. 8 % Viestintä 5 % Yhtymän johto 2 % Tuomiorovastik. 0 % Oulunsalo 4 % Talous- ja tukipalvelut 4 % Henkilöstöpalvelut Kiinteistöpalvelut 3 % 2 % Kiiminki 6 % Haukipudas 8 % Tuomiokirkko 9 % Oulujoki 13 % Karjasilta 14 % Tuira 15 % Talouden kehitys 1000 euroa Toimintakate Vuosikate Tilikauden ylijäämä Verotulot yhteensä Tp Tp Tp Tp Tp Tp TP Tp Tp Tp Tp Tp Ta Ta Ts Ts

15 Investoinnit; 2,5; 7 % Hautaustoimi; 1,2; 3 % Keskusrahasto- ja eläkemaksu; 3; 8 % Kiinteistöt; 5,6; 16 % Verotulojen käyttö 2016 Jumalanpalvelukset Verotuskulut; ja kirk.toimitukset; 0,5; 1 % 3,5; 10 % Muut seurakuntatilaisuudet; 0,4; 1 % Muu palvelu; 1,7 5 % Musiikki; 1,2; 3 % Tiedotus ja viestintä 1,5; 4 % Lapsi-ja nuorisotyö; 5,5; 16 % Yhteiset tehtävät ja hallinto; 5,6; 16 % Lähetys; 1,0; 3 % Diakonia; 2,4; 7 % Muu palvelu sisältää aikuistyön, sielunhoidon, yhteiskunnallisen työn, koulu- ja oppilaitostyön, perheneuvonnan, sairaalasielunhoidon ja palveleva puhelimen kulut. Tiedotus- ja viestintä sisältää myös jokaiseen talouteen tilatun Rauhan Tervehdyksen kulut. Suomen ev.-lut. seurakunnissa tiedotuksen ja viestinnän kulut ovat yhteensä 4 % kaikista kuluista. Musiikkityön kulut ovat seurakunnissa yhteensä 3 prosenttia kaikista kuluista. Lapsi- ja nuorisotyö sisältää päiväkerhojen, pyhäkoulujen, varhaisnuorisotyön, partion, rippikoulujen, nuorisotyön, erityisnuorisotyön, perhekerhotyön ilta- ja aamupäiväkerhojen sekä muun lapsi- ja nuorisotyön kulut. Lähetystyö sisältää myös avustukset lähetysjärjestöille. Yhteiset tehtävät ja hallinto sisältää luottamushenkilöhallinnon, tilintarkastuksen, johdon yksikön, henkilöstöpalvelujen, talous- ja tukipalvelujen, tietohallinnon, keskusrekisterin, arkiston ja seurakuntien kirkkoherranvirastojen kulut. Edellä mainitut kulut ovat 20 % seurakuntien kuluista. Kiinteistöjen tehtäväalue sisältää myös leirikeskukset, emäntäpalvelut, metsät ja vuokratut kiinteistöt, joita hoidetaan johdon yksikössä. Kiinteistöjen osuus seurakuntien kuluista on 20 %. 14

16 Tuloslaskelma 15

17 Rahoituslaskelma 16

18 Investointiosa Kiinteistöinvestointisuunnitelma Investointikohde Kustannusarvio TS 2016 TS 2017 TS 2018 A. Rakentamisvaiheessa olevat Turvajärjestelmien integraatio Oulujoen kirkko lvv-järjestelmän uusiminen ja sprinklaus Rokuan leirikeskuksen peruskorjaus Tuiran kirkko av-tekniikan perusparannus Ylikiimingin uusi seurakuntatalo Kellon seurakuntakoti vesikatteen uusiminen ja yläpohjan lämmöneristäminen Tuiran kirkko kermikatteen uusiminen Ylikiimingin kirkko aluevalaistus ja sankarihautausmaan peruskorjaus B. Suunnitteluvaiheessa olevat Kustannusarvio TS 2016 TS 2017 TS 2018 Intiön kappeli perusparannus Koy Isokatu 9 julkisivujen uusiminen C. Hankesuunnitteluvaiheessa olevat Kustannusarvio TS 2016 TS 2017 TS 2018 Yli-Iin toimitilat Yli-Iin kirkon lämmöntuottotavan muutos Isoniemen leirikeskus uudisrakentaminen Tuomiokirkko julkisivurappauksen peruskorjaus D. Tarveselvitysvaiheessa olevat Kustannusarvio TS 2016 TS 2017 TS 2018 Leirikeskusten tarveselvitys Oulujoen seurakunnan toimitilat Kiimingin seurakunnan toimitilat Hautajaishuoneiston peruskorjaus Kiimingin seurakuntakeskuksen peruskorjaus Oulunsalon toimitilat Pyhän Tuomaan kirkko peruskorjaus Haukiputaan seurakuntakeskus peruskorjaus Oulujoen hautausmaa huoltorakennuksen uudisrakentaminen Pateniemenrannan seurakuntatalo Lämsänjärven leirikeskus Intiön hautausmaan ja varikkoalueen viemäriverkoston ja valaistuksen uusiminen Tuiran srk:n pohjoisten alueiden toimitilat Koskelan seurakuntatalo Kellon seurakuntatalon peruskorjaus Pyhän Luukkaan kappelin peruskorjaus Maikkulan kappelin peruskorjaus

19 Investointikohde Kustannusarvio TS 2016 TS 2017 TS 2018 Kiinteistöinvestoinnit yhteensä E. Kone-, laite- ja muut investoinnit Valtra traktorin vaihto, siirretty vuodelta Haukiputaan sankarihautakivien kultaus Investoinnit yhteensä Investointisuunnitelmassa on esitetty Oulun seurakuntayhtymän Talouden turvaaminen ohjelman mukainen kiinteistöjen investointisuunnitelma. Suunnitelma on osa seurakuntayhtymän kymmenen vuoden investointisuunnitelmaa. Kiinteistöjen investoinneista (Kohde, laajuus, taso ja kustannukset) ja niiden rahoituksesta päätetään hankekohtaisesti erikseen. Se on laadittu taloudellisen tilanteen huomioon ottaen siten, että tulorahoitus riittää investointeihin. 18

20 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Henkilöstön kokonaismäärä tulee suunnittelukaudella kääntymään laskuun eläköitymisten mahdollistamien henkilöstövähennyksien ja seurakuntayhtymän talouden turvaamisohjelman toteuttamisen myötä. Tulevalla suunnittelukaudella tärkeimpinä henkilöstötyön kehittämisalueina pysyvät ammatillisen koulutuksen ja työhyvinvoinnin kehittäminen, huomioiden myös työmarkkinajärjestöjen sopima eläkeiän nousu. Toisena tärkeänä kehittämisalueena esimiestyössä tulee pysymään jatkuvan muutoksen ja osaamisen johtaminen. Suunnittelukaudella jatketaan henkilöstömäärän vähentämistä yhteisen kirkkovaltuuston tekemän linjauspäätöksen mukaisesti 20 henkilötyövuodella. Syksyllä 2015 seurakuntaneuvostoilta ja seurakuntayhtymien johtokunnilta pyydettiin lausuntoja eläköitymisten hyödyntämisistä seurakuntayhtymän talouden tasapainottamisessa. Uutena mahdollisuutena on nousemassa esiin sopimusmuutokset, joilla tavoitellaan huomattavia säästöjä henkilöstömenoihin. Keväällä 2015 kirkolliskokous pudotti seurakuntien työnantajan eläkemaksun 24 % (28 %) palkkasummasta vuodelle 2016, ja nosti kirkollisveron perusteella määräytyvän eläkerahastomaksun suuruudeksi 4 % (1,2 %). Kirkkotyönantajan eläkemaksu on ollut huomattavasti korkeampi kuin muissa järjestelmissä, joten työnantajan eläkemaksua on ollut syytä alentaa. On mahdollista, että tämä muutos hidastaisi jossain määrin työntekijämäärän vähenemistä. Vastaavasti palkkasummasta riippumatonta eläkerahastomaksua oli nostettava. Edellä mainitut muutokset nostavat Oulun seurakuntayhtymän maksuja yli eurolla. Vuosien sopimuskorotusten kustannusvaikutus on 0,8 % vuodelle Henkilöstön kehittämistyötä painotetaan suunnittelukaudella yhä enemmän, huomioiden sekä seurakuntien väkiluvun ja ikärakenteen muutokset, että eläköitymisen vaikutukset. Samanaikaisesti tullaan panostamaan edelleen työntekijöiden kouluttamiseen, jolloin huomioidaan erityisesti esimiehet (JET koulutukset) ja lakisääteinen ammatillisen osaamisen kehittäminen. Toiminnan tehostamiseen liittyy keskeisesti hyväksi havaittu yhtenäinen johtamis- ja toimintatapa seurakunnissa ja palveluyksiköissä. Seurakuntien ja palveluyksiköiden tuottamat palvelutoiminnot ja niihin liittyvät henkilöstömenot on suhteutettava ennakoivasti seurakuntayhtymän rahoitusmahdollisuuksiin. Lisäksi on huomioitava kiinteistökannan supistuminen. Esimiesten haasteena on toimintojen kehittäminen, vaikka henkilöstön määrä ja henkilöstömenot tulevat kääntymään laskuun viimeistään suunnittelukauden loppupuolella. Seurakuntayhtymässä on käytössä yhtymän toimintastrategian huomioiva henkilöstöstrategia, jota tullaan päivittämään suunnittelukauden aikana. Strategian vieminen käytännön toimenpiteiksi toteutetaan henkilöstöohjelman avulla, joka helpottaa strategian käyttöä seurakuntien ja palveluyksiköiden toiminnan tukena. Henkilöstön määrä Kokonaisuutena henkilöstön määrä on Oulussa pysynyt asianmukaisena huomioiden kaupungin koko ja seurakuntalaisten määrä. Seurakuntalaisten määrään suhteutettuna vakinaisen henkilöstön määrä jää selvästi alle keskiarvon yhdeksän suuren seurakuntatyönantajan vertailussa. Tukipalveluiden myynti ulkopuolisille seurakunnille ja konsernin sisälle tulee jatkumaan ja tällöin keskeisintä on pitää palveluyksiköiden nettomenot enintään nykytasolla. Ostopalveluita kehitetään yhteistyössä Kirkon palvelukeskuksen kanssa, jotta palveluiden ostokustannuksia saadaan alennettua. Pysyväisluonteisten työntekijöiden lukumäärä tulee vähentymään lakkautettaessa virkoja ja jätettäessä pysyväisluonteisia työsuhteita täyttämättä. Kirkkohallituksen isännöimät 19

21 kehittämishankkeet (Kipa- ja Kirjurihanke) eivät tuoneet odotettuja säästöjä tukipalveluiden henkilöstömenoihin. Virat/työsuhteet seurakunnittain ja toimialoittain, mukana pitkät määräaikaisuudet Vuoden 2016 luvuissa ei ole huomioitu virkojen ja työsuhteitten vähentämiseen liittyvän linjauksen tuomia vaikutuksia Tuomiokirkko Karjasilta 48,5 49,5 49,5 49,5 49,5 Tuira 54,5 54,5 54,5 54,5 54,5 Oulujoki Haukipudas Kiiminki 22,5 22,5 23,5 23,5 Oulunsalo 17,5 17,5 17,5 18,5* Seurakuntatyön erityispalvelut Hautauspalvelut Kiinteistöpalvelut 20, Keskusrekisteri ,5 Viestintäpalvelut Johto Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut 5, Tietohallintopalvelut Emäntäpalvelut Yhteensä ,5 *Oulunsalon seurakunnan määräaikainen varhaiskasvatustyön Fölijy-toiminta Laskennassa ei ole huomioitu oppisopimuskoulutuksessa olevia työntekijöitä. Virat/työsuhteet, ammattijakautuman kehitys Vuoden 2016 luvuissa ei ole huomioitu virkojen ja työsuhteitten vähentämiseen liittyvän linjauksen tuomia vaikutuksia Toiminnalliset virat/työsuhteet Teologit Kanttorit Diakonian viranhaltijat Nuorisotyönohjaajat Kirkonpalvelutyöntekijät Lapsityö * Viestintä Muut toiminnalliset työntekijät 7, ,5 Tukipalvelut Toimisto ja hallinto 45, Hautaustoimen henkilöstö Kiinteistötoimen henkilöstö /leirikeskushenkilöstö Yhteensä ,5 *Oulujoen seurakunnan sopimus Oulun kaupungin kanssa. Laskennassa ei mukana oppisopimuskoulutuksessa olevat työntekijät. 20

22 Virat ja työsuhteet Oulun seurakunnissa (htv) jäsenmäärä lähetys* teologi kanttori diakonia nuorisotyö lapsityö srkmestari Tuomiokirkko htv/1000 as 0,39 0,19 0,26 0,19 0,13 0,06 0,26 0,13 1,62 Karjasilta , , htv/1000 as 0,35 0,12 0,23 0,18 0,35 0,02 0,14 0,06 1,44 Tuira htv/1000 as 0,35 0,12 0,22 0,17 0,27 0,02 0,15 0,05 1,37 Oulujoki ,6 47,6 htv/1000 as 0,36 0,18 0,22 0,22 0,80 0,04 0,22 0,07 2,11 Haukipudas htv/1000 as 0,38 0,13 0,25 0,25 0,44 0,06 0,06 0,13 1,69 Kiiminki , ,5 htv/1000 as 0,43 0,17 0,26 0,26 0,52 0,04 0,17 0,17 2,03 Oulunsalo , ,5 htv/1000 as 0,35 0,23 0,35 0,35 0,47 0,06 0,12 0,23 2, Yhteensä , , ,6 246,6 *Oulun rovastikunnalla yksi yhteinen lähetyssihteerin virka Laskennassa ei mukana oppisopimuskoulutuksessa olevia työntekijöitä eikä tarvittaessa töihin tulevia seurakuntamestareita. Henkilöstön vaihtuvuus Eläkeiän on vuonna 2016 saavuttanut 14 työntekijää ja tulevina vuosina eläköityminen vaihtelee vuosittain voimakkaasti, mahdollisten osa-aikaeläkkeelle jääntien lisäksi. Suunnittelukaudella on saavuttanut tai saavuttaa 31 työntekijää eläkeiän. Näin suuri eläkkeelle jääntien määrä helpottaa seurakuntayhtymän talouden tasapainottamista, mutta vaatii yhteistyökykyä ja suunnitelmallisuutta esimiehiltä. Oulun seurakunnat ja seurakuntayhtymä pyrkivät aktiivisesti järjestämään sellaiset työskentelyolosuhteet työntekijöille, että vaihtuvuus muista syistä minimoituu. Ammatillisen osaamisen kehittäminen ja perehdyttäminen Ammatinhallinnan arviointi on muodostunut käytetyksi toiminnoksi koko seurakuntayhtymässä ja se näyttäytyy selkeimmin harkinnanvaraiseen palkkaukseen liittyvässä henkilöstön arvioinnissa. Kyseisen henkilökohtaisen suoriutumisen ja tehtävän vaativuuden arviointiin perustuvan palkkausjärjestelmän yleisinä tavoitteina on muun muassa parantaa tehtävien sekä niistä suoriutumisen ja palkkauksen vastaavuutta, tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä, tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamisen arviointia, kannustaa hyvään suoritukseen sekä vaativampiin tehtäviin hakeutumista ja parantaa seurakuntien ja seurakuntayhtymän kilpailukykyä. Vuonna 2016 on käytössä paikallissopimuksen myötä määräaikaiseen palkitsemiseen harkinnanvaraisessa palkkauksessa ja harkinnanvaraisen palkkauksen painoarvo tulee nousemaan päivitetyn sopimuksen myötä, ellei yhtymän säästötoimissa päädytä muuhun ratkaisuun. Osaamisen hallinta -ohjelmistoa käytetään aktiivisesti rekrytoinnissa, kehitys- ja havakeskusteluissa. Kirkon palvelukeskuksen käynnistymisen myötä sinne on tallennettu myös kaikki työntekijöiden koulutusta ja työkokemusta koskevat tiedot. Koulutusmäärärahaksi vuodelle 2016 varataan säästötoimien vuoksi 1,0 % tavanomaisen 1,2 % sijaan seurakuntien ja seurakuntayhtymän vakituisten työntekijöiden palkkasummasta. Siitä 0,8 % varataan seurakunnittain ja palveluyksiköittäin ulkoiseen koulutukseen ja 0,2 % jätetään sisäiseen koulutukseen. Seurakunnilla ja palveluyksiköillä on oikeus ylittää tarvittaessa koulutusmäärärahat toimintamäärärahojensa puitteissa. Sisäisiä koulutuksia vuonna 2016 on vuosittaisten ensiapu- ja ohjelmistokoulutusten lisäksi järjestettävät työyhteisökoulutukset sekä tuomiokapitulin kanssa yhteistyössä järjestettävät koulutukset. 21 tsto YHT.

23 Vuonna 2016 on kaksi johtamistaidon esimieskoulutusta (JET), joihin osallistuu 18 esimiestä. Koulutuksista sovittaessa huomioidaan toimintasuunnitelman tavoitteet. Määrärahojen puitteissa tuetaan aktiivisesti myös työntekijöiden omaehtoista koulutusta, sen liittyessä työntekijän tehtävänkuvaukseen ja työalan kehitysnäkymiin. Koulutuksiin osallistuminen tapahtuu seurakunnissa ja seurakuntayhtymässä joustavasti, koulutuksien hyväksynnän kuuluessa määrärahojen puitteissa kirkkoherroille ja palveluyksikköjen johtajille. Ammatillisen osaamisen kehittämistä seurataan käytössä olevan ohjelmiston avulla. Koulutuksen järjestelyiden osalta painotetaan sisäisiä koulutuksia, joita järjestetään yhteistyössä ulkopuolisten palvelutarjoajien kanssa. Myös lähiseurakunnille tarjotaan edelleen mahdollisuutta osallistua seurakuntayhtymän järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Perehdyttäminen tapahtuu suunnitelmallisesti johtavan viranhaltijan nimeämän työntekijän opastuksella hyväksytyn perehdyttämisohjeistuksen mukaisesti. Työnohjaus Työnohjausjärjestelmää käytetään aktiivisesti 2010 hyväksytyn ohjeistuksen mukaisesti. Työnohjaus on erityisen tärkeää perehdyttämisen jälkeisessä työssä, jaksamisen edistämisessä, sekä työntekoon liittyvien ongelmien selvittämisessä. Työnohjauksen tärkeyttä on painotettu ja painotetaan edelleen seurakuntien ja palveluyksiköiden työterveystarkastuksien yhteydessä. Työnohjauksen järjestelyissä näkyy esimiesten tärkeä rooli. Myös työnantaja on kouluttanut työntekijöitä työnohjaajiksi. Henkilöstön työhyvinvointi Oulun seurakuntayhtymässä toteutetaan työmarkkinaosapuolten sekä osaltaan yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymää Kirkon henkilöstön kehittämissopimusta. Henkilöstön työhyvinvointi koostuu hengellisestä, henkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta osiosta. Henkilöstön työhyvinvointi luo edellytyksiä perustehtävän toteutumiselle ja se on jatkuva ja keskeinen kehittämisalue Työhyvinvoinnin kehittämistä jatketaan myös suunnittelukaudella sen varmistamiseksi, että työntekijöiden työuraa voidaan jatkaa hallituksen ja työmarkkinaosapuolten kirjaamien tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2014 toteutettiin koko henkilöstöä koskeva työhyvinvointikysely, jonka tuloksia verrattiin vuoden 2012 kyselyyn, jossa ensimmäisen kerran oli mukana uudet seurakunnat. Seuraavan kerran työhyvinvointikysely järjestetään vuonna Seurakuntayhtymässä tehdään vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaiset työpaikkaselvitykset. Työterveyshuollon kilpailutus tapahtuu vuoden 2015 loppupuolella ennen suunnittelukauden alkua. Vuosien työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitetään alkuvuonna 2016 kilpailutuksen jälkeen. Työsuojelu Keskeisenä työsuojeluun liittyvänä lakisääteisenä osana päivitetään vuosittain seurakuntien ja palvelu yksiköiden riskikartoitusta. Riskikartoituksella selvitetään työntekijöiden fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin tilanne työyhteisössä ja aluehallintovirasto käyttää riskikartoituksia apukeinona tehdessään työsuojelutarkastuksia. Vuonna 2016 päivitetään työsuojelun toimintaohjelma ja tasa-arvosuunnitelma. Lisäksi työnantaja antaa työsuojeluvaltuutetuille mahdollisuuden saada koulutusta työsuojelua koskevista säännöksistä ja ohjeista sekä muista yhteistoimintatehtävien hoitamiseen kuuluvista asioista. 22

24 Johtaminen Suunnittelukaudella mahdolliset muutokset kirkon organisaatiorakenteessa, vastuualueiden lisäykset tiimiesimiehille sekä työntekijöiden vaihtuvuus seurakunnissa ja palveluyksiköissä, on tärkeä huomioida suunniteltaessa tulevia koulutuksia. Tiimiesimiehille järjestetään säännöllisesti esimieskoulutusta, muun muassa johtamisen erikoistumiskoulutuksia. Johtavien viranhaltijoiden vastuulla on tiimikehityskeskusteluiden käyminen, tehtäväkuvauskeskusteluiden hyväksyntä sekä työntekijöiden ammatinhallintaan, työn tuloksellisuuteen ja laatuun sekä toimintaympäristön hallintaan liittyvän arvioinnin suorittaminen. Tiimiesimiehet vastaavat varhaisen tuen toiminnasta, yksittäisten kehityskeskusteluiden käymisestä sekä tehtävänkuvauksien päivittämisestä. Tiimiesimiehet huolehtivat myös tehtävänkuvauksiin sekä seurakuntien ja palveluyksiköiden toimintasuunnitelmaan pohjautuvasta tiimiläisten tavoiteasetannasta sekä tavoiteasetannan arvioinnista. Keskeistä on, että seurakunnissa ja palveluyksiköissä on käytössä yhtenäinen johtamisjärjestelmä ja toiminnan organisoituminen, jota toteutetaan aktiivisesti. Suunnittelukauden painopisteet 1. Suunnittelukaudella jatketaan henkilöstömäärän vähentämistä yhteisen kirkkovaltuuston tekemän linjauspäätöksen mukaisesti 20 henkilötyövuodella. Tarkastelussa huomioidaan seurakuntayhtymän ja seurakuntien koko, toiminnan ja seurakuntalaisten määrä sekä taloudellinen tilanne. Ensisijaisesti huomioidaan seurakuntayhtymän talouden turvaamisenohjelman toimenpiteet sekä kirkon yhteishankkeiden tuomat edut. 2. Seurakuntien ja tukipalveluiden henkilöstömenot voivat suunnittelukaudella kasvaa valtuuston linjauspäätös huomioiden enintään kirkon sopimuskorotusten verran eivätkä henkilöstömenot suhteessa seurakuntalaisten määrään saa nousta. 3. Toimitaan lakisääteisen ammatillisen osaamisen kehittämisen ja työhyvinvoinnin linjausten mukaisesti, huomioiden erityisesti työmarkkinaosapuolten tekemät sopimukset. Tavoitteet vuonna Seurakuntien ja tukipalveluiden toimintasuunnitelman henkilöstöosiossa on noudatettava eläköitymistä koskevaa linjauspäätöstä sekä huomioitava seurakuntayhtymän Talouden turvaaminen -ohjelman tuomat mahdollisuudet. Viran/työsuhteen vapautuessa tai työntekijän saavuttaessa eläkeiän, yhteiselle kirkkoneuvostolle/seurakuntaneuvostolle tulee toimittaa kirjallinen esitys virka-/työsuhteen täytöstä/lakkauttamisesta sekä tehtävää täytettäessä päivitetty tehtäväkuvaus. 2. Työhyvinvointia edistetään yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän kirkon kehittämissuunnitelman mukaisesti, panostamalla erityisesti sekä esimiesten että työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseen haastavassa taloustilanteessa. 3. Henkilöstöstrategia ja sen työkaluna toimiva henkilöstöohjelma päivitetään vastaamaan laajentuneen seurakuntayhtymän haasteita ja tarpeita. Muutokset viroissa ja työsuhteissa suunnittelukaudella Henkilöstöohjelmassa todetaan: Uusien työntekijöiden palkkaamisessa sovelletaan jatkossa käytäntöä, jossa yhteinen kirkkovaltuusto perustaa vakinaisen viran tai työsuhteen seurakuntayhtymän palvelukseen, ellei kirkkojärjestyksestä muuta seuraa. Työsopimussuhteet solmitaan aina seurakuntayhtymän nimissä. Uusi virka- tai työsuhde perustetaan yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti tiettyyn seurakuntaan tai palveluyksikköön, jossa valintaprosessi tapahtuu. Valintaan sisältyy se, että viranhaltija on velvollinen siirtymään tarvittaessa toisen seurakunnan tai palveluyk- 23

25 sikön palvelukseen seurakuntayhtymän sisällä. Siirtäminen on käytössä pääasiassa työvoiman koordinoimiseksi yhtymässä. Henkilö on kuitenkin aina seurakunnan kirkkoherran tai palveluyksikön johtajan alaisena. Seurakunnat voivat ottaa määräaikaiset työntekijät itsenäisesti virka- /työsuhteeseen. Seurakuntayhtymän nimiin perustettujen virkojen ja työsuhteiden palkkamäärärahat huomioidaan yhtymän palkkavarauksissa. Niiden virkojen/työsuhteiden osalta, joita on hoidettu seurakunnissa ja palveluyksiköissä aikaisemmin palkkioilla tai palkkavarauksilla, talousarvioon varataan vain lisämääräraha puuttuvien palkkausmenojen kattamiseksi. Seurakuntien ja palveluyksiköiden on lisäksi huomioitava määräaikaisten virkojen ja työsuhteiden palkkamäärärahat omassa talousarviossaan. Palkkavarauksissa yhtenä osiona on varaus henkilökohtaisen osaamisen ja työsuorituksen arvioinnista saatavaan palkanosaan. Henkilöstön määrällinen kehittäminen on perusteltava toiminnan ja talouden laadullisilla ja määrällisillä tavoitteilla sekä niiden muutoksilla. Toimintasuunnitelmaan pohjautuen päätetään virkojen/työsuhteiden määräaikaisuuden kesto sekä henkilöstön työpanoksen mahdollinen siirto yli seurakunta- ja toimintarajojen, huomioiden seurakuntien ja palvelualojen väliset yhteistoimintasuunnitelmat. Vuonna 2016 muutokset eivät lisää henkilöstömenoja suhteutettuna vuoden 2015 henkilöstömenoihin. Virkojen lakkauttamiset/työsuhteiden täyttämättä jättämiset päinvastoin pienentävät kyseisten seurakuntien/palveluyksiköiden määrärahaa. Palkkavarauksissa huomioidaan harkinnanvaraisen palkkauksen osuus. Eläköityminen suunnittelukaudella Seurakuntatyön erityspalveluissa on saavuttanut tai saavuttaa eläkeiän kaksi työntekijää suunnittelukaudella. Keskusrekisterissä saavuttaa eläkeiän kaksi työntekijää suunnittelukaudella. Yhtymän johdossa saavuttaa eläkeiän yksi työntekijä suunnittelukaudella. Talous- ja tukipalveluissa on saavuttanut tai saavuttaa yksi työntekijä eläkeiän suunnittelukaudella. Henkilöstöpalveluissa saavuttaa eläkeiän yksi työntekijä suunnittelukaudella. Kiinteistöpalveluissa on saavuttanut tai saavuttaa eläkeiän kaksi työntekijää suunnittelukaudella. Hautauspalveluissa saavuttaa eläkeiän yksi työntekijä suunnittelukaudella. Oulujoen seurakunnassa on saavuttanut tai saavuttaa eläkeiän kuusi työntekijää suunnittelukaudella. Tuiran seurakunnassa on saavuttanut tai saavuttaa eläkeiän viisi työntekijää suunnittelukaudella. Oulun tuomiokirkkoseurakunnassa saavuttaa eläkeiän kolme työntekijää suunnittelukaudella. Karjasillan seurakunnassa saavuttaa eläkeiän kaksi työntekijää suunnittelukaudella. Kiimingin seurakunnassa saavuttaa eläkeiän kolme työntekijää suunnittelukaudella. Oulunsalon seurakunnassa saavuttaa eläkeiän yksi työntekijä suunnittelukaudella. Haukiputaan seurakunnassa saavuttaa tai on saavuttanut eläkeiän yksi työntekijää suunnittelukaudella. 24

26 OULUN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Suunnittelukauden haasteet ja painopistealueet Oulun seurakunnat ovat sopineet suunnittelukaudelle yhteiset painopistealueet yhtymän yhteisen strategian mukaisesti. Yhtymän strategia liittää suunnitelman myös koko kirkon strategisiin päämääriin. Keskeiset tavoitteet vuodelle Keskitymme kirkon perustehtävään - Kristus, Sinun tähtesi. Karsimme työtehtäviä ja teemme evankeliumiin ja kirkon olemukseen kuuluvia asioita. Olemme työntekijöinä ja työyhteisönä taipuisia; ylitämme tiimi- ja työalarajoja. Työntekijät ovat valinneet kolme tapahtumaa ja yhden työalueen, joihin koko työyhteisö osallistuu. Paaston- ja pääsiäisen aika: Kristikunnan suurin juhla, pääsiäinen, nostetaan sille kuluvaan arvoonsa. Pääsiäisen ympärille muodostetaan kolmen viikon juhla-aika, jolloin keskitytään hiljentymisen tärkeyteen ja ylösnousemuksen juhlaan. Kirkonmäen joulu: Rohkaisemme tulemaan tapahtumaan ja kirkkoon kaikenikäisille suunnitellulla ohjelmalla. Suvivirsi-tapahtuma: Keväinen tapahtuma on työntekijöiden jalkautumis- ja työalojen esittelypäivä. Sururyhmät ja surutyö: Kaikki työntekijät osallistuvat sururyhmien pitämiseen. Työntekijät ja tiimit tuovat tapahtumiin oman työalansa erikoisosaamisen. Tapahtumat suunnitellaan hyvin ja niille sovitaan vastuuhenkilö. Huolehdimme työntekijöiden työhyvinvoinnista ja valmistelemme työntekijä-, tiiminvetäjä- ja tiimikokoukset hyvin, niin että aikaa jää perustehtävään. Otamme oppia työhyvinvointitutkimuksesta ja kiinnitämme huomiota sisäiseen tiedottamiseen. 2. Kutsumme seurakuntayhteyteen ja kirkon jäsenyyteen. Arvostamme kaikenikäisiä seurakuntalaisia ja luomme siltoja eri-ikäisten seurakuntalaisten välillä mm. kirkonisäntä-toiminnassa. Otamme Intiön ja Heinätorin seurakuntakotien jumalanpalveluksissa käyttöön virsikirjojen lisäksi erilaisia laulukirjoja. Kehitämme tiedotusta. Otamme käyttöön vaihtoehtoisia tiedotustapoja seurakuntalaisille. Kerromme mihin kirkollisverorahat on seurakunnassamme käytetty. Kutsumme seurakuntalaisia mukaan vertaistoimintaan ryhmien, leirien ja retkien kautta. Kasvatamme uusia vapaaehtoisia ja koulutamme nuoria apuohjaajiksi eri-ikäisille ryhmille. Annamme nuorille mahdollisuuden ottaa vastuuta itsestä sekä muista ihmisistä. 3. Vahvistamme vuorovaikutteista kohtaamista ja osallisuutta. Nostamme esille kotikäynnit ja kotiehtoollisen mahdollisuuden; valmistaudumme erityisesti kerran kuukaudessa lähtemään koteihin antamaan ehtoollista työpareittain. Tarjoamme yhteistyötä erityisryhmille; näkö-, kuulo-, liikunta- ja kehitysvammaisille sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisille. 4. Välitämme toisistamme huolehdimme heikoimmista. Olemme seurakuntana esimerkkinä suhtautumisessa muihin ihmisiin ja ihmisryhmiin. Vastaamme yhteiskunnan tuomiin haasteisiin unohtamatta evankeliumia. Kutsumme maahanmuuttajia ja pakolaisia seurakuntamme tilaisuuksiin. Otamme huomioon seurakuntalaisten vähentyneet taloudelliset resurssit. 25