ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
|
|
- Elisabet Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Projektin nimi: BART - Public-Private Partnership in Barents Tourism, BART RKKY:n rooli: Projektiorganisaatio Rovaniemen ammattikorkeakoulu Projektiorganisaatio Rovaniemen ammattikorkeakoulu / Palvelualat Aikataulu: Projektin tarve: Most of the tourism development projects implemented in the Barents region were of national and/or bilateral scale. There is a need to bring together tourism stakeholders of the whole region in order to agree on common needs and actions particularly in developing possibilities for SMEs to strengthen cross border activities. The strategy this project follows is to tackle the most important topics that currently hinder further development in the area of tourism based on efficient cross-border cooperation and networking. This include the activation of applied research, as well as the supporting the work of already existing transnational Institutions such as the Joint Working Group on Tourism which was created already during an earlier project but has, so far, not been active on operational level due to lack of tools and resources. By the developing Joint Action Plan, the proposed project is also aiming to offer that tool for the Joint Working Group on Tourism. Kehitystavoite: Overall objective is to facilitate tourism development in the Barents region through establishment long term Public Private Partnership among tourism stakeholders on different levels. Project purpose is: To facilitate public private partnership cooperation in the field of tourism by stakeholder involvement in applied research to identify and address commonly perceived needs Specific objectives: To support the work of Barents Joint Working Group on Tourism, by creating and carrying out an Action Plan made for the tourism stakeholders in the program region. To create cross-border cooperation networks for the tourism stakeholders To increase need based r Kohderyhmä: Stakeholders in the project are:, Educational institutions, regional authorities and administrations, tourism destination organizations Beneficiaries: SMEs will receive up to date information from the conducted surveys and also they will have the possibility to influence on the future researches so that they would be made according to the needs of the entrepreneurs. With help of the "need-based" applied research results the SMEs can improve their services and products to meet the demands of their customers. Educational institutions. Staff will have possibility to conduct need based applied research which will help to develop the areas tourism livelihood. Educational institutions and staff will get up to date information from survey results and by networking with other public and private stakeholders. This will help them to improve the quality of education thus making the organizations more appealing for new students. Regional authorities, administrations and regional tourism organizations. Common development possibilities will give synergy benefits for the administrations and authorities, and up to date knowledge gives means for tourism organizations to support the entrepreneurs in their region.
2 2 Tuotokset: 1. Project Work Group established Kustannusarvion loppusumma: Action Plan for Barents region tourism development via public-private partnership cooperation is created. 3. Activating applied research based on stakeholders needs 4. Project Management. Vastuuhenkilön nimi: Puhelin: Sähköpostiosoite: Vastuullinen yksikkö: Mari Vähäkuopus Rovaniemen ammattikorkeakoulu
3 1 Projektin nimi: Pohjoisten luonnonraaka-aineiden tuotanto, POLUT II RKKY:n rooli: Projektiorganisaatio Lapin ammattiopisto - Tuotantoalat Lapin ammattiopisto - Tuotantoalat Aikataulu: Projektin tarve: 1.1 Tausta Lapin luonnontuote- ja erikoiskasvialaa on kehitetty 1990-luvulta lähtien uusien työ- ja elinkeinomahdollisuuksien kehittämiseksi Lapin maaseudun perinteisten elinkeinojen rinnalle. Alan luontaisia mahdollisuuksia ovat puhtaasta luonnosta saatavat raaka-aineet, marjojen ja luonnon kasvien vaikuttavien aineiden vahvat pitoisuudet, joita viime ohjelmakaudella käynnistetyt tutkimushankkeet ovat todentaneet. Lapin luonnontuotealan kehittämistyö on ollut nousujohteista. Viime ohjelmakaudella tiivistynyt organisaatioiden yhteistyö on luonut näkemystä alan jatkokehittämiseen. Eri kehittäjäorganisaatioiden toiminnallisen yhteistyön hyvät kokemukset edelliseltä ohjelmakaudelta kannustavat kehittämään ja toteuttamaan suunnitelmallista yhteistyötä. Eri alojen osaamisen hyödyntäminen ja toimintalähtöinen vuorovaikutus lisäävät alaa kohtaan tunnettua mielenkiintoa ja antavat pohjan elinkeinotoiminnan kasvulle ja uusille investoinneille. Toimialan kokonaiskehittymisen näkökulmasta yksi tärkeimmistä osa-alueista on alkutuotantomenetelmien suunnitelmallinen kehittäminen yhtäaikaisesti yrittäjävetoisten tuotekehitysprosessien kanssa. Tämän prosessin toteuttamiseksi tarvitaan pitkäjäteistä ja asiantuntevaa kehitystyötä, yhteistyöverkoston tukea sekä riittäviä resursseja asian hoitamiseksi. Luonnontuotetoimiala on uusi nouseva elinkeinoala joka tarvitsee tulevaisuudessa kipeästi osaavia, ajantasaista tietoa omaavia ammattilaisia tuotantoprosessien eri vaiheisiin. Luonnontuotealan yrittäjyyden lisäämisen yksi tärkeimmistä keinoista on taata alan monipuolisen ja monitasoisen koulutuksen saatavuus. Tyypillisesti maaseudun pienyrittäjän vahvuus on nimenomaan vahvassa substanssiosaamisessa ja koko tuotantoprosessin hallinnassa. Lapin ammattiopiston tuotantoalojen Metsäruusun yksikössä voi suorittaa puutarha-, maatalous- ja luonnontuotealan perus- ja ammattitutkintoja. Lapin ammattiopiston strategian mukaisesti koulutusta kehitetään maakunnan vahvuusalueisiin painottuvaksi. Opintokokonaisuuksien sisältöjä kehitettäessä oppimisympäristöjen, kumppanuuksien sekä verkostojen kehittäminen on keskeisessä roolissa. Merkittävä opetuksen kehittämisperuste on työelämälähtöisyys, joka edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä työelämän ja koulutuksen järjestäjien välillä. Varsinkin luontoalalla korostuu myös tarve monialaosaamisesta. Monipuolisten koulutuspolkujen kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä yli koulutus- ja toimialarajojen. 1.2 Kehitystarve Pohjoisten omaleimaisten raaka-aineiden laaja-mittaisen hyödyntämisen suurimpia esteitä ja haasteita uusien raaka-aineiden osalta ovat; tuotantomenetelmien kehittymättömyys, menetelmäkehityksen vaatimien testausympäristöjen puuttuminen, osaamisen- ja koulutuksen puute ja tiedon siirtymisen turvaaminen alan toimijoille. 1.2 Liittymät alueen strategioihin ja ohjelmiin Maa Ponteva 2013 Lapin maaseutusuunnitelma Lapin luonnontuotealan kehittämisen kannalta tärkeää on vahvistaa koko arvoketjun toimivuutta niin, että toiminta on laadukasta, kustannustehokasta, rationaalisesti verkostoitunutta ja pitkäjänteistä. Luonnontuotealan keruuverkostoja ja erityisesti viljelyä tulee kehittää niin että raaka-aineen saaminen pienjalostustoimintaan ja teollisuuteen on turvattua.
4 2 Rovaniemen koulutuskuntayhtymän strategia Hanke liittyy Rovaniemen koulutuskuntayhtymään kuuluvan Lapin ammattiopiston strategisiin tavoitteisiin; erikoistuminen maakunnan vahvuusalueisiin, monialaiset ja saavutettavat koulutuspalvelut, innovatiivinen kehitys- ja palvelutoiminta ja kilpailukykyinen henkilöstötyö. Hanke auttaa myös kriittisiksi menestystekijöiksi määriteltyjen tavoitteiden; elinikäiset oppimispolut, oppimisympäristön kehittäminen sekä kumppanuuksien ja verkostojen kehittäminen toteuttamisessa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Hanke edistää toimenpide:1.2.4 sisältämiä kokonaisuuksia. Hankkeen toimenpiteiden kautta pyritään toteuttamaan viljelijöiden, maataloustuotteita jalostavien yrityksien, markkinatoimijoiden, tutkimuslaitosten ja muiden kehittämisorganisaatioiden yhdessä toteuttamaa kehittämistyötä. 1.3 Pohjoisten luonnonmateriaalien elinkeinolliset hyödyntämismahdollisuudet Aikaisemmissa kasvituotannon kehittämishankkeissa on syntynyt taloudellista tulosta tuottavaa toimintaa uusiin pohjoisiin raaka-aineisiin ja niiden soveltamiseen liittyen. Raaka-ainetuotantoa ja -kasvatusta on tehty tuotekehitysmäärinä, mutta monien uusien kasvien tuotantomenetelmien kehittämiseen ja kannattavuuden analysointiin ei aika ole riittänyt. Uusia kasveja ja materiaaleja on löydettävissä ja myös nyt jo kysytään. Jatkokehityksen varmistamiseksi on oikea aika suunnitella, kehittää ja testata pohjoisten erikoiskasvien tuotantoedellytyksiä elinkeinolähtöisestä näkökulmasta, huomioiden koko tuotantoketjun kehitystarpeet. Lähtötilanteesta on aineistoa olemassa, mm. MTT:n Lapin toimipaikan Luonnosta teolliseen tuotantoon (LTT) hankkeen ( ) loppuraportti ja kasvikohtaisen viljelykortit. Kihokin kasvatukseen liittyvää tutkimusta on MTT:n Jokioisten yksikkö toteuttanut 1990 luvun alkupuolella. Aikaisemman kehittämistoiminnan kautta on kertynyt paljon tietoa raaka-aineiden tuotekehitystarpeista ja myös kysynnästä, alustavia tilauksia raaka-aineista on olemassa. 1.4 Oppilaitoksen toimintaympäristö, liittymät luonnontuotealan toimintaan Lapin ammattiopiston tuotantoalojen Metsäruusun yksikkö aloitti toimintansa v Vuonna 1992 opetusmaatila muuttui puutarha- ja kasvituotantotilaksi. Oppilaitoksella on kestävien pohjoisten kasvien havaintokenttä ja sinne on perusteilla taimisto. Kasvihuonetuotantoa on 2030 m2. Tutustumista varten puutarhamyymälän läheisyydessä on vihannesten, yksivuotisten kasvien ja luonnontuotealan kasvien näytemaa. Lasten ja liikuntaesteisten luontopolkuverkosto on opiskelijoiden ja yleisön käytössä. Opetus - ja havaintometsät ovat laaja oppimisympäristö. Kestävän kehityksen toteuttamisessa tavoitteena on sertifioitu toimintatapa. Yksikkö on ollut toteuttajana tai kumppanina useissa alaan liittyvissä kehittämishankkeissa. Näitä ovat mm. Lapin erikoisviljelyhanke, LUPPO -hanke ja Landscape Lab hanke. 1.5 Oppilaitoksen koulutuksellinen ympäristö, liittymät luonnontuotetoimialaan Lapin ammattiopiston tuotantoalojen Metsäruusun yksikössä voi opiskella mm. Luontoja ympäristöalan perustutkinnon eri koulutusohjelmissa, Luonnontuotealan-, erä- ja luonto-oppaan- sekä puutarhurin ammattitutkintoihin valmistavassa koulutuksessa. Koulutustarjontaan kuuluvat myös luontokartoittajan ja maaseudunkehittäjän erikoisammattitutkinnot sekä runsaasti alan lyhytkursseja. Kaikki koulutusohjelmamme liittyvät joko suoraan luonnontuotetoimialaan tai opetus sivuaa alaa.
5 3 1.6 Hankkeen suunnittelu, yhteistyötahot ja liittymät muuhun alan kehittämistoimintaan Suunnittelu Hankkeen suunnitteluprosessi käynnistettiin luonnontuotetoimialalta lähtevästä todellisesta kehitystarpeesta. Prosessin käynnistäjänä toimi MTT:n LAPPI LUO Luonnontuote- ja elintarviketoimialojen työohjelman luonnontuotekoordinaattori osana ohjelmatyötä. LAO:n Metsäruusuntien yksiköstä suunnitteluryhmässä ovat olleet mukana koulutuspäällikkö Helena Ailunka ja opettaja Esa Säkkinen. Jatkotyöstäminen toteutuu LUOVA Luonnontuotealan verkostovalmennus Lapissa hankkeen toimesta. K.o hanke toimii kentän ja yrityslähtöisten tarpeiden edistäjänä ja avustaa toimijoita mm. resurssien hankinnassa kehitystyölle. Toteutuksen yhteistyötahot ja liittymät kehittämistoimintaan MTT Rovaniemi LAPPI LUO Luonnontuote- ja elintarviketoimialojen työohjelma. Työohjelma kokoaa luonnontuotetoimialaan liittyviä toimijoita toteuttamaan omista lähtökohdistaan alan kehittämistyötä. Työohjelma tukee tämän hankkeen toteuttamista luonnontuotetoimialakehittäjän panostuksella ja tutkimuksellisella asiantuntijapanostuksella MTT:n Mikkelin yksikön tutkija Bertalan Galambosin toimesta. ProAgria Lappi ja Lapin 4H piiri / LUOVA Luonnontuotealan verkostovalmennus Lapissa-hanke. LUOVA toimii luonnontuotealan verkostojen ja yhteistyön kehittäjänä, toimii neuvontapalvelujen kehittäjänä sekä yritystoiminnan edistäjänä. Hankkeen henkilöstö toimii mukana hanketoteutuksen yhteistyökumppanina liittyen lähinnä käytännön pilottien toteuttamiseen ja jatkosuunnitteluun sekä tiedonvälitystä yritysten ja kentän suunnalta. Kenttäpilottien toteutuksen yhteistyötahoja ovat kausihuonekasvattajat ja sopimusviljelystä kiinnostuneet henkilöt ja yritykset sekä nuoret 4H-yrittäjät. Muita mahdollisia yhteistyötahoja: Seita -säätiö Sodankylä ja Itä-Lapin työhönvalmennus säätiö. LAO:n Proto Products hanke (EAKR) LAO: Luontaishoito-hanke (ESR) Kehitystavoite: TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on pohjoisten luonnonraaka-aineiden tuotannon laaja-alainen, pitkänaikavälin kehittäminen lappilaisten yhteistyökumppaneiden avustuksella: 1. Hanke kehittää ja testaa pohjoisten luonnonraaka-aineiden tuotantomenetelmiä ja tuotantoedellytyksiä elinkeinolähtöisestä näkökulmasta 2. Hanke kehittää Lapin ammattiopiston tuotantoalojen Metsäruusun toimipisteen opetusta luonnontuotteiden ja luonnontuotealan näkökulmasta yhteistyössä Metsäruusun ja muiden tuotantoalojen toimipisteiden henkilökunnan kanssa 3. Hanke tukee lappilaisia toimijoita pohjoisten luonnonraaka-aineiden tuotannon aloittamisessa ja sen eteenpäin viemisessä ARVIOINTI Hankkeen arviointi tehdään keinoilla, joilla pystytään arvioimaan ja todentamaan, kuinka hyvin hanke on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Hankkeen toteutuksen alkaessa valitaan arviointiin soveltuvat keinot ja menetelmät. Arvioinnissa hyödynnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman elinkeinojen kehittämishankkeelle laadittua hankkeen tavoitteet ja tulokset -lomaketta. Hankkeessa toteutetaan jatkuvaa arviointia hankkeen työntekijöiden, mutta myös ohjausryhmän toimesta. Hankkeen ohjausryhmän kokouksissa hankkeen toteutumista seurataan yksityiskohtaisesti ja erityistä huomioita kiinnitetään hankkeen keskeisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumiseen sekä talousseurantaan. Hankkeen jatkuvaa arviointia tehdään myös keräämällä palautetta erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien yhteydessä sekä keräämällä palautetta tasaisin väliajoin hankkeen
6 4 toiminnassa aktiivisesti mukana olevilta (toimijat, hankkeen työntekijät ja ohjausryhmä). Saadun palautteen avulla arvioidaan hankkeen toimintaa ja tehdään tarvittavat toimenpiteet toiminnan kehittämiseksi ja sen parantamiseksi. Ennen hankkeen päättymistä suoritetaan hankkeen loppuarviointi, johon osallistuvat sekä hankkeen projektipäällikkö että ohjausryhmä. Kohderyhmä: Hankkeen kohderyhmiä ovat toiminta-alueen erikoiskasvituotannosta kiinnostuneet tahot. Taustaselvitystä mahdollisista toimijoista on tehty LAPPI LUO Luonnontuote-ja elintarviketoimialojen työohjelman toimesta syksyllä Selvityksen aikana käytiin läpi puutarhayrityksiä ja yksittäisiä alasta kiinnostuneita viljelijöitä sekä 4H-toimijoiden mahdollisuuksia. 1. Lappilainen (Pohjois - Suomalainen?) tuottaja- viljelijä- ja keruuverkko, 2. luonnontuotealan koulutus- ja kehittämishankkeet matkailu- ja tuotekehityssektoreilla sekä 3. alueen omat raaka-aineiden jalostusyritykset, ja muut hyödyntäjät esim. ravintolat (esim. Detria Oy, Aromtech Oy, Repolar Oy, alueella toimivat marjatalot ja matkailualan yritykset) Tuotokset: Välillistä hyötyä saavat alueen ulkopuoliset, jalostavat teolliset yritykset, joista hyötyy hankkeen 1. kohderyhmä => kysyntä synnyttää tuotantotarvetta (Vogel/Bioforce, Nordbiox Oy, Mellis Oy, Lumene Group, Pharmia Oy) Käytännön toiminnot toteutuvat ko. yritysten paikallisten alihankintakumppaneiden kautta. Hankkeen toiminnalla lisätään, laajennetaan ja monipuolistetaan pohjoisten luonnonraaka-aineiden tuotantoa Lapissa. Tuotannon kehittäminen parantaa jo alalla toimivien tuottajien ja jalostajien elinkeinomahdollisuuksia, mutta se luo myös uusia elinkeinomahdollisuuksia lappilaisille toimijoille. Tuotannon kehittäminen luo uusia elinkeinomahdollisuuksia, mutta kehittymisen edellytys ovat alan ammattitaitoiset osaajat. Lapin ammattiopiston tuotantoalojen Metsäruusun toimipisteellä on edellytykset tarjota alalle valmistavaa koulutusta. Hankkeen toiminta mahdollistaa Metsäruusun toimipisteen erikoistumisen luonnonraaka-aineisiin ja luonnonraaka-aineiden tuotantoon, mikä on ainutlaatuinen tilaisuus erottua muista maassamme toimivista ammattioppilaitoksista ja yhtäaikaisesti vahvistaa ja monipuolistaa toimipisteen toimintaa. Pohjoisten luonnonraaka-aineiden tuotannon kehittäminen hyödyttää kaikkia luonnontuotealalla toimivia, koska käytettävät raaka-aineet luovat perustan koko alan toiminnalle. Luonnontuotealan vahvistuminen vaikuttaa positiivisesti koko Lapin elinkeinoelämään. Kustannusarvion loppusumma: Vastuuhenkilön nimi: Jonna Heikkinen Puhelin: Sähköpostiosoite: jonna.heikkinen@lao.fi Vastuullinen yksikkö: Lapin ammattiopisto
7 1 Projektin nimi: PROTO-DESIGN II, Proto-Design II RKKY:n rooli: Projektiorganisaatio Lapin ammattiopisto - Tuotantoalat Lapin ammattiopisto - Tuotantoalat Aikataulu: Projektin tarve: Hankkeessa kehitetään Lapin ammattiopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian, Lapin yliopiston ja pk-yritysten välistä innovaatioyhteistyötä. Vahvistetaan hankekumppaneiden tutkimus-, tuotekehitys -, testaus- ja innovaatiotoimintaa hyödyntäen olemassaolevia laboratorioita sekä oppimisympäristöjä. Yhteistyötä tiivistämällä parannetaan olemassaolevien laboratorioiden hyödyntämistä myös opetuksen kehittämisessä. Kehitystavoite: Yhteistyöllä luodaan Lappiin monialainen innovaatioympäristö ja kehitetään uusia toimintoja. Alueellisten korkeakoulujen ja ammattiopistojen välinen yhteistyö ja poikkitieteellisyys lisääntyvät. Kehitetään uusia menetelmiä oppilaitosten, korkeakoulujen ja pk-yritysten innovaatioyhteistyöhön sekä uusia työkaluja tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan organisoimiseksi. Aktiivinen yritysyhteistyö monipuolisen koulutustarjonnan kanssa yhdessä vetää puoleensa yrityksiä ja opiskelijoita. Opiskelijoiden yhteistyö lisääntyy eri alojen ja koulutustasojen välillä. T&k&i -ympäristöjen aktiivinen markkinointi sidosryhmille sekä niiden profiilin nostaminen kohottaa t&k&i -ympäristöjen käyttöasteita ja aikaansaadaan pysyviä asiakassuhteita. Päällekkäisten toimintojen ja investointien määrä vähenee kehitettäessä koulutusta ja t&k&i -toimintaa. Pk-yritysten "kynnys" lähteä hyödyntämään erilaisia tekniikoita, t&k -palveluita ja koulutustarjontaa madaltuu. Uusien innovaatioiden, palvelukonseptien ja yritysideoiden määrä alueellamme kasvaa. Kehitetään myös alan valtakunnallisia verkostoja. Tuloksena syntyy toimiva tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiolaboratorioverkosto toimintakuvauksineen. Olemassa olevat laboratoriot ja oppimisympäristöt kehittyvät innovaatiotoiminnan osalta. Tämä parantaa mahdollisuuksia laadukkaaseen innovaatioyhteistyöhön sekä tuottaa uusia innovatiivisia osaajia pk-yritysten käyttöön. Alueellisten korkeakoulujen ja ammattiopistojen välinen yhteistyö ja poikkitieteellisyys lisääntyvät. Kehitetään uusia menetelmiä oppilaitosten, korkeakoulujen ja pk-yritysten innovaatioyhteistyöhön sekä uusia työkaluja tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan organisoimiseksi. Aktiivinen yritysyhteistyö monipuolisen koulutustarjonnan kanssa yhdessä vetää puoleensa yrityksiä ja opiskelijoita. Opiskelijoiden yhteistyö lisääntyy eri alojen ja koulutustasojen välillä. T&k&i -ympäristöjen aktiivinen markkinointi sidosryhmille sekä niiden profiilin nostaminen kohottaa t&k&i -ympäristöjen käyttöasteita ja aikaansaadaan pysyviä asiakassuhteita. Päällekkäisten toimintojen ja investointien määrä vähenee kehitettäessä koulutusta ja t&k&i -toimintaa. Pk-yritysten "kynnys" lähteä hyödyntämään erilaisia tekniikoita, t&k -palveluita ja koulutustarjontaa madaltuu. Uusien innovaatioiden, palvelukonseptien ja yritysideoiden määrä alueellamme kasvaa. Kehitetään myös alan valtakunnallisia verkostoja. Kohderyhmä: Projektin kohderyhmän muodostavat: - projektissa mukana olevat korkeakoulut, ammattiopistot ja niiden opiskelijat - tuotteiden/tuoteideoiden kehittelyssä mukana olevat muut oppilaitokset alueellamme - yksittäiset henkilöt (=ei yrittäjä, tuoteidea/yritysidea)
8 2 Tuotokset: Uudet työpaikat: Tavoite 5 kpl joihin työllistyy naisia 1 kpl Kustannusarvion loppusumma: Rahoittajat: Partnerit: Uudet yritykset: Tavoite 3 kpl joista naisten perustamia 1 kpl Vastuuhenkilön nimi: Tarmo Aittaniemi Puhelin: , Sähköpostiosoite: tarmo.aittaniemi@lao.fi Vastuullinen yksikkö: Lapin ammattiopisto
9 1 Projektin nimi: RAK insinöörikoulutus, RAK insinöörikoulutus RKKY:n rooli: Projektiorganisaatio Rovaniemen ammattikorkeakoulu Projektiorganisaatio Rovaniemen ammattikorkeakoulu / Tuotantoalat Rovaniemen ammattikorkeakoulu / Tuotantoalat Aikataulu: Projektin tarve: Yritysten vireä kasvu Ylivieskan ympäristössä ja rakennusmestarien ja -insinöörien samanaikainen eläkkeelle siirtyminen aiheuttavat alueen yrityksille suuren vajeen rakennesuunnittelu- ja rakennustuotantoinsinööreistä. Yritysten toiminnan turvaaminen ja edelleen kehittyminen alueella edellyttää, että alan koulutusta voidaan tarjota alueella siten, että opiskelu on mahdollista työn ohessa. Työn ohessa toteutettava opiskelu yritysten teknisille toimihenkilöille on nopein tapa ratkaista rakennesuunnittelijoiden ja rakennustuotantoinsinöörien vaje yrityksissä. Projektin tavoitteena on kouluttaa elinkeinoelämän tarpeisiin oma-aloitteisia, innovatiivisia, itsenäisiä sekä yhteistyö-, tiimi- ja verkottumistaitoisia ja elinikäiseen oppimiseen innostuneita rakennesuunnittelu- ja rakennustuotantoinsinöörejä, joilla on sekä tekniikan että talouden tietotaito ja asiakaslähtöinen ajattelutapa. Koulutuksessa käytetään hyväksi Rovaniemen ammattikorkeakoulun osaamista ja asiantuntemusta, sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun CENTRIA yritysyhteistyötä. Tavoitteena on turvata alueen rakentamisen ja puutuoteteollisuuden teknisen henkilöstön riittävyys ja koulutustaso. Kehitystavoite: Koulutuksen aloittaminen nyt on ajankohdallisesti nyt erittäin hyvä kun töitä on vähemmän. Matalasuhdanteen aikana kouluttautumalla saa kasvatettua osaamista ajankohtaan kun rakennuspuolella on taas vilkkaampaa. Tavoitteena on parantaa yritysten elinkelpoisuutta lisäämällä yritysten kasvu ja kilpailuedellytyksiä koulutuksen avulla. Projektin tuloksena saadaan elinkeinoelämän tarpeisiin oma-aloitteisia, innovatiivisia, itsenäisiä sekä yhteistyö-, tiimi- ja verkottumistaitoisia ja elinikäiseen oppimiseen innostuneita rakennesuunnittelu- ja rakennustuotantoinsinöörejä, joilla on sekä tekniikan että talouden tietotaito ja asiakaslähtöinen ajattelutapa. Kohderyhmä: Kouluttaa ja kehittää uudet asiantuntijat. Projektin kohderyhmä on muun alan insinöörit, rakennusmestarit tai rakennusalanammattimiehen tutkinnon suorittaneet työssäkäyvät henkilöt, jotka haluavat kouluttautua rakennesuunnittelu- tai rakennustuotantoinsinööriksi. Varsinainen kohderyhmä: Rakennusalan opistotason- ammatillisen asteen tutkinnon suorittaneet henkilöt, jotka haluavat nostaa koulutustasoaan rakennesuunnittelu- tai rakennustuotantoinsinööriksi. Mukaan voidaan ottaa myös muiden alojen insinöörin tutkinnon suorittaneita henkilöitä muuntokoulutukseen. Välilliset vaikutukset: Alueen yritykset saavat ammattitaitoista henkilökuntaa, elinkeinoelämä kehittyy, työllisyys paranee ja tulee mahdollisesti uutta yritystoimintaa. Koulutus kohderyhmät ovat Ylivieskan ympäristössä asuvat ja työskentelevät ja rakennusmestarit ja -insinöörit. Koulutus sopii sekä miehille että naisille. Kiinnostuksen ilmaisseissa on molempien sukupuolien edustajia. Koulutukseen on suunnittelu kaksi suuntautumisvaihtoehtoa. Rakennustuotanto ja rakennesuunnittelu. Rakennustuotanto on kiinnostanut enemmän mieshakijoita ja rakennesuunnittelu naishakijoita. Projektiin osallistuneiden henkilöiden osaamistaso nousee ja he saavat rakennusalalla vaadittavat pätevyydet. Tällä hetkellä yrityksien myynnin pullonkaulana on ollut
10 2 pätevien suunnittelijoiden puuttuminen. Suunnittelijoiden määrän lisääntyminen mahdollistaan myynnin lisäämisen ja sen seurauksena työpaikkojen määrä lisääntyy tuotannossa. Tuotokset: Projektin tulokset on luettavissa jälkikäteen myynnin volyymin ja palkatun henkilökunnan määrän tilastotietona. Projektissa valmistuu rakennus-/rakenneinsinöörejä Rovaniemen ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman mukaan. Osallistujat saavat suoritettua tutkinnon kokonaan tai osan siitä riippuen osallistujan osaamis- ja koulutustasosta. Opiskelu toteutetaan monimuoto-opiskeluna osallistujan omalla ajalla. Jatkokoulutuksella koulutetaan muun alan insinööristä, rakennusmestarista tai rakennusalanammattimiehestä tai rakennesuunnittelu- tai rakennustuotantoinsinööriksi (AMK). Räätälöidään laaja-alainen rakennesuunnittelu- ja rakennustuotantoinsinöörin opetusohjelma alueen yrityksiä palvelevaksi opetusohjelmaksi, joka tuottaa innovatiivisia ratkaisuja olemassa olevien yritysten kehittämiseksi ja uusien perustamiseksi. Kustannusarvion loppusumma: Rahoittajat: Partnerit: Vastuuhenkilön nimi: 1. Rakennesuunnitteluinsinöörin koulutuksessa valmistuu insinöörejä, jotka ymmärtävät rakenteita staattisen toiminnan kannalta, joilla on käytännön kyky hahmottaa, suunnitella ja mitoittaa perusrakenteita ja niiden liitoksia (perustukset, palkit, pilarit, laatat) sekä tuntevat lämmön ja kosteuden siirtymiseen ja kulkeutumiseen vaikuttavat tekijät. 2. Rakennustuotantoinsinöörin koulutuksessa valmistuu insinöörejä, jotka tuntevat talonrakennusprojektien toteuttamisen ja johtamiseen. Opinnot antavat valmiudet aikataulujen, kustannusten, laadun, työmaatekniikoiden sekä sopimusten ja hankintojen hallitsemiseen sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Aikuisopiskelun tueksi kehitetään verkko-opiskelua tukevia oppimismenetelmiä sekä -materiaalia ja työelämäyhteyksiä. Kehitetään uusia koulutustuotteita, räätälöidään laaja-alainen rakennussuunnittelu- ja rakennustuotantoinsinöörin opetusohjelma alueen yrityksiä palvelevaksi koulutukseksi, joka tuottaa innovatiivisia ratkaisuja olemassa olevien yritysten kehittämiseksi ja uusien perustamiseksi. Uusina oppimismetodeina käytetään projektioppimista, verkkotyöskentelyä, luovaa ongelmanratkaisua ja ryhmädynamiikkaa sekä sovelletaan tekemällä oppimisen menetelmiä. Uudessa toimintamallissa on kysymys uudenlaisesta oppimisen organisoinnista, jolloin ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto tuodaan alueen työssäkäyvien opiskelijoiden ja työpaikkojen ulottuville. Uudenlainen oppimisen organisointi ja oppimisen menetelmät voidaan tuotteistaa, monistaa ja hyödyntää tämän oppimistapahtuman jälkeen ammattikorkeakoulun aikuiskoulutustarjonnassa. Tällöin myös oppimisessa ja työpaikkojen yhteistyössä havaittu hiljainen tieto voidaan siirtää verkoston toimijoille. Projektin aikana varmistetaan, että uudet tulevaisuuden projekti-ideat ja heijastusvaikutukset (spin off) tallennetaan ja hyödynnetään projektin hallinnoijan, muiden toimijoiden ja projektipäällikön toimesta. Oppimisprosessissa syntyvien tuotteiden omistamisesta ja salassapidosta projektin osapuolet tekevät sopimuksen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö Seppo Sääskilahti Puhelin: , Sähköpostiosoite: Vastuullinen yksikkö: Rovaniemen ammattikorkeakoulu
11 1 Projektin nimi: Yrittäjyyskoulun laajennushanke, Yrittäjyyskoulu 2, ESR RKKY:n rooli: Projektiorganisaatio Lapin ammattiopisto - Palvelualat Projektiorganisaatio Lapin ammattiopisto - Tuotantoalat Aikataulu: Projektin tarve: Kehitystavoite: Projektin tarve on tullut esille arjen tilanteissa, joissa Yrittäjyyskoulun tuottamalle toimintamallille olisi ollut laajempaa kysyntää. Malli on kuitenkin luotu perustutkinnon suorittajien tarpeeseen, joten emme ole pystyneet vastaamaan muiden kohderyhmien tarpeisiin. Lapin ammattillisen toisen asteen oppilaitoksissa on tarve yhtenäistää toimintamalleja ja taata laadukas yrittäjyysvalmennus koko Lapin alueella. Tämä tarve on tullut esille päivittäisessä opetustyössä ja erilaisissa foorumeissa käydyissä keskusteluissa. Laajemmalla perspektiivillä tarkasteltuna yrittäjyysvalmiuksien kehittämisen tarpeesta on olemassa hyvin paljon tutkimuksia ja selvityksiä. Tutkimustietoa ovat julkaisseet useat tutkijat sekä mm. Suomen Yrittäjät ry, Opetusministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto ja ELY -keskus. Hankesuunnitelma tukee yrittäjyysvalmiuksien kehittämisen ja yrittäjyyskasvatuksen yleisiä suuntaviivoja. Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on Lapin ammattiopiston yrittäjyyskoulun toiminnan benchmarkkaus ja hyvän käytännön levittäminen osatoteuttajana toimiviin oppilaitoksiin. Lapin ammattiopiston osalta keskeisimpänä tavoitteena on tukea yrittäjyyskoulun toimintamallin käyttöönottoa muissa oppilaitoksissa sekä kehittää yrittäjyysvalmennuksen ohjaus- ja tukipalveluja uusille kohderyhmille (aikuisopiskelijat, jo yrittäjänä toimivat ja maahanmuuttajat). Muita tavoitteita ovat - Laajentamishankkeen aikana kartoitetaan kaikki ammatillisen toisen asteen tarjoamat yrittäjyyttä tukevat palvelut. Kartoituksen perusteella toimintaa järkevöitetään ja palveluita kohdennetaan vastaamaan kohderyhmän tarpeita. - Tavoitteena on mallintaa yhteistyö yrityshautomotoiminnan kanssa - Luomme myös verkostoitumismahdollisuuksia yrittäjyyttä suunnitteleville ja yrittäjille. Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on Lapin ammattiopiston yrittäjyyskoulun toiminnan benchmarkkaus ja hyvän käytännön levittäminen osatoteuttajana toimiviin oppilaitoksiin. Lapin ammattiopiston osalta keskeisimpänä tavoitteena on tukea yrittäjyyskoulun toimintamallin käyttöönottoa muissa oppilaitoksissa sekä kehittää yrittäjyysvalmennuksen ohjaus- ja tukipalveluja uusille kohderyhmille (aikuisopiskelijat, jo yrittäjänä toimivat ja maahanmuuttajat). Muita tavoitteita ovat - Laajentamishankkeen aikana kartoitetaan kaikki ammatillisen toisen asteen tarjoamat yrittäjyyttä tukevat palvelut. Kartoituksen perusteella toimintaa järkevöitetään ja palveluita kohdennetaan vastaamaan kohderyhmän tarpeita. - Tavoitteena on mallintaa yhteistyö yrityshautomotoiminnan kanssa - Luomme myös verkostoitumismahdollisuuksia yrittäjyyttä suunnitteleville ja yrittäjille.
12 2 Kohderyhmä: Projektin varsinaisia kohderyhmiä ovat ammatillisten oppilaitosten aikuisopiskelijat (yrittäjyydestä kiinnostuneet, yrittäjyyttä suunnittelevat), yrittäjät (1-5 vuotta yrittäjänä toimineet, kokeneet yrittäjät sekä omistajanvaihdoksen kautta yritystoimintaa jatkavat yrittäjät), yrittäjänä toimivat ja yrittäjyyttä suunnittelevat maahanmuuttajat sekä perustutkinto opiskelijat ammattiopisto Lappiassa, Itä-Lapin ammattiopistossa ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. (Lapin ammattiopistossa perustutkinto opiskelijoille suunnattu valmennustoiminta rahoitetaan perusrahoituksella 2011 tammikuusta eteenpäin. Tälle Yrittäjyyskoulu -hankkeen aikana kehitetylle toiminnalle ei siis haettu jatkorahoitusta. Toimintaa jatketaan Yrittäjyyskoulu -hankkeen aikana kehitetyn toimintamallin mukaisesti, mutta perusrahoituksella.) Välillisiä kohderyhmiä ovat Lapin ammattiopiston, Ammattiopisto Lappian, Itä-Lapin ammattiopisto ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen henkilöstö sekä yritysneuvontapalveluita tuottavat organisaatiot. Tuotokset: Projektin tuloksia tulevat hyödyntämään yrittäjyysvalmennusta tarjoavat oppilaitokset. Oppilaitosten toiminnan kautta tuloksista hyötyvät ennen kaikkea yrittäjyysvalmennukseen osallistuvat valmennettavat. Projektin tuloksena syntyy yrittäjyysvalmennuksen toteutusmalli, jonka kohderyhminä ovat perustutkinto opiskelijoiden lisäksi aikuisopiskelijat, yrittäjät ja maahanmuuttajat. Palkitusta yrittäjyyskoulun toimintamallista kehitetään Lapin alueellinen toimintamalli, jossa ammatilliset oppilaitokset pystyvät tarjoamaan valtakunnallisesti mitattuna laadukasta ja tehokasta yrittäjyysvalmennusta. Laajentamishankkeen kehittämistavoitteena on palvella yrittäjyydestä kiinnostuneita ja yrittäjänä toimivia henkilöitä entistä monipuolisemmin ja joustavammin. Kustannusarvion loppusumma: Projektin kustannusarvio on yhteensä , josta: -kirjanpidon kautta kulkeva osuus / tukikelpoiset kustannukset (Eroopan sosiaalirahaston osarahoitus ja valtion rahoitus) -kuntien rahoitus "riihikuiva" raha erikseen raportoitavat kustannukset / laskennallinen omarahoitus (kuntarahoitus) Rahoituspäätöksellä rahoitusta myönnetty Vastuuhenkilön nimi: Anne Ruotsalainen Puhelin: (016) Sähköpostiosoite: anne.ruotsalainen@lao.fi Vastuullinen yksikkö: Lapin ammattiopisto
NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita
NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman
LisätiedotOPETUS POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ
POLUT OPETUS VILJELY POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ TUOTANTO Tuotannon kehittämisen tavoitteena oli ennakoida raaka-aineiden tarvetta ja kysyntää analysoida raaka-aineiden tuotantoedellytyksiä kehittää toimivia,
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotPerustietoa hankkeesta
Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012
LisätiedotStrategiset kumppanuushankkeet
Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotEtelä-Savon Teollisuuden osaajat
Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana
LisätiedotProAgria. Opportunities For Success
ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotAmmatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun
Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Sanna Lappalainen,
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotYhteishankintakoulutukset
z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena
LisätiedotUudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki
Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-
LisätiedotLukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016
Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja
LisätiedotThe role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges
The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences
LisätiedotPerustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:
Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotOpiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa
Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotKILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella
KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten
LisätiedotHAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
LisätiedotBuilding a Pyramid Project Workshop, of April, Larissa, Greece
Building a Pyramid Project Workshop, 15-17 of April, Larissa, Greece Nuorelta yrittäjältä vaadittavien tietojen, taitojen ja kompetenssien tunnistaminen ja niiden kehittäminen opetuksessa Özerk Göker Pyramid
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotEDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotOppisopimuksella osaavaa työvoimaa
Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa
LisätiedotPOST-IT Yliopiston ja neljän ammattikorkeakoulunverkosto (OY, OAMK, KAMK, CentriaAMK, LapinAMK) Toimenpiteet lisäävät työllisten ICT-alan
POST-IT Yliopiston ja neljän ammattikorkeakoulunverkosto (OY, OAMK, KAMK, CentriaAMK, LapinAMK) Toimenpiteet lisäävät työllisten ICT-alan korkeakoulutettujen määrää erityisesti Oulun alueella mutta myös
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotRovaniemen koulutuskuntayhtymä
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotVerkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä
Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotSirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf
EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-
LisätiedotITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotInnovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement
Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä https://ec.europa.eu/futurium/en/ public-procurement Julkiset hankinnat liittyvät moneen Konsortio Lähtökohdat ja tavoitteet Every
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotMaakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot
Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Taru Penttilä 25.5.2015 Turun AMK Vetovoimainen opiskelupaikka noin 2000 aloituspaikkaa
LisätiedotUraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotKestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10
Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt
LisätiedotAalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support
Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University
LisätiedotWG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.
WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotOsaamisen kehittäminen Kainuussa
Osaamisen kehittäminen Kainuussa Sokos Hotel Vuokatti ke 3.9.2008 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala 2008 toisen asteen koulutus Opiskelijoita noin
LisätiedotNew Skillsand Jobs- New Skills Network. hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011
New Skillsand Jobs- Tulevaisuuden osaajat hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011 New Skills Network Komission rahoittamaa temaattista toimintaa Tavoitteena levittää LLP-ohjelman tuloksia, edistää
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotESITYS HIIOP Opinnollistetut työpajat hankeesta
ESITYS HIIOP Opinnollistetut työpajat hankeesta 1.4.2015 31.12.2017 28.10.2015 Kirsi Ohrankämmen ja Taina Räsänen HIIOP kehittämishankkeen tarve nousi mm. POLKU II hankkeen asiakasprofiloinnista vuosina
LisätiedotOPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013
OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotLuonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke
Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 15.8.2011 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä
LisätiedotMenoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki
Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä
LisätiedotKesko. Kauppa luo menestystä
Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.
LisätiedotHavaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015
Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotThe BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region
The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause
Lisätiedot!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""
!"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
LisätiedotROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012
ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja
LisätiedotMOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön
MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään
LisätiedotKorkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015
Korkeakouludiplomi kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti Helsinki 9.2.2015 Professori Jussi Välimaa Erikoistutkija Helena Aittola Projektitutkija Taru Siekkinen 9.2.2015 Koulutuksen
LisätiedotA new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks
A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia
LisätiedotMitä meneillään FinBraTechissa?
www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö
LisätiedotHämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotLahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut
Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian
LisätiedotECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana
ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotEturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto
Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,
LisätiedotHOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma
AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotKOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA
KOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA Pen& Riipi, Lapin amma&opisto BIOENERGIAN LAPPI - SEMINAARI Rovaniemi 11.5.2010 1 KOULUTUS JA NEUVONTA OHJELMAN 3. PAINOPISTEENÄ 2 VASTUU ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄLLÄ
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotEU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020
EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat
LisätiedotInfrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
LisätiedotYliopisto-opinnoissa karttuvat työelämätaidot. Eila Pajarre, Mira Valkonen ja Sanna Kivimäki TTY
Yliopisto-opinnoissa karttuvat työelämätaidot Eila Pajarre, Mira Valkonen ja Sanna Kivimäki TTY Top 5 desirable future work skills Judgment and decision making: Considering the relative costs and benefits
LisätiedotAmmatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.
LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotTeknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer
Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee
LisätiedotKAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen
KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b
LisätiedotECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership
ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotAmmatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa
Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
Lisätiedot