PELLETTILÄMMITTEISEN PIENTALON LÄMMITYS- JA VARASTOTILAELEMENTIN SUUNNITTELUOHJEET

Transkriptio

1 PELLETTILÄMMITTEISEN PIENTALON LÄMMITYS- JA VARASTOTILAELEMENTIN SUUNNITTELUOHJEET The sole responsibility of the content of this publication lies with the authors. It does not represent the opinion of the Community. The European Commission is not responsible for any use that may be made of the information contained therein.

2 2 LÄHTEET Alakangas, E Luentomateriaali. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutissa Saarijärvellä järjestetty pellettikoulutus Pellettikirja - Ajatuksia ja ohjeita taloudelliseen puulämmitykseen Vapo Oy. Pientalon lämmitysjärjestelmät Esite. Motiva Oy. Piippo, R Luentomateriaali. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnon-varainstituutissa Saarijärvellä järjestetty pellettikoulutus RakMk E3-sarja. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriö. RT Puupellettilämmitys. Rakennustieto Oy. Sähköiset lähteet:

3 3 1 JOHDANTO Tässä ohjeessa käsitellään puupellettilämmitysjärjestelmän lämmitys- ja varastotilaelementin suunnittelua yhden pientalon tarpeeseen. Ohje on periaatteellinen ja suunniteltu palvelemaan niin rakentajia, suunnittelijoita kuin pientaloteollisuutta. Nämä ohjeet on laadittu voimassa olevien määräysten perusteella ja ovat siten voimassa valtakunnallisesti. Ohje esittää vaihtoehtoja niin uudis- kuin korjausrakentamiseen. Varsinkin korjausrakentamisessa on jo suunnittelun alkuvaiheessa syytä olla yhteydessä paikallisiin pelastus- ja rakennusvalvontaviranomaisiin, joilla saattaa olla paikkakuntakohtaisia vaatimuksia ja ohjeita järjestelmän suunnitteluun. Palotekninen mitoitus huomioi ainoastaan P3-luokan rakennukset. Kattiloiden teho on rajattu max. 30 kw:n laitteisiin. Mitoituksessa on käytetty lähtötietoina Suomessa yleisemmin käytettyjä laitejärjestelmiä. Ohjeessa esitetään kolme eri tilaelementin valmiusastetta: 1) runkokehikko, 2) runkokehikko + palo-osastoidut seinät ja 3) ulos sijoitettava tilaelementtirakennus. Tilaelementin mittoja suunniteltaessa kannattaa ottaa huomioon taloudellisuus ja materiaalien käyttö. Tässä ohjeessa esitetyissä malleissa elementtien sisämitat ovat 2,5 m x 2,5 m ja huonekorkeus on 2,3 m. Mittojen määrittelyä on ohjannut ensisijaisesti pellettivaraston tilavuusvaatimukset. Tilaelementtien tuotannon ja rakennussuunnittelun tarkoituksenmukaisuuden vuoksi tässä ohjeessa lämmitys- ja varastotilaelementit on mitoitettu samankokoisiksi. SISÄLTÖ LÄHTEET JOHDANTO KÄSITTEET PELLETTILÄMMITYS TILAELEMENTIN VALMIUSASTEET JA SIJOITUSVAIHTOEHDOT Tilaelementti Valmiusasteet Sijoitusvaihtoehdot RAKENTEET Johdanto Paloturvallisuus Muita suunnittelussa huomioitavia asioita... 6 LÄMMITYSTILAELEMENTIN... MITOITUS Johdanto Laitteiden vaatima tila Käyttö- ja huoltotilan tarve PELLETIN VARASTOINTI Johdanto Mitoitus Varastot Maanalainen pellettivarasto MUUT LÄMMITYSMUODOT KÄSITTEET Paloluokka P3 Rakennukset jaetaan kolmeen eri paloluokkaan: P1, P2 ja P3. Paloluokkaan P3 kuuluvat rakennukset ovat vaatimuksiltaan keveimmät eikä paloluokassa aseteta erityisvaatimuksia kantaville rakenteille palonkeston suhteen. Riittävä turvallisuustaso saavutetaan rakennuksen kokoa ja henkilömääriä rajoittamal-la käyttötavasta riippuen. Useimmat pientalot kuuluvat paloluokkaan P3. Lämmitystilaelementti Tiettyyn vaiheeseen valmiiksi tehtaalla tehty kokonaisuus, joka tuodaan kokonaisena elementtinä kohteeseen. Lämmitystilaelementti toimii talon kattilahuoneena. Varastotilaelementti Tiettyyn vaiheeseen valmiiksi tehtaalla tehty kokonaisuus, joka tuodaan kokonaisena elementtinä kohteeseen. Varastotilaelementti on pelletin varastointiin tarkoitettu tila, josta pelletti siirretään polttimelle. Viikkosäiliö Pelletin varastointiin tarkoitettu säiliö, joka on sijoitettu kattilahuoneeseen. Säiliö saa olla tilavuudeltaan korkeintaan 0,5 m3, ja sen tulee olla palamaton ja varustettu pölyämisen estävällä kannella. Maanalainen pellettivarasto Pelletin varastointiin tarkoitettu säiliö, joka sijoitetaan ulos maan alle. Siirtolaitteisto Pelletti voidaan siirtää varastosta polttimelle joko mekaanisella siirtoruuvilla tai pneumaattisesti. Siirtoruuveja ovat spiraalikuljettimet ja ruuvikuljettimet. Nämä soveltuvat lyhyille siirtomatkoille, pisin siirtomatka on 4 m. Pneumaattinen siirtolaitteisto soveltuu maanalaisiin varastoihin ja pitkiin siirtomatkoihin, jopa m. Pölyn- ja hienoaineksenpoisto parantavat laitteiston toimintavarmuutta.

4 4 3 PELLETTILÄMMITYS Puupelletti on sylinterin muotoista, kovaksi puristettua puumassaa. Pelletit valmistetaan teollisesti mekaanisen puunjalostusteollisuuden sivutuotteista, kuten sahanpurusta ja kutteripurusta. Puhtaasta puusta tehty pelletti on uusiutuvaa biopolttoainetta, joka soveltuu tasalaatuisena ja vähätuhkaisena hyvin pientalojen lämmityspolttoaineeksi. Puupelletin kosteusprosentti on alle 10 %, joten se ei jäädy eikä homehdu. Irtokuutio pellettiä painaa noin 650 kg. Tilantarve yhtä pellettikuutiota varten on noin 1,5 m3. Energiamäärältään kuutio pellettejä vastaa noin l kevyttä polttoöljyä (Motiva, Pientalon lämmitysjärjestelmät). Pellettilämmitysjärjestelmässä pelletti kuljetetaan pellettivarastosta keskuslämmityskattilalle, jossa ne palaessaan lämmittää veden, joka kiertää lämmitysverkostossa. Järjestelmään kuuluu: pellettikattila, -poltin, lämminvesivaraaja, siirtokuljetin, paisunta-astia, savuhormi, pellettivarasto ja vesikiertoinen lämmitysverkosto. Pellettiä on mahdollista saada 20 kg:n piensäkeissä sekä 500 kg:n suursäkeissä. Helpoin ja edullisin tapa on kuitenkin tilata pelletti puhallusautolla suoraan pellettivarastoon. Lämmitystilaelementin sijoituspaikalle on olemassa tiettyjä yleisiä vaatimuksia, jotka helpottavat käyttöä ja parantavat toimintavarmuutta. Lämmitystilaelementin tulisi olla mahdollisimman lähellä varastotilaelementtiä, jotta siirtomatka olisi mahdollisimman lyhyt ja toiminta häiriötöntä. Käytettäessä ruuvikuljetinta pituus varastosta kattilalle tulisi olla enintään neljä metriä. Pidemmillä matkoilla epätasaisen syötön riski kasvaa ja voi aiheuttaa pelletin laadun heikkenemistä (jauhaantumista) ja toimintahäiriöitä. Jos varastotilaelementin sijoitus tarvittavan lähelle ei onnistu tulisi käyttää pneumaattista siirtolaitteistoa tai harkita muita varastointivaihtoehtoja. Pelletin jakeluauto, puhallusauto, asettaa omat vaatimuksensa varastotilaelementin sijoitteluun. Autolla on oltava esteetön pääsy purkupaikalle. Purkupaikan tulee olla tasainen ja sen on kestettävä jakeluauton paino (n.32 tn), eikä se saa olla talvella liukas. Suositeltava purkupaikan etäisyys varastosta on metriä. Kuitenkin enintään 15 metriä. Yli kahdenkymmenen metrin puhallusmatkaa ei suositella. Pelletin toimittajat eivät takaa pelletin laatua jos puhallusmatka on yli 10 metriä (kuvio 1). Pitkällä puhallusmatkalla pelletin laatu voi heiketä. Jakeluauton kääntösäde on 11 m, ja se vaatii vapaata korkeutta metriä esteettömän pellettitoimituksen varmistamiseksi. (RT , 4; Piippo, 2006.) Kuviossa 1 näkyy palo-osastointivaatimukset vain lämmitysja varastotilaelementtien osalta. 4 TILAELEMENTIN VALMIUSASTEET JA SIJOITUSVAIHTOEHDOT 4.1 Tilaelementti Tilaelementti on rakennus- tai asennuspaikalle (esimerkiksi talotehtaalle) tuotava, tiettyyn valmiusasteeseen valmiiksi rakennettu tila. Tässä ohjeessa tilaelementillä tarkoitetaan sekä lämmitys- että varastotilaelementtiä. Lämmitystilaelementtiin on valmiiksi asennettu pellettilämmitysjärjestelmään kuuluva laitteisto. Varastotilaelementin sisään on valmiiksi rakennettu suositusten mukainen pellettivarasto. 4.2 Valmiusasteet Runkokehikko Runkokehikolla tarkoitetaan tilaelementtiä, joka koostuu laitejärjestelmästä, valmiista alapohjarakenteesta ja itsekantavasta rungosta. Kehikko on tarkoitettu asennettavaksi valmiiksi palo-osastoituun tilaan. Kuviossa 2 näkyy periaatemalli runkokehikosta. Kuvioon on asetettu vierekkäin lämmitys- ja varastotilaelementti. KUVIO 2. Lämmitys- ja varastotilaelementin runkokehikot Runkokehikko + palo-osastoidut seinät Tällä vaihtoehdolla tarkoitetaan tilaelementtiä, joka koostuu laitejärjestelmästä, palo-osastoiduista alapohjasta, yläpohjasta ja itsekantavasta rungosta, joka muodostaa tilaelementin seinät. Tämä tilaelementti on tarkoitettu asennettavaksi tilaan, joka ei ole valmiiksi vaatimusten mukaisesti palo-osastoitu. Tilaelementtirakennus Tilaelementtirakennuksella tarkoitetaan ulos sijoitettavaa tilaelementtiä, jonka rakenteet on suunniteltu toimimaan sellaisenaan, omana rakennuksena. Tilaelementin rakenteet ovat vaatimusten mukaisesti palo-osastoituja. 4.3 Sijoitusvaihtoehdot Rakennuksen osana Lämmitys- ja varastotilaelementti sijoitetaan asuinrakennuksen tai erillisen ulkorakennuksen sisälle. Tällöin voidaan käyttää joko runkokehikko- tai runkokehikko + palo-osastoidut seinät -ratkaisua. Pellettivarasto voidaan sijoittaa myös maan alle. Tämä vaihtoehto soveltuu hyvin uudisrakentamiseen, sekä joissain tapauksissa myös korjausrakentamiseen. KUVIO 1. Esimerkki pelletin purkupaikan sekä lämmitys- ja varastotilaelementin sijoittelusta, jotka sijaitsevat lämpimässä ulkorakennuksessa Rakennuksen laajennusosana Laajennusosalla tarkoitetaan rakennuksen kylkeen sijoitettavaa rakennusta, jossa on lämmitys- ja/tai varastotilaelementti. Tämä toteutetaan tilaelementtirakennuksella. Laajennusosa soveltuu hyvin korjausrakentamiseen pienelle

5 5 tontille, kun tiloja ei ole mahdollista sijoittaa asuinrakennuksen sisälle. Laajennusosan ulkoverhoilua suunniteltaessa on huomioitava, että laajennusosa sopii sekä maisemaan että talon ulkonäköön. Erillisenä rakennuksena Erillisellä kattilahuonerakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on lämmitystilaelementti ja/tai varastotilaelementti. Tämä vaihtoehto toteutetaan tilaelementtirakennuksella. Soveltuu hyvin niin uudis- kuin korjausrakentamiseen. 5 RAKENTEET 5.1 Johdanto Rakenteita suunniteltaessa on otettava huomioon palotekniset vaatimukset sekä rakenteiden kantavuus. Paloturvallisuus asettaa omat vaatimukset myös lämmitys- ja varastotilaelementin sisäpuolisille pinnoille. Lämmitystilaelemen-tin seinät ja katot on tehtävä B-s1, d0 luokan rakennustarvikkeista ja lattiat luokkaan AFL-s1 kuuluvista tarvikkeista. Varastotilaelementin seinät ja katot on tehtävä D-s2, d2 luokkaan kuuluvista rakennustarvikkeista, lattiamateriaalille ei ole vaatimuksia. Merkkien selitykset ja lisätietoja paloturvallisuudesta löytyy Suomen rakentamismääräyskokoelman E-sarjasta. 5.2 Paloturvallisuus Rakennuksen osana Kun lämmitystilaelementti ja varastotilaelementti sijaitsevat rakennuksen asuinkerroksessa, on ne osastoitava omiksi palo-osastoiksi vähintään luokkaan EI 30. Lämmitystilaelementti osastoidaan ympäriinsä ja varastotilaelementti osastoidaan niiltä osin, jotka rajoittuvat muihin tiloihin. Jos tilaelementit sijaitsevat asuinrakennuksen kellarissa, on ne osastoitava kuten edellä ja lisäksi käytetään vähintään A2, s1, d0-luokan rakennustarvikkeita. Osastoivien ovien on oltava vähintään luokkaa EI 15. Ulos johtaville oville ei ole osastointivaatimuksia, lämmöneristetyn ulko-oven katsotaan riittävän. Käytettäessä runkokehikko + paloosastoidut seinät ratkaisua voidaan palo-osastointi järjestää esimerkiksi runkokehikon molemmin puolin asennettavalla gyproc-levyllä. Esimerkki elementin alapohjan nurkasta on esitetty kuviossa 3. Vaihtoehtoisesti alapohja voidaan toteuttaa esimerkiksi vähintään 60 mm paksulla betonilaatalla. Pellettivarasto voidaan sijoittaa myös maan alle. Maanalaisen varaston on täytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman E9:ssä esitetyt vaatimukset. Rakennuksen laajennusosana Lämmitys- ja varastotilaelementti on osastoitava omiksi palo-osastoiksi vähintään luokkaan EI 30. Lämmitystilaelementti osastoidaan ympäriinsä ja varastotilaelementti osastoidaan niiltä osin, jotka rajoittuvat muihin tiloihin. Osastoivien ovien on oltava vähintään luokkaa EI 15. Ulos johtaville oville ei ole osastointivaatimuksia, lämmöneristetyn ulko-oven katsotaan riittävän. Erillisenä rakennuksena Erillinen kattilahuonerakennus on paloteknisessä mielessä rakennus, joka sijaitsee vähintään 8 m etäisyydellä lähimmästä rakennuksesta. Rakennus saa olla korkeintaan yksikerroksinen ja 9 m korkea. Osastointivaatimuksia rakennuksella ei ole, mutta lämmitystilaelementin ja varastotilaelementin välisen seinän on oltava pölyn leviämistä estävä. Erillinen kattilahuonerakennus, joka ei täytä edellä mainittuja etäisyysehtoja, on vaatimuksiltaan verrattavissa rakennuksen laajennusosaan. Periaateleikkaus erillisestä kattilahuonerakennuksesta näkyy kuviosta 4. KUVIO 4. Tilaelementtirakennuksen rakenneleikkaus 5.3 Muita suunnittelussa huomioitavia asioita Rakennusteknisistä ja taloudellisista syistä elementtien mitat on hyvä valita esimerkiksi levykokojen perusteella. Lämmitystilaelementin lattia olisi hyvä vedeneristää ja varustaa lattiakaivolla mahdollisten vesivaurioiden välttämiseksi. Kattilan palamisilma johdetaan suoraan ulkoa. Jos palamisilmakanava kulkee toisen palo-osaston läpi, kanava pitää eristää sen alueella. Kiinteätä polttoai-netta käytettäessä palamisilmakanavan tai venttiilin on oltava vähintään 1,5 kertaa savuhormin poikkipinta-ala. KUVIO 3. Elementin nurkkaliitos Rakenteita suunniteltaessa, on pellettivaraston kantavat rakenteet mitoitettava suunnitellun pellettimäärän ja siitä johtuvien kuormien mukaan. Lämmitystilaelementin lattialle suurimman kuorman aiheuttaa lämmityskattila ja mahdollinen lämminvesivaraaja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää

6 6 kattilan jalkojen tukileveyteen ja lattiamateriaalin ominaisuuksiin mahdollisten muodonmuutoksien välttämiseksi. Rakennesuunnittelussa on otettava myös huomioon nostojen ja siirtojen aiheuttamat rasitukset. Palo-osastoitujen seinien läpi kulkevat putket ja muut läpiviennit eivät saa olennaisesti heikentää osastointia. Hyväksyttävä tapa toteuttaa läpivienti on esimerkiksi käyttää hyväksyttyä palomansettia. 6 LÄMMITYSTILAELEMENTIN MITOITUS 6.1 Johdanto Lämmitystilaelementin mitoitukseen vaikuttavia asioita ovat: pellettikattilan ja polttimen koko, siirtokuljettimen vaatima tila, lämminvesivaraajan ja paisunta-astian koko ja sijoitus (lämminvesivaraajaa ei välttämättä tarvita, useissa lämmityskattiloissa se on integroituna), savuhormin koko ja tyyppi, kattilan liittyminen savuhormiin, palamisilmakanava ja sen tuloreitti sekä käyttöön ja huoltoon tarvittava tila. On suositeltavaa, että lämmitystilaelementistä olisi suora kulku ulos. Jotta markkinoilla olevien kattiloiden kuljetus kattilahuoneeseen olisi mahdollista, tulisi oven leveyden olla vähintään 10M. Lämmitystilaelementin sisälle tai sen läheisyyteen tulisi sijoittaa vesipiste. Muita lämmitys-järjestelmään kuulumattomia laitteita, kuten keskuspölynimuri, sähköpääkeskus tai ilmanvaihtokoje, ei suositella sijoitettavaksi lämmitystilaelementin sisälle, sähkö- ja paloturvallisuus sekä laitteiden ylikuumenemissyistä. 6.2 Laitteiden vaatima tila Suomessa käytetyimpien lämmityskattiloiden korkeus vaihtelee yhdestä metristä vajaaseen kahteen metriin, leveys on noin mm ja syvyys, polttimen kanssa, vaihtelee vajaasta metristä reiluun metriin. Tarkat mitat tulee varmistaa laitevalmistajalta. Osa kattiloista ei tarvitse erillistä lämminvesivaraajaa, jolloin tilan tarve pienenee. Lämminvesivaraajan koko riippuu lämmityskattilan tehosta ja lämpimän käyttöveden tarpeesta. Pientalojen pellettilämmitysjärjestelmiin riittää yleensä käyttövettä varten tilavuudeltaan litran lämminvesivaraaja. Lämmitystilaelementtiin sijoitettavan paisunta-astian koko tulee varmistaa tapauskohtaisesti. Mitoitukseen vaikuttaa lämmitysverkoston vesitilavuus, keskilämpötila, järjestelmän lämpöteho, veden staattinen korkeus ja varoventtiilin avautumispaine. Paisunta-astia ei vaadi lattiapinta-alaa, koska se voidaan kiinnittää elementin seinärakenteeseen. Lämmitys- ja käyttöveden pumppujen ja putkistojen sijoittelu ja läpiviennit on huomioitava suunnittelussa. Tilaelementin ollessa rakennuksen laajennusosana pumput ja putkistot viedään usein seinälävistyksinä. Tilaelementin ollessa erillisenä rakennuksena putkistot johdetaan maanalaisina lattiarakenteen läpi. Savuhormiksi soveltuu parhaiten kevythormit, jotka eivät vaadi suurta tilaa ja ovat kevyitä. Saneerauskohteessa kattila voidaan myös liittää vanhaan muurattuun tiilihormiin. Osa laitetoimittajista kuitenkin suosittelee tiilihormin putkittamista haponkestävällä sisäputkella. Alhaisten lämpötilojen vuoksi hormiin voi kondensoitua vettä, joka vaurioittaa tiilihormia. Savuhormi on päästävä nuohoamaan aika ajoin. Käytettävä siirtokuljetin vaikuttaa suurelta osin kattilahuoneen kokoon ja laitteiden sijoitteluun. Ruuvikuljettimen suurin nousukulma on 40. Pneumaattinen kuljetin vaatii tilaa vähemmän ja on huomaamattomampi. 6.3 Käyttö- ja huoltotilan tarve Pientaloasukkaalle kuuluvat tavallisimmat huoltotoimenpiteet ovat polttimen puhdistus, tuhkanpoisto ja kattilan nuohous. Säätö- ja vuosihuollot kuuluvat asennus- ja huoltoyritykselle. Normaalin lämmityskattilan eteen on varattava vapaata tilaa vähintään 1000 mm, toiselle sivulle vähintään 600 mm ja yläpuolelle yli 200 mm (RT , 4). Laitevalmistajalta tulee kuitenkin varmistaa mahdolliset laitekohtaiset vaatimukset. Kuviossa 5 on esitetty esimerkki pellettilämmityslaitteiden sijoittelusta ja tilavaatimuksista. KUVIO 5. Pellettilämmitysjärjestelmän vaatima tilantarve ja esimerkki sijoittelusta 7 PELLETIN VARASTOINTI 7.1 Johdanto Puupelletin varastointi tulee järjestää siten, että pelletit eivät pääse kostumaan esimerkiksi vesisateesta tai kondenssivedestä. Kosteus turvottaa ja murentaa pelletit. Polttoaineen varastointiin käytetään yleensä vaaka- tai pystyvarastoa, tai maanalaista pellettivarastoa. Varasto voi olla paikallarakennettu tai valmisvarasto. Kattilahuoneessa voi olla myös ns. viikkosäiliö, jossa saa olla pellettiä enintään 0,5 m³ (Suomen RakMK E9). 7.2 Mitoitus Pellettivarasto mitoitetaan pellettitarpeen, täyttötiheyden ja toimituserien mukaan. Mitoituksessa tulee huomioida, että pienin puhallusautolla toimitettava erä on 3tn (n. 4,5 m³). Varasto ei ole täyttövaiheessa yleensä täysin tyhjä, ja pelletin korkein taso on hieman täyttöyhteen alapuolella (taulukko 1). Mitoitus mahdollistaa sen, että varasto täytetään vain kerran vuodessa. Kohde Kattilateho Bruttoala Lämmitettävä tilavuus Puupellettejä Varaston suositustilavuus kw m² m³ t/a m²/a m³ omakotitalo TAULUKKO 1. Arvio pientalon pelletin tarpeesta yhden vuoden aikana (RT , 4)

7 7 7.3 Varastot Varastot ovat joko vaakavarastoja, joiden pohja on kahdelta sivulta kalteva, tai pystyvarastoja, joiden pohja on neljältä sivulta kalteva. Varaston pohjalta pelletti siirtyy siirtolaitteiston avulla pellettipolttimelle. On suositeltavampaa käyttää pystyvarastoa, jossa pelletti ei pääse holvaantumaan varaston nurkkiin. Pelletti siirretään varastoon puhallusautolla tai säkeillä ja edelleen polttimelle siirtoruuvilla tai pneumaattisella siirtolaitteistolla. Varaston pohjan kaltevuuden tulee olla vähintään 45 (kuvio 6). Varaston seinämät tehdään liukaspintaisesta levystä. Seinäpinnoilla ei saa olla teräviä saumoja tai karhennuksia, joihin pelletti pääsisi holvaantumaan. Varaston tulee olla pölytiivis, joten saumat ja kulmat tiivistetään tiivistysmassalla. Runkona voidaan käyttää elementin runkokehikkoa, seiniksi soveltuu esimerkiksi 21 mm paksu fenolifilmipintainen havuvaneri. Rakenteiden tulee kestää pellettien paino. Varaston kantavuus ja alapuoliset tuennat on aina suunniteltava tapauskohtaisesti. Varaston pohjassa oleva siirtolaitteiston syöttöaukko tulee olla suljettava ja siirtolaitteisto irrotettavissa esimerkiksi huollon ajaksi. Varaston sisään, mm:n etäisyydelle vastapäisestä seinästä, asennetaan törmäysvaimennin estämään pelletin törmäys seinään. Törmäysvaimentimeksi soveltuu esimerkiksi mm paksu kumimatto. Täyttöyhteen korkeus maasta tai täyttökorokkeelta tulisi olla noin 1300 mm, eli sopivalla työskentelykorkeudella. Täyttöyhde voidaan myös sijoittaa varaston kattoon, jolloin täyttötasoa voidaan nostaa ja varaston tilavuus tulee paremmin käyttöön, tällöin vältytään myös pelletin törmäämiseltä varaston seinään. Varaston poistoilmaputki sijoitetaan vähintään 500 mm päähän täyttöyhteestä. Poistoilmaputken halkaisijan on oltava vähintään 160 mm ja sen on ulotuttava seinälinjan ulkopuolelle, jotta siihen saadaan kiinnitettyä pölypussi täytön ajaksi. Jos varasto täytetään suursäkeillä, tehdään varaston kattoon avattava luukku, josta pelletit siirretään esimerkiksi etukuormaajalla. Tällaisessa tapauksessa tulee kiinnittää huomiota myös varastotilaelementin sijoitukseen, jotta pellettien vaivaton siirto olisi mahdollista. 7.4 Maanalainen pellettivarasto Markkinoilla on valmiita maan alle sijoitettavia pellettivarastoja. Maanalainen pellettivarasto säästää tilaa tontilla ja rakennusneliötä asuinrakennuksessa. Maan alla sijaitsevasta varastosta pelletti siirretään pneumaattisella siirtolaitteistolla. Maanalaiset varastot voivat olla joko muovi- tai teräsrakenteisia (kuvio 7). Maanalaisen pellettivaraston suunnittelussa on huomioitava varaston huollon tarve. KUVIO 6. Esimerkki varastotilaelementin sisään rakennetusta pellettivarastosta Varastossa on oltava huoltoluukku ja tarkistusikkuna. Huoltoluukun on oltava sisäänpäin aukeava, kooltaan vähintään 450 mm x 450 mm, ja se sijoitetaan mahdollisimman korkealle. Suurien varastoiden sisälle suunnitellaan poistumismahdollisuus, esimerkiksi köysitikkaat. Varastoon tehdään myös tarkistusikkuna läpinäkyvästä muovilevystä. Ikkuna ja sen liittymät tulee tehdä tiiviiksi eivätkä ne saa oleellisesti heikentää varaston lujuusominaisuuksia. Varaston tuuletus tulee huomioida suunnittelussa ja sijoittelussa. Varasto on tuuletettava ennen kuin varaston sisällä tehdään huolto tai kunnostustöitä. Kun varasto täytetään puhallusautolla, varustetaan se puhallukseen soveltuvalla täyttöyhteellä. Täyttöyhteen tulee olla kooltaan 100 mm ja kulkea vaakasuorassa seinän läpi. Täyttöyhteen päähän asennetaan standardin SFS 4428 mukainen liitinosa A. Täyttöyhde sijoitetaan täyttötason yläpuolelle. Varaston sisällä täyttöyhteen etäisyys vastapäisestä seinästä tulee olla vähintään kaksi metriä, liian voimakkaan törmäyksen estämiseksi. Varaston sisällä täyttöyhdettä jatketaan purkukourulla, jonka avulla pelletit kulkeutuvat ja jakaantuvat tasaisesti varastoon. Kouru voidaan tehdä halkaisijaltaan 100 mm:n teräsputkesta halkaisemalla, kourun korkeus on 20 mm. KUVIO 7. Teräksinen maanalainen pellettivarasto 8 MUUT LÄMMITYSMUODOT Pientalorakentajalla ja asujalla on mahdollisuus valita useista eri lämmitysvaihtoehdoista. Pellettilämmitysjärjestelmän lisäksi Suomessa yleisiä lämmitysmuotoja ovat puu- ja hakelämmitys, sähkölämmitys, kaukolämpö, öljylämmitys sekä aurinkoenergia ja maalämpö. Valintakriteereitä on useita ja valinta kannattaa tehdä huolella, jotta löytyisi itselle juuri se oikea lämmitysmuoto. Valintaan vaikuttaa rakennuspaikka, käyttövarmuus, ekologisuus, investointi- ja käyttökustannukset, sekä tulevan asukkaan halukkuus nähdä lämmityksen eteen pientä vaivaa. Joissakin järjestelmissä investointikustannukset nousevat korkeiksi, kun taas energiakustannukset jäävät alhaisiksi, joissain taas toisinpäin. Pellettilämmityksen rinnalle on mahdollista liittää muita lämmitysmuotoja, yleisimpiä ovat aurinkolämpö ja puulämmitys, esimerkiksi varaavan takan muodossa.

8 BioHousing - Sustainable, comfortable and competitive biomass based heating of private houses BioHousing-hankkeen tavoitteena on kehittää omakoti- ja pientaloissa bioenergia nykyaikaiseksi lämmitysvaihtoehdoksi, jolloin tarjolla on tuotteita, palveluja ja osaamista liittyen lämmitysjärjestelmien rakentamiseen, asentamiseen, huoltoon, käyttöön ja neuvontatyöhön. Tavoitteena on, että bioenergia mielletään realistiseksi ja haluttavaksi vaihtoehdoksi omakoti- ja pientalojen lämmitysjärjestelmää valittaessa. Lämmitysjärjestelmän valinta on yksi tärkeimmistä ja pitkäaikaisemmista päätöksistä pientaloa suunniteltaessa. Rakennuksen energiatalouden suunnittelu ja lämmitysvalinnat määräävät paljolti pientalon asumismukavuutta ja käyttökustannuksia. Vesikiertoisista lämmitystavoista kiinteän polttoaineen lämmitysjärjestelmät vaativat suurimman tilan, sillä kpakattila ja polttoainevarasto tarvitsevat tietyn lattiapinta-alan sekä lämmitys- ja kattilan puhdistustyö riittävästi väljyyttä. Lisäksi polttoainetta toimittaville ajoneuvoille on järjestettävä helppo pääsy tontille. BioHousing-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut suunnitella lämmöntuotantotilan (kattilahuoneen) sekä polttoainevaraston tilaelementit, jotka huomioivat pellettilämmitysjärjestelmän vaatimukset, ovat helppo asentaa valmiiksi varusteltuina ja noudattavat paloturvallisuusmääräyksiä. Lämmitystilaelementti toimii talon kattilahuoneena ja varastotilaelementti on pelletin varastointiin tarkoitettu tila, josta pelletti siirretään polttimelle (mahdollisuus myös maanalaiseen säiliöön). Taloissa, joihin valitaan kiinteän polttoaineen (pelletti) lämmitysjärjestelmän sijaan joku muu järjestelmä, voidaan lämmitystilaelementti varustaa valitun järjestelmän vaatimilla laitteilla. BioHousing-hanke on EU:n IEE-ALTENER-ohjelman osarahoittama kansainvälinen hanke (EIE/05/067/SI ). Hankkeessa on mukana partnereita Itävallasta, Italiasta, Ranskasta ja Espanjasta. Lisätietoa: Tytti Laitinen Jyväskylä Innovation Oy / BENET Bioenergiaverkosto tytti.laitinen@jklinnovation.fi