Pellettilämmitysjärjestelmän huolto ja kunnossapito

Transkriptio

1 Nuohooja-lehti 2/2007 Kirjoittajat: - Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy / BENET Bioenergiaverkosto - Reine Piippo, Suomen Pellettienergiayhdistys ry Valokuvat: ks. erilliset kuvaselosteet Pellettilämmitysjärjestelmän huolto ja kunnossapito Rakennustutkimus RTS Oy:n mukaan Suomessa rakennettiin viime vuonna omakotitaloa. Puu- ja pellettilämmittäjien osuus on kasvanut 11 prosentista 13 prosenttiin. Tämän lisäksi pellettilämmitys kiinnostaa tällä hetkellä etenkin öljyllä lämmittäviä omakotitalon asukkaita. Koska pellettilämmityslaitteisto vaatii säännöllistä huoltoa ja kunnossapitoa toimiakseen kunnolla, lisääntyvät myös nuohoojien huolto- ja kunnossapitotyöt tällä sektorilla. Mikä pellettilämmitys? Yleisesti ottaen pellettilämmitys toimii kuten mikä tahansa vesikeskuslämmitys. Kattilahuoneeseen tarvitaan pellettikattila ja -poltin sekä lisäksi pellettivarasto. Pellettikattiloita ja -polttimia on markkinoilla useita malleja kuin myös koulutettuja asentajia. Laitteissa on tapahtunut viime vuosien aikana paljon kehitystä. Huoltovälit ovat pidentyneet ja vähäinen toimien vaatima aika ovat oleellisesti parantaneet pellettijärjestelmien käyttömukavuutta. Kokonaisinvestointi vaihtelee laitetyypeittäin noin Pelletit vaativat öljyä enemmän tilaa varastoinnissa. Lämpöyksikköä kohden öljy mahtuu noin puolta pienempään tilaan. Paras pellettivarasto on noin 6-8 kuution vetoinen pystyvarasto. Siihen polttoaine on helppo täyttää ja käyttää. Varastoja löytyy tehdastekoisina tai sen voi rakentaa tai rakennuttaa sisä- tai ulkotiloihin. Varaston paloturvallisuuteen ja sijoitteluun liittyvissä kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä paikalliseen paloviranomaiseen. Suurta varastoa ei ole välttämätöntä rakentaa vaan toimeen tulee myös suursäkkien ja päivä- tai viikkosäiliön avulla. Pelletit ovat edullisimpia hankkia puhallusautolla, joka ajaa pihaan ja täyttää säiliön nopeasti ja siististi. Öljystä ja sähköstä pelletteihin - polttoaineen vaihto kannattaa Pelletin kilowattituntihinta on noin 3,8 senttiä kuntaluokassa 1 (sis. alv ja kuljetus). Hinta vaihtelee jonkin verran alueittain toimitusmatkojen ja toimituserien mukaan. Viime aikoina pellettin hinta on noussut jonkin verran, mutta se on edelleen öljyn ja sähkön energiahintaa edullisempaa. Korotuksista huolimatta pelletin hinta on pysynyt suhteellisen vakaana, sillä raaka-aineen hankinta ja pelletöinti eivät ole juurikaan kytköksissä muiden energioiden heilahteluihin.

2 Kuva 1. Pellettilämmitysjärjestelmän periaatekuva Pellettilämmitysjärjestelmän huolto ja kunnossapito Laitetoimittaja on velvollinen toimittamaan toimitukseen kuuluvana käyttö- ja asennusohjeet, joita noudattaen laitteistoa voidaan turvallisesti käyttää ja ylläpitää valmistajan antama takuu. Ohjeet liittyvät järjestelmän käyttöön, kunnossapitoon, tarkastuksiin, säätämiseen, valvontaan yms. toimenpiteisiin. Kiinteän polttoaineen kattilat pitää nuohota useammin kuin öljykattilat. Nuohousväli riippuu kattilan tyypistä. Kattilan mitoitus, käyttöolosuhteet, polttoaineen laatu ja palaminen vaikuttavat myös asiaan ja sen takia on vaikea tarkkaan arvioida nuohousväliä. Periaatteessa nuohous on tehtävä, kun savukaasujen lämpötila nousee yli C:een. Ehdoton yläraja savukaasujen lämpötilalle on tavallisesti 350 C. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että laitteet puhdistetaan ja huolletaan kerran kuukaudessa, lämmityskaudella useamminkin. Joissakin pellettikattiloissa on itsessään polttotilan automaattinen puhdistus, jonka huolloksi riittää tuhkan poisto muutaman kerran vuodessa. Tuhka poistetaan käsin kolalla, tuhkanpoistoimurilla tai mekaanisesti esimerkiksi tuhkanpoistoruuvilla. Lämmityskattilan nuohouksen jälkeen tuhka on poistettava myös kattilan takaosasta konvektiosolien alta sekä savuhormin alapäästä. Tuhkaa on käsiteltävä huolellisesti tulipalovaaran takia. Tulipalo voi syntyä esimerkiksi kuuman, palamatonta pellettiä sisältävän tuhkan joutuessa tekemisiin ilman kanssa. Kattiloissa on tarvittavat huolto- ja nuohousluukut. Konvektio-osa on helppo puhdistaa kattilan päällä olevista luukuista harjaamalla. Puhdistusharjat kuuluvat kattilatoimitukseen. Huoltojen yhteydessä on syytä tarkistaa, että kaikki kattilan luukut ovat tiiviitä, eikä niissä ole vuotoja. Hormi tulee tutkia ja nuohota säännöllisesti vuoden välein.

3 Polttoainevaraston puhdistaminen Pellettilaitteiden lisäksi pellettivarasto tulee puhdistaa pölystä ja purusta kerran vuodessa. Näin hienoainesta ei keräänny varaston pohjalle. Varaston puhdistus on parasta tehdä kesäaikaan, jolloin toimenpide aiheuttaa vähiten häiriöitä lämmöntuotannossa. Työ voidaan toki tehdä myös talvisaikaan, mutta tällöin joudutaan kytkemään varajärjestelmä työn ajaksi. Suurin osa syötön ongelmista johtuu liian suuresta hienoaineksen määrästä polttoaineessa. Lisäksi pellettivaraston tulee olla tiivis, jotta pelletti ei kostu sekä siinä on oltava hyvä ilmanvaihto ja -poisto. Hyvälaatuinen pelletti takaa onnistuneen palamistapahtuman Pelletin korkea laatu on edellytys polttimen luotettavalle toiminnalle. Raaka-aineen ja kuljetusten vaikutuksien lisäksi polttoaineen laatuun vaikuttavat asiakkaan poltto- ja varastointiratkaisut. Pelletin käsittelyssä ja kuljetuksessa syntyy hienoainesta. Osa hienoaineksesta kulkeutuu luonnollisesti polttoon, mutta osa jää varaston pohjalle. Jos tätä ei poisteta, lisää hienoainesta kertyy seuraavalla täytöllä. Tehtaalla hyvälaatuisen pelletin hienoaineksen määrä on alle kaksi painoprosenttia. Jakelun aikana hienoaineen määrä normaalisti lisääntyy, mutta on pellettien käsittelykestävyydestä riippuen <5 m-%. Jos hienoainesta on asiakkaan varastossa esim. yli 6 m-%, voi syynä suureen hienoainesmäärään olla liian pehmeä pelletti, väärä jakelutekniikka tai väärät varaston ominaisuudet. Kiinteän polttoaineen palamisessa syntyy pienhiukkaspäästöjä. Pienhiukkaspäästöt pysyvät alhaisina, kun polttoaine on tasalaatuista, polttolaitteet oikein säädettyjä ja polttoaineen syöttö tasaista, jolloin palo on hallittua. Pellettitakka sievä osa sisustusta Sähkölämmittäjät saavat säästöjä automaattisilla pellettitakoilla. Takat ovat siroja. Tyypilliset ulkomitat vastaavat pesukonetta, vain korkeutta on hieman enemmän. Pienimpien paino on noin sata kiloa, ja suurimmatkin painavat vain noin 300 kg, joten niitä varten ei tarvitse vahvistaa lattiaa. Jos pellettitakkaa verrataan varaavaan puu-uuniin tai takkaan, se on oleellisesti sirompi ja se antaa enemmän jatkuvaa lämmitystehoa. Pellettitakka tai avotakkaan sijoitettava takkasydän toimivat kuin lämminilmakehittimet. Sytytys tapahtuu napin painalluksella ja sähkövastuksen lämmittämä palamisilma sytyttää pelletit. Sähkömoottorit syöttävät laitteelle sekä polttoainetta että paloilmaa. Lämmöntuotto säädetään tarpeen mukaan. Puhallin siirtää lämmön huoneisiin. Takan tehoa säätää termostaatti. Takkoihin on saatavilla myös ilmanjakokanavistoa. Pellettitakoista pienimmät antavat lämpötehoa 3 9 kilowattia, suurimpien teho ulottuu yli 20 kw. Tehokkaimmat takat lämmittävät ilman lisäksi myös kiertovettä, joka puolestaan hoitaa lämpimän käyttöveden varaajaa ja mahdollista patteriverkkoa. Takkojen hinnat vaihtelevat noin

4 Jos talosta puuttuu savuhormi, ei sekään enää nykytekniikalla ole ongelma. Uudet kevythormit toimitetaan valmiina elementteinä, ja ne voidaan tukea suoraan lattiaan. Niiden asennus sujuu vaikka talvipakkasella, sillä työ vie vain muutaman tunnin. Automaattisten pellettitakkojen käyttö ja huolto on helppoa ja vie vähän aikaa. Polttomaljan ilmanottoaukot on syytä puhdistaa muutaman vuorokauden välein samoin kuin lämmönvaihtoputkisto. Tätä varten takoissa on valmiina nuohoimet, joilla putkistojen nuohous onnistuu muutamassa sekunnissa. Tuhkan poisto muutaman viikon välein käy helpoiten imurilla, jossa on tuhkanerottelija. Takan käyttömäärä vaikuttaa tuhkanpoiston tiheyteen. Pellettitakkojen vuosihuolto sisältää alapalotilan ja savukaasupropellin harjauksen ja imuroinnin. Kuva 2a ja 2b. Ilmakiertoinen pellettitakka siirtää lämmön puhaltimin huoneistoon (Ecotherm 8000, maahantuonti Tulituote Oy) Pellettilämmitysjärjestelmän käyttö ja huolto -koulutus Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin Bioenergiakeskus järjesti Saarijärvellä vuoden 2006 lopulla kolmipäiväisen koulutussarjan pellettilämmitysjärjestelmistä. Yhden päivän teemana oli Pellettilämmitysjärjestelmän käyttö ja huolto. Tähän päivään osallistui seitsemän nuohoojaa eri puolilta Suomea. Koulutuksessa nousi esille mm. hyvälaatuisen pelletin merkitys laitteiston käyttövarmuuteen, riittävä tilantarve puhdistustyöhön, pellettikattilan oikeaoppinen säätäminen sekä koulutuksen tarve. Palaute koulutuspäivästä oli kannustava ja niinpä yhteistyö Nuohousalan Keskusliitto ry:n kanssa käynnistettiin. Tavoitteena on järjestää syksyn 2007 aikana eri puolilla Suomea nuohoojille koulutusta pellettilämmitysjärjestelmien käytöstä ja huollosta. Koulutukset pyritään järjestämään koulutusympäristöissä, joissa on opetuskäytössä useampia pellettilaitteita (esim. pellettikontti, pellettikattila ja pellettitakka). Koulutuspäivistä tullaan tiedottamaan keskusliiton kautta.

5 Kuva 3a ja 3b. Pellettijärjestelmien koulutuspäivä Saarijärvellä (Pekka Äänismaa) Nuohoojien kokemus kentältä on ollut, että osa omakotitaloasukkaista huoltaa epäsäännöllisesti pellettilämmityslaitteita mikä aiheuttaa toimintahäiriöitä, epäpuhdasta palamista ja vähentää laitteiden elinikää. Nuohooja Kari Masalin on jo jonkin aikaa puhdistanut pellettilaitteita ja varastoja ja huomannut työssään, että laitteiden huollon laiminlyönti (esim. tuhka on poistamatta) johtuu usein asiakkaiden tietämättömyydestä ja kokemattomuudesta. Asukas on tyytyväinen niin kauan kuin laite ylipäätään toimii eikä seuraa polttoaineen kulutusta tai hyötysuhdetta. Yhtenä ajatuksena on ollut, että asukkaat voisivat tehdä nuohoojien kanssa sopimuksen pellettikattilan, - polttimen ja varaston säännöllisestä puhdistamisesta sekä muista lisäpalveluista. Masalinin mukaan osa nuohoojista onkin jo sopinut asiakkaiden kanssa pellettikattilan, -polttimen ja varaston puhdistamisesta, mutta toiminta ei ole ollut mitenkään säännöllistä vaan työstä on sovittu tilanteen mukaan erikseen. Vuosisopimus ulkopuolisen yrittäjän kanssa madaltaisi asukkaiden kynnystä valita pellettilämmitys, jos epäilyttää, että järjestelmän käyttö ja huolto ovat itselle hankala tehtävä. Masalin totesi myös, että pellettijärjestelmiin liittyvä koulutus nuohoojille on erittäin ajankohtaista, sillä pellettilämmitys yleistyy ja laitemalleja on runsaasti, joten koulutus parantaa nuohoojien ammattitaitoa ja mahdollistaa asiakkaiden paremman palvelun. Suomen Pellettienergiayhdistys ry:n www-sivuilta ( löytyy lämmityslaskuri, jolla on helppo vertailla oman talon pellettilämmitykseen siirtymisen kannattavuutta. Laskuriin voi itse asettaa opastetusti kiinteistöä koskevat laskentatiedot. Kustannusvertailun voi tehdä joko kiinteistön koon tai öljyn kulutuksen perusteella. Jyväskylä Innovation Oy koordinoi kansainvälistä EU:n osarahoittamaa BioHousing-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää omakoti- ja pientaloissa bioenergia nykyaikaiseksi lämmitysvaihtoehdoksi, jolloin tarjolla on tuotteita, palveluja, tietoa ja osaamista liittyen lämmitysjärjestelmien rakentamiseen, asentamiseen, huoltoon, käyttöön ja neuvontatyöhön. Lisätietoa hankkeesta