Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset

Transkriptio

1 Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset Työtä köyhyyttä vastaan Ulkoasiainministeriö

2 Sisällysluettelo Keskustelua kehitysrahoituksesta Mitä kansainväliset kehitysrahoituslaitokset ovat? Toimintamuodot Päätöksenteko ja vaikuttaminen Kahdenvälisestä yhteistyöstä lisää voimavaroja Työtä köyhyyttä vastaan Tämän päivän haasteet Yhteistyössä YK:n kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi Miten köyhyyttä vähennetään Maailmanpankkiryhmä Suomi ja Maailmanpankki Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki Kansainvälinen kehitysjärjestö Kansainvälinen rahoitusyhtiö Monenkeskinen investointitakauslaitos Afrikan kehityspankki Irti köyhyyden noidankehästä Visiosta uusi suunta pankille Luottamus pankkia kohtaan paranee Suomi ja AfDB Aasian kehityspankki Laaja-alaista työtä köyhyyden vähentämiseksi Tuloksia syntyy yhteistyöllä ja hyvällä hallinnolla Latinalaisen Amerikan kehityspankki Aluepankeista vanhimmalla riittää työsarkaa Rahoitusta ja opastusta yhteiskuntien rakentamiseen Työ köyhyyttä vastaan tehostuu Pohjoismaiden kehitysrahasto Pohjoismaista apua köyhimmille maille Rahoitus yhteistyössä muiden kanssa Suomi ja NDF Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto Rahasto pureutuu maaseudun köyhyysongelmaan Yhteistyötä monella tasolla Aluekohtaisia painotuksia Suomi ja IFAD Julkaisisija: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto Kuvitus: Leif Packelén Graafinen suunnittelu: Innocorp Oy ISBN

3 KANSAINVÄLISET KEHITYSRAHOITUSLAITOKSET Työtä köyhyyttä vastaan Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto 2002

4 Keskustelua kehitysrahoituksesta Kehitysrahoitus on noussut yhdeksi 2000-luvun kansainvälisen kehityskeskustelun polttopistealueista. Globalisaation taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä 1990-luvun jälkipuoliskon talouskriisit ovat kärjistäneet köyhyysongelmaa kaikkialla maailmassa. Lähes kolme miljardia ihmistä, melkein puolet maapallon väestöstä, joutuu tulemaan toimeen alle kahdella eurolla päivässä. Kuilu rikkaiden ja köyhien maiden välillä kasvaa edelleen. Syinä tähän pidetään globalisaation varjopuolia, kansainvälisen talouden ja kaupan epäoikeudenmukaisuuksia sekä vähentynyttä apua rikkaista maista köyhiin. Haasteiden mittavuus on pakottanut kehitysrahoittajat etsimään entistä tehokkaampia keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäpontta kehitysrahoituksen arvioinnille ovat antaneet kritiikki ja mielenosoitukset kehitysrahoituslaitoksia vastaan. Erityisesti niin sanotut Bretton Woods -instituutiot, eli Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto, sekä niissä määräysvaltaa käyttävät G7 -ryhmän teollisuusmaat ovat kohdanneet voimakasta arvostelua. Kriitikot ovat pitäneet niiden toiminnan tuloksia luvattoman heikkoina. Kritiikki on myötävaikuttanut siihen, että kehitysrahoituslaitokset ovat viime vuosina alkaneet uudistaa toimintaansa radikaalillakin tavalla ja etsineet keinoja yhteistyön parantamiseksi muiden avunantajien kanssa. Pyrkimys yhteistyön kehittämiseen on kehitysrahoituksesta käytävän keskustelun ydinkysymyksiä. Yhteistyötä edistävät yhteiset tavoitteet, jotka asetettiin YK:n 1990-luvun konferensseissa. Niissä hahmottui maailmanlaajuinen toimintaohjelma köyhyyden vähentämiseksi, niin kutsuttu globaaliagenda. Maailman valtioiden johtajat vahvistivat globaaliagendaan perustuvat kehitystavoitteet YK:n huippukokouksessa antamassaan vuosituhatjulistuksessa vuonna Myös Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston johtajat ovat ilmoittaneet pitävänsä kehitystavoitteita järjestöjensä toiminnan yhteisenä ohjenuorana. Vuosituhatjulistuksen hengessä kansainväliset kehitysrahoituslaitokset ovat määritelleet köyhyyden vähentämisen toimintansa kaiken kattavaksi päämääräksi. Kehitysrahoituslaitosten merkittävä tehtävä kehitysyhteistyössä jää tämän päivän uutisissa helposti mielenosoituskuvien varjoon. Tässä julkaisussa kerrotaan, mitä kansainväliset kehitysrahoituslaitokset ovat ja mikä on niiden rooli kansainvälisessä kehitysrahoituksessa ja yhteistyössä.tarkemmassa esittelyssä ovat mukana Maailmanpankkiryhmä ja alueelliset kehitysrahoituslaitokset, pienemmistä kehitysrahoituslaitoksista Pohjoismaiden kehitysrahasto sekä YK-järjestelmästä Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto. 2

5 Kansainväliset kehitystavoitteet Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset pyrkivät toiminnallaan edistämään yleisesti hyväksyttyjen kehitystavoitteiden saavuttamista.tavoitteet ovat: Äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten ja aliravittujen lasten suhteellinen osuus puolittuu vuoteen 2015 mennessä. Kaikilla on mahdollisuus peruskoulutukseen vuoteen 2015 mennessä. Sukupuolten välinen eriarvoisuus peruskoulutuksessa ja toisen asteen koulutuksessa poistuu vuoteen 2005 mennessä. imeväis- ja lapsikuolleisuus vähenee kahdella kolmasosalla ja äitiyskuolleisuus kolmella neljäsosalla vuoteen 2015 mennessä. Viimeistään vuonna 2015 kaikilla on mahdollisuus käyttää lisääntymisterveyspalveluita ja HIV:n ja aidsin leviäminen kääntyy laskuun. Jokainen maa toteuttaa kestävän kehityksen strategiaa vuoteen 2005 mennessä. Ympäristön voimavarojen väheneminen taittuu sekä globaalilla että kansallisella tasolla vuoteen 2015 mennessä. Ilman puhdasta vettä elävien ihmisten suhteellinen osuus puolittuu vuoteen 2015 mennessä. Mitä kansainväliset kehitysrahoituslaitokset ovat? Kansainvälisistä kehitysrahoituslaitoksista vanhimpia ovat toisen maailmansodan jälkimainingeissa perustetut Maailmanpankkiryhmä ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Kansainvälisiin kehitysrahoituslaitoksiin kuuluvat myös Afrikan,Aasian sekä Latinalaisen Amerikan alueelliset kehityspankit. Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto IFAD on YK-järjestö. Lisäksi on olemassa joukko pienempiä kehitysrahoituslaitoksia. Esimerkiksi Pohjoismailla on oma kehitysrahoituslaitoksensa,pohjoismaiden kehitysrahasto NDF. Kullakin kehitysrahoituslaitoksella on omat erityisvahvuutensa ja roolinsa kansainvälisessä kehitysyhteistyössä. Niillä kaikilla on kuitenkin sama perustehtävä: ne pyrkivät tukemaan kehitystä asiakasmaissaan investointiluotoilla ja ohjelmallisilla luotoilla sekä tutkimus- ja neuvontatoiminnalla. Kehitysrahoituslaitosten rahoituksella autetaan kehitysmaita vahvistamaan talouksiaan ja luomaan edellytyksiä kotimaiselle säästämiselle ja investoinneille sekä ulkomaisille sijoituksille. Osallistuminen kehitysrahoituslaitosten toimintaan on oleellinen osa Suomen kehitysyhteistyötä. Toiminta tarjoaa Suomelle tärkeän mahdollisuuden osallistua kansainväliseen kehityskeskusteluun ja vaikuttaa kansainväliseen kehitysyhteistyöpolitiikkaan, kehitysrahoituksen suuntaamiseen ja siten kehitysmaiden olojen parantamiseen. Kehitysrahoituslaitokset edistävät Suomen etuja lisäämällä turvallisuutta maailmassa, jossa eri toimijoiden keskinäinen riippuvuus koko ajan lisääntyy.toimiessaan kehitysrahoituslaitoksissa Suomi 3

6 saa myös tietoja, taitoja, tutkimustuloksia ja yhteistyömahdollisuuksia, joita pystytään hyödyntämään muussa kehitysyhteistyössä. Kaikkien OECD-maiden virallinen julkinen kehitysapu (ODA) oli vuonna 1999 yhteensä 56,4 miljardia dollaria. Maailmanpankki ja alueelliset kehityspankit rahoittivat kehitysmaita samana vuonna yhteensä nettomääräisesti hieman alle 19 miljardilla dollarilla.tästä pehmeäehtoisen lainoituksen osuus oli runsaat 5,5 miljardia dollaria. Kehitysmaihin sijoitetaan vuosittain yksityistä pitkäaikaista pääomaa miljardia dollaria ( ).Ennen 1990-luvun lopun rahoituskriisejä määrä nousi jopa miljardiin dollariin. Yksityiset pääomavirrat hakeutuvat kuitenkin tyypillisesti sellaisiin maihin, joiden investointi-ilmapiiriä sijoittajat pitävät sijoitusystävällisenä. Maailmanpankin arvion mukaan noin 80 prosenttia yksityisistä pitkäaikaisista nettopääomavirroista suuntautuu 15 kehitys- tai siirtymätalousmaahan Kaakkois-Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Euroopassa. Useimmat näistä kuuluvat keskituloisten maiden ryhmään. Saharan eteläpuolisen Afrikan osuus on vain viisi prosenttia. Toimintamuodot Kehitysrahoituslaitokset myöntävät lainoja matala- ja keskituloisille kehitysmaille. Niiden normaaliehtoiset lainat ovat lähes markkinakorkoisia,mutta lainoilla on yleensä pitkä takaisinmaksuaika. Näitä lainoja saavat pääasiassa keskitulotason maat. Köyhimmille maille kehitysrahoituslaitokset myöntävät pehmeäehtoisia luottoja. Luotot ovat matalakorkoisia tai korottomia,ja niiden takaisinmaksuaika on noin 40 vuotta. Lainanannon lisäksi keskeinen osa kehitysrahoituslaitosten toimintaa ovat yleensä lahjana annettavat neuvontapalvelut ja tekninen apu. Kehitysrahoituslaitokset tekevät ja rahoittavat myös kehityskysymyksiin liittyvää tutkimustyötä, johon olennaisena osana liittyvät tiedon jakaminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen. Huomattava osa kehitysrahoituslaitosten rahoituksesta kanavoidaan kehitysmaiden julkisen sektorin välityksellä hyödyttämään koko yhteiskuntaa.lisääntyvässä määrin kehitysrahoituslaitokset tukevat myös yksityisen sektorin toimintaa. Rahoitusta suunnataan muun muassa yritysten toimintaedellytysten parantamiseen riskisijoitusten ja koulutuksen avulla sekä köyhimpiä väestöryhmiä hyödyttävien pienimuotoisten rahoitusjärjestelyiden kehittämiseen. Rahoitusta yksityisille yrityksille kanavoivat joko kehityspankit suoraan tai niiden yhteyteen perustetut yksityissektorin lainoihin, pääomasijoituksiin tai luottotakuisiin erikoistuneet yksiköt. 4

7 Tieto on valttia Julkisen sektorin heikkous on pahimpia köyhyyden vähenemisen esteitä kehitysmaissa. Ongelmana on, että julkisilla varoilla ei kyetä luomaan palveluja. Ugandassa havaittiin 1990-luvulla, että vaikka koulutukseen suunnattiin yhä enemmän julkisia varoja, käytännössä rahat eivät päätyneetkään kouluoloja parantamaan. Maailmanpankki teki asiasta tutkimuksen vuonna Tutkimus toteutettiin yhteistyössä paikallisen yliopiston ja konsulttiyrityksen kanssa. Tilastotietojen puuttuessa tehtiin kyselytutkimus 250 kansakoulussa ympäri maata. Kouluilta saatuja tietoja rahoituksesta verrattiin budjettitietoihin kouluille suunnatuista varoista. Tutkimuksen lähtökohtana oli oletus, että koska varojen käyttöä ei valvottu kunnolla, rahat joutuivat vääriin käsiin ennen kuin ne päätyivät kouluille asti. Oletus osoittautuikin oikeaksi. Useimmiten kouluille tarkoitetut rahat näyttivät jäävän aluehallintoon,jonka kautta Ugandan hallitus ohjaa varoja kouluille. Hallitus ryhtyi selvityksen perusteella toimenpiteisiin. Valtion kuukausittain kouluille tarkoittamat varat ilmoitetaan nyt sanomalehdissä, radiossa sekä julkisilla ilmoitustauluilla. Myös lakiin on tehty muutoksia, jotka edellyttävät julkista kirjanpitoa. Lisäksi aluehallinnon on maksettava kouluille kuuluvat rahat suoraan kunkin koulun omalle tilille. Saamillaan rahoilla koulut itse hankkivat esimerkiksi opetusmateriaalin ja tarvikkeet kunnostus- tai rakennustöitä varten. Vuonna 1999 Ugandassa tehtiin uusi kouluselvitys, joka osoitti toimenpiteiden tehonneen. Erityisesti tietojen julkaiseminen kouluille tarkoitetuista varoista on tuottanut tulosta: kun vuonna 1995 vain 20 prosenttia rahoista päätyi koulujen käyttöön, vuonna 1999 jo 90 prosenttia rahoista löysi oikeaan osoitteeseen. Näennäisesti pienillä toimenpiteillä saatiin aikaan paljon parannusta. Ugandan tutkimus ja sen perusteella tehtyjen toimenpiteiden tehokkuus ovat innostaneet vastaavien tutkimusten tekoon muualla.tällä hetkellä samanlaisia tutkimuksia tehdään kymmenessä maassa sekä koulutus- että terveyssektorilla. Päätöksenteko ja vaikuttaminen Jäsenmaiden valtiovarain- tai kehitysyhteistyöministereiden muodostama hallintoneuvosto asettaa poliittiset suuntaviivat ja toimii ylimpänä päätöksentekijänä kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa. Hallintoneuvosto kokoontuu kerran tai kahdesti vuodessa keskustelemaan ja päättämään toiminnan keskeisistä linjauksista ja menettelytavoista. Käytännön päätöksenteko tapahtuu johtokunnassa, jossa istuu jäsenmaiden edustajia. Johtokunta päättää pankin juoksevasta toiminnasta ja hyväksyy lainoituksen kohteet. 5

8 Jäsenmaiden äänestysosuudet hallintoneuvostossa ja johtokunnassa määräytyvät niiden merkitsemien osakkeiden perusteella. Ne taas perustuvat maiden talouden kokoon, vaurauteen ja asemaan maailmantaloudessa. Kehitysmaat ja kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet kansainvälisiä kehitysrahoituslaitoksia demokratiavajeesta: kriitikoiden mielestä köyhemmillä mailla ei ole niissä samoja oikeuksia eikä sananvaltaa kuin rikkailla mailla.toisaalta nykyjärjestelmää puolustetaan sillä, että rahoituslaitosten ensiluokkaisen luottokelpoisuuden säilyttäminen vaarantuisi, ellei päätösvalta määräytyisi jäsenmaiden taloudellisten vastuiden mukaisesti. Maat,joiden äänestysosuudet eivät riitä omaan johtokuntapaikkaan,muodostavat äänestysryhmiä muiden pienten tai niin sanottujen samanmielisten maiden kanssa. Esimerkiksi Suomi on suurimmissa kehitysrahoituslaitoksissa samassa äänestysryhmässä muiden Pohjoismaiden kanssa. Äänestysryhmällä on yhteinen edustaja johtokunnassa, ja maat vaihtavat edustajan paikkaa tietyin väliajoin. Maa, jolla johtokunnan jäsenyys kulloinkin on, vastaa äänestysryhmän toiminnan koordinoinnista. Maailmanpankissa ja alueellisissa kehitysrahoituslaitoksissa Pohjoismaiden kesken toimitaan niin, että järjestetään säännöllisesti puhelinneuvotteluja yhteisten kannanottojen pohjustamiseksi. Hallintoneuvosto- ja johtokuntatyöskentelyn lisäksi jäsenmaat voivat vaikuttaa kehitysrahoituslaitosten toimintaan monin eri tavoin. Pehmeäehtoisten lainarahastojen lisärahoitusneuvottelut ovat merkittävä vaikutuskanava. Muutaman vuoden välein pidettävissä neuvotteluissa rahoitukseen osallistuvat jäsenmaat määrittelevät, millaista toimintaa lisärahoituksella halutaan edistää sekä sopivat rahoituksen määrästä ja keskinäisistä maksuosuuksistaan. Kahdenvälisestä yhteistyöstä lisää voimavaroja Jäsenmailla on kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kanssa myös kahdenvälistä yhteistyötä.yhteistyömuotoja ovat muun muassa teema-, sektori- ja konsulttirahastot sekä asiantuntijaohjelmat ja erilaiset keskustelufoorumit kansainvälisesti tärkeiksi koetuista aiheista, kuten ympäristö,pienluototus,tarttuvat taudit ja Afrikan erityisongelmat. Suomi osallistuu tiiviisti kahdenväliseen yhteistyöhön kehitysrahoituslaitosten kanssa. Kahdenvälisessä yhteistyössä varojen käyttö on sidottu suomalaisten resurssien ja tieto-taidon käyttöön toisin kuin tavanomaiset jäsenmaksut ja rahoitusosuudet, jotka maksetaan sitomattomina jäsenmaista tehtäviin hankintoihin. Kehitysrahoituslaitoksille kahdenväliset rahastot ovat erinomainen tapa saada lisää käyttövaroja muun muassa projektien suunnitteluun ja toteutukseen.tänä päivänä esimerkiksi Suomen pyrkimyksenä on kuitenkin kehittää yhteistyötä sekä kehitysrahoituslaitosten että Suomen strategisten periaatteiden suuntaan ja päästä pois liiasta avun sidonnaisuudesta. 6

9 Työtä köyhyyttä vastaan Tämän päivän haasteet Köyhyys ja globalisaatio muodostavat suurimmat haasteet kansainvälisille kehitysrahoituslaitoksille tänä päivänä.niistä käydään jatkuvaa,osin kärkevääkin vuoropuhelua teollisuusmaiden ja kehitysmaiden sekä kansalaisyhteiskunnan ja hallitusten kesken. Näkemykset globalisaatiosta, Bretton Woods -instituutioiden politiikasta sekä niiden ja YK-järjestelmän tehtävistä poikkeavat joskus jyrkästikin toisistaan. Kehitysrahoituslaitosten arvostelijat ovat katsoneet, että köyhyyden vähentämisessä on tähän saakka painotettu liian yksipuolisesti talouskasvun merkitystä. Erityisesti Maailmanpankkia yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailman kauppajärjestön WTO:n kanssa on syytetty siitä, että ne eivät ole toiminnallaan kyenneet estämään tuloerojen lisääntymistä köyhien ja rikkaiden maiden välillä. Työtä kehitysrahoituslaitoksilla riittää myös niin sanotun maailmantalouden uuden finanssiarkkitehtuurin edistämisessä. Sillä pyritään estämään 1990-luvun lopun kaltaisten Aasiaa ja Latinalaista Amerikkaa ravistelleiden talouskriisien toistuminen. Samalla haetaan keinoja, joilla maailmantalouden äkillisten vaihteluiden vaikutuksia kehitysmaiden heikkoihin talouksiin voitaisiin pehmentää. Rahoituskriisit 1990-luvun lopulla paljastivat vahvimpina pidettyjen Kaukoidän kehitysmaatalouksienkin rakenteissa vakavia puutteita. Osin heikkouksista ovat olleet vastuussa kehitysmaat itse ja osin kehitysrahoituslaitosten epäonnistuneet toimenpiteet ja suositukset. Suuret haasteet sekä kehitysrahoituslaitoksia kohtaan esitetty kritiikki ovat antaneet pontta kehitysrahoituslaitosten toimintastrategian ja toimintamuotojen uudistumiselle. Kehitysrahoituslaitokset ovat nyt selkeästi määritelleet köyhyyden vähentämisen kaiken kattavaksi päämääräkseen ja hyväksyneet YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteet työnsä lähtökohdaksi. Yhteistyössä YK:n kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi Haasteiden mittavuus ja jäsenmaiden painostus ovat saaneet kansainväliset kehitysrahoituslaitokset ja YK-järjestelmään kuuluvat järjestöt pyrkimään läheisempään yhteistyöhön ja parempaan työnjakoon. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota etenkin Pohjoismaat. Voidaan sanoa, että yhteisten kansainvälisten kehitystavoitteiden myötä rahoituslaitosten ja YK:n kesken vallitsee nykyisin entistä parempi yhteisymmärrys kehitysyhteistyön ja kehitysrahoituksen tavoitteista ja menettelytavoista. Pääsääntönä on, että YK:n tehtävänä on 7

10 asettaa tavoitteet ja normit sekä rahoittaa hankkeita lahja-avulla. Kehitysrahoituslaitokset puolestaan hyödyntävät asiantuntemustaan talouskasvun edellytysten ja sijoitusympäristön kehittämisessä sekä julkisen hallinnon vahvistamisessa. Yhteistyön paranemista osoittaa, että YK:n kehitysohjelma UNDP on sitoutunut tukemaan maakohtaisten köyhyydenvähentämisstrategioiden laatimiseen tähtäävää PRSP-prosessia, jota se aluksi piti Maailmanpankin dominoimana prosessina.uusi yhteistyön alue tulee olemaan kansallisten ja kansainvälisten mittareiden kehittäminen kansainvälisten kehitystavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Miten köyhyyttä vähennetään Yhteistyön parantuessa on alettu löytää yhteisymmärrys periaatteista, jotka ohjaavat työtä köyhyyden vähentämiseksi. Niitä soveltamalla kehitysrahoituslaitokset pyrkivät pureutumaan köyhyysongelmaan aikaisempaa moniulotteisemmin. Erityisesti Maailmanpankilla on ollut keskeinen rooli näitä periaatteita kehitettäessä. Uudenlainen kehitysajattelu Uudenlaisessa kehitysajattelun mallissa (Comprehensive Development Framework,CDF) otetaan kehitysmaiden omat tarpeet huomioon aikaisempaa kokonaisvaltaisemmalla tavalla.kehityksen edellytyksiä arvioitaessa huomioidaan rakenteelliset,sosiaaliset ja fyysiset tekijät sekä maiden erityisolosuhteet.cdfmalli korostaa eri toimijoiden välisen yhteistyön ja sen hallinnan tarvetta sekä kehitysmaiden omistajuutta eli vastuun ottamista omasta kehityksestään. Köyhyydenvähentämisstrategiat Käytännössä CDF:n ajatusta toteutetaan maakohtaisissa köyhyyden vähentämisstrategioissa (Poverty Reduction Strategy Paper,PRSP).Avunsaajamaan hallitus laatii strategian yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin kanssa.strategia perustuu maan omaan kehityssuunnitelmaan ja siinä kuvataan laaja-alaisesti,millaisiin toimenpiteisiin on tarkoitus ryhtyä,jotta talous saadaan kasvuun ja köyhyys vähenemään. Köyhyysstrategiat on oivallettu kaikkien kehitysrahoittajien työtä ohjaaviksi ja koordinoiviksi keinoksi,joiden avulla parhaimmillaan pystytään vahvistamaan kehitysmaiden omistajuutta.strategioiden merkitystä korostaa se,että niiden laatimisesta on tehty HIPC-velkahelpotusten ja vuodesta 2002 lähtien Maailmanpankin myöntämien IDA-lainojen ehto. Raskaasti velkaantuneiden köyhien maiden velkaohjelma Köyhimmät kehitysmaat ovat yleensä myös kaikkein pahiten velkaantuneita. Velanhoitokulut rasittavat niiden kansantalouksia liikaa ja estävät yleensä niuk- 8

11 kojen verotulojen varassa toimivien julkisten sektorien varojen ohjaamisen kehityksen kannalta tärkeille yhteiskunnan aloille.raskaasti velkaantuneiden köyhien maiden velkaongelman helpottamiseen tähtäävän HIPC-velka-aloitteen tavoitteena on laskea näiden maiden velkataakka kestävälle tasolle. Aloite hyväksyttiin yksimielisesti Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kehityskomiteassa vuonna 1996,ja sitä laajennettiin vuonna Aloitteen mukaan maan monenkeskisten luottojen takaisinmaksua helpotetaan niin,että alkuperäisestä määrästä vain pieni osa jää maksettavaksi.ehdoksi asetetaan pitkäjänteisen ja kestävän talous- ja yhteiskuntapolitiikan toteuttaminen,millä estetään maata joutumasta uudelleen kestämättömään velkatilanteeseen.varat velkahelpotusten rahoitukseen saadaan rikkailta mailta,ja siihen osallistuvat myös monenkeskiset kehitysrahoituslaitokset.velkahelpotusta saavan maan on laadittava suunnitelma siitä,miten se käyttää vapautuneet varansa köyhyyden vähentämiseen. 9

12 Velkahelpotukset hyödyttävät Tansanian köyhiä HIPC-velka-aloitteen ensimmäiseen vaiheeseen on vuoden 2001 loppuun mennessä edennyt 20 raskaasti velkaantunutta köyhää maata.neljä on saavuttanut velkaohjelman päätösajankohdan, joka oikeuttaa ne ohjelman mukaisiin helpotuksiin.velkahelpotuksia on myönnetty tai niihin on sitouduttu tämänhetkisen edistymisen mukaisesti lähes 37 miljoonan dollarin arvosta. Tansania on yksi HIPC-velkahelpotusohjelman piiriin kuuluvista maista. Se on suoriutunut hyvin Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin sille asettamista talous- ja rakennesopeutusvaatimuksista. Marraskuussa 2001 Tansania saavutti velkahelpotusohjelman päätösajankohdan. Velkahelpotuksista vapautuvat varat Tansanian valtio voi nyt ohjata budjetissaan köyhien hyväksi ja köyhyyttä vähentävän taloudellisen kasvun edistämiseen sekä sosiaalisektorille. Köyhiä suosiva talouspolitiikka Rahoituslaitosten toiminnan peruslähtökohtana on ollut terveen talouspolitiikan ja taloudellisesti kestävien hankkeiden tukeminen.kokemus on osoittanut, että talouskasvu ja köyhyyden väheneminen liittyvät toisiinsa.kasvu ei kuitenkaan yksin takaa,että köyhyys vähenee.tarvitaan sellaista tulonjakopolitiikkaa, että talouden kasvaessa köyhätkin pääsevät kasvusta osallisiksi. Pelkästä kehitysmaiden kokonaistaloudellisesta kehitystarkastelusta onkin siirrytty monipuolisempaan arviointiin.puhutaan köyhiä suosivasta talouskasvusta ja köyhiä suosivasta julkisen sektorin budjettipolitiikasta.köyhiä suosivaa talouspolitiikkaa on esimerkiksi uusien,kestävien ja taloudellisesti järkevien työtilaisuuksien luominen köyhille ihmisille.kehitysrahoituslaitokset voivat edistää tätä muun muassa tukemalla pienten yritysten ja virallisen talouselämän ulkopuolisen sektorin toiminnan elvyttämistä niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. 10

13 Työ köyhyyden vähentämiseksi tuottaa tulosta Kehitysrahoituslaitokset ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin köyhyyden vähentämiseksi maailmassa.työ on tuottanut tulosta esimerkiksi Malesiassa,Marokossa ja Ugandassa, joissa on onnistuttu vähentämään köyhien määrä puoleen yhden sukupolven aikana. Samanlaisia tuloksia on saavutettu Intian osavaltioissa Haryanassa, Keralassa ja Punjabissa. Hyviä tuloksia tuottaneella toiminnalla on ollut yhteisiä piirteitä: Köyhille on annettu enemmän sananvaltaa omissa asioissaan.vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi on lisätty ja näin rohkaistu poliittista järjestäytymistä.erityisen tärkeäksi on osoittautunut naisten ja vähemmistöryhmien osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja toimintaan. On edistetty yhteiskunnallisten olojen ja talouden vakauttamista sekä köyhiä suosivaa taloudellista kasvua. Sosiaaliset peruspalvelut,kuten koulutus ja terveydenhoito,on ulotettu köyhimmillekin väestöryhmille. Köyhille on avattu mahdollisuus käydä kauppaa ja hyödyntää teknologiaa. On turvattu kehityksen kannalta riittävien taloudellisten voimavarojen saatavuus. On edistetty päätöksenteon demokraattisuutta,oikeuslaitoksen riippumattomuutta,kansalaisyhteiskunnan avoimuutta ja tiedotusvälineiden vapautta. Ihmisoikeuksien ja lakien kunnioittamisella sekä korruption kitkemisellä on luotu perustaa hyvälle hallinnolle. 11

14 Maailmanpankkiryhmä The World Bank Group Internet: Toisen maailmansodan päätyttyä alettiin kansainvälistä talousjärjestelmää rakentaa uudelleen. Sen keskeisiksi osiksi muodostuivat Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki,joiden perustamisesta päätettiin vuonna 1944 Bretton Woodsissa,USA:ssa.Alkuperäisen Maailmanpankin muodosti Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki IBRD, joka perustettiin rahoittamaan sodanjälkeistä jälleenrakennusta muun muassa Euroopassa. Sittemmin Maailmanpankki on kasvanut viiden järjestön muodostamaksi ryhmäksi, jonka toiminnan painopiste on kehitysmaissa.maailmanpankkiryhmä on myös mukana tukemassa entisten suunnitelmatalousmaiden siirtymistä markkinatalouteen.sen työ keskittyy köyhyyden vähentämiseen ja niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ympäristönkin kannalta kestävän kehityksen edellytysten luomiseen. Maailmanpankkiryhmään kuuluu viisi tiiviissä yhteistyössä olevaa järjestöä. Varsinaisen Maailmanpankin muodostavat Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki IBRD (International Bank for Reconstruction and Development) sekä Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA (International Development Association). Niillä on sama henkilökunta, päämaja, pääjohtaja ja samat hankkeiden arviointikriteerit.kummallakin on kuitenkin omat toimintaperiaatteensa ja sääntönsä sekä tase ja kirjanpito. Maailmanpankkiryhmään kuuluu lisäksi kolme muuta järjestöä: Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC (International Finance Corporation), Monenkeskinen investointitakauslaitos MIGA (Multilateral Investment Guarantee Agency) sekä Sijoituksia koskevien riitaisuuksien kansainvälinen ratkaisukeskus ICSID (The International Centre for the Settlement of Investment Disputes), joka sovittelee kansainvälisiä sijoituksia koskevia riitaisuuksia ulkomaisten sijoittajien ja kohdemaiden välillä. Kymmenen asiaa Maailmanpankista Maailmanpankki 1 on maailman suurin opetussektorin ulkomainen rahoittaja 2 on kehitysavun antajista suurin terveyssektorin rahoittaja 3 taistelee hiv:tä ja aidsia vastaan kaikkialla maailmassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 4 tukee pahasti velkaantuneiden köyhien maiden velkojen helpottamista 5 työskentelee muiden avunantajien kumppanina köyhyyden vähentämiseksi 6 auttaa maailmanlaajuisessa korruption vastaisessa toiminnassa 7 toimii yhä enemmän yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa 8 on muuttanut voimakkaasti toimintansa painopisteitä infrastruktuurin investointihankkeista muun muassa inhimillisten voimavarojen kehittämiseen ja julkishallinnon vahvistamiseen 9 laajentaa työkenttäänsä auttaakseen maita jälleenrakentamisessa aseellisten konfliktien jälkeen 10 kiinnittää erityistä huomiota toimintansa laatuun. 12

15 Maailmanpankin rahoittamien hankkeiden vaikutusalueella asuvat ihmiset voivat esittää pankin perustamalle puolueettomalle tarkastusryhmälle valituksen tai vaatia hankkeen vaikutusten arvioimista, jos he kokevat sen loukkaavan oikeuksiaan tai etujaan. 13

16 Suomi ja Maailmanpankki Suomi osallistuu Maailmanpankin päätöksentekoon Pohjoismaiden ja Baltian maiden äänestysryhmässä, jonka yhteenlaskettu ääniosuus on 4,9 prosenttia. Pienestä äänivallasta huolimatta äänestysryhmän aktiivisella toiminnalla on voitu vaikuttaa. Yhdessä muiden äänestysryhmän jäsenten kanssa Suomi on tehnyt monia aloitteita Maailmanpankin toiminnan kehittämiseksi. Äänestysryhmä on toiminut tehokkaasti esimerkiksi sen edistämiseksi,että hyvään hallintoon,ympäristöön ja sukupuolten väliseen tasavertaisuuteen liittyvät näkökohdat huomioitaisiin Maailmanpankin toimintapolitiikassa. Suomi osallistuu myös Maailmanpankin yhteisrahoitusjärjestelyihin, jotka lisäävät pankin kykyä avustaa ja rahoittaa kehitysmaita.useimmiten välineinä ovat niin sanotut Trust-rahastot, joihin kuuluvat myös 26 maan Maailmanpankkiin perustamat konsulttirahastot.avunantajien konsulttirahastoihin lahjoittamilla varoilla Maailmanpankki ostaa asiantuntijapalveluita, joilla tuetaan pankin eri toimintoja. Suomen rahoittamien konsulttirahastojen avulla on kanavoitu varoja Suomen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kahdenväliseen yhteistyöhön.niiden toiminnassa on Suomen kehitysyhteistyön päämäärien ohella painottunut suomalaisten resurssien ja tietotaidon käyttö. Konsulttirahastot ovat tarjonneet suomalaisille asiantuntijoille ja yrityksille hyviä kansainvälistymisen väyliä. Suomen kumppanuusohjelmalla Maailmanpankin koulutuskeskuksen WBI:n kanssa edistetään hyvää hallintoa ja sosiaalialan toimintaa kehitysmaissa järjestämällä koulutusta ja harjoittelua kehitysmaiden virkamiehille ja asiantuntijoille. Suomi on seitsemänneksi suurin kaikista Maailmanpankin koulutusohjelmien avunantajista. Suomi on tukenut HIPC-velkaohjelman toteuttamista sekä köyhyyden vähentämisen ja velkahelpotusten välisen yhteyden vahvistamista.suomi on maksanut Maailmanpankin HIPCrahastoon vuosien 1996 ja 2001 välisenä aikana 17,6 miljoonaa euroa.vuonna 2001 päätettiin 10,1 miljoonan euron jatkorahoituksesta vuosina 2002 ja

17 Kansainvälinen jälleenrakennusja kehityspankki International Bank for Reconstruction and Development IBRD Perustettu 1945 Jäsenmaita 181 Suomi liittyi jäseneksi 1948 Suomi muodostaa yhdessä Ruotsin,Norjan,Tanskan,Islannin,Viron,Liettuan ja Latvian kanssa Pohjoismaiden ja Baltian maiden äänestysryhmän,jonka ääniosuus on 3,17 prosenttia Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki kanavoi pääomia teollisuusmaista keskitulotason kehitysmaiden valtioiden ja yksityisen sektorin käyttöön. Se myöntää lainoja maiden taloudellisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin ja tukee niiden integroitumista maailmantalouteen. Laina-ajat vaihtelevat 12:sta 20 vuoteen, eikä lainoja tarvitse lyhentää ensimmäisten vuosien aikana.varat myöntämiinsä lainoihin pankki hankkii kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Keskitulotason maiden kestävä talouskasvu edellyttää yksityisen sektorin vahvistumista sekä sijoitusilmaston tervehtymistä. Maiden pääsy kansainvälisille pääomamarkkinoille on huono, eivätkä ne ole onnistuneet houkuttelemaan pitkäaikaisia investointeja. Sijoitusilmastoa parantamalla maihin pyritään saamaan tasainen sijoitusten virta, joka mahdollistaa kestävän talouden kehittymisen.ennen kuin tähän päästään,keskitulotason maat ovat haavoittuvaisia talouden vaihteluille.pankin keskeisenä tehtävänä on tukea maita,jotta ne kestäisivät paremmin maailmantalouden heilahduksia ja talouskriisejä. 15

18 Kansainvälinen kehitysjärjestö International Development Association IDA Perustettu 1960 Jäsenmaita 160 Jäsenyyden ehtona IBRD:n jäsenyys Suomi on yksi perustajajäsenistä Pohjoismaiden ja Baltian maiden äänestysryhmän ääniosuus on 4,86 prosenttia Kansainvälinen kehitysjärjestö myöntää köyhimmille maille korottomia luottoja, joiden takaisinmaksuaika on vuotta. Lisäksi se antaa lahja-apua, jota harkitaan laajennettavaksi kehitysmaiden erityisolosuhteisiin, kuten konfliktien jälkihoitoon tai luonnonkatastrofien seurausten korjaamiseen.varat luottoihin järjestö saa lisärahoituksina vauraammilta jäsenmailtaan, Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin lainojen tuotoista sekä luotonsaajien takaisinmaksuista. Kehitysjärjestön luottoja voivat saada valtiot,joiden asukkaiden keskimääräinen vuositulo on korkeintaan 885 dollaria, eli noin 992 euroa.yhtenä lainansaannin edellytyksenä on, että lainoihin oikeutetut maat eivät itse kykene hankkimaan lainoja yksityisiltä markkinoilta heikon luottokelpoisuutensa vuoksi.tällä hetkellä IDA-luottoihin on oikeutettu 78 maata. Merkittävä osa Kansainvälisen kehitysjärjestön rahoituksesta käytetään köyhimpien kehitysmaiden talouden ja rakennesopeutusten sekä julkisen sektorin vahvistamiseen.tavoitteena on valjastaa noin puolet rahoituksesta köyhyyden vähentämiseen Afrikassa. Järjestön maakohtaiset ohjelmat perustuvat nykyään selkeästi kehitysmaiden köyhyydenvähentämisstrategioihin. Lainanannossa keskeisiä tekijöitä ovat hyvä hallinto ja suoriutuminen uudistusohjelmissa. Luottojen saannin ehdoksi on asetettu maiden poliittinen tahto ja kyky harjoittaa kestävää politiikkaa, joka edistää kasvua ja vähentää köyhyyttä. Tätä arvioitaessa mittareina käytetään maan kykyä hallita talouspolitiikkaansa, sosiaali- ja tasaarvopolitiikkaansa sekä julkisen sektorinsa ja sen johtamisen laatua. Edellyttämällä mailta näyttöä politiikkansa kehittämisestä pyritään samalla estämään maksukyvyttömyydestä aiheutuvien velkakriisien syntyminen tulevaisuudessa. Järjestön pyrkimyksenä on laajentaa ohjelmallista rahoitusta (PRSC, Poverty Reduction Support Credits). Osa rahoituksesta kohdistetaan inhimillisen pääoman kehittämiseen terveydenhuollossa ja perusopetuksessa sekä sosiaalisten turvaverkkojen luomiseen.yksityissektorin kehittäminen koetaan tärkeäksi keinoksi luoda työpaikkoja ja sitä kautta saada köyhät mukaan tuotannolliseen toimintaan. Yksityissektorin kehittyminen ja köyhyyden vähentäminen edellyttävät samalla infrastruktuurin sekä maatalouden ja maaseudun kehittämistä. Järjestö on pystynyt vuosien mittaan parantamaan myös ympäristökysymysten ja tasa-arvon huomioon ottamista kaikessa toiminnassaan. 16

19 Kansainvälinen kehitysjärjestö on merkittävä kehitysmaapolitiikan kehittäjä ja toteuttaja. Sen toimintapolitiikan linjaukset heijastuvat nopeasti Maailmanpankkiryhmän toimintaan sekä laajemmin kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. Maailmanpankki ja Afrikan aids-kriisi Hiv:tä ja aidsia ei pidetä enää pelkästään terveysongelmana,vaan laajasti yhteiskuntien ja talouksien kehitystä vaarantavana uhkana Afrikan maille. Maailmanpankki vaatii tätä korostettavaksi osallistuessaan epidemian vastaiseen taisteluun. Strategiansa toimeenpanemiseksi Maailmanpankki on perustanut kampanjatyöryhmän ACTAfrica,joka vahvistaa ja laajentaa pankin kumppanuutta YK:n alaisen UNAIDSin sekä kansalaisjärjestöjen ja kahdenvälisten avunantajien kanssa tehostaa pankin hiv- ja aids-projekteja kouluttaa maa-tiimejään saamaan maiden johtajat,kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin mukaan hiv:n ja aidsin vastaiseen kampanjaan Sukupuolten välinen tasa-arvo ja Maailmanpankki Maailmanpankki on uudistamassa toimintaansa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.tavoitteena on sukupuoleen liittyvien, taloudellista kehitystä ja köyhyyden vähentämistä jarruttavien esteiden kumoaminen. Molemmilla sukupuolilla tulisi olla yhtäläinen oikeus terveydenhuoltoon, ravintoon, koulutukseen ja opetukseen, luoton saantiin ja poliittisiin oikeuksiin. Pankki kehittää myös valmiuksiaan tiedon jakamiseen ja kumppanuuteen muiden kehitysyhteistyössä toimivien kanssa. Maailmanpankin lainoittamista hankkeista tasa-arvo-ulottuvuus liittyy vahvimmin maataloussektorin, vesi- ja sanitaatioalan, energia-alan, yhteisökehittämisen sekä lainuudistuksen ohjelmiin. Esimerkiksi Ghanassa pankki rahoittaa paikallisten kansalaisjärjestöjen toimintaa yhdyskuntien kanssa vesi- ja sanitaatiohuollon parantamiseksi siten, että päätäntävalta säilyy kyläläisillä. Viimeisimmän pankin arvion mukaan naisten osuus vesikomiteoiden jäsenistä oli 48 prosenttia ja toimeenpanokomiteoissa 35 prosenttia. 17

20 Maailmanpankki ja kansalaisjärjestöt Kumppanuus kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa on tullut Maailmanpankille tärkeäksi. Pankki on kehittänyt osallistumistapoja ja antanut rahoitusta kansalaisjärjestöjen voimavarojen kehittämiseen. Se pyrkii myös saamaan hallitukset kiinnostumaan yhteistyöstä kansalaisjärjestöjen kanssa kehitysohjelmien suunnittelussa. Politiikkavuoropuhelu: Kansalaisyhteiskunnan edustajat on kytketty köyhyysstrategioiden laadintaan maatasolla ja pankin www-sivuilla. Kansalaisyhteiskunnan kiinnostuksista riippuen keskusteluja on käyty erilaisista teemoista,kuten työllisyydestä,korruptiosta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Toiminnallinen yhteistyö: Pankki on työskennellyt aktiivisesti kansalaisjärjestöjen kanssa muun muassa luonnonkatastrofien ja konfliktien yhteydessä esimerkiksi Itä-Timorin jälleenrakennusohjelman laadinnassa, Afrikan hiv- ja aids-ongelman hoidossa ja torjunnassa sekä Balkanin jälleenrakentamisessa. Globaalit kumppanuussuhteet: Pankin ja valuuttarahaston vuosikokousten yhteydessä kansalaisjärjestöjen kanssa on käyty keskusteluja eri teemoista, kuten HIPCvelka-aloitteesta, Maailmanpankin tarkastuslautakuntajärjestelmästä ja kansalaisjärjestöjen liittämisestä osaksi uudenlaista kehitysajattelua. 18

21 Kansainvälinen rahoitusyhtiö International Finance Corporation IFC Perustettu 1956 Jäsenmaita 174 Jäsenyyden ehtona IBRD:n jäsenyys Suomi on ollut mukana toiminnassa yhtiön perustamisesta lähtien Pohjoismaiden ja Baltian maiden äänestysryhmän ääniosuus on 3,19 prosenttia Kansainvälinen rahoitusyhtiö edistää kehitysmaiden talouskasvua ja köyhyyden vähentämistä niiden yksityistä sektoria tukemalla. Se tekee sijoituksia erityisesti matalatuloisiin maihin sekä sellaisille alueille ja sektoreille, joiden mahdollisuudet saada pääomia markkinoilta ovat rajalliset ja joissa sijoittajien riskit ovat suuria. Kansainvälinen rahoitusyhtiö rahoittaa yksityisen sektorin hankkeita, auttaa kehitysmaiden yrityksiä hankkimaan rahoitusta kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta sekä tarjoaa niille teknistä apua ja neuvontapalveluja. Se antaa teknistä apua myös hallituksille auttaen niitä luomaan olosuhteita,jotka houkuttelevat maihin yksityisiä sijoituksia. Suotuisan sijoitusilmaston merkityksen rinnalla rahoitusyhtiö painottaa kestävää kehitystä. Tämä tarkoittaa ennen muuta taloudellisesti kestävän sijoitustoiminnan korostamista, mutta sen lisäksi yhtiö kiinnittää entistä enemmän huomiota kehitysmaiden yrityskulttuurin kehittämiseen esimerkiksi auttamalla yrityksiä ottamaan ympäristöystävällisyyden ja sosiaaliset arvot huomioon toiminnassaan. 19

22 Monenkeskinen investointitakauslaitos Multilateral Investment Guarantee Agency MIGA Monenkeskinen investointitakauslaitos on perustettu vuonna Sen tavoitteena on saada kehitysmaihin niiden taloutta vahvistavia sijoituksia,jotka ottavat huomioon kunkin maan erityistarpeet.investointitakauslaitos tukee kehitysmaihin tehtäviä suoria ulkomaisia sijoituksia takaamalla niitä ei-kaupallisten riskien varalta.takaustoiminnan lisäksi se jakaa tietoa kehitysmaiden sijoitusmahdollisuuksista ja edistää näin kansainvälisen liike-elämän ja kehitysmaiden yhteyksiä. Sen toimintaan kuuluu myös tekninen apu, jolla autetaan kehitysmaita luomaan investointeja houkutteleva ilmapiiri. 20

23 Afrikan kehityspankki African Development Bank AfDB Internet: Perustettu vuonna Omistajina 53 afrikkalaista ja 24 alueen ulkopuolista valtiota. Afrikkalaiset omistavat pankista 60 prosenttia.alueen ulkopuolisista jäsenmaista Euroopan maiden osuus äänivallasta on lähes 21 prosenttia ja Yhdysvaltain osuus 6,8 prosenttia.suomen osuus äänivallasta on 0,5 prosenttia. Irti köyhyyden noidankehästä Afrikan kehityspankki pyrkii edistämään taloudellista ja sosiaalista kehitystä alueella, joka tänä päivänä kärsii kaikkein eniten köyhyyden aiheuttamista ongelmista.afrikassa puolet ihmisistä elää aliravitsemuksessa, kolmasosalla ei ole mahdollisuutta terveydenhoitoon ja monilta puuttuu puhdas juomavesi.pankki on määritellyt tehtävikseen köyhyyden noidankehän katkaisemisen ja edellytysten luomisen kestävälle kehitykselle ja paremmalle elämänlaadulle Afrikassa. Pankki myöntää lainoja pääasiassa maatalouden, julkisten palveluiden, liikenteen, teollisuuden ja terveydenhuollon parantamiseen. Viime aikoina se on kohdistanut lainoitusta erityisesti julkisen hallinnon kehittämiseen sekä koulutukseen. Hankkeiden valmisteluun ja toteutukseen pankki tarjoaa teknistä apua ja neuvontapalveluita. Se tekee myös tutkimustyötä. Pankki on alkanut rahoittaa aikaisempaa selvästi enemmän yksityissektoria. Se pyrkii houkuttelemaan lisää sijoituksia Afrikan alueelle ja edistämään julkisten ja yksityisten sijoitusten suuntautumista taloudellisen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Afrikan kehityspankin yhteydessä toimii Afrikan kehitysrahasto, joka myöntää pitkäaikaisia ja pehmeäehtoisia lainoja sekä lahja-apua mantereen köyhimmille maille. Lainojen lisäksi kehitysrahasto antaa teknistä apua. Kehityspankin yhteydessä toimii myös joukko pienempiä erityisrahastoja. Merkittävin niistä on Nigerian erityisrahasto, joka tukee Afrikan köyhimpiä maita niiden kehityspyrkimyksissä. 21

24 Visiosta uusi suunta pankille Viime vuosina Afrikan kehityspankki on arvioinut kriittisesti toimintaansa ja pyrkinyt korjaamaan heikkouksiaan.tehottomuus, byrokraattisuus ja avoimuuden puute ovat leimanneet pankkia ja vähentäneet luottamusta sitä kohtaan.vuonna 1999 pankin omistajamaat hyväksyivät yksimielisesti Visio-asiakirjan, jossa kuvataan suuntaviivat tulevan toiminnan pohjaksi.päätavoitteeksi määriteltiin köyhyyden vähentäminen. Vision mukaan pankin käytännön toiminnan painopistealueita ovat maatalouden ja maaseudun, yksityissektorin sekä inhimillisen pääoman kehittäminen. Rahoitettavat hankkeet keskittyvät kaikkein köyhimpien kansanosien auttamiseen erityisesti peruskoulutuksen, terveydenhuollon ja veden jakelun turvaamiseksi. Hyvään hallintoon, ympäristöön ja tasaarvoon liittyvät asiat otetaan huomioon pankin kaikessa toiminnassa. Visiossa korostetaan pankin omistajina olevien Afrikan maiden sitoutumista ja vastuuta maanosansa kehityksestä alueen ulkopuolisten avunantajamaiden tukemana. Omassa toiminnassaan pankki pyrkii edistämään omistajuutta toimimalla läheisemmässä yhteistyössä asiakasmaidensa kanssa ja ottamalla entistä paremmin huomioon näiden erityistarpeet.toinen tärkeä ulottuvuus omistajuuden edistämisessä on pankin pyrkimys ohjata afrikkalaisia auttamaan itse itseään. Tavoitteena on kansalaisten ja valtioiden oman aktiivisuuden ja yhteistoiminnan sekä alueellisen ja paikallisen yhteistyön lisääminen. Luottamus pankkia kohtaan paranee Vision pohjalta Afrikan kehityspankki on määritellyt uudelleen rooliaan ja tavoitteitaan Afrikan kehityksessä sekä suhteitaan muihin paikallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. Yhdessä Maailmanpankin kanssa se auttaa afrikkalaisia jäsenmaitaan köyhyyden vähentämiseen tähtäävien maakohtaisten köyhyysstrategioiden laatimisessa. Sisäistä toimintaansa pankki on tehostanut vahvistamalla henkilöstöään, kehittämällä työmenetelmiään ja avaamalla uusia kenttätoimistoja. Suurin osa pankin rahoituksesta suunnataan edelleen kehityshankkeisiin. Pankki suunnittelee kuitenkin tukevansa yhä enemmän suoraan Afrikan valtioiden budjetteja ja eri sektoreiden kehittämistä. Sen tarkoituksena on lisätä lainoja, joilla tuetaan kokonaisvaltaisesti maiden yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä. Lainanannossa kiinnitetään huomiota siihen, millaista talouspolitiikkaa maa harjoittaa ja kuinka hyvin se on onnistunut vähentämään köyhyyttä. Linjan ja toiminnan muutoksella on ollut vaikutusta. Kansainvälinen luottamus pankin kykyyn toimia tehokkaasti ja vähentää köyhyyttä Afrikassa on parantunut.tämä on merkinnyt muun muassa aikaisempaa helpompaa lisärahoituksen saamista Afrikan kehitysrahaston toimintaan. 22

25 Suomi ja AfDB Suomi on Afrikan kehityspankin osakkeenomistaja ja Afrikan kehitysrahaston avunantaja. Suomi liittyi Afrikan kehityspankin jäseneksi vuonna 1979.Afrikan kehitysrahaston toiminnassa Suomi on ollut mukana vuodesta 1973 lähtien. Suomen ääniosuus Afrikan kehityspankissa on 0,5 prosenttia.afrikan kehitysrahastossa Suomen osuus on 0,7 prosenttia.suomi toimii Norjan,Ruotsin,Tanskan,Sveitsin ja Intian kanssa samassa äänestysryhmässä,jolla on oma edustajansa pankin johtokunnassa.äänestysryhmän yhteenlaskettu ääniosuus pankissa on 6,4 prosenttia ja rahastossa 9,3 prosenttia. Suomi on rahoittanut Afrikan kehityspankin yhteydessä toimivaa konsulttirahastoaan noin eurolla vuosina Konsulttirahastosta on tuettu muun muassa pankin riskien arviointia parantavan toiminnan kehittämistä suomalaisin asiantuntijavoimin. Suomi on tukenut pankin osallistumista HIPC-velkaohjelmaan rahoittamalla ohjelmaa useiden kanavien kautta.velkahelpotuksille sovitut päämäärät ovat kehitysrahoituslaitosten velkaohjelmista parhaimpia. Toiminnassaan Afrikan kehityspankkiryhmässä Suomi on korostanut erityisesti köyhyyden vähentämistä, ympäristö- ja tasa-arvokysymysten huomioimista, pienyrittäjien tukemista sekä toimia hankkeiden laadun parantamiseksi. Visio-asiakirjassa määritellyt periaatteet vastaavat Suomen kehitysyhteistyön linjauksia. Pohjoismaiden yhteiset pyrkimykset keskustelun herättämiseen niitä kiinnostavista aiheista ovat tuottaneet tulosta. Pohjoismaisen yhteistyön, aktiivisen johtokuntatyöskentelyn ja aloitteiden ansiosta Suomen vaikutusmahdollisuudet pankissa ovatkin paljon suuremmat kuin sen ääniosuus johtokuntatyöskentelyssä. 23

26 Aasian kehityspankki Asian Development Bank ADB Internet: Perustettu vuonna Omistajina 59 jäsenmaata,joista 43 on alueellisia. Suurimmat osakkeenomistajat ovat Japani ja Yhdysvallat,jotka molemmat omistavat pankista 15,9 prosenttia.euroopan maiden osuus on yhteensä noin 15 prosenttia.suomen osuus äänivallasta on 0,6 prosenttia. Laaja-alaista työtä köyhyyden vähentämiseksi Aasian kehityspankki taistelee köyhyyttä vastaan Aasiassa ja Tyynen valtameren alueella, jossa asuu valtaosa maailman köyhistä.pankki on äskettäin hyväksynyt vuoteen 2015 ulottuvan toimintasuunnitelman,joka määrittelee köyhyyden vähentämisen pankin kaiken toiminnan päämääräksi. Sen mukaan avaintekijöitä köyhyyden vähentämisessä ovat köyhiä suosiva,kestävä talouskasvu,sosiaalinen kehitys ja hyvä hallinto. Pankki myöntää lainoja pääasiassa hankkeisiin, joilla kehitetään teollisuutta, maataloutta, sosiaalisektoria,kuljetus- ja viestintäalaa,rahoitusjärjestelmiä sekä mineraalien ja luonnon- 24

27 varojen hyödyntämistä. Sosiaalisen kehityksen edistämiseksi se tukee peruskoulutuksen, terveydenhuollon ja peruspalvelujen saattamista kaikkien ulottuville niin maaseudulla kuin nopeasti kasvavissa kaupungeissakin. Lainoja myönnetään valtioille ja niiden takaamille hankkeille sekä suoraan yksityiselle sektorille ja alueella kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille.teknisiä neuvontapalveluja pankki tarjoaa hankkeiden valmistelua ja toteutusta varten ja jäsenvaltioiden kehityspolitiikan ja -suunnitelmien yhteensovittamiseen.yhteistyössä YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa se houkuttelee alueelle kehitysrahoitusta ja sijoituksia. Vuonna 1973 perustettu Aasian kehitysrahasto täydentää pankin toimintaa myöntämällä pehmeäehtoisia luottoja alueen köyhimmille maille.yli puolet rahaston luotoista on suunnattu sosiaaliseen kehitykseen ja ympäristönsuojeluun tähtääviin hankkeisiin. Aasian kehityspankin yhteydessä toimii lisäksi Teknisen avun erityisrahasto (Technical Assistance Special Fund, TASF) sekä yksittäisten jäsenmaiden kanssa perustettuja erillisrahastoja, joista suurin on Japanin erityisrahasto. Tuloksia syntyy yhteistyöllä ja hyvällä hallinnolla Aasian kehityspankista on viime vuosina muotoutunut Aasian pitkän tähtäimen kehitystä edistävä kehitysrahoituslaitos. Pankki tekee laajaa yhteistyötä muiden rahoituslaitosten ja kansainvälisten järjestöjen, kansallisten hallitusten, paikallisten hallintoelinten, yksityisen sektorin ja kansalaisten kanssa. Se osallistuu aktiivisesti muun muassa yhteisrahoitukseen keräten varoja sekä julkisista että yksityisistä lähteistä. Suurimpia haasteita pankin kehittämisessä ovat muiden kansainvälisten ja Aasiassa toimivien kehitysjärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön voimistaminen ja selkiyttäminen sekä pyrkimys alueen ulkopuolisten maiden tuen säilyttämiseen. Kansalaisjärjestöjen suuntaan pankki on lisännyt yhteistoimintaa voittaakseen niiden luottamuksen ja pystyäkseen ottamaan paikalliset ja ruohonjuuritason näkemykset huomioon. Jotta kehitysrahoituksella saataisiin aikaan todellisia tuloksia, pankki on alkanut edellyttää lainansaajilta näyttöä siitä, että sen tukemat hankkeet ovat vähentäneet köyhyyttä.toimintansa tehostamiseksi pankki on uudistanut myös hallintoaan. Lainoja saavilta mailta vaadittava hyvä hallinto on otettu sen omankin toiminnan ohjenuoraksi. 25