Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelma

Transkriptio

1 2015 Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelma POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS

2

3 1 TIIVISTELMÄ Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Kainuun kunnat ovat yhdessä laatineet suunnitelman seudullisen joukkoliikenteen palvelutasosta ja liikennetarjonnasta. Suunnitelman mukaisilla liikennepalveluilla pystytään juuri ja juuri turvaamaan perusliikkuminen Kainuun kuntien välillä. Toisen asteen opiskelijoiden matkat, työssäkäynti muutamilla merkittävimmillä yhteysväleillä, asiointi kuntakeskuksista Kajaaniin ja liittyminen kaukoliikenteen verkkoon julkisella liikenteellä ovat jatkossakin mahdollisia. Esitetyt liikennepalvelut muodostavat tulevaisuudessa myös pohjan Kainuun soten matkojen yhdistelylle, jolla soten kuljetusten kustannusten kasvua pystytään hillitsemään. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen määrärahakiintiö on pienentynyt, ja palvelutason toteutuminen edellyttää kuntien osallistumista seutuliikenteen hankintaan. Työryhmä esittää kustannusten jakamista kuntien välille Kainuun soten kustannustenjakomallia soveltaen. Kuntakohtaiset kustannukset ovat pääosin alle 10 prosentin luokkaa kuntien henkilökuljetusten menoista. Ilman joukkoliikennettä henkilökuljetusten kustannukset nousevat enemmän kuin nyt on ehdotettu avoimeen joukkoliikenteeseen panostettavan, koska erilliskuljetuksissa matkojen tekeminen on joukkoliikennettä kalliimpaa ja toisaalta ELY-keskus ei osallistu erilliskuljetusten hankintaan.

4 2 ESIPUHE Joukkoliikenne on välttämätön palvelu Kainuun opiskelijoille, koululaisille sekä autottomille asioijille ja työssäkävijöille. Joukkoliikenne on tarpeen myös mm. liityttäessä kaukoliikenteen verkkoon esimerkiksi junamatkalle tai kaukoliikenteen bussimatkalle. Joukkoliikenne palvelee myös alueelle saapuvia matkailijoita. Joukkoliikenteen avulla pystytään merkittävästi hillitsemään kuntien opetustoimien ja Kainuun soten kuljetusmenojen kasvua. Toimiva joukkoliikenne koetaan Kainuussa tärkeäksi. Siitä on osoituksena mm. maakuntakokeilun aikainen maakuntahallinnon myöntämä joukkoliikenteen kehittämisraha. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestäminen uudistuu monilla tavoin. Uudistuksia aiheuttavat muun muassa vuonna 2009 voimaan astuneen joukkoliikennelain täysmääräinen käyttöönotto sekä valtakunnalliset pyrkimykset henkilökuljetusten järjestämistavan uudistukseen. Aiemmin valtio vastasi kuntien välisistä joukkoliikenneyhteyksistä ja kunnat kuntien sisäisistä yhteyksistä siltä osin kun yhteyksiä ei pystytty järjestämään markkinaehtoisesti. Nyt joukkoliikennettä suunnitellaan laajempina kokonaisuuksina kuntarajoista välittämättä. Myös joukkoliikenteen järjestämisen kustannukset valtion ja kuntien välillä uudistuvat ja kustannusten jaosta joudutaan sopimaan tapauskohtaisesti. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on velvollinen määrittämään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason joukkoliikennelain (14 1 momentti) mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alue kattaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueet. Tässä raportissa on esitetty matkustustarpeita ja rahoituskehystä vastaava ehdotus Kainuun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteista vuosille Ehdotuksen ovat laatineet alueen kunnat, Kainuun sote ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus yhdessä. Suunnitelmassa on esitetty määritetyn palvelutason toteuttava liikenne kustannusarvioineen sekä ehdotus siitä, miten kustannukset voidaan alkuvaiheessa jakaa eri osapuolten välillä. Suunnitelman on laatinut Kainuun joukkoliikennetyöryhmä, johon ovat osallistuneet: Ari Hoppania Tiina Rusanen Anu Kemppainen Terttu Härkönen Paula Halonen Mika Kilpeläinen Jaana Kovalainen Seija Heikkinen Ari Nurkkala Janne Heikkinen Aini Joronen Anneli Karjalainen Antti Westersund Lea Karppinen Martti Juntunen Hannu Hänninen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puheenjohtaja Kajaani Paltamo Ristijärvi Sotkamo Sotkamo Hyrynsalmi Hyrynsalmi Hyrynsalmi Kuhmo Kuhmo Puolanka Suomussalmi Vaala Kainuun Liitto Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) kuntayhtymä Työryhmä on kokoontunut työn aikana viisi kertaa. Työryhmän kuntaedustajat on työn aikana haastateltu ja työryhmän edustajat ovat kerran kokoontuneet palvelutasotyöpajaan. Työn konsultteina ovat toimineet DI, KTK Henriika Weiste (projektipäällikkö) ja FM, HTM Anna-Sofia Hyvönen, WayStep Consulting Oy sekä DI Hilkka Piippo, Plaana Oy.

5 3 Sisällys TIIVISTELMÄ... 1 ESIPUHE Työn tausta ja suunnitteluprosessi Työn tavoitteet ja työn rajaus Suunnitteluprosessi Toimintaympäristön kuvaus Väestö Liikkumisen suuntautuminen Joukkoliikenteen nykytila Joukkoliikenteen tarjonta Kuntien välinen joukkoliikenne Kuntien sisäinen joukkoliikenne Joukkoliikenteen kehittämistarpeet Sosiaalitoimen kuljetukset Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten rahoitus ELY-keskuksen rahoitus Kuntien rahoitus Kelan rahoitus Yhteenveto Palvelutasoehdotus Palvelutason määrittelyn ohjeistus Tarvelähtöinen palvelutasoluokitus Esitys palvelutasosta Palvelutason toteuttaminen Alueellisen joukkoliikenteen kehittäminen Pitkämatkainen joukkoliikenne Kaukoliikenne Liityntäyhteydet Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten yhteistyö Liikenteen järjestämistapa Järjestämistavat ja liikenteen nykyinen järjestäminen Järjestämistapa vuodesta 2017 alkaen Kustannukset ja niiden jakaminen eri osapuolille Vaikutusten arviointi Suunnittelun jatkovaiheet Liitteet... 42

6 4

7

8 5 1 Työn tausta ja suunnitteluprosessi 1.1 Työn tavoitteet ja työn rajaus Työn tavoitteena oli valmistella ja laatia ehdotus joukkoliikenteen palvelutason määrittelystä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Kainuuta koskevaa palvelutasopäätöstä varten, suunnitella alueen joukkoliikenteen tarjonta ja järjestämistapa sekä laatia esitys asioista, jotka sisällytetään kunta-elyyhteistyösopimuksiin esimerkiksi yhteisiä liikennehankintoja koskien. Tavoitteeksi asetettiin tuottaa realistinen, toteuttamiskelpoinen ja rahankäyttöä ohjaava suunnitelma, joka ottaa huomioon alueen asukkaiden matkustustarpeet, käytettävissä olevan rahoituksen sekä erilaisten alueiden tasapuolisen saavutettavuuden julkisella liikenteellä muut tekijät huomioon ottaen. Suunnittelun kohteena oli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivallassa oleva kaikille avoin joukkoliikenne Kuhmon, Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vaalan kuntien alueilla sekä ELY-keskuksen järjestämä liikenne Kajaanissa. Lisäksi suunnitteluun kuuluivat kuntien linja-autolla hoidettavat koulukuljetukset. Työssä on erikseen tarkasteltu Kainuun soten kuljetuksia siltä osin, kun niillä on yhteenkytkentää ELY-liikenteen kanssa. Kuntien sisäinen taksiliikenne sekä Kajaanin kaupungin toimivallassa oleva joukkoliikenne (paikallisliikenne) ei kuulunut suunnitteluun. Työssä kuitenkin huomioitiin Kainuun joukkoliikenteen ja Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen yhteensovittelukysymyksiä. 1.2 Suunnitteluprosessi Palvelutasotyön lähtökohtana olivat alueen voimassa olevat liikennestrategiat (kuten KAKEPOLI, Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma) sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen laatima aiempi palvelutason määrittely tausta-aineistoineen ja liikennöintisopimuksia koskevine tietoineen. Tarkasteluissa otettiin huomioon joukkoliikenteen määrärahat ja niihin ennakoitavissa olevat muutokset. Keskeisenä haasteena tunnistettiin tarve sopeuttaa liikennehankintoja vähenevään valtion rahoitukseen. Työ laadittiin tiiviissä yhteistyössä Kainuun kuntien ja soten kanssa pyrkien löytämään ratkaisuja, jotka palvelevat sekä soten kuljetuksia että kaikille avointa joukkoliikennettä. Keskeisen työn lähtökohdan muodostivat kuntien toimittamat tiedot kuntien järjestämistä kuljetuksista ja avoimesta joukkoliikenteestä, rahoitusmahdollisuuksista sekä kuntalaisten liikkumistarpeista. Kajaanissa järjestettiin työn aikana työpaja, jossa kuntien kanssa yhdessä työstettiin palvelutasomääritystä ja haettiin ratkaisuja liikennetarjonnan suunnitteluun. Työn eteneminen ja vuorovaikutus työvaiheittain on kuvattu taulukossa 1.

9 6 Taulukko 1. Työn eteneminen ja vuorovaikutus. a) Lähtötietojen kerääminen Tietopyynnöt kuntiin. Työryhmän kokous. b) Lähtötietojen alustava analysointi ja kuntahaastattelut Kainuun soten ja kuntien haastattelut tammikuun 2015 alussa. Kuntapalaverit Vaalassa, Suomussalmella ja Sotkamossa. c) Palvelutasoehdotuksen laatiminen Työpajatyöskentely Kajaanissa Työryhmän kokous d) Palvelutasoanalyysi Konsultin ja ELY-keskuksen kokous e) Liikenteen suunnittelu Työpajatyöskentely erityisesti seudullisesta liikenteestä Kajaanissa Työryhmän kokous f) Kustannustenjakomallit Työryhmän kokous , kuntien täydennykset kokouksen jälkeen, kokous Kajaanin kaupungin ja Kainuun soten kanssa g) Lausuntopyynnöt suunnitelmasta Elokuu 2015 h) Suunnitelman viimeistely Työryhmän kokous Lähtötietoina hyödynnettiin ELY-keskuksen, kuntien ja Kainuun soten valmiita tietoja sekä VALLUjärjestelmän (Valtakunnallinen liikenneluparekisteri), Matkahuollon ja VR:n Internet-sivuilta saatuja tietoja. Kuntien ja Kainuun soten edustajat haastateltiin. Lähtötietojen pohjalta laadittiin yhteenveto matkustustarpeista, liikennepalveluiden nykytarjonnasta sekä liikennepalveluiden käytöstä ja rahoituksesta. Lähtötietojen pohjalta laadittiin ensimmäinen ehdotus palvelutasosta. Palvelutasoehdotusta työstettiin työpajatyöskentelynä yhdessä kuntien edustajien kanssa. Työpajatyöskentelyn ja aiempien työvaiheiden tuloksena tunnistettiin Kainuun joukkoliikenteen kehittämistarpeet. ELY-keskuksen ja kuntien liikennesopimusten pohjalta laadittiin alustava kustannusarvio palvelutasoa toteuttavalle liikenteelle sekä ehdotus kustannusten jakamisesta eri osapuolten kesken. 2 Toimintaympäristön kuvaus 2.1 Väestö Kainuun maakunta on laaja. Sen pinta-ala kattaa noin 6,5 % koko Suomen pinta-alasta. Asukastiheys on alhainen, noin 3,7 asukasta per maa-km 2. Kainuuta harvempi asukastiheys on vain Lapissa. Taajama-aste on korkein Kajaanin kaupungissa (88 %). Muualla maakunnassa taajama-aste jää prosenttiin. (lähde Kainuun liitto 2014). Väestö on keskittynyt Paltamo - Kajaani - Sotkamo -alueelle sekä kuntakeskuksiin, mutta haja-asutusta on maakunnassa runsaasti. Tämä on haasteellista joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. (lähde Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 2013: 14). Kuva 1. Kainuun väestö vuonna 2012 (Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 2013).

10 7 Kainuussa oli noin asukasta vuonna Tilastokeskuksen mukaan väestömäärä Kainuun kunnissa tulee vähenemään vuosien aikana noin asukkaalla (Tilastokeskus 2014, väestöennuste). Ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että väestö vähenee kaikissa muissa ikäluokissa, paitsi yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä, jonka osuus kasvaa vuoteen 2040 mennessä lähes henkilöllä Kainuun väestöennuste Kainuun ikäryhmittäinen väestöennuste alle 14-vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat Kuva 2. Kainuun väestöennuste ja ennuste ikäryhmittäin (Tilastokeskus 2014, väestöennusteet) Väestöennusteen mukaan vain Kajaani ja Sotkamo onnistuvat säilyttämään väestömääränsä vuoden 2014 tasoisena. Kaikkien muiden Kainuun kuntien väestömäärä tulee vähenemään. Kunnittaiset väestöennusteet on esitetty liitteessä Liikkumisen suuntautuminen Päivittäinen arkiliikkuminen tapahtuu pääsääntöisesti kunnan sisällä. Kajaanin seudulla (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi ja Sotkamo) päivittäinen liikkuminen suuntautuu myös Kajaaniin ja Kajaanista naapurikuntiin. Koulumatkat tapahtuvat pääosin kunnan sisällä. Ristijärvellä ja Hyrynsalmella ei ole omaa lukiota, minkä vuoksi lukiolaiset kulkevat lähikuntien lukioissa (kuva 3). Viikonloppuyhteydet kuntien ja Kajaanin välillä ovat opiskelijoille tärkeitä, jotta opiskelijat voivat viikonloppuisin palata kotikuntaansa opiskelupaikkakunnaltaan. Kuva 3. Toisen asteen oppilaitokset Kainuussa.

11 Asuinkunta 8 Työmatkaliikkuminen tukeutuu vahvasti henkilöautoiluun. Kainuun kuntien välisen työmatkaliikenteen volyymi on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Pendelöinti Kainuussa vuonna 2012 (Kainuun liitto, Tilastokeskus). Työssäkäyntikunta v Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Päivittäinen asiointiliikenne suuntautuu pääosin oman kunnan kuntakeskukseen. Erityisesti viikonloppuisin asiointiliikennettä suuntautuu kuntakeskuksista myös Kajaaniin sekä Vaalasta, Puolangalta ja Suomussalmelta Ouluun. Liityntäyhteydet Kajaanista kulkevaan kaukoliikenteeseen (bussi-, junaja lentoliikenne) ovat kunnille tärkeitä. Kaukoliikenteen liityntämatkoja tehdään myös Ouluun, Kuopioon sekä Nurmekseen. 3 Joukkoliikenteen nykytila 3.1 Joukkoliikenteen tarjonta Kainuun joukkoliikennepalveluiden tarjonta muodostuu seuraavasti: ELY-keskuksen järjestämä kuntien välinen avoin joukkoliikenne, joka hoidetaan linja-autoilla tai kutsutaksiliikenteenä ELY-keskuksen yhdessä kuntien kanssa järjestämä, kaikille matkustajille avoin kunnan sisäinen tai kuntien välinen koululaisliikenne kuntien järjestämä kunnan sisäinen koulu- ja asiointiliikenne, joka hoidetaan suosituimmilla reiteillä linja-autoilla ja jota täydennetään taksikuljetuksilla kuntien palveluliikenne Oulu-Kajaani-reitillä liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikenteenä hankkima junaliikenne Kajaanin kaupungissa kaupungin hankkima paikallisliikenne ja palveluliikenne. Näiden lisäksi Kainuun sote järjestää alueellaan vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluita takseilla ja palveluliikenteellä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tämänhetkinen joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutasomääritys on voimassa saakka. Palvelutasoluokitus vastaa Liikenneviraston voimassa olevaa palvelutaso-ohjeistusta (ks. liite 2). Kainuun kuntien välisessä liikenteessä on tavoiteltu:

12 9 keskitasoista liikennettä Oulu-Vaala-Paltamo-Kajaani-Sotkamo välin reiteillä peruspalvelutasoista liikennettä Suomussalmi-Hyrynsalmi-Ristijärvi-Kajaani, Sotkamo-Kuhmo ja Kajaani-Iisalmi välien reiteillä minimitasoista liikennettä Puolanka-Kajaani sekä Sotkamo-Nurmes välien reiteillä muilla yhteysväleillä on tavoitteena ollut vähäinen liikennetarjonta. Palvelutasotavoitteita ei ole kaikilta osin saavutettu, ja joukkoliikenteen tarjontaa on tavoitetta vähemmän Kuntien välinen joukkoliikenne Nykyistä joukkoliikenteen tarjontaa on tarkasteltu erikseen talvi- ja kesäarkena (maanantaista perjantaihin liikennöitävät vuorot) sekä lauantaisin ja sunnuntaisin. Tarkasteluissa on otettu huomioon bussi- ja junavuorot. Tarkasteluissa huomioidun vuorotarjonnan lisäksi yhteysväleillä voidaan liikennöidä yksittäisiä, esimerkiksi kerran viikossa ajettavia vuoroja. Nykytarjonta kuntien välisessä liikenteessä ei täysin täytä ELY-keskuksen määrittämiä palvelutasotavoitteita jokaisella yhteysvälillä. Paras vuorotarjonta on Kajaanin seudun kuntien välisessä liikenteessä, kuten alla olevasta talviarjen vuorotarjontaa esittävästä kuvasta 4 nähdään (kesäarjen, lauantain ja sunnuntain tarjonnan kuvaukset on esitetty raportin liitteenä). Kuva 4. Nykyinen vuorotarjonta Kainuussa talviarkena.

13 10 Kuvassa 5 on esitetty tämänhetkiset liityntäyhteydet kunnista Kajaanin lentoasemalle sekä Kajaanin lentoaseman saapuvien ja lähtevien lentojen aikataulut. Kaikille Kajaanista lähteville tai Kajaaniin saapuville lennoille ei ole nykyisin liityntäyhteyttä Kainuun kunnista. Suomussalmen ja Kuhmon liityntäyhteydet toimivat kutsuliikenneperiaatteella eli matka varataan etukäteen ja vuoroa ei ajeta, jos matkustajia ei ole. Kuvassa 6 on esitetty Kajaanin rautatieaseman saapuvien ja lähtevien junien aikataulut (VR ) sekä ne nykyiset bussivuorot (Matkahuolto ), joita voi käyttää liityntäyhteytenä kohtuullisen odotusajan puitteissa. Odotusajan pituus on katsottu kohtuulliseksi, jos se on enintään noin 45 minuuttia. Kuva 5. Nykyiset liityntäyhteydet Kajaanin lentoasemalle/-lta (Matkahuolto , Finavia ).

14 11 Kuva 6. Nykyiset liityntäyhteydet Kajaanin rautatieasemalle/-lta (Matkahuolto , VR ) Kuntien sisäinen joukkoliikenne Kunnat hankkivat avointa joukkoliikennettä koulu- ja asiointiliikenteen tarpeita varten. Koulukuljetukset suunnitellaan oppilaiden asuinpaikkojen ja kouluaikojen mukaisesti, ja reitit muuttuvat tarpeiden muuttuessa. Kainuun koulukuljetuksissa hyödynnetään runsaasti myös taksikuljetuksia, koska ohuiden matkustajavirtojen vuoksi aikatauluihin sidottu linja-autoliikenne ei sovellu läheskään kaikille alueille. Linja-autoliikennettä hyödynnetään kunnissa mahdollisuuksien mukaan: koululaiset kulkevat ELY-keskuksen järjestämissä bussivuoroissa ja kunnat ovat ostaneet linja-autoliikennettä suurimman kysynnän alueille. ELY-keskuksen järjestämissä vuoroissa oppilaiden tulee käyttää älykortteja. Asiointiliikenne on monessa kunnassa yhdistetty koulukuljetuksiin ainakin aamu- tai iltapäivisin. Näin varsinaisia asiointiliikennevuoroja on täytynyt ostaa talviarkisin vain yhteen suuntaan sekä koulujen loma-aikoina. Seuraavassa on esitetty yhteenveto kuntien hankkiman liikenteestä ja liikennöintisopimusten päätymisajankohdista. Taulukko 3. Yhteenveto kuntien ostamasta liikenteestä (tiedot kuntien toimittamia). Kunta Kunnan ostama liikenne ELYn vuorot, joihin kunta hankkii lippuja koululaisille Hyrynsalmi Koulu- ja asiointiliikenne hoidetaan taksikuljetuksina. Kajaani Busseilla ja pikkubusseilla hoidettava liikenne, joka palvelee koulu- ja asiointiliikennettä. Taksikuljetuksia. Kunnan liikennesopimusten voimassaolo

15 12 Kunta Kunnan ostama liikenne ELYn vuorot, joihin kunta hankkii lippuja koululaisille Kajaanin kaupungin toimivaltaalueella on paikallisliikennettä, palveluliikennettä ja maaseutulinjat. Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Seitsemän linja-autoilla hoidettavaa koulukuljetusreittiä (monipalveluliikenne), joita täydennetään taksikuljetuksilla. Asiointiliikenne on taksien tilausajoina. Koulukuljetuksia taksikuljetuksina. Asiointiliikenne on järjestetty invataksilla (v loppuun saakka 5 päivänä viikossa, 2014 vuoden alusta 3 päivänä viikossa). Koulukuljetuksissa on kolmesta neljään linja-autoreittiä, loput taksiliikenteenä. Koulu- ja asiointiliikenne hoidetaan taksikuljetuksina. Koulukuljetukset hoidetaan bussiliikenteenä, asiointiliikenne takseilla. Koulukuljetus hoidetaan busseilla ja takseilla, asiointiliikenne taksikuljetuksina. Busseilla hoidettava koulu- ja asiointiliikenne, jota täydennetään taksikuljetuksilla. Koulukuljetuksissa on käytössä yksi ELYn bussivuoro Koulukuljetuksissa käytetään 7 ELYn bussivuoroa. Älykortit käytössä. Koulukuljetuksissa on käytössä kaksi ELYn bussivuoroa. Älykortit käytössä. Koulukuljetuksissa käytössä neljä ELYn bussivuoroa. Kahdella koulukuljetusreitillä käytössä ELYn vuoro. Älykortit käytössä. Kunnan liikennesopimusten voimassaolo Koulukuljetussopimukset voimassa saakka, asiointiliikenne saakka kilpailutettu ja Suunnittelu ja kilpailutus tämän selvityksen yhteydessä Joukkoliikenteen kehittämistarpeet Joukkoliikenteen kehittämistarpeita selvitettiin kuntakohtaisilla haastatteluilla. Kaikille kunnille yhteisiä kehittämistarpeita olivat opiskelijoiden viikonloppuyhteyksien (perjantai- ja sunnuntai-ilta) sekä liityntäyhteyksien turvaaminen Kajaanin rautatie- ja/tai lentoasemalle tai lähimmälle rautatieasemalle. Yhteyksiä junille ylipäätään pidettiin tärkeinä. Kuhmossa ehdotettiin viikonlopun liityntäyhteyden järjestämistä Nurmeksen rautatieasemalle kutsuliikenteenä. Lisäksi työssäkäyntiyhteyksien sekä lauantain asiointiyhteyksien tarjoamista Kajaaniin pidettiin kaikissa kunnissa tärkeänä. Puolangalta esitettiin tarve päivävuorolle Kajaaniin ja vuoron aikatauluttamista mahdollisuuksien mukaan siten, että vuoro palvelisi myös kunnan sisäisiä koulukuljetuksia. Puolangalta ja Suomussalmelta esitettiin viikonlopun asiointiyhteyttä Ouluun. Suomussalmi-Puolanka välillä liikennöivälle vuorolle esitettiin reittimuutosta siten, että vuoro ajaisi meno- ja paluumatkalla Vaattojärventien kautta. Sotkamon ja Vuokatin liikenteiden kehittämisessä pidettiin tärkeänä matkailun tarpeiden huomioimista. Lisäksi Vuokatin sisäiseen liikenteeseen kaivattiin selkeyttämistä. Joukkoliikenteen kehittämisen haasteena on koulukuljetusten suuntautuminen pääosin kuntien välisestä liikenteestä poikkeaville reiteille, minkä vuoksi uusia yhdistelymahdollisuuksia kuntien järjestämissä koululaiskuljetuksissa ja kuntien välisessä ELY-keskuksen järjestämässä liikenteessä on varsin vähän.

16 Sosiaalitoimen kuljetukset Kainuun sote järjestää vammaispalvelulain (VPL) sekä sosiaalihuoltolain (SHL) mukaisia kuljetuspalveluja Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kunnissa. Puolanka on järjestänyt vuodesta 2013 alkaen sosiaalitoimen kuljetukset itsenäisesti. VPL-kuljetuksia järjestetään vaikeavammaisille henkilöille, joilla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja jotka eivät vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. SHL-kuljetuspalvelut järjestetään vanhuspalveluiden tukipalveluna, joka on tarkoitettu ensisijaisesti vanhuksille, joilla on vamman tai sairauden mukana tuomaa liikuntarajoitteisuutta ja julkisen joukkoliikennevälineen käyttö on oleellisesti vaikeutunut. Kuljetuspalvelua voivat käyttää vain tulojen perusteella vähävaraiseksi määritellyt asiakkaat asiointimatkoihin, kauppa-, pankki- ja apteekkimatkoihin hakijan kotikunnassa tai lähikunnassa, jos asiointi tapahtuu edullisimmin kuljetuskustannuksin lähikunnassa. Kuljetuspalveluiden järjestämisestä vastaa Kainuun soten Kuljetuspalvelut-yksikkö, josta kuljetusoikeuden saaneet asiakkaat tilaavat kuljetuksen haluamanaan ajankohtana. Matkan lähtö- ja määräpaikasta sekä matkustajasta riippuen sote järjestää kuljetuksen joko yhdistämällä kuljetuksen muihin sopiviin soten taksikuljetuksiin tai kuljettamalla asiakkaan yksinään taksilla. Kuljetukset välitetään sähköisessä muodossa Kainuun takseille ja joukkoliikenneluvalla toimiville autoilijoille. Kainuun sote käyttää kuljetusten reitittämisessä Mobisoftin MobiRouter-matkojenyhdistelyjärjestelmää, jonka parametrit ovat asetettu vastaamaan Kainuun kuljetustarpeita ja haluttua palvelutasoa. Kuljetuspalvelu on määrärahasidonnaista lakisääteistä sosiaalipalvelua, jota myönnetään talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Nykyisin asiakas maksaa taksipalveluista omavastuuosuutena linja-autolipun verran. Palvelubussin asiakkaan omavastuuosuutena peritään 1,60 /matka. Kuljetuspalvelujen maksamisessa käytetään henkilökohtaista kuljetuspalvelukorttia (sirukortti), jonka avulla asiakas tunnistetaan autossa. Kortilla on tiedot asiakkaan käytössä olevista matkaoikeuksista, omavastuuosuudesta sekä saattajaoikeudesta. Kainuun soten erilliskuljetuksia tehdään runsaasti samoilla reiteillä kuntien, erityisesti Kajaanin kaupungin, järjestämien koulukuljetusten kanssa. Jatkossa on tärkeää löytää yhdistelymalli, jolla soten erilliskuljetuksia voidaan yhdistää kuntien järjestämään koululaisliikenteeseen soveltuvin osin ja kapasiteetin puitteissa. Esimerkiksi Kajaanin noin 1050:stä soten asiakkaasta asuu kaupungin hankkimien koulukuljetusreittien varsilla noin 100 SHL:n mukaisen matkaoikeuden omaavaa ja noin 600 VPL:n mukaisen matkaoikeuden omaavaa, joista ainakin osa pystyisi matkoillaan hyödyntämään joukkoliikennevuoroja. 3.3 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten rahoitus ELY-keskuksen rahoitus Liikennevirasto myönsi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle vuoden 2015 joukkoliikenteen määrärahakiintiöksi euroa. Määrärahakiintiö liikenteen ostoihin ja kehittämiseen on pienentynyt tasaisesti vuosien aikana. Vuoden 2015 määräraha on hieman noussut edellisestä vuodesta, mutta rahoitus ei ole palautunut aiempien vuosien tasoille. Rahoitus vuosina on esitetty kuvassa 7. Kainuun maakuntakokeilun aikana joukkoliikenteen hankintaan oli Kainuussa käytössä enemmän rahaa. Kokeilu päättyi vuoden 2012 lopussa, jonka jälkeen ELY-keskus sai Liikennevirastolta kompen-

17 M 14 saatiorahaa Kainuun joukkoliikenteen rahoittamiseen. Kainuun suhteellinen osuus Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen ostoista on kasvanut vuoden 2013 jälkeen markkinaehtoisen liikenteen lakkautusten myötä. Vuoden 2015 määrärahasta kohdistuu Kainuuseen noin 1,7 miljoonaa euroa, eli Kainuussa ostoliikenteeseen käytettävää valtionrahoitusta joudutaan vähentämään noin eurolla. Rahoitustilanteen vuoksi ELY-keskuksen hankkimaa avointa joukkoliikennettä joudutaan jatkossa tarkastelemaan entistäkin tarkemmin ja käytettävissä oleva rahoitus tulee kohdentaa ainoastaan todellista matkustustarvetta vastaavan liikenteen hankkimiseen ja hankintoihin, joita kunnat ja ELY voivat tehdä yhdessä. Määrärahakiintiö Kainuuseen kohdistunut rahoitus (1,7 M ) Kuva 7. Liikenneviraston Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle myöntämät joukkoliikenteen määrärahakiintiöt vuosina Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on Kainuussa keväällä 2015 voimassaolevia liikennöintisopimuksia seuraavasti: käyttöoikeussopimuksia 26, ostoliikenteen sopimuksia 14 ja siirtymäajan sopimuksia 16. Sopimusten tiedot on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennöintisopimukset Kainuussa (VALLU 2014, ELY 2014). Kohteet Reitit Vuorot Kohde /vuosi Kohde km/vuosi Lipputulot/2014 Nousijat/2014 Käyttöoikeussopimukset: Ostoliikenteen sopimukset: Siirtymäajan sopimukset: 16 Siirtymäajan sopimuksilla ajettavien vuorojen lisäksi markkinaehtoista liikennettä liikennöidään Kokkola-Kajaani ja Sotkamo-Vuokatti-Kajaanin lentoasema (vuosikilometrit yhteensä km) yhteysväleillä reittiliikenneluvilla. Vuoden 2016 kesästä alkaen on jätetty kaksi reittiliikennelupahakemusta reiteille Oulu-Kajaani-Joensuu ja Kajaani-Kuusamo Kuntien rahoitus Kainuun kunnat järjestävät avointa joukkoliikennettä, kuntien asiointiliikennettä ja opetustoimen kuljetuksia. Kainuun sote järjestää sosiaalitoimen mukaiset kuljetukset kaikissa muissa kunnissa paitsi Vaalassa ja Puolangalla, ja jakaa kustannukset kunnille. Vaala kuuluu Oulunkaaren kuntayhtymään ja Puolanka järjestää sosiaalitoimen kuljetukset itse.

18 15 Kuntien rahoitustiedot on kerätty VALLU-järjestelmästä (valtakunnallinen liikennelupajärjestelmä), kuntien Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle toimittamista kustannustietolomakkeista sekä Kainuun soten toimittamista kustannustiedoista. Rahoitustiedot perustuvat kuntien ilmoituksiin ja niissä on jonkin verran epäselvyyksiä muun muassa siinä, mikä osa kuljetuksista on merkitty joukkoliikenteeksi ja mikä esimerkiksi koululaiskuljetuksiksi. Kuntien kuljetuskustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä yli 10 miljoonaa euroa. Opetustoimen kuljetukset ovat ylivoimaisesti suurin kustannuserä, yhteensä noin 7 miljoonaa euroa (taulukko 5). Merkittävä osuus opetustoimen kuljetusten rahoituksesta ohjautuu kuitenkin avoimeen joukkoliikenteeseen oppilaiden matkalippuina.. Taulukko 5. Kuntien kuljetuskustannukset vuonna 2013 (lähde: VALLU 2015, Kainuun sote). Avoin joukkoliikenne Opetustoimi Sosiaalitoimi Hyrynsalmi Kajaani*) Kuhmo Paltamo Puolanka**) järjestää itse Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Kainuu yhteensä *)Avoin joukkoliikenne sis. alv 10 %. Opetustoimi: perusopetuksen koulukuljetukset busseilla ja takseilla. **) Tietoja korjattu kunnan ilmoituksen pohjalta Taulukko 6. Kuntien opetustoimen kuljetuskustannukset vuonna 2013 (lähde: VALLU 2015). Alue Esikoul. kulj. Peruskoul. kulj. Lukion ja keskiasteen matkaliput Linja-auto tilausliik. Taksikulj. Yhteensä Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala KAINUUN MAAKUNTA Vuonna 2013 opetustoimen kuljetuksiin käytettiin noin euroa per asukas (taulukko 7). Kajaanin kaupungissa, jossa joukkoliikenteen palveluja on eniten, ovat opetustoimen kuljetuskustannukset muita kuntia edullisimmat, noin 34 euroa per asukas.

19 16 Taulukko 7. Kuntien avoimen joukkoliikenteen ja opetustoimen kuljetusten kustannukset per asukas vuonna 2013 (VALLU 2015 sekä Kajaanin kaupunki 2015 ja Tilastokeskus, väestötilastot 2015). Kunta Avoin joukkoliikenne Opetustoimen kuljetukset Hyrynsalmi 15,7 140,1 Kajaani 12,4 34,2 Kuhmo 1,9 122,3 Paltamo 12,8 127,2 Puolanka* 56,3 90,5 Ristijärvi 7,5 115,0 Sotkamo 8,0 119,7 Suomussalmi 3,7 146,6 Vaala 4,6 160,5 *) Lukuja korjattu kunnan ilmoituksen mukaan. Kuntien rahoitus vuosina 2012 ja 2013 avoimeen joukkoliikenteeseen ja opetustoimen kuljetuksiin on esitetty kuvissa 8 ja 9. Kuva 8. Kuntien rahoitus avoimelle joukkoliikenteelle vuosina 2012 ja 2013 (tiedot VALLU ja kuntien omat ilmoitukset 2015). Kuva 9. Kuntien rahoitus opetustoimen kuljetuksille vuosina 2012 ja 2013 (VALLU 2015).

20 17 Kuva 10. Sosiaalitoimen kuljetusten rahoitus vuosina 2012ja 2013 (tiedot Kainuun sote 2014 ja VALLU 2015). Kunnat käyttivät sosiaalitoimen kuljetuksiin vuonna 2013 yhteensä noin euroa, mikä on euroa vähemmän kuin vuonna Muissa Kainuun kunnissa sosiaalitoimen kuljetusten rahoitus vähentyi tai säilyi ennallaan vuosien aikana, mutta Vaalassa sosiaalitoimen kuljetuksiin on vuonna 2013 käytetty enemmän rahaa kuin edellisvuonna. (Kuva 10). Puolanka on vuodesta 2013 saakka järjestänyt sosiaalitoimen kuljetukset itse Kuva 11. Kainuun soten kuljetusten rahoitus vuosina (Kainuun sote). Kainuun soten kuljetuskustannuksia saatiin vuonna 2009 pienennettyä, kun soten kuljetuksia ryhdyttiin yhdistelemään. Tällä on ollut suuri merkitys soten kuljetusten kustannuskehityksessä. Ilman yhdistelyä kustannukset olisivat selvästi nykyistä korkeammat, sillä kuljetuskustannusten kasvu on jatkunut muun muassa yleisen kustannustason nousun seurauksena. Vuoden 2013 kustannusten laskua selittää muun muassa Puolangan irrottautuminen toistaiseksi Kainuun sotesta. (Kuva 11).

21 Maksetut etuudet ( ) Tuen saajat (lkm) Kelan rahoitus Vuonna 2014 Kelan koulumatkatuen saajia oli Kainuussa yhteensä 814 matkustajaa. Yhteensä näille matkustajille maksettiin etuuksia noin euroa. Näistä noin 470 matkustajaa sai tukea Matkahuollon lippuun. Alueellisesti Kelan koulumatkatukea maksettiin eniten suurimman kysynnän alueille Kajaaniin ja Sotkamoon. (Kuva 12). Tuen saajat yhteensä Tuetut Matkahuollon liput Maksetut etuudet Kuva 12. Kelan maksamat koulumatkatuet Kainuussa vuonna 2013 (KELA, Kelasto 2014). Vuonna 2014 Kelan sairaanhoitokorvauksen piiriin kuuluvia matkoja tehtiin Kainuussa yhteensä Näistä matkoista asiakkailta on peritty yhteensä euroa maksuja. Korvauksia Kela on maksanut yhteensä noin euroa. Korvauksista 86 % kohdentuu taksi- ja invataksimatkoihin. Yhden taksimatkan korvaus on keskimäärin 82 euroa ja linja-automatkan 7 euroa. Linja-auton osuus tehdyistä matkoista on pieni: linja-autolla matkoja on tehty 2 600, joista perittyjä maksuja euroa ja korvauksia maksettu euroa. (Kuva 13). 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Kelan sairaanhoitomatkat, korvaus /matka 82,2 45,6 44,8 42,7 18,4 12,1 7,3 Kuva 13. Kelan keskimääräinen matkakorvaus kulkutavoittain. (KELA, Kelasto 2014).

22 Matkojen määrä (kpl) Maksut ja korvaukset ( ) 19 Kelan sairaanhoitokorvauksen saajat / ei-kiireelliset matkat vuonna Matkojen määrä yhteensä Linja-automatkat Perityt maksut, Korvaukset Kuva 14. Kelan sairaanhoitokorvausten saajat matkojen mukaan vuonna 2014 (KELA, Kelasto 2015). Tarkastelussa ovat mukana matkat, jossa kulkutapana linja-auto, invataksi, matkaketju, joukkoliikennelupa-auto, oma auto tai taksi. Rahoituksesta 86 % kohdentuu taksi- tai invataksimatkoihin Yhteenveto Yhteiskunta rahoitti vuonna 2014 Kainuussa ei-kiireellisiä henkilökuljetuksia noin 18 miljoonalla eurolla. Kuntien osuus kustannuksista oli noin 56 % ja valtion 44 %(kuva 15). Käytännössä valtio kuitenkin rahoittaa kuljetuksista yli puolet, koska koulutoimen ja soten kuljetuksissa on laskelmissa mukana valtionosuus. Kuva 15. Kainuun henkilökuljetusten rahoitus rahoittajatahoittain.

23 20 Suurin kustannuserä on kuntien opetustoimen kuljetukset, joiden rahoituksesta kuitenkin merkittävä osa kohdentuu avoimeen joukkoliikenteeseen oppilaiden bussilippuina. Kelan sairaanhoidon eikiireellisten matkojen matkakorvaukset muodostavat noin kolmanneksen kustannuksista (tarkastelusta on rajattu ulos muun muassa ambulanssi- ja paaritaksimatkat, siirtokuljetukset ja peruuntuneet matkat). 4 Palvelutasoehdotus 4.1 Palvelutason määrittelyn ohjeistus Linja-autoliikenteen toimintaedellytyksistä säädetään kansallisessa joukkoliikennelaissa (869/2009) sekä EU:n palvelusopimusasetuksessa (1370/2007). Joukkoliikennelain mukaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on velvollinen määrittämään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alue kattaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen liikenteet, lukuun ottamatta Kajaanin kaupungin ja Oulun kaupungin toimivalta-alueita. Joukkoliikennelain mukaan eri väestöryhmien tarpeet on otettava palvelutason määrittelyssä huomioon. Palvelutason määrittelyä valmistellessaan viranomaisten tulee toimia tarpeellisilta osin yhteistyössä keskenään sekä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Liikennevirasto on laatinut palvelutasomäärittelyn tueksi suosituksellisen ohjeistuksen Alueellisen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä käytettävistä kriteereistä (15/2011). Näitä kriteereitä on käytetty useiden alueiden joukkoliikenteen palvelutasomäärityksessä, usein kuitenkin sovellettuna. Palvelutasomääritystä uudistetaan vuoden 2015 aikana. Palvelutasomäärittely on tavoitteellinen ja toimii liikenteen suunnittelun ja hankinnan perusteena. 4.2 Tarvelähtöinen palvelutasoluokitus Liikenneviraston nykyinen palvelutaso-ohjeistus lähtee vuorotarjontaa, liikennöintiaikoja ja vuorovälejä koskevista suosituksista, ja soveltuu hyvin alueille, joilla tarjontaa on niin paljon, että pystytään liikennöimään säännöllisillä vuoroväleillä. Suositusta on kuitenkin vaikea soveltaa Kainuun tyyppisellä harvaan asutulla alueella, jossa joukkoliikenteen tarjonta keskittyy pääsääntöisesti välttämättömien matkustustarpeitten hoitamisen. Tässä työssä keskustelua haluttiin ohjata joukkoliikennepalvelujen tarjonnan sijaan palvelujen tarpeeseen. Tämän vuoksi palvelutasomäärittelyn lähtökohdaksi otettiin matkustustarpeet eri yhteysväleillä. Työn aikana koettiin, että näin tehtyyn palvelutasomäärittelyyn on kunnilla helpompi ottaa kantaa ja esittää matkustustarpeita, joihin tarpeellisilta osin voidaan reagoida liikennesuunnitelmassa. Seuraavassa esitetty palvelutasotavoitteisto kuvaa eri yhteysväleillä tunnistettuja kuntalaisten matkustustarpeita, jotka tulee vähintään palvella joukkoliikenteellä. Ehdotus perustuu työn aikana kerättyihin lähtötietoihin alueen asukkaiden liikkumistarpeista sekä tietoihin nykyisestä liikennetarjonnasta ja liikennepalveluiden kysynnästä. 4.3 Esitys palvelutasosta Palvelutaso on esitetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivallassa olevalle kuntien väliselle liikenteelle sekä kuntien sisäiselle, avoimelle joukkoliikenteelle, jota hoidetaan linja-autoilla (kuva 16). Palvelutasossa on otettu kantaa Kajaanin kaupungin toimivalta-alueen sisäiseen liikkumiseen

24 21 Vuolijoki-Otanmäki-Kajaani yhteysvälillä. Tämä on Kajaanin kaupungin toimivalta-aluetta, jonka palvelutason kuitenkin kaupunki itse määrittää. Kajaanin seutu Paltamo-Kajaani-Sotkamo -yhteysväleillä on määritetty vilkkaan päivittäisen vuorovaikutuksen alueeksi, jossa tavoitellaan säännöllistä joukkoliikennetarjontaa ja joukkoliikenteen käytön lisäämistä. Alue on keskeistä työssäkäyntialuetta, jossa kaikkien matkaryhmien liikkumistarpeisiin pyritään vastaamaan joukkoliikenteen tarjonnalla. Kajaani-Suomussalmi -välillä on liikkumistarpeita kaikissa matkaryhmissä samoin Kuhmo-Kajaani -välillä. Kuhmo-Nurmes -yhteysvälillä tavoitteena on opiskelijoiden viikonloppumatkojen turvaaminen. Puolangan ja Kajaanin välisessä liikenteessä tavoitteeksi on asetettu työasia- ja asiointimatkojen sekä opiskelijoiden viikonloppumatkojen toteutuminen. Lisäksi Suomussalmi-Puolanka-Oulu -reitillä on tavoitteena opiskelijoiden viikonloppumatkojen ja asiointiliikenteen tarjoaminen. Kuusamoon suuntautuvassa liikenteessä on tavoitteena matkailun tarpeiden täyttyminen. Kajaanista etelään suuntautuvassa liikenteessä on palvelutasotavoitteena työasiamatkat, matkailu sekä opiskelijoiden viikonloppuyhteydet. Oulun ja Kajaanin (sis. Vaala-Paltamo) välisessä liikenteessä on tavoitteena matkailun, työasiamatkojen, esteettömien asiointimatkojen sekä opiskelijoiden viikonloppumatkojen toteutuminen. Kuntien sisäiseen liikenteeseen on esitetty palvelutasotavoitteeksi koulu- ja opiskelumatkojen sekä asiointimatkojen toteutuminen erikseen määritetyillä yhteysväleillä. Kuva 16. Esitys joukkoliikenteen tarvelähtöisistä palvelutasotavoitteista.

25 22 Taulukko 8. Palvelutasoluokkien sisällön kuvaukset. Tarvelähtöinen palvelutaso Keskeinen työssäkäyntialue Työmatkat Koulu- ja opiskelumatkat Työasiamatkat Asiointimatkat Opiskelijoiden viikonloppumatkat Matkailu Palvelutason kuvaus Vuorotarjonta päivittäin arkisin ja viikonloppuisin. Arkiaamuisin ja iltapäivisin vuoroja vähintään 60 min välein. Lisäksi päivä-, ilta- ja viikonloppuvuoroja. Vuorotarjonta maanantaista perjantaihin ympäri vuoden. Saapuminen viimeistään noin klo 8, paluuvuoron lähtö noin klo 16. Sama lippu meno- ja paluumatkalla. Vuorotarjontaa koulupäivisin. Aamu- ja iltapäivävuoroja koulujen alkamisaikojen mukaan. Kaikille avointa ja säännöllistä joukkoliikennettä, jonka aikatauluista tiedotetaan. Paikkoja myös muille matkustajille. Vuorotarjonta maanantaista perjantaihin. Menoyhteys perillä noin klo 9, paluu lähtee noin klo Korkea laatutaso (kalusto) ja nopea yhteys. Vuorotarjonta arkisin ja/tai lauantaisin virka-aikaan. Perilläolo noin 2-4 tuntia. 1-6 krt/vk. Vuorotarjonta perjantai- ja sunnuntai-iltaisin liityntäyhteytenä kaukoliikenteen verkkoon. Odotusaika enintään noin 45 minuuttia. Matkailukeskusten ja kaukoliikenteen solmukohtien välillä. Toteuttamisen kriteerit/suuntautuminen Vilkkain päivittäisen vuorovaikutuksen alue. Tunnistettu tarve tehdä työmatkoja joukkoliikenteellä, yhteysvälillä on vähintään noin 100 pendelöijää. Säännölliset kouluajat ja riittävästi koululaisia (bussi/tilataksi). Työelämän vuorovaikutusalue, merkittävien keskusten välillä. Kuntakeskus tai lähin suuri kaupunki, luonnollinen asiointisuunta tai muu selkeä tarve. Opiskelijoita, jotka tulevat viikonlopuksi kotipaikkakunnalle. Merkittävä matkailukohde, jossa vieraillaan julkista liikennettä käyttäen. Taulukossa 8 on kuvattu, kuinka eri matkaryhmien tarpeisiin vastataan liikennepalveluin. 5 Palvelutason toteuttaminen 5.1 Alueellisen joukkoliikenteen kehittäminen Seuraavassa on esitetty liikennesuunnitelma pohjautuen kuntien edustajien arvioihin kuntalaisten liikkumistarpeista. Liikennesuunnitelmaa on työstetty yhdessä Kainuun joukkoliikennetyöryhmän kanssa. Kainuun joukkoliikenteen työryhmän kanssa pidetyissä kokouksissa on todettu, että nykyinen joukkoliikennetarjonta on jo sellaisenaan hyvin niukka, eikä vuorotarjontaa ole mahdollista karsia perusliikkumistarpeita vaarantamatta. Työryhmässä on tunnistettu joukkoliikennevuoroja, jotka eivät täytä asetetun palvelutason mukaisia kriteereitä. Lisäksi nykytarjonnasta on tunnistettu kehittämistarpeita (esimerkiksi aikataulumuutoksia), joihin puuttumalla palvelutasoa voidaan parantaa. Seuraavassa taulukossa on ehdotukset muutoksista Kainuun joukkoliikenteen nykytarjontaan. Tarjonnan muutoksissa on huomioitu junaliikenteen vuorotarjonta.

26 23 Taulukko 9. Ehdotettuja muutoksia Kainuun joukkoliikenteen nykytarjontaan. Yhteysväli Puolanka-Kajaani Suomussalmi - Puolanka - Oulu Puolanka- Suomussalmi Suomussalmi-Kajaani Suomussalmi Hyrynsalmi Kuusamo-Kajaani Paltamo-Kajaani Kajaani-Kuhmo Muutos tarjontaan Tavoitteena on nykyisin siirtymäajan liikennöintisopimuksella hoidetun yhteyden syntyminen reittiliikenteenä. Jos nykyistä tarjontaa ei haeta reittiliikenneluville, hankitaan yhteysvälille seuraavat vuorot: 7:10 Puolanka 8:50 Kajaani M-P ja 9:00 Puolanka 10:35 Kajaani L 15:15 Kajaani 16:50 Puolanka M-L Kajaani Rovaniemi välinen liikenne lakkautuu. Tavoitteena on nykyisin siirtymäajan liikennöintisopimuksella hoidetun yhteyden syntyminen reittiliikenteenä. Jos nykyistä tarjontaa ei haeta reittiliikenneluville, hankitaan perjantaisin ja sunnuntaisin: 18:15 Oulu 21:30 Suomussalmi ja 14:10 Suomussalmi 17:20 Oulu P, S Lisäksi lauantaisin järjestetään asiointiyhteydet Ouluun Nykyinen koululaiskuljetuksia palveleva vuorotarjonta kuntien välillä lakkaa. Vuorot jatkavat liikennöintiä Suomussalmen sisällä: Suomussalmi-Vaattojärventie-kunnan raja (reitti tarkistettava oppilaiden asuinpaikkojen mukaan). Kuusamo-Kajaani -välin lakkautuvat vuorot vähentävät vuorotarjontaa. Tarjontaan tehdään aikataulumuutoksia. Ehdotettu tarjonta muodostuu seuraavasti: Suomussalmi Kajaani: 5:40 7:30 M-P+ 6:50 8:35 M-P 9:00 10:40 M-L 12:35 14:20 P+, M-P++ 15:00 16:45 M-P 15:35 17:20 S 15:55 17:40 M-P Kajaani Suomussalmi 7:05 8:55 M-P+ 12:00 13:45 M-P 13:15 15:00 M-P 15:15 17:05 P+, M-P++ 16:20 18:00 M-P 17:40 19:30 M-P 17:50 19:35 S Lisäksi kutsuliikenteenä Kajaani 22:35 0:20 Suomussalmi M-S Ei muutoksia, nykyinen koululaisliikenne Hyrynsalmi-Suomussalmi hankitaan jatkossakin. Yhteydet syntyvät pääosin markkinaehtoisena liikenteenä. Sunnuntaivuorot hankitaan ja aikataulut sovitetaan klo 17:18 ja 17:23 saapuviin juniin sekä klo 17:45 lähteviin: 13:15 Kuusamo 17:20 Kajaani ja 17:50 Kajaani 21:55 Kuusamo Lakkaavat vuorot, joita ei ole haettu reittiliikenteeksi: 6:40 Kuusamo-10:35 Kajaani M-P++ ja 13:50 Kuusamo-17:30 Kajaani S 13:15 Kajaani-17:00 Kuusamo M-P++ ja 18:45 Kajaani-20:20 Kuusamo S Jos vuoroja ei haeta reittiliikenneluville, heikkenee tarjonta yhdellä vuoroparilla. Nykyisten vuorojen lisäksi hankitaan kesäksi työssäkäyntivuorot: 6:55 Paltamo 7:40 Kajaani M-P++ 16:15 Kajaani 16:50 Paltamo M-P++ sekä koulupäivävuoro klo Paltamo Tahvintie Kajaani. 15:05 Paltamo 15:55 Kajaani Koulp-vuorolle on myönnetty reittiliikennelupa. Tarjontaa karsitaan kysynnän ja rahoituksen mukaiseksi. Yhteysvälin ehdotettu vuorotarjonta muodostuu seuraavasti: arkisin 7:10 Kajaani 8:45 Kuhmo 12:45 Kajaani 14:45 Kuhmo 15:10 Kajaani 16:45 Kuhmo 16:10 Kajaani 17:50 Kuhmo 18:00 Kajaani 19:45 Kuhmo 6:00 Kuhmo 7:45 Kajaani

27 24 Yhteysväli Kajaani-Sotkamo Oulu-Kajaani Liityntäyhteydet kunnista rautatieasemalle Liityntäyhteydet Kajaanin lentoasemalle Muutos tarjontaan 7:25 Kuhmo 9:20 Kajaani 9:20 Kuhmo 11:15 Kajaani 15:20 Kuhmo 17:15 Kajaani 20:00 Kuhmo 21:30 Kajaani lauantaisin 14:45 Kajaani 16:30 Kuhmo 9:20 Kuhmo 11:15 Kajaani sunnuntaisin 15:10 Kajaani 16:45 Kuhmo 12:50 Kuhmo 14:45 Kajaani Lisäksi kutsuliikenteenä joka päivä 22:45 Kajaani 0:30 Kuhmo. Joensuuhun kulkevia vuoroja on haettu reittiliikenneluville. Reitillä liikennöi Kuhmo- Kajaani vuorot (ks. yllä), joihin tehtävien muutosten vuoksi myös Kajaanista Sotkamoon ajaviin vuoroihin tulee yksittäisiä vuoromuutoksia autokierron vuoksi. Muilta osin Kajaani-Sotkamo vuorotarjonta säilyy lähes ennallaan. Vuorotarjonta tukeutuu junavuoroihin. Bussien tarjonta säilyy määrällisesti ennallaan. Uudet juna-aikataulut parantavat työasiamatkojen palvelutasoa Oulusta Kajaaniin aiemman saapumisajan myötä. Tarjotaan liityntäyhteys Kajaanin rautatieasemalle päivittäin tärkeimmille junille. Kuhmosta tarjotaan yhteys myös Nurmekseen. Lisäksi otetaan huomioon opiskelijoiden viikonloppuyhteydet (perjantai- ja sunnuntai-illat). Liityntäyhteydet on aikataulutettu noin klo 14:30 ja 17:20 Kajaaniin saapuviin juniin sekä noin klo 12:00, 15:15 ja 17:45 Kajaanista lähteviin juniin. Kunnista tulisi olla liityntäyhteydet Kajaanin lentoasemalle aamu- ja iltapäivä- /iltalennoille (työmatkayhteydet) sekä Sotkamosta/Vuokatista myös päivälennolle (matkailu). Liityntäyhteyksien hankinta jää kuntien harkittavaksi. Vertaamalla kuvaa 17 kappaleen karttoihin huomataan, että Kainuun vuorotarjonnassa ei tapahdu suuria määrällisiä muutoksia, mikäli liikenne hankitaan ehdotetun liikennesuunnitelman mukaisesti. Muutokset vuorotarjonnassa ovat enimmäkseen tarjonnan selkeyttämistä, yksittäisiä vuorokarsintoja tai aikataulumuutoksia. Suurinta muutosta on esitetty Kuhmo-Sotkamo-Kajaani liikenteen tarjonnassa, josta on ehdotettu karsittavaksi noin kolme vuoroparia, jotta tarjonta vastaisi paremmin kysyntää ja rahoitusta.

28 25 1 Kuva 17. Esitys Kainuun vuorotarjonnasta talviarkena ehdotetun liikennesuunnitelman mukaisesti. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu päätiesuunnittain ehdotetun liikennesuunnitelman mukainen vuorotarjonta. Aikatauluehdotukset ovat viitteellisiä ja tarkentuvat vuosittaisten tarjouskilpailuiden yhteydessä. Kajaani Kuusamo ja Suomussalmi Oulu Kuusamo Kajaani Vuorot on haettu reittiliikenneluville. Reittiliikenneluvilla liikennöitävät vuorot on merkitty aikataulukaavioon sinisellä värillä. Kesän aamuvuoro vaihtuu päivävuoroksi. Sunnuntaivuoro sovitetaan junien aikatauluihin aikaistamalla vuoroa 50 minuuttia. Suomussalmi Kajaani Kuusamon vuorotarjonta muodostaa yhteysvälin rungon. Arkipäiviltä, lauantailta ja sunnuntailta on karsittu yksi vuoropari vähäisen kysynnän vuoksi. Arkisin liikennöi viisi vuoroa suuntaansa sekä yksittäisiä perjantaivuoroja. Lauantaina ja sunnuntaina liikennöi yksi vuoropari mahdollistaen asioinnin ja liityntäyhteydet. Suomussalmelta muilla paitsi aamun ensimmäisellä vuorolla on liityntäyhteys Kajaanista lähteville junille. Kajaaniin saapuvilta junilta on kolme liityntäyhteyttä Suomussalmelle sekä illan kutsuliiken-

29 26 teen yhteys. Suosituksena on hankkia lentoliikenteen liityntäyhteydet, jotka mahdollistavat työmatkat aamu- ja iltalennoilla. Suomussalmi-Hyrynsalmi -yhteysvälillä nykyiset kouluvuorot säilyvät ennallaan. Suomussalmen sisäinen koululaislinja Korvua-Pyhäkylä-Suomussalmi on hankittu yhteishankintana ELY-keskuksen kanssa, ja ehdotuksena on tämän liikenteen sisällyttämisen yhteishankintoihin jatkossakin. TALVI KESÄ REITTI Arki La Su Arki La Su Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä SUOMUSSALMI - HYRYNSALMI - RISTIJÄRVI - KAJAANI 5:40 7:30 6:50 8:35 6:50 8:35 Kuusamosta 9:00 10:40 9:00 10:40 9:00 10:40 9:00 10:40 Kuusamosta 12:35P 14:20 P 12:35 14:20 Kuusamosta 15:35 17:20 15:35 17:20 15:00 16:45 15:00 16:45 *Ma-To 15:55* 17:40* 15:55* 17:40* 15:55 P 17:40 P 15:55 P 17:40 P Suomussalmi-Hyrynsalmi 14:35 15:55 KAJAANI - RISTIJÄRVI - HYRYNSALMI - SUOMUSSALMI 7:05 8:55 12:00 13:45 12:00 13:45 Kuusamoon 13:15 15:00 13:15 15:00 Kuusamoon 15:15 P 17:05 P 15:15 17:05 15:15 17:05 15:15 17:05 16:20 18:00 16:20 18:00 Kuusamosta 17:50 19:35 17:50 19:35 17:40 19:30 17:40 19:30 *kutsu 22:35* 0:20* 22:35* 0:20* 22:35* 0:20* 22:35* 0:20* 22:35* 0:20* 22:35* 0:20* Hyrynsalmi-Suomussalmi 7:45 8:23 Suomussalmi Puolanka Oulu Suomussalmi-Puolanka -vuorot liikennöidään vain Suomussalmen puolella. Ouluun asti kulkevaa arkipäivävuoroa ei hankita sopimuksen päättyessä, mutta toiveena on liikenteen jatkuminen markkinaehtoisena. Jos arkipäivävuoro lakkaa, tilalle hankitaan perjantai- ja sunnuntai-iltavuorot sekä lauantain asiointivuoro. TALVI KESÄ REITTI Arki La Su Arki La Su Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä OULU - PUOLANKA - SUOMUSSALMI 14:30 17:40 14:30 17:40 18:15 21:30 18:15 21:30 18:15 P 21:30 P 18:15 P 21:30 P Puolangan raja-suomussalmi Koulp 7:10 8:50 SUOMUSSALMI - PUOLANKA - OULU 7:50 11:00 7:50 11:00 14:10 17:20 14:10 17:20 14:10P 17:20P 14:10P 17:20P Suomussalmi-Puolangan raja Koulp 15:10 16:30 Suomussalmi Kuhmo / Taivalkoski Suomussalmelta Kuhmoon ja Taivalkoskelle kulkevia vuoroja ei hankita vähäisen kysynnän vuoksi.

30 27 Kajaani Paltamo Oulu, Puolanka - Kajaani Oulu Kajaani Tarjonta toteutuu junaliikenteenä ja reittiliikenteenä. Suosituksena esitetään yhden vuoroparin lisäystä lauantaille (markkinaehtoisena) palvelutason täydentämiseksi. TALVI KESÄ REITTI Arki La Su Arki La Su Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä OULU - VAALA - PALTAMO - KAJAANI juna 6:00 8:14 6:00 8:14 6:00 8:14 6:00 8:14 8:00 10:40 8:00 10:40 8:00 10:40 8:00 10:40 9:30 11:43 9:30 11:43 9:30 11:43 9:30 11:43 9:30 11:43 9:30 11:43 12:05 14:25 12:05 14:25 12:05 14:25 12:05 14:25 12:05 14:25 12:05 14:25 14:20 17:00 14:20 17:00 14:20 17:00 14:20 17:00 14:20 17:00 14:20 17:00 15:00 17:18 15:00 17:18 15:00 17:18 15:00 17:18 15:00 17:18 15:00 17:18 ehdotus, ei mukana laskelmissa (19:30 22:00) (19:30 22:00) 19:22 21:46 19:22 21:46 19:22 21:46 19:22 21:46 20:00 22:35 20:00 22:35 KAJAANI - PALTAMO - VAALA - OULU juna 5:50 8:09 5:50 8:09 5:50 8:09 5:50 8:09 ehdotus, ei mukana laskelmissa (9:20 12:00) (9:20 12:00) 12:06 14:19 12:06 14:19 12:06 14:19 12:06 14:19 12:06 14:19 12:06 14:19 13:20 16:00 13:20 16:00 13:20 16:00 13:20 16:00 15:07 17:18 15:07 17:18 15:07 17:18 15:07 17:18 15:07 17:18 15:07 17:18 16:10 19:05 16:10 19:05 17:45 20:08 17:45 20:08 17:45 20:08 17:45 20:08 18:20 20:55 18:20 20:55 18:20 20:55 18:20 20:55 20:40 23:15 20:40 23:15 21:13 23:31 21:13 23:31 21:13 23:31 21:13 23:31 21:13 23:31 21:13 23:31 Paltamo Kajaani Tarjonnan rungon muodostavat Oulu Kajaani -vuorot. Paltamo Kajaani -väliltä lakkaa yksi nykyinen vuoropari, mutta reitille hankintaan kaksi uutta vuoroparia palvelemaan työ- ja koululaisliikennettä. Puolanka Kajaani Vuoromäärä säilyy ennallaan. Puolanka Kajaani arkipäivien aamuvuoro lähtee noin 1h 10 min nykyistä myöhemmin, jotta vuoro palvelee myös asiointia. Kajaani Rovaniemi -liikenne lakkaa. Puolangan sisäiset koululaislinjat Joukokylä Puolanka ja Väyrylä Kotila Puolanka on hankittu yhteishankintana ELY-keskuksen kanssa, ja ehdotuksena on tämän liikenteen sisällyttäminen yhteishankintoihin jatkossakin. Väyrylä Kotila Puolanka -linja voidaan oppilaskuljetuksista riippuen liikennöidä myös toisinpäin. TALVI KESÄ REITTI Arki La Su Arki La Su Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä KAJAANI - PALTAMO - PUOLANKA vain Kajaani-Paltamo 7:10 7:50 7:10 7:50 vain Kajaani-Paltamo 14:10 14:50 15:15 16:50 15:15 16:50 15:15 16:50 15:15 16:50 vain Kajaani-Paltamo 16:15 16:50 16:15 16:50 PUOLANKA - PALTAMO - KAJAANI vain Paltamo-Kajaani 6:55 7:40 6:55 7:40 7:10 8:50 7:10 8:50 vain Paltamo-Kajaani 8:40 9:30 8:40 9:30 9:00 10:35 9:00 10:35 vain Paltamo-Tahvintie-Kajaani 12:55 13:50 vain Paltamo-Kajaani 15:05 15:55

31 28 Kajaani Sotkamo Kuhmo Kuhmo Kajaani Tarjonta on sovitettu palvelutasotavoitteiden mukaiseksi. Liikennetarjonta mahdollistaa työssäkäynnin Kuhmon ja Sotkamon välillä sekä työasia- ja asiointimatkat Kajaaniin saakka. Yhteysvälillä liikennöi arkisin viisi vuoroparia sekä yksi vuoropari lauantaisin ja sunnuntaisin. Lisäksi arki-illoille esitetään kutsuliikenteen yhteyttä Kajaanista Kuhmoon. Kuhmo Kajaani -vuorot ajavat pääsääntöisesti vesistön eteläpuolta. Pohjoispuolella liikennöi yksi vuoropari ja arki-iltojen kutsuvuoro. Lauantain tarjonta mahdollistaa asioinnin Kajaanissa. Sunnuntain vuorot ovat sovitettu Kajaanin noin kello 15 junavuoroihin. Esityksen mukaan Kuhmo Kajaani -bussivuoroilla on liityntäyhteys Kajaanin juniin yhtä vuoroparia lukuun ottamatta. Reitille Kuhmo Nurmeksen rautatieasema esitetään hankittavaksi uusi kutsupohjainen liityntäyhteys perjantaisin ja sunnuntaisin. Vuoron aikataulu sidotaan Nurmeksen saapuviin ja lähteviin juniin. Sotkamo Kajaani Yhteysvälin vuorotarjonnan rungon muodostavat Kuhmo Kajaani -vuorot sekä Joensuuhun ja Ouluun liikennöivät vuorot (reittiliikennettä, merkitty taulukkoon sinisellä). Kuhmo Kajaani -reitin vuoromuutokset näkyvät myös Sotkamon ja Kajaanin välisessä tarjonnassa. Arkisin liikennöidään aamusta iltaan, ja vuoroja ajetaan vesistön molemmin puolin. Reitillä ajaa 14 vuoroparia, joista viisi hankitaan vain Sotkamo Kajaani -välille. Kesällä tarjonta vähenee kolmella vuoroparilla. Lauantaisin liikennöi viisi vuoroparia ja sunnuntaisin kolme. Lauantain vuoropareista yksi liikennöi vesistön pohjoispuolella, muut viikonlopun vuorot ajavat eteläpuolta. Sotkamosta on hyvä vuorotarjonta Kajaanin rautatieasemalle. Arkisin liityntäyhteydet ovat kaikille saapuville ja lähteville päiväjunille (noin klo 12, 15 ja 18 lähtevät ja saapuvat junat). Viikonloppuisin liityntäyhteydet ovat noin klo 15 junille. Koulukuljetusreitit Paakki Sotkamon linja-autoasema ja Sotkamon linja-autoasema Paakki sekä Eevala Sotkamon linja-autoasema ja Sotkamon linja-autoasema Eevala ehdotetaan jatkossa sisällytettävän ELY-keskuksen tarjouskilpailuun. Vuorot ovat olleet aiemmin Sotkamon kunnan hankkimia koululaisvuoroja.

32 29 REITTI TALVI KESÄ Arki La Su Arki La Su Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä Lähtö Perillä Sotkamoon ja Kuhmoon kulkevat vuorot: KUHMO - SOTKAMO - KAJAANI: 7:05 8:40 7:05 8:40 7:25 9:20 7:25 9:20 9:20 11:15 9:20 11:15 9:20 11:15 9:20 11:15 12:50 14:45 12:50 14:45 15:30 17:15 15:30 17:15 20:00 21:30 20:00 21:30 Sotkamo - Kajaani 6:00 6:40 6:00 6:40 7:00 7:45 7:00 7:45 12:10 13:00 12:10 13:00 12:10 13:00 12:10 13:00 13:45 14:45 13:45 14:45 13:45 14:45 13:45 14:45 15:00 16:10 15:05 15:50 15:20P 16:00P 15:20 16:00 15:20 16:00 17:30 18:05 17:30 18:05 17:30 18:05 17:30 18:05 19:50 20:30 19:50 20:30 19:50 20:30 19:50 20:30 19:50 20:30 19:50 20:30 KAJAANI - SOTKAMO - KUHMO: 7:10 8:45 7:10 8:45 12:45 14:45 12:45 14:45 14:45 16:30 14:45 16:30 15:10 16:45 15:10 16:45 15:10 16:45 15:10 16:45 16:10 17:50 16:10 17:50 18:00 19:45 18:00 19:45 kutsuliikenteeksi 22:45 0:30 22:45 0:30 Kajaanista Sotkamoon: 5:45 6:20 6:15 6:45 6:10 6:45 6:15 6:45 7:50 8:45 10:50 11:25 10:50 11:25 10:50 11:25 10:50 11:25 10:50 11:25 10:50 11:25 14:10 14:50 14:25 15:15 14:25 15:15 16:10 16:50 16:10 16:50 17:10 17:50 17:10 17:50 17:10 17:50 17:10 17:50 17:10 17:50 17:10 17:50 19:10 19:50 19:10 19:50 21:15 22:00 Kajaani Nurmes / Joensuu ja Kajaani Iisalmi / Kuopio Joensuun ja Nurmeksen vuoroja on haettu reittiliikenneluville. Iisalmen ja Kuopion tarjonta tukeutuu junaliikenteeseen sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen bussivuoroihin. Vuokatin joukkoliikenne Vuokatin alueen joukkoliikenteessä tunnistettiin työn aikana erityisiä kehittämistarpeita. Alueella tehdään runsaasti Kainuun soten korvaamia taksimatkoja, joista syntyy kustannuksia kunnalle. Esteetön palvelulinja mahdollistaisi näiden matkojen kustannustehokkaamman hoitamisen. Alueelle tarvitaan myös hyvät matkailua palvelevat yhteydet, jotka niin ikään voitaisiin järjestää monipalveluautolla. Lisäksi Vuokatin alueella on tarve selkeyttää perusbussiliikenteen hajaantunutta linjastoa. Erityisesti ratkaistavia matkustustarpeita ovat myös asiointiyhteyksien luominen Vuokatin ja Sotkamon sekä Sotkamon ja Kajaanin välille, tarve saada jatkoyhteys kello 11:40 saapuvalta junalta Vuokatin matkailukohteisiin sekä tarve saada Sotkamosta ja Vuokatista yhteys kello 15 jälkeen lähtevään etelän junaan. Edellä mainitut tarpeet voitaisiin tehokkaimmin ratkaista Sotkamon ja Kajaanin yhteisellä monipalveluliikenteellä. Monipalveluliikenne vaatii tarkempaa suunnittelua, mutta edellä mainitut matkustustarpeet ratkaiseva päiväohjelma voisi muotoutua esimerkiksi seuraavasti:

33 30 Sotkamo, linja-autoasema 9:00 Vuokatin matkailualueet (Skibus-reitti), Vuokatin pohjoiskautta Kajaaniin, klo 10 asiointia Kajaanissa (kutsuliikenne) Kajaani, rautatieasema 11:45 Vuokatti, pysäkki nro 4 (Lumilautatunneli) n. 12:15 Sotkamo, linja-autoasema 12:30 asiointia Sotkamossa (kutsuliikenne) Sotkamo, linja-autoasema 14:30 Vuokatti, pysäkki nro 25, n. 14:45 Kajaani, rautatieasema 15:10 Mikäli monipalveluliikenne päätetään toteuttaa, voitaisiin (pääsääntöisesti) kaikki bussireitit keskittää kantatielle 76, ja monipalveluliikenne kiertelisi alueita palvellen. Kuva 18. Vuokatin alueen nykyiset bussireitit. Vaalan joukkoliikenne Vaalan koulukuljetusreitit uudistettiin reittiliikenteen muutosten takia. Uusi liikenne kilpailutettiin jo keväällä 2015 seuraavilla koulukuljetusreiteillä Reitti 1 Oterman koulutie klo 8:10 Vaala/Koulukeskus Reitti 2 Vaala klo 13:05 Oterman koulutie Reitti 3 Vaala/Koulukeskus 15:05 Oterman koulutie: Reitti 4 Kunnan raja Veneheitontie Pelsontie Suutarinkylä Nuojua Jylhämä Vaala/Koulukeskus Reitti 5 Vaala/Koulukeskus klo 13:05 Jylhämä Nuojua Suutarinkylä Veneheitontie

34 31 Reitti 6 Vaala/Koulukeskus klo 15:05 Jylhämä Nuojua Veneheitto Suutarinkylä Reitti 7 Manamansalo/lossi klo 7:30 Itäranta Vaala/Koulukeskus Reitti 8 Vaala/Koulukeskus klo 13:05 Manamansalo Reitti 9 Vaala/Koulukeskus klo 15:05 Itäranta Manamansalo. Lisäksi kilpailutettiin kerran viikossa liikennöitäviä asiointikuljetuksia. Kuva 19. Suunnitelma Vaalan koulukuljetusreiteistä aamulla ja klo 15 jälkeen. Lisäksi koululaisliikennettä ajetaan klo 13 jälkeen.

35 Pitkämatkainen joukkoliikenne Kaukoliikenne Oulun ja Kajaanin välinen junaliikenne on liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikennettä. Sekä Kainuun sisäisen että maakuntien välisten liikkumismahdollisuuksien vuoksi on tärkeää, että yhteysvälin junatarjonta säilyy vähintään nykytasolla. Junamatkojen määrä on vuosina vähentynyt 420 päivämatkasta 370 päivämatkaan Kajaanin ja Oulun välisellä rataosuudella. Liikenneviraston vuoden 2035 pitkän tähtäimen suunnitelmassa rataosalle ennustetaan erittäin pientä kasvua, jolloin matkamäärä vuonna 2035 olisi 380 päivämatkaa (lähde: Liikennevirasto 2015, Rautateiden tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys). Syksyllä 2015 liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti lakkauttavansa Kajaanin ja Oulun välillä junaliikennettä osana säästöohjelmaansa. Kuopio Oulu -yhteysvälillä matka-aika junalla on palvelutasoluokkaan ja kysyntään nähden riittävä. Tarjonnassa sen sijaan on kehittämisen varaa. Suunnitelmissa on radan routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset väleillä Siilinjärvi Iisalmi ja Oulu Kontionmäki. Yhteysvälillä on asemien palvelutasopuutteista johtuvia investointitarpeita Iisalmessa, Siilinjärvellä ja Kajaanissa. (lähde: Liikennevirasto 2015, Rautateiden tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys). Junavuorojen aikatauluihin on tarpeen tehdä muutoksia. Muutoksissa tulee huomioida työasioinnin mahdollisuudet Oulu Kajaani Iisalmi Kuopio -reitin eri yhteysväleillä. Sen vuoksi junavuorojen tarjonnan tulisi ulottua Oulusta Kuopioon saakka, eikä yhteys saisi katketa Kajaaniin. Oulun ja Kajaanin välillä aamujunaa on tarpeen aikaistaa niin, että se saapuu Kajaanin ennen klo 9 (toteutui jo suunnitelman aikana). Lisäksi junatarjonnan kaluston laatuun tulee panostaa, jotta kalusto täyttää työ- ja työasiamatkustuksen laatuvaatimukset sekä esteettömän liikkumisen laatuvaatimukset. Näillä näkymin pikajunakalusto ( siniset junat ) korvataan kokonaisuudessaan uudella kalustolla vuoteen 2020 mennessä. Yhteysvälillä on paljon matkustuspotentiaalia, mutta joukkoliikenteen kulkutapaosuus on alhainen. Suurin osa nykyisistä yhteysvälin bussivuoroista on haettu reittiliikenneluville ja tavoitteena on, että koko yhteysvälin bussivuorojen tarjonta toteutuisi markkinaehtoisena. Kajaani Kuopio -yhteysvälin bussiliikenteen sopimukset ovat Pohjois-Savon ELY-keskuksen hallinnassa ja osa vuoroista on reittiliikennettä Liityntäyhteydet Liityntäyhteydet junavuoroille Tavoitteena on, että mahdollisimman monelle junalle on sujuvat liityntäyhteydet joukkoliikenteellä. Kuvassa 20 on esitetty Kajaaniin saapuvien ja sieltä lähtevien junien aikataulut (lähde VR ) sekä esitys niistä linja-autoliikenteen vuoroista, joita voidaan käyttää liityntäyhteyksinä junaliikenteeseen. Liityntäyhteyden kriteerinä on pidetty kohtuullista, enintään noin 45 minuutin odotusaikaa. Matkailulle ja opiskelijoiden viikonloppuyhteyksille tärkeät linja-autovuorot on ehdotettu aikataulutettavaksi noin klo 15 tai klo saapuviin ja lähteviin juniin. Lisäksi on muita vuoroja, jotka sopivat junaliikenteen aikatauluihin.

36 33 Kuva 20. Saapuvat ja lähtevät junat (VR ) ja linja-autoliikenteen vuorot, joita voidaan käyttää liityntäyhteytenä. Liityntäyhteydet lentoliikenteeseen Kunnista tulisi olla Kajaanin lentoasemalle liityntäyhteydet, jotka mahdollistavat työasiamatkat päivän aikana Helsinkiin. Käytännössä tämä tarkoittaa liityntäyhteyksiä arkipäivien aamu- ja iltapäivä- /iltalennoille. Lisäksi Sotkamosta (Vuokatti) tulisi olla liityntäyhteys lentoasemalle päivisin, jotta matkailun tarpeet voidaan täyttää. Kuvassa 21 esitetyt yhteydet nähdään tarpeellisena, mutta peruspalvelutason ylittävänä liikennetarjontana. Sotkamon vuoroja lukuun ottamatta liityntäyhteydet kannattaa toteuttaa kutsupohjaisena liikenteenä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kannustaa kuntia esitettyjen lentokenttäyhteyksien hankkimiseen, mutta joutuu omassa rahoituksessaan priorisoimaan peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen hankkimisen. Lentoaseman liityntäyhteyksien hankinta jää kuntien harkittavaksi. Mikäli kunnat päättävät hankkia esitetyt liityntäyhteydet lentokentälle, hankinta vodaan hoitaa osana ELY-keskuksen tarjouskilpailua ja ELY-keskus voi osallistua hankinnan kustannuksiin rahoituskehyksen puitteissa. Tarkempi rahoitusarvio voidaan valmistella vasta kun peruspalvelutasoisen liikenteen kustannukset ovat tiedossa ja kustannustenjaosta on sovittu.

37 34 Kuva 21. Ehdotus Kajaanin lentoaseman liityntäyhteyksistä. 5.3 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten yhteistyö Harvaan asuttuun Kainuuseen on löydettävä uusia toimintatapoja korvaamaan perinteisen julkisen liikenteen ja joukkoliikenteen vähenemistä. Kysynnän ja rahoituksen vähentyessä joukkoliikenteen tarjontaa on jouduttu vuosien aikana karsimaan ja samalla kuntien henkilökuljetusten kustannukset ovat kasvaneet. Nykyinen toimintamalli, jossa eri maksajatahojen kuljetukset hoidetaan erillisinä ja päällekkäisinä järjestelminä, ei ole taloudellisesti kestävä vaihtoehto. Siksi liikennepalvelujen turvaamiseksi tulee kehittää yhteistyötä joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämisessä. Työn aikana on yhdessä Kainuun joukkoliikennetyöryhmän kanssa pohdittu kustannustehokasta toimintamallia, jolla yhteiskunnan maksamat kuljetuspalvelut voivat olla kaikkien niitä tarvitsevien käytössä. Ratkaisuksi on ryhdytty kehittämään toteuttamiskelpoista tapaa yhdistellä henkilökuljetuksia ja joukkoliikennettä Kainuun soten jo toimivaa matkojenyhdistelykeskusta hyödyntäen. Matkojen yhdistelyn tavoitteena on a) saada soten asiakkaista lisämatkustajia kuntien hankkimiin joukkoliikennepalveluihin (koulukuljetukset, asiointivuorot, palveluliikenne), ja täten vähentää kuntien joukkoliikenteen rahoitustarvetta. b) vähentää sosiaalitoimen kustannuksia siirtämällä erilliskuljetuksia osaksi joukkoliikennettä poistamalla tai vähentämällä soten asiakkaiden kuljetusmaksun omavastuuta. c) tarjota haja-asutusalueen asukkaille mahdollisuus hyödyntää soten joka tapauksessa kustantamia kuljetuksia.

38 35 Nykytila: ELY ja kunnat hankkivat avointa joukkoliikennettä itse maksavia matkustajia varten. Kunnat hankkivat koulukuljetusvuoroja ja asiointivuoroja. Sote hankkii kuljetuksia SHL- ja VPL-asiakkaille taksipalveluina Kela korvaa kokonaan erikseen järjestettävät matkat. Lähiajan tavoite: Soten kuljetuksia yhdistellään kuntien ja ELYn hankkimaan liikenteeseen. Maaseudulla ajettavat, soten korvaamat erilliskuljetukset ovat myös muiden niitä tarvitsevien hyödynnettävissä. Pitkän aikavälin tavoitetila: Kaikki julkisella rahalla hankitut kuljetuspalvelut maaseudulla ovat soveltuvin osin kaikkien niitä tarvitsevien käytössä. Kuljetuspalveluista on olemassa avoin tieto niitä tarvitsevien hyödynnettävänä. Kuva 22. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten yhteistyön tavoitteet. Matkojen yhdistely ja sote-kuljetusten avaaminen perustuu kokonaan vapaaehtoisuuteen. Sosiaalitoimen asiakkaat voivat halutessaan jatkossakin matkustaa yksin maksamalla omavastuuosuuden matkasta. Uutena vaihtoehtona sote-asiakkaalle tarjotaan mahdollisuutta säästää omavastuuosuus ja matkustaa yhdessä muun/muiden matkustajien kanssa. Jatkotyölle haettiin ja saatiin TEM:n rahoitus. Kuntien koulukuljetusten, Kainuun soten kuljetusten ja asiointimatkojen yhdistelyä kehitetään omana projektinaan syksystä 2015 lähtien. 6 Liikenteen järjestämistapa 6.1 Järjestämistavat ja liikenteen nykyinen järjestäminen Liikenteen järjestäminen tulee tapahtua EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaan joko kokonaan markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetusta soveltaen. Markkinaehtoiseen liikenteeseen ei voida maksaa minkäänlaisia korvauksia. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toimivaltaisena viranomaisena päättää, miten joukkoliikenne alueella järjestetään. ELY-keskus on muuttanut vuoden 2009 lopulla liikennöitsijöille myönnetyt linjaliikenneluvat siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi. Sopimukset päättyvät Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella vaiheittain aikavälillä Siirtymäajan päätyttyä liikenne järjestetään joko palvelusopimusasetuksen mukaisesti tai markkinaehtoisesti. PSA:n mukaan liikennettä järjestettäessä ELY-keskuksella on mahdollisuus määrittää reitit, aikataulut ja liikenteen asiakashinnat/lippujärjestelmät. Liikenne pääsääntöisesti kilpailutetaan. Markkinaehtoisessa liikenteessä liikenteenharjoittaja määrittelee liikenteen reitin, aikataulun ja asiakashinnat.

39 36 Markkinaehtoista, pelkästään asiakastuloilla hoidettavaa liikennettä, liikennöidään reittiliikennelupaan perustuen. Reittiliikenneluvan myöntää ELY-keskus. Toistaiseksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenteen järjestämistä on ohjannut vuosille tehty palvelutasopäätös ja käytettävissä oleva rahoitus. ELY-keskus on hankkinut Kajaanin seudulla (Sotkamon, Paltamon ja Ristijärven kunnan alueet) kuntakeskusten välisen liikenteen PSA:n perustuen kilpailuttamalla siltä osin kun liikenteestä ei ole ollut siirtymäajan sopimuksia. Kajaanin kaupunki on vastannut toimivaltaisena viranomaisena alueensa liikenteen järjestämisestä. 6.2 Järjestämistapa vuodesta 2017 alkaen Tavoitteena on liikenteen järjestäminen markkinaehtoisena Oulu Kajaani -välillä sekä Kuusamo Kajaani -välillä saatujen reittiliikennehakemusten mukaisesti. On kuitenkin tärkeää, että Kainuun alueella myös markkinaehtoisessa liikenteessä kelpaavat tuetut liput, joiden käytöstä markkinaehtoisessa liikenteessä maksetaan nousukorvaus. Lipun kelpoisuudesta päättää kuitenkin yrittäjä. Muilla yhteysväleillä liikenne hankitaan reittipohjaisilla käyttöoikeussopimuksilla. Kuva 23. Kainuun liikenteen järjestämistapa.

40 37 7 Kustannukset ja niiden jakaminen eri osapuolille Seudullinen (kuntarajat ylittävä) liikenne Yhteisesti hankittavaksi esitetty liikennetarjonta (kuntien välinen liikenne) edellyttää noin ajokilometriä vuosittain. Liikenteen bruttokustannusarvio on noin 2,5 3 miljoonaa euroa tarjouskilpailun tuloksista riippuen. Arvion perusteena on käytetty bruttokustannuksia 2,5 /km ja 3,0 /km. Lipputuloarvio on noin euroa, jolloin liikenteen nettohinnaksi voidaan arvioida 1,8 2,3 miljoonaa euroa/vuosi. Lipputuloarvio perustuu vuosina kerättyihin lipputuloihin kullakin linjalla. Keskimäärin lipputulo on ollut noin 0,6 /km, mutta vaihtelu on suurta. Uusien liikenteiden lipputulot on arvioitu erittäin maltillisesti. Kutsuliikenteessä lipputuloarviona on käytetty alhaisimmillaan jopa 0,2 /km suuruista lipputuloa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan vuoden 2015 valtion joukkoliikennemäärärahasta kohdistuu noin 1,5 M Kainuuseen. Kuntien osallistumisen merkitys joukkoliikennepalveluiden toteuttamisessa on siis oleellinen. Pääpiirteittäin esitetyn liikenteen kustannukset jakautuisivat noin 70 % valtio ja noin 30 % kunnat. Tällöin ELY-keskuksen osuus hankittavista seudullisista linjoista olisi noin 1,3 1,6 milj. euroa ja kuntien osuus euroa. ELY-keskus vastaa sopimusliikenteestä kokonaisuutena vielä voimassaolevien sopimusten osalta. Kuntien ja ELY-keskuksen osuudet yhteishankinnoista on esitetty taulukossa 7. Taulukko 10. Arviot kuntien ja ELY-keskuksen osuuksista seudullisen liikenteen yhteishankinnoista vuosittain. Laskelmassa ovat mukana vain kuntarajat ylittävät vuorot. Kunnat /vuosi Uudet sopimukset Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi ELY /vuosi Lisäksi voimassa olevien sopimusten kustannukset Kuntien sisäinen liikenne ELY-keskuksen yhteishankintaan esitetään sisällytettäväksi muutamia kuntien sisäisiä joukkoliikennevuoroja. Näiden kustannukset jaetaan ko. kunnan ja ELY-keskuksen kesken, eikä kustannuksia ole sisällytetty yllä esitettyyn seudulliseen kokonaisuuteen. Yhteishankinnoissa mukana olevista kuntien sisäisistä linjoista (Suomussalmi 1 linja, Puolanka 2 linjaa ja Sotkamo 2 linjaa) arvioidaan aiheutuvan lisäksi ELY-keskukselle kustannuksia vuodesta 2017 alkaen noin euroa/vuosi, Puolangalle noin euroa/vuosi, Suomussalmelle noin euroa/vuosi ja Sotkamolle noin euroa/vuosi. Vuonna 2016 näiden yhteishankintaan tulevien kuntien sisäisten linjojen kustannukset ovat ELYkeskukselle noin euroa ja Puolangalle noin euroa, Suomussalmelle noin euroa/vuosi ja Sotkamolle noin euroa/vuosi (Sotkamon linjat tulevat yhteishankintaan vasta kesällä 2016). ELY-keskuksen ja Valaan yhteishankinnoissa ELY-keskus osallistuu kustannuksiin 30 %:n maksuosuudella. Vuosina 2016 ja 2017 Vaalan osuus on /v ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen osuus /v. Taulukossa 11 on esitetty yhteenveto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahantarpeesta vuosina Laskelma pohjautuu arvoon keskimääräisestä kilometrihinnasta 3 /km. ELY-keskuksen

41 38 ja kuntien kustannusosuudet neuvotellaan tarkemmin kuntien ja ELY-keskuksen välisiin yhteistyösopimuksiin ja ne voivat muuttua esitetystä ELY-keskuksen määrärahakiintiön mukaan. Taulukko 11. Arvio Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoituksesta joukkoliikenteen yhteishankinnoissa vuosina ELYn rahoitus /vuosi Laskelman sisältö Vuosi %:n maksuosuus Kainuun seudullisista linjoista 30 % maksuosuus yhteishankinnoista Vaalan kanssa. Lisäksi alkuvuosi: 70 %:n maksuosuus Puolangan (2 linjaa) ja 80 %: maksuosuus Suomussalmen (1 linja) sisäisistä, yhteishankinnassa olevista linjoista. Loppuvuosi: 70 %:n maksuosuus Suomussalmen (1 linja) sisäisestä yhteishankinnassa olevasta liikenteestä 50 %:n maksuosuus Puolangan (2 linjaa), Sotkamon (2 linjaa) ja Suomussalmen (1 linja) sisäisestä yhteishankinnassa olevasta liikenteestä. Vuosi %:n maksuosuus Kainuun seudullisista linjoista ja yhdestä Suomussalmen sisäisestä linjasta. 50 %:n maksuosuus Sotkamon (2 linjaa) ja Puolangan (2 linjaa), Suomussalmi (1 linja) sisäisistä, yhteishankinnassa olevista linjoista. 30 %:n maksuosuus yhteishankinnoista Vaalan kanssa. Vuosi %:n maksuosuus Kainuun seudullisista linjoista ja yhdestä Suomussalmen sisäisestä linjasta. 50 %:n maksuosuus Sotkamon (2 linjaa) ja Puolangan (2 linjaa), Suomussalmi (1 linja) sisäisistä, yhteishankinnassa olevista linjoista. 30 %:n maksuosuus yhteishankinnoista Vaalan kanssa puolen vuoden ajalta (sopimus päättyy). Vuosi %:n maksuosuus Kainuun seudullisista linjoista ja yhdestä Suomussalmen sisäisestä linjasta. 50 %:n maksuosuus Sotkamon (2 linjaa) ja Puolangan (2 linjaa), Suomussalmi (1 linja) sisäisistä, yhteishankinnassa olevista linjoista. Kustannukset on mahdollista jakaa usealla eri tavalla. Liikennevirasto ei ole ohjeistanut ELYkeskuksia valtakunnallisesti yhtenäiseen käytäntöön ainakaan toistaiseksi. Tässä suunnitelmassa selvitettiin useita erilaisia kustannustenjakomalleja kuntien välillä. Työryhmä päätyi esittämään seudullisten vuorojen kustannusten jakoa Kainuun soten kustannustenjakomallilla. Kajaanin kaupungin laskennallinen rahoitusosuus sote-mallin mukaisesti olisi 45,8 % kustannuksista. Kajaanin kaupunki hankkii kuitenkin merkittävästi kaupungin sisäistä maaseutu- ja paikallisliikennettä, joka palvelee myös muita seudun asiakkaita. Tämän vuoksi Kajaanin laskennalliseksi osuudeksi ehdotetaan 24 % seudullisen liikenteen kuntaosuudesta. Perusteluna on, että 24 % on laskennallinen osuus kokonaiskustannuksista, jos Kajaani maksaa jokaisesta Kajaaniin saapuvasta/lähtevästä linjasta kuntaosuutensa (kunkin linjan kustannus jaetaan tasan niille kunnille, joita linja palvelee). Ehdotuksen mukaisesti kuntien vuosittaisiksi kustannuksiksi ELY-keskuksen kilpailuttamasta joukkoliikenteestä arvioidaan seuraavaa (laskelma kustannushaitarin ylärajassa). Laskelmat on tehty kesän 2015 arvioiden pohjalta ja summat saattavat muuttua.

42 39 Taulukko 12. Arvio yhteisesti hankittavan liikenteen kustannuksista vuosittain ja kunnittain. Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka*) Ristijärvi Sotkamo*) Suomussalmi*) Osuus sotemallissa Kunnan osuus yhteensä, (laskentaperusteena 3 /km) Osuus seudullisesta liikenteestä sote-mallia soveltaen ,40 % 5,66 % ,80 % 24,00 % ,00 % 18,00 % ,40 % 6,94 % ,90 % 6,30 % ,60 % 3,34 % ,40 % 17,23 % ,40 % 18,52 % Laskelmassa mukana kunnan sisäisiä vuoroja *) YHT. 104,90 % 100,00 % *)Kunnan sisäistä koululaiskuljetuksia palvelevaa, joka tapauksessa kunnan hankittavaksi tulevaa liikennettä, joka on sisällytetty yhteiseen hankintakokonaisuuteen. Sisäisen liikenteen osalta kustannukset on osoitettu ao. kunnalle ja ELY-keskukselle, jolloin toiset kunnat eivät osallistu kuntien sisäisen liikenteen kustannuksiin. Esitetty avoimen joukkoliikenteen hankinta muodostaa keskimäärin noin 10 % kuntien henkilökuljetusmenoista. Jos avointa joukkoliikennettä ei hankita, joudutaan lakisääteisiä kuljetuksia hankkimaan erilliskuljetuksina ja opetus- ja sosiaalitoimien kuljetuskustannukset nousevat. Erilliskuljetukset ovat huomattavasti joukkoliikennettä kalliimpia. Lisäksi kustannukset kohdistuisivat yksinomaan kunnille, koska ELY-keskus ei osallistu erilliskuljetusten hankintaan. Kuntakohtaiset opetustoimen ja soten matkoista aiheutuneet kustannukset on esitetty tämän raportin luvussa Vaalan kustannusosuus kunnan sisäisistä yhdessä ELY-keskuksen kanssa hankituista linjoista on noin /v. Seudullisen liikenteen kustannuksia ei ole jyvitetty Vaalalle. Lentokenttävuoroja Kajaanista Suomussalmelle ja Kuhmoon ei ole laskettu mukaan kustannuksiin, vaan niiden hankinta tulee erikseen kuntien harkittavaksi. Lentokenttävuorojen kustannukset riippuvat ajettavien vuorojen määrästä. Jos kaikki vuorot liikennöidään, on kustannus noin euroa. Jos puolet kutsuvuoroista kutsutaan (liikennöidään), on kustannus noin puolet tästä. Kustannustenjakomallia noudatetaan toistaiseksi. Jatkossa lippujärjestelmien kehittyessä saadaan mahdollisesti tarkkaa seurantatietoa kuntakohtaisesta matkustuksesta, jolloin voidaan harkita kustannusten jakamista kunnittain tehtyjen matkojen suhteessa. 8 Vaikutusten arviointi Joukkoliikenne on yhteiskunnan peruspalvelua, jonka tulisi olla kohtuuhintaan kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla. Kainuun joukkoliikennesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet tähtäävät siihen, että rahoitustason laskusta huolimatta perusliikkumisen mahdollistavat joukkoliikennepalvelut Kainuussa

43 40 turvataan. Keskeisellä työssäkäyntialueella Paltamo Kajaani Sotkamo ja myös muualla, missä vuorotarjonta sopii normaalin työajan aikatauluun, perheiden on mahdollista selvitä ilman kakkosautoa, vaikka molemmat puolisot käyvät töissä. Muilla alueilla mahdollistetaan 2. asteen opiskelijoiden matkat oppilaitoksiin, työssäkäynti siellä missä on merkittävää kuntien välistä pendelöintiä sekä asiointi julkisella liikenteellä kuntakeskuksesta Kajaanin kaupunkiin. Asetettujen palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi on kiinnitetty erityistä huomiota matkaketjujen toimivuuteen eri kulkumuotoja yhdistettäessä. Joukkoliikennepalvelujen turvaaminen on tärkeää Kainuun matkailun ja myös muun yritystoiminnan kehittämiselle. Vaikka Kuhmon ja Kajaanin välillä vuorotarjonta supistuu muutamilla vuoroilla, tarjonnan selkeyttäminen parantaa palvelun sisältöä. Kohtuulliset yhteydet Kajaanin rautatieaseman ja Sotkamon/Vuokatin välillä mahdollistavat, että matkailijoiden on edelleen mahdollista viettää Vuokatissa autoton loma. Perjantai- ja sunnuntaiiltojen vuorot on sovitettu junaliikenteen kanssa, jolloin ne palvelevat viikonloppumatkailua sekä mahdollistavat muualla opiskelevien nuorten viikonlopun kotimatkat julkisin kulkuvälinein. Autottomille tarjotaan joukkoliikennepalvelut arjen liikkumistarpeisiin. Nuorten ei ole välttämätöntä hankkia autoa heti 18 vuotta täytettyään, koska kouluun ja työhön voidaan kulkea julkisella liikenteellä. Tällä on merkitystä myös jatkossa, vaikka henkilö muuttaisi toiselle paikkakunnalle. On luultavaa, että kun nuori kokee julkisen liikenteen helpoksi tavaksi liikkua, yksityisautoilu ei ole hänelle jatkossakaan ainoa liikkumisvaihtoehto. Kainuun väestö ikääntyy ja esteettömien liikennepalveluiden tarve kasvaa. Suurin tarve on kuntakeskuksissa ja niiden lähistöllä. Palvelutasoehdotuksessa on asetettu tavoitteita liikennepalveluiden esteettömyydelle, mutta palveluiden toteuttaminen esimerkiksi palveluliikenteen keinoin jää kuntien tehtäväksi. Asukkaiden tietoisuus joukkoliikennepalveluista ja niiden käyttömahdollisuuksista paranee, kun tiedotusta ja markkinointia joukkoliikennesuunnitelman toteuttamisen yhteydessä lisätään ja parannetaan. Suunnitelman toimenpiteet edistävät liikkumisen sosiaalista tasa-arvoa. Ehdotettu soten kuljetusten avaaminen myös muille kuin soten asiakkaille parantaa erityisesti syrjässä asuvien iäkkäiden henkilöiden liikkumismahdollisuuksia, koska matkustaja haetaan kotiportilta. Ehdotettu matkojen yhdistäminen mahdollistaa vammaisten ja ns. terveiden luontevan kohtaamisen ja vähentää keskinäisiä ennakkoluuloja ihmisten tutustuessa toisiinsa. Esitetty yhteistyö kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä ELY-keskuksen välillä mahdollistaa edullisemmat matkat, millä on merkitystä erityisesti pienituloisille. Joukkoliikenne muodostaa jatkossa yhä merkittävämmän pohjan Kainuun soten kustannustehokkaille matkoille. Jatkossa voidaan maankäytön suunnittelun ja joukkoliikennesuunnittelun vuorovaikutuksella luoda kysyntäpohjaa joukkoliikenteen edelleen kehittämiselle. Liityntäpysäköinnin lisäämisellä sekä vaihtopaikkojen ja pysäkkiympäristöjen kehittämisellä parannetaan myös näiden alueiden muiden palvelujen kysyntää. 9 Suunnittelun jatkovaiheet Suunnitelmaa esitellään Kainuun kuntajohtajille. Kunnilta pyydetään sitoutuminen ehdotettuun rahoitukseen, jolloin myös ELY-keskus varaa esityksen mukaisen määrärahan käytettäväksi Kainuun alueella. Viimeistelty suunnitelma viedään Pohjois-Pohjanmaan www-sivuille nähtäväksi, ja halukkaat voivat suunnitelmaa kommentoida. ELY-keskus vahvistaa joukkoliikenteen palvelutason lopullisen suunnitelman pohjalta vuosille

44 41 Kuntien koulukuljetusten, Kainuun soten kuljetusten ja asiointiliikenteen yhdistelyprojekti käynnistetään erillisen suunnitelman ja aikataulun mukaisesti syksyllä Seurantatietojen keräämistä, ylläpitoa ja tarkkuutta kehitetään. ELY-keskus pyytää ja kunnat ilmoittavat tarkat kuljetuskustannukset valtakunnallisen mallin mukaisesti vuosittain. Lippujärjestelmäuudistuksen myötä seurantaa tarkennetaan muun muassa koskemaan myös kuntakohtaisia matkamääriä ainakin Kajaanin seudulla. Aikataulusuunnitelmaa tarkennetaan tarjouskilpailujen valmistelun yhteydessä. ELY-keskus ja kunnat neuvottelevat tarkemmasta kustannustenjaosta tapauskohtaisesti, kun ELYkeskuksen vuosittaiset määrärahakiintiöt ovat tiedossa.

45 42 Liitteet Liite 1. Kainuun väestöennuste ikäryhmittäin (Tilastokeskus 2014, väestöennusteet) Kunta Väestö 2014 Väestö 2040 Hyrynsalmi yhteensä yhteensä alle 14-vuotiaat 242 alle 14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat 805 yli 65-vuotiaat 822 yli 65-vuotiaat 874 Kajaani yhteensä yhteensä alle 14-vuotiaat alle 14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat yli 65-vuotiaat Kuhmo yhteensä yhteensä alle 14-vuotiaat alle 14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat yli 65-vuotiaat Paltamo yhteensä yhteensä alle 14-vuotiaat 490 alle 14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat yli 65-vuotiaat Puolanka yhteensä yhteensä alle 14-vuotiaat 284 alle 14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat 986 yli 65-vuotiaat 915 yli 65-vuotiaat 908 Ristijärvi yhteensä yhteensä alle 14-vuotiaat 145 alle 14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat 597 yli 65-vuotiaat 475 yli 65-vuotiaat 589 Sotkamo yhteensä yhteensä alle 14-vuotiaat alle 14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat yli 65-vuotiaat Suomussalmi yhteensä yhteensä alle 14-vuotiaat 954 alle 14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat yli 65-vuotiaat Vaala yhteensä yhteensä Kainuun maakunta alle 14-vuotiaat 406 alle 14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat 1371 yli 65-vuotiaat 971 yli 65-vuotiaat 1064 yhteensä yhteensä alle 14-vuotiaat alle 14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat yli 65-vuotiaat

46 Liite 2. Kainuun nykyinen vuorotarjonta kesäarkena, lauantaina ja sunnuntaina. 43

47 44

48 45 Liite 3. Alueellisen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä käytettävät kriteerit Alueellisen joukkoliikenteen palvelutasoluokat (Liikenneviraston ohjeita 15/2011: 8). Alueellisen joukkoliikenteen määrälliset palvelutasotekijät (Liikenneviraston ohjeita 15/2011: 10).