Selkeyttä ja vaikuttavuutta joukkoliikenteen valtionrahoitukseen - Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenteiden hankintakriteerien uudistustyö

Transkriptio

1 Selkeyttä ja vaikuttavuutta joukkoliikenteen valtionrahoitukseen - Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenteiden hankintakriteerien uudistustyö Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy

2 Esityksen sisältö 1. Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta 2. Asiakkaiden näkemyksiä (asiakaskysely ) 3. Liikenteenharjoittajien näkemyksiä (haastattelut lokakuu 2015) 4. Kuntien näkemyksiä 5. Hankintakriteerien uudistaminen

3 Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (Livi 43/2015) Selvitettiin haetut ja myönnetyt joukkoliikenteen valtionavut 2010-luvulla sekä valtionavustusten käyttö Haastateltiin joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia sekä Liikenneviraston ja liikenne- ja viestintäministeriön edustajia Pohdittiin sopivia rahanjakokriteereitä ja tavoitteellisen rahanjakomallin ominaisuuksia asiantuntijatyöpajassa Selvitettiin vaihtoehtoiset rahanjakomallit sekä laadittiin ehdotus uudesta rahanajakotavasta. Raporttiluonnoksesta pyydettiin luonnosvaiheessa kommentit joukkoliikenteen toimivaltaisilta viranomaisilta.

4 Joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten valtionrahoituksen lähteet Tavoitteena joukkoliikenteen palvelun parantaminen ja matkamäärien kasvattaminen. Tavoitteena on mahdollistaa jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo.

5 Joukkoliikenteen valtionrahoituksen haasteita Alueiden joukkoliikenteen määrärahan tarve kasvaa, mutta valtion joukkoliikenteen määräraha vähenee. Rahoituksen jakoperusteet eri toimivaltaryhmissä perustuvat osin historiaan, selkeästi määritetyt jakokriteerit puuttuvat. Toimivaltaisia viranomaisia on paljon ja rahanjakotapa eri viranomaisryhmille vaihtelee. Rahoitus ei ole pitkäjänteistä. Alueilla ei budjetointivaiheessa pystytä ennakoimaan käytössä olevan valtionavun suuruutta riittävästi. Panostetaanko peruspalvelutason turvaamiseen vai joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämisen?

6 Milj. euroa Joukkoliikenteen määrärahat valtion talousarvioissa kiinteään hintaan (vuoden 2014 hintataso) Kehittäminen ja liikkumisen ohjaus 16,1 8,8 8,2 4,0 4,6 4,2 4,3 4,4 2,2 1,1 2,9 2,9 2,9 2,9 1,65 Keskisuurten kaupunkiseutujen tuki 10,1 10,0 8,0 8,0 Suurten kaupunkiseutujen tuki 5,8 8,6 10,7 10,4 10,3 12,8 9,8 9,8 Alueellisen liikenteen ostot ja lipputuet 48,2 54,9 51,3 50,2 46,1 45,9 47,2 47,9 45,6 43,5 41,6 31,8 30,8 33,3 30,2 Junaliikenteen ostot 55,6 56,1 54,9 53,0 52,5 51,7 50,0 50,8 48,9 48,1 44,3 43,7 43,1 43,7 33,6 TAE 2016

7 Valtionrahoituksen tarve kasvaa 92 % 64 %

8 Uuden rahoitusmallin tavoitteet 1. Edistää joukkoliikenteen tavoitteita ja saa aikaan joukkoliikenteen palveluja, joita ei tarpeesta huolimatta muutoin olisi. 2. Kohtelee kuntia ja alueita oikeudenmukaisesti ottaen huomioon alueiden erityispiirteet ja erilaiset tarpeet sekä erot kuntien omissa joukkoliikennepanostuksissa ja mahdollisuuksissa. 3. Kannustaa kuntia lisäämään tai säilyttämään joukkoliikenteen rahoitustaan. 4. On peruslinjoiltaan pitkäjänteinen, mutta joustaa muuttuvien tilanteiden ja tarpeiden mukaan. 5. Johtaa pitkäjänteisesti ennakoitavaan ja ennustettavaan rahanjakoon. 6. On perusteiltaan selkeä, läpinäkyvä ja eri osapuolten hyväksyttävissä. 7. Käytettävien kriteerien lähtötiedot ovat luotettavasti saatavissa. 8. Kannustaa alueita joukkoliikenteen kehittämiseen, henkilökuljetusten tehokkuuteen ja joukkoliikennettä suosivaan maankäyttöön. 9. Hakuprosessi on kevyt. 10. Muutokset nykyisiin valtionavun määriin ovat ainakin aluksi mahdollisimman pieniä.

9 Tarkastellut rahanjakokriteerit Tarkastellut kriteerit: Asukasmäärä, asukasmäärä palvelutasovyöhykkeillä, kunnan oma rahoitus, maantiepituus, matkamäärä, palvelutasopuute, kehittämiskohteen rahoitustarve 1. Asukasmäärä Toimivalta-alueen väestön määrä Tilastokeskuksen tiedon mukaisena. Ottaa huomioon sekä joukkoliikenteen tarvetta että potentiaalista kysyntää. 2. Kunnan oma rahoitus Toimivalta-alueen kuntien valtionapukelpoiseen joukkoliikenteeseen käyttämä rahoitus viimeisimmän toteumatiedon mukaisena. Kannustaa oman rahoituksen lisäämiseen ja osoittaa tarpeiden todellisuuden 3. Maantiepituus Toimivalta-alueen maantiepituus (ELYjen alueilla toimivaltakaupunkien ja seutujen tiepituus mukaan lukien) Liikenneviraston tierekisterin mukaisena. Kuvaa palveltavan alueen laajuutta.

10 Ehdotus rahanjakoperusteista Suuret kaupungit: asukasluku 85 % ja lisäksi 15 % Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseuduille kuntien oman joukkoliikennerahoituksen suhteessa Keskisuuret kaupungit: asukasluku 70 % ja kuntien oma rahoitusosuus 30 % ELY-keskukset: asukasluku 50 % ja yleisten teiden pituus 50 %. Pienet toimivaltaiset kaupungit: asukasluku 50 % ja kuntien oma rahoitusosuus 50 %

11 Keskisuuret kaupungit Kilpailukykyisen joukkoliikenteen tukemisen tavoitteena on joukkoliikenteen palvelun parantaminen ja matkamäärien kasvattaminen. Keskisuurilla kaupunkiseuduilla pyritään houkuttelevaan joukkoliikenteen tarjontaan. Valtionapu 2016 (TAE) 8,0 M, valtionosuus alueilla keskim. 21 % (13-27 %), 8,20 /as Ehdotettu rahanjakokriteeri: asukasluku 70 % ja kuntien oma rahoitusosuus 30 % Esimerkkejä alueiden kommenteista: Kriteerit oikeudenmukaisia ja laskentamalli pitkäjänteinen, omarahoitusosuus ongelmallinen o Kunnan rahoitustiedoissa epäluotettavuutta tilastoinnin ja ohjeistuksen vuoksi o Kunnan rahoitustason säilyminen ei riitä turvaamaan valtion rahoitustason säilymistä, jos toiset kaupungit panostavat joukkoliikenteeseen enemmän. o Kunnan rahoitusosuus ei huomioi, mihin raha on käytetty (ylitarjonta, kalliit kilpailutukset, jne.) Laskentamalli on tehty kevyeksi, mutta se on johtanut liialliseen pelkistämiseen. Vaiheittainen siirtyminen uuteen rahanjakomalliin on tärkeää, siirtymäaika saisi olla pidempikin.

12 Keskisuuret kaupungit

13 ELY-keskukset Peruspalvelutason tavoitteena on turvata jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo. Pienillä kaupunkiseuduilla ja kaupunkiseutujen läheisillä haja-asutusalueilla pyritään joukkoliikenteen peruspalvelutasoon. Kaukoliikenteessä joukkoliikenteen peruspalvelutasoa voidaan turvata ostamalla liikennettä tai myöntämällä yksinoikeuksia julkisen palveluvelvoitteen vastineeksi silloin, kun riittävät yhteydet eivät synny markkinaehtoisesti. Valtionapu 2016 (TAE) 30,2 M, valtionosuus alueilla keskim. 60 % (36-80 %), 13,77 /as Ehdotettu rahanjakokriteeri: asukasluku 50 % ja yleisten teiden pituus 50 %. Esimerkkejä ELYjen kommenteista: Selkeät kriteerit, mutta rahanjakomalli ei helpota, vaikuta tai ohjaa ELYjen toimintaa Rahanjakoa voisi tarkentaa peruspalvelutason toteutumisen seurannalla määritellään peruspalvelutaso (yhtenäinen, kaupungit muut alueet/maaseutu) Pohdittavaksi, annetaanko ohjeistusta rahanjaon alueellisesta kohdentamisesta? Lähtökohtana tulee olla kuntien osallistuminen rahoitukseen Pitkäjänteisyys ei auta yksinään, määrärahat liian pieniä suhteessa tavoitteisiin

14 ELY-keskukset

15 Rahoitusuudistuksen eteneminen Päätöksiä uudesta rahanjakomallista ei ole vielä tehty, voivat muotoutua myös toisin kuin selvityksessä on esitetty Selvityksessä ehdotettu neljän vuoden siirtymäaikaa, muutokset pääosin pieniä. Uudet rahanjakomallit edellyttävät omarahoitusosuuden osalta tarkkaa valtionapukelpoisuuden määrittelyä. Rahoitus tapahtuisi edellisenä vuonna toteutuneiden valtionapukelpoisten kustannusten perusteella. Rahoituksen vähetessä tulee kriittisesti tarkastella myös toimivalta-alueita ja toimivaltaisten viranomaisten määrää. Alueilla yhteistyö henkilökuljetusten rahoituksen kanssa.

16 POSELYn joukkoliikenteen rahoitusnäkymät POSELYn joukkoliikennerahoitus vuodelle 2015 on 6,42 milj., josta PSAn mukaisen liikenteen hankintaan on budjetoitu 5,24 milj. Jos jatkossa valtionosuuksien jakoperusteena ELY-keskusten välillä on asukasluku ja tienpituus, tulee POSELYn osuus pienenemään. Myös koko valtionrahoituksen oletetaan pienenevän. Ennakoitu karsimistarve vuosittain olisi vähintään POSELYn valtionosuus (milj. ) 6,42 6,27 5,84 5,41 4,99 Karsimistarve verrattuna v n. 2,5 % n. 9 % n. 16 % n. 22 %

17 Joukkoliikenteen yrityskysely 2015

18 Joukkoliikenteen yrityshaastattelut 2015 Mukaan valittiin 24 yritystä, jotka toimivat Pohjois-Savon ja/tai Keski-Suomen ELYkeskusten alueella. pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä kaluston määrällä, liikevaihdolla ja liikevoitolla mitattuna Haastattelukysymykset lähetettiin yrityksille etukäteen, haastattelut puhelimitse. Vastaajia pyydettiin vertailemaan POS ja KES ELYjen alueiden tilannetta keväällä 2014 ja Yhteensä 16 eri kokoista yritystä osallistui tutkimukseen 9 yritystä Pohjois-Savon ELYn alueelta 7 yritystä Keski-Suomen ELYn alueelta

19 Muutamia nostoja tuloksista Vain harva yritys vastasi kaikkiin kysymyksiin, suurin osa ei halunnut antaa matkustajamäärä- tai tulotietoja. Näkemyksiin vaikutti voimakkaasti edellisen tarjouskilpailun tulos (hävinneet voittaneet). Yleisesti seutulipusta saatavaa nousukorvausta pidettiin riittämättömänä yritystoiminnan kannalta. Viranomaisvetoisuus koettiin haasteeksi, joka vaikuttaa mm. tiedonkulkuun, päätösten saantiin, lippujen hintoihin. Kaivattiin yleistä sääntöä ja bruttomallia (maaseudulla koululaisliikennettä, jossa lipputulot tiedossa). Toisaalta koettiin, ettei bruttomalli innosta kehittämään. Tarjouskilpailut: kohteet ei voi olla isoja, huolellisuutta suunnitteluun, lipputulot eivät voi olla arvioita. Kehittäminen nähtiin viranomaisen tehtäväksi (rahoitus), yritysten kehittämistoimet rajautuvat reittiliikenteeseen

20 Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset yrityksen toimintaan Matkustajamäärät, lipputulot, reittien ja vuorojen määrät ovat suurella osalla vähentyneet sekä liikenteen järjestämisen kustannukset nousseet. Kaluston laatu on pääsääntöisesti säilynyt ennallaan tai parantunut. Edellytykset tarjouskilpailuihin osallistumiseen ja niissä voittamiseen on heikentynyt, mikäli kohteet ovat suuria ja sopimukset lyhyitä. Näiden seurauksena yrityksen työtehtävät ja niihin käytetty aika ovat lisääntyneet: ELYn vaatimat seurantatiedot ja puutteet tarjouskilpailun tiedoissa työllistävät. Yksittäiset, voittaneet yritykset näkivät uudistuksen myös lisänneen matkustajia & reittejä & tuloja

21 Uudistuksen vaikutukset Hyvät asiat Uudet reitit ja lupien saamisen helpottuminen Hintakilpailu Lippujen hinnat ja tarjonta asiakkaan näkökulmasta Velvoitteet kaluston laadusta Antaa yrittämiselle mahdollisuuksia (harva voittanut yritys) Ongelmat Hintakilpailu ja pudotuspeli Seutulipun nousukorvaus Tarjouskilpailujen kohteiden koko, ei voi itse suunnitella Siirtymäajan liikenteiden suoja Viranomaisen päätöksenteon hitaus ja epätietoisuus Viranomaiset kilpailevat keskenään ja suojaavat omaa tarjontaa Maaseutu VS. kaupungit, Pienet yritykset VS. suuret yritykset Maaseudun liikenne rapautuu, kilpailu kerman kuorintaa Yritystoiminnan edellytykset laskeneet

22 Tulevaisuuden näkymät Valtion joukkoliikenteen rahoitus määrittää paljon Alueen väestöpohja ei riitä joukkoliikenteelle, vain kaupunkiseuduilla / keskusten välillä Reagointi kalustolla, liikenteiden integrointi Tarvitaan selkeyttä kaikkien asiakkaan ja yritysten näkökulmasta, ei viranomaisten keskinäistä kilpailua Nykyisellään ei kannusta yrittäjyyteen eikä houkuttele uusia yrittäjiä alalle. Palvelu halutaan liian halvalla, yritykset joutuvat tekemään talkootöitä ja puhutaan jo pimeän työvoiman käytöstä Nähdään paljon huolia ja ongelmia, mutta tulevaisuuteen halutaan uskoa

23 Joukkoliikenteen asukaskysely

24 Joukkoliikenteen asukaskysely 2015 Kyselyyn on ollut avoinna ELY-keskusten Internetsivuilla. Sama kysely on laadittu Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksille. Kysely herätti kiinnostusta: klikkauksia Kaikkiaan vastaajia yhteensä 1 074, joista lomakkeen täytti loppuun saakka 830 vastaajaa. Pohjois-Savon ELYn alueella vastaajia 518, joista 400 täytti lomakkeen loppuun saakka. 30 päivän kausilipun arvonta

25 Tyytyväisyys joukkoliikenteen palveluihin ja palvelun laadun kehitys Aikataulut (2,69) ovat säilyneet ennallaan tai heikentyneet. 3.Reitit (3,05) ovat säilyneet ennallaan tai heikentyneet. 5.Kaluston laatu (3,64) on säilynyt ennallaan tai parantunut. 7.Asiakaspalvelu (3,66) on säilynyt ennallaan. 9.Reiteistä, aikatauluista ja lipputuotteista tiedottaminen (2,82) on säilynyt ennallaan tai heikentynyt. 11.Lipun hinta (2,71) on säilynyt ennallaan tai noussut.

26 Tyytyväisyys joukkoliikenteen palveluihin ja palvelun laadun kehitys Tyytyväisimmät (3,5-5) asiakkaat Kuopio-Mikkeli-Varkaus ja Kuopio- Joensuu. Matkustavat henkilöautolla hieman vähemmän kuin muut, tekevät lähinnä työmatkoja. Kehittämisideat: vuorojen lisäykset työ- ja koulumatkoja palvelemaan tai iltaisin ja viikonloppuisin, tiedottamisen lisäys, Waltin nettilataus Tyytymättömimmät (1-2) asiakkaat Kuopio-Mikkeli-Savonlinna. Matkustavat bussilla satunnaisesti vapaa-ajan ja asiointimatkoja sekä työmatkoja, muutoin kulkevat autolla. Kehittämisideat: vuorolisäykset lakkautettujen tilalle, asiakkaan huomiointi suunnittelussa, työmatkojen mahdollistaminen.

27 Tyytyväisyys joukkoliikenteen palveluihin, alueiden vertailu Kuinka tyytyväinen olette 1. bussien aikatauluihin? 3. bussien reitteihin? 5. linja-autokaluston laatuun? 7. asiakaspalveluun? 9. reiteistä, aikatauluista ja lipputuotteista tiedottamiseen? 11. lippujen hintoihin? Kaakkois-Suomen ELY-keskus (N= ) Keski-Suomen ELY-keskus (N= ) Pohjois-Savon ELY-keskus (N= ) D = Vastaajaryhmän kaikkien vastausten keskiarvo Pohjois-Savon ELY VS. muut alueet: - Hieman tyytyväisempiä linja-autokalustoon - Hieman tyytymättömämpiä asiakaspalveluun ja tiedottamiseen

28 Kausi-/seutulippumatkustus Vastaajat, jotka ovat matkustaneet kausi-/seutulipulla sekä 2014 että 2015 vuosina (n=150): Hinta on säilynyt ennallaan (57 %) tai noussut (27 %). Lippu on käynyt maksuvälineenä samoilla (85 %) ja yhtä useilla (73 %) bussivuoroilla vuosina 2014 ja Vastaajilla (n=17), jotka eivät ole matkustaneet kausi-/ seutulipulla vuonna 2015, ei ole enää säännöllistä matkustustarvetta tai bussin reitit/aikataulut tai lipun hinta ovat muuttuneet. Vastaajat, jotka ovat ryhtyneet käyttämään kausi-/seutulippua tai matkustamaan bussilla vuonna 2015 (n=22), kertovat syyksi uuden matkustustarpeen, jota ei ollut vielä 2014.

29 Hankintakriteerit

30 Kuntien näkemykset matkustustarpeista

31 Kuntatyöpajojen havaintoja On oltava joku minimipalvelutaso, joka vähintään toteutetaan kuntien välillä. Kuntia ei saa jättää kokonaan joukkoliikenneverkon ulkopuolelle (Mikkelin tilaisuus) Kotipaikalla asumista on tuettava. 2.asteen opiskelijoiden joukkoliikenneyhteydet ovat tärkeitä (Kuopion tilaisuus) Palveluverkkojen harveneminen lisää kuntien välisten joukkoliikenneyhteyksien tarvetta (Kuopion tilaisuus) On otettava huomioon luonnolliset asiointisuunnat välittämättä kuntarajoista (Kuopion tilaisuus) Tärkeimmät liikennetyypit ovat päiväasiointi ja kuntien välinen työssäkäynti (Mikkelin tilaisuus) Pendelöinti on tärkeä kriteeri. Myös keskuskaupungeista tarvitaan työssäkäyntiyhteyksiä naapurikuntiin. Molemmat pendelöintisuunnat on otettava huomioon. (Mikkelin tilaisuus) ELY hankkima kuntien välinen liikenne palvelee kunnan koulumatkoja. Mahdolliset karsinnat lisäävät suoraan kunnan kustannuksia. (Iisalmen tilaisuus)

32 POSELYn hankintakriteerit, luonnos PSA-liikenteen hankintojen rahoitusvajeeseen yritetään vastata Rakentamalla entistä tehokkaampia hankintakokonaisuuksia Karsimalla liikennetarjontaa Jakamalla kuntarajat ylittävän liikenteen kustannuksia ELYn ja kuntien välillä Kuntien henkilökuljetus-/joukkoliikenneyhteistyö entistäkin tärkeämpää. Tavoitteena on mahdollistaa jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo. Tasa-arvon totetuminen ELY-alueella edellyttää kriteeristöä - matkustustarpeet - toteutunut kysyntä - kysyntäpotentiaali

33 POSELYn hankintakriteerit, luonnos Ehdotus liikennehankintojen priorisoinnista 1. Kysyntäraja, hankitaan vain liikennettä, joilla on käyttöä 2. Määritetään minimikriteerit, jotka toteutetaan, jos vuoroilla on kysyntää 3. Kuntien määrittämien muiden matkustustarpeitten toteuttaminen yhdessä kuntien kanssa 4. Muut hankinnat priorisoidaan mittareiden (erityisesti tehokkuuden näkökulma)

34 POSELYn hankintakriteerit, luonnos Kysyntärajat: ELY-liikenne, keskimääräinen lipputulo yli 35 snt/km Kunnan asiointiliikenne, kaikilla vuoroilla on matkustaj(i)a, VPL ja SHL kuljetukset on ohjattu (houkuteltu) asiointiliikenteeseen sen toiminta-alueella Minimikriteerit, jos kysyntäraja toteutuu: Kunnasta on asiointiyhteys johonkin suurempaan keskukseen (luonnollinen asiointisuunta) 2. asteen opiskelijoiden yhteydet, päivittäin jos matka-aika edestakaisin alle 2,5 h, muutoin viikonloppuyhteydet Pendelöintiyhteydet arkisin, jos yli 200 pendelöijää, sama lippu molempiin suuntiin Viikonloppuyhteys rautatieasemalle (tai pikavuorolle), jos kunnassa ei ole Terveydenhuollon kuntayhtymän alueella sisäiset yhteydet (ainakin kuntien välillä) Kunnan sisällä asiointiliikennettä (esteetön) vähintään kerran viikossa (kunta)

35 Alle 0,35 /km lipputulot Yksittäisiä heikompia vuoroja (siirtoajoja) muutoin kannattavissa kohteissa/yhteysväleillä Lipputuloja puuttuu useilta yhteysväleiltä, myös sellaisista kohteista, joissa muiden vuorojen lipputulot ovat vähäisiä voi nostaa heikommin kannattavien vuorojen määrää Heikoimpia vuoroja seuraavilla yhteysväleillä: Varkaus-Heinävesi-Outokumpu Varkaus-Leppävirta ja Leppävirta-Pieksämäki Varkaus-Jäppilä-Pieksämäki Mikkeli-Kangasniemi Nurmes-Lieksa kesävuorot (talvivuorosta ei lipputuloja) Joensuu-Ilomantsi: useat liitynnät sekä muutamia talvi- ja kesäarki sekä viikonloppuvuoroja. Rääkkylä - Liperi/Hammaslahti/Kitee

36 Palvelutasokriteerien tarkastelua Jos tavoitteellisena keskikuormana pidetään yli 4 matkustajaa (Livin palvelutaso-ohjeen mukaisesti), jouduttaisiin Pohjois-Savon ELYkeskuksen alueelta karsimaan 164 vuoroa Jos tavoite lasketaan yli 2 matkustajan keskikuormaan, joutuisi karsintalistalle Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueelta 66 vuoroa Näistä 21 sijaitsee Pohjois-Karjalassa, 12 on M-P, tai koulup-vuoroja, 5 viikonloppuvuoroja ja 4 kesävuoroja Lähteenä VALLU: matkustajamäärätiedoissa voi olla puutteita

37 Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta, Liikennevirasto 43/ Asukaskyselyn tulokset marraskuun aikana Liikenteenharjoittajien näkemykset raportoidaan osana evaluointityötä Hankintakriteerit valmistuvat marraskuussa KIITOS!

38 Matkaryhmä/tarve Toteuttamisen kriteerit Palvelutason kuvaus Työmatkat Yhteysvälillä vähintään 200 pendelöijää (kuntien välillä) M-P (vähintään) menoyhteys n. klo 8:ksi ja paluu n. klo 16 aikaan Sama (edullinen) lippu, joka kelpaa molempiin Koulu- ja opiskelumatkat Asiointimatkat Opiskelijoiden viikonloppu-matkat Päivittäinen arkiliikkumisen alue Matkailu Kuntien välillä päivittäin 2. asteen opiskelijoiden matkoja ELYn liikenteen hyödyntämismahdollisuuden kunnan sisäisessä liikenteessä Kuntakeskus tai lähin suuri kaupunki, Luonnollinen asiointisuunta tai muu tarve Opiskelijoita, jotka tulevat viikonlopuksi kotipaikkakunnalle Kaikki yllä esitetyt kriteerit pääsääntöisesti toteutuvat, Vilkkain päivittäisen vuorovaikutuksen alue Merkittävä matkailukohde, jossa vieraillaan julkista liikennettä käyttäen suuntiin Koulupäivisin aamu ja iltapäivävuoroja koulujen alkamisaikojen mukaan, kaikille avoin liikenne, aikataulutiedotus, säännöllisyys, paikkoja myös muille matkustajille M-P ja/tai L, virka-aikaan perilläolo noin 2-4- tuntia, 1-6 krt/vk P ilta, S ilta, liityntä kaukoliikenteen verkkoon, odotusaika enintään 30 min. Vuorotarjontaa M-S. Arkiaamuisin ja iltapäivisin vuoroja vähintään 60 min välein, lisäksi päivä, iltaja viikonloppuvuoroja Matkailukeskusten ja kaukoliikenteen solmukohtien välillä