Kenen kyydissä? Selvitys Kainuun sosiaali- ja terveystoimen henkilökuljetuksista

Transkriptio

1 Kenen kyydissä? Selvitys Kainuun sosiaali- ja terveystoimen henkilökuljetuksista

2 Kenen kyydissä? Selvitys Kainuun sosiaali- ja terveystoimen henkilökuljetuksista Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2006 B:11

3 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL KAINUU Puh. (08) Faksi (08) Sivunvalmistus ja paino: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kannen kuvat: Anu Eloranta Futureimagebank ISBN ISSN Kajaani 2006

4 ESIPUHE Kainuun hallintokokeilun myötä useita aiemmin kunnille kuuluneita tehtäviä siirtyi maakunnan vastuulle. Kunnissa on aikaisemmin ollut erilaisia käytäntöjä sekä harkinnanvaraisten että lakisääteisten kuljetusten järjestämisessä. Kuljetusten järjestäminen yhdessä organisaatiossa kahdeksan organisaation sijaan luo kokonaan uusia mahdollisuuksia järjestelmän tehostamiseen. Toisaalta syntyi myös tarpeita yhtenäistää kuljetusten järjestämisperiaatteita eri puolilla maakuntaa. Sosiaalitoimen kuljetuspalveluiden tarve kasvaa jatkuvasti. Tämä luo haasteen kehittää kuljetusjärjestelmästä entistä tasapuolisempi, turvallisempi ja tehokkaampi, jotta kaikki tarvittavat kuljetukset pystytään hoitamaan ja niiden hoitaminen on kustannustehokasta. Selvitys täydentää osaltaan vuonna 2004 valmistunutta Kainuun runkoliikennesuunnitelmaa sekä keväällä 2006 valmistunutta Oulun läänin matkojenyhdistelyn tarve- ja kehittämisselvitystä. Selvitys jakaantuu kahteen osaan. Osassa 1 on esitetty selvitys Kainuun sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten määrästä, suuntautumisesta ja hoitotavasta sekä sovelletuista kuljetusperiaatteista keväällä Osassa 2 on tehty selvitysten pohjalta kuljetusjärjestelmän kehittämisesityksiä koskien sekä kuljetusten järjestämistapaa että kuljetusperiaatteita. Lisäksi selvityksessä on arvioitu mahdollisen Kainuun oman matkapalvelukeskuksen taloudellisia vaikutuksia verrattuna muihin matkapalvelukeskusvaihtoehtoihin. Selvitystyötä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet Marita Pikkarainen Helena Ylävaara Laila Härkönen Maarit Rantakurtakko Eija Tolonen Tuomo Pääkkönen Marja-Liisa Ryynänen Jaana Finnilä Ari Hoppania Kainuun maakunta kuntayhtymä (pj.) Kainuun maakunta kuntayhtymä Kainuun maakunta kuntayhtymä Kainuun maakunta kuntayhtymä Kainuun maakunta kuntayhtymä Kainuun maakunta kuntayhtymä Kainuun maakunta kuntayhtymä Kainuun maakunta kuntayhtymä Oulun lääninhallitus Ohjausryhmä on kokoontunut työn aikana neljä kertaa. Selvitystä on työn aikana esitelty Kainuun SOTE:n johtoryhmälle ja sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Selvityksestä on pyydetty kommentteja Kainuun henkilökuljetusten työryhmältä. Ohjausryhmän sihteerinä ja selvitystyön konsulttina on toiminut Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työstä ovat vastanneet DI Henriika Weiste sekä DI Anu Eloranta.

5

6 5 SISÄLTÖ KÄSITTEITÄ...6 JOHDANTO...7 OSA 1: SELVITYS KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KULJETUKSISTA KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KULJETUSTEN ORGANISOINTI KULJETUSTEN NYKYINEN HOITO VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUKSET KEHITYSVAMMALAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVÄT KULJETUKSET VANHUSTEN PÄIVÄTOIMINTAKULJETUKSET MUUT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KULJETUKSET AVOIMEN JOUKKOLIIKENTEEN JA KOULUTOIMEN KULJETUSTEN HYÖDYNTÄMINEN KULJETUSTEN KUSTANNUKSET KELAN KULJETUKSET LIIKENNEPALVELUT RUNKOLIIKENNE PALVELULIIKENNE OSA 2: KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTOIMENPITEET KULJETUSJÄRJESTELMÄN KUVAUS ORGANISOINTI PALVELULIIKENTEIDEN KEHITTÄMINEN MATKOJEN YHDISTELY LIITYNTÄYHTEYDET SAIRAALALLE KAJAANISSA KULJETUSPALVELUJEN KÄYTÖN SEURANTA SOSIAALITOIMEN KULJETUSTEN MAKSUJÄRJESTELMÄ KULJETUSOIKEUDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET POTILASSIIRROT KULJETUSTEN KILPAILUTTAMINEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN KULJETUSPALVELUJEN TARVETTA VÄHENTÄVIÄ MUITA TOIMENPITEITÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HALLITTAVUUS JA TASAPUOLISUUS RAHOITUS VAIKUTUKSET KULJETUSTEN PALVELUTASOON AVOIMEN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMINTAEDELLYTYKSET TOIMENPIDEOHJELMA...53 LIITTEET: LIITE 1. KULJETUSKUSTANNUKSET

7 6 KÄSITTEITÄ Joukkoliikennelupa Linjaliikennelupa Taksilupa Ostoliikenne Palveluliikenne Tilausliikenne Kutsujoukkoliikenne, Kutsuohjattu joukkoliikenne MPK, Matkapalvelukeskus (Myös MYK, matkojenyhdistelykeskus) VPL- matka, Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu SHL- matka on peruslupa, joka oikeuttaa tilaus- ja ostoliikenteen harjoittamiseen linja-autolla koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. tarkoittaa lupaa, joka oikeuttaa harjoittamaan linjaliikennettä linja-autolla. Linjaliikenne on henkilöliikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä, jonka reitin lupaviranomainen vahvistaa ja jonka harjoittaminen ei perustu kunnan, kuntayhtymän, liikenne- ja viestintäministeriön tai lääninhallituksen kanssa tehtyyn ostosopimukseen. Koska linjaliikenne rahoitetaan lipputuloilla ja se on yleensä taloudellisesti kannattavaa, siitä käytetään myös termejä lipputuloperusteinen tai itsekannattava liikenne. on lupa, joka oikeuttaa harjoittamaan tilaus- ja ostoliikennettä yhdellä henkilöautolla koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. tarkoittaa joukkoliikenneluvan tai taksiluvan nojalla harjoitettavaa henkilöliikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka hoitaminen perustuu kunnan, kuntayhtymän, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan, liikenne- ja viestintäministeriön tai lääninhallituksen kanssa tehtyyn palveluiden ostamista koskevaan sopimukseen. voi olla kutsuohjaukseen perustuvaa, kiinteällä tai joustavalla reitillä tai ilman ennalta määrättyä reittiä ajavaa, kaikille avointa liikennettä. Palvelu-sana viittaa siihen, että vanhempien ihmisten ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeet on otettu huomioon tavanomaista joukkoliikennettä kehittyneemmällä tavalla. Palveluliikennettä voidaan järjestää bussilla linjaliikenneluvalla itsekannattavana linjaliikenteenä tai joukkoliikenneluvalla ostoliikenteenä tai taksiluvalla joko itsekannattavana joukkoliikenteenä tai ostoliikenteenä. Lääninhallitus voi myöntää alueensa kunnalle valtionavustusta palvelulinjan ja kutsujoukkoliikenteen käynnistämiseen enintään kahden vuoden ajaksi. tarkoittaa luvanvaraista henkilöliikennettä, jota harjoitetaan vain tilauksesta tilaajan määräämällä tavalla, sekä muuta luvanvaraista henkilöliikennettä, joka ei ole linjaliikennettä eikä ostoliikennettä. on perinteisen linja-autoliikenteen ja taksiliikenteen välimuoto, jossa ajetaan kiinteää, joustavaa tai vapaasti muodostuvaa reittiä tilausten eli kutsujen perusteella. Matkustaja tekee tilauksen matkojenvälityskeskuksen, muuhun tilauskeskukseen tai suoraan liikennevälineeseen. on toimintapaikka, jossa otetaan vastaan asiakkailta tai julkisyhteisöiltä tulevia kuljetustilauksia, josta asiakkaat voidaan ohjata käyttämään heidän tarpeisiinsa soveltuvaa linja- tai ostoliikennettä, jossa matkoja yhdistellään matkaketjuiksi tai suunnitellaan reittejä asiakkailta tai julkisyhteisöiltä tulevien tilausten perusteella, ja josta yhdistämällä syntyvät liikennekokonaisuudet välitetään ajettavaksi. Vammaispalvelulain (1987/380) mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaisille henkilöille kohtuulliset kuljetuspalvelut. Vammaispalveluasetuksen (1987/759) mukaan kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Kunnalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta toteuttaa vaikeavammaisen henkilön kuljetuspalveluja ainoastaan erilliskuljetuksin, mikäli kunta pystyy järjestämään kuljetukset muulla tavoin, esimerkiksi yhteiskuljetuksina, palvelulinjoja hyödyntäen tai matkojenyhdistelykeskuksien avulla. Sosiaalihuoltolaissa (1982/710) tarkoitettuina kotipalveluina voidaan sosiaalihuoltoasetuksen mukaisesti järjestää tukipalveluna kuljetus-, ateria- ja saattajapalveluja. Varsinaisten joukkoliikennepalveluiden ulkopuolelle jää sellaisia henkilöryhmiä, joiden tavanomaiseen elämään kuuluvan liikkumisen kannalta yhteiskunnan järjestämät kuljetuspalvelut on katsottu välttämättömiksi. Sosiaalihuoltolaissa ja -asetuksessa ei ole tarkempia määräyksiä kuljetuspalvelun järjestämisestä eikä tähän palveluun ole asiakkailla subjektiivista oikeutta.

8 7 JOHDANTO Kainuun maakunnan tehtävänä on huolehtia maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta. Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala käsittää koko julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Maakunta kuntayhtymä on aloittanut toimintansa ja vastaa yhdeksän kunnan alueella tapahtuvan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Aikaisemmin näistä lakisääteisistä tehtävistä ovat vastanneet pääasiassa eri kuntien sosiaali- ja terveystoimet itsenäisesti. Esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaisina tukipalveluina järjestettävät kuljetukset ovat harkinnanvaraisia, joten kuljetusoikeuden myöntämisessä on ollut eri kunnissa erilaisia käytäntöjä. Myös laissa määrättyjen tehtävien osalta eri kunnissa on tehty toisistaan poikkeavia tulkintoja. Kainuun hallintokokeilun tehtävänä on mm. turvata palvelut tasavertaisesti kaikille maakunnan asukkaille sekä turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja tuottaa ne nykyistä tehokkaammin. Sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten osalta näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että lakisääteiset kuljetukset järjestetään ja korvataan samoilla periaatteilla koko maakunnassa. Suunnittelualueena on Kainuun maakunta (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vuolijoki) lukuun ottamatta Vaalan kuntaa. Selvityksen tavoitteena on selvittää Kainuun sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten määrä, suuntautuminen ja hoitotapa sekä sovelletut kuljetusperiaatteet (osa 1). Selvitysten pohjalta tehdään kuljetusjärjestelmän kehittämissuunnitelma (osa 2). Lisäksi arvioidaan mahdollisen Kainuun oman matkapalvelukeskuksen taloudellisia vaikutuksia verrattuna muihin matkapalvelukeskusvaihtoehtoihin.

9 8 OSA 1: SELVITYS KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KULJETUKSISTA 1 Kainuun sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten organisointi Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala jakaantuu kuuteen tulosalueeseen: ympäristöterveydenhuolto, terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, perhepalvelut, vanhuspalvelut, sairaanhoidolliset palvelut ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut. Palvelut järjestetään käytännössä seudullisesti: Kajaanin seutu (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Vuolijoki), Kuhmo-Sotkamo-seutu ja Ylä- Kainuu (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi) (kuva 1). Kuva 1. Kainuun sosiaali- ja terveystoimen seutujako. Seuraavassa on esitelty eri tulosalueiden tehtävät ja henkilökuljetusjärjestelmän kannalta merkittävät kuljetukset. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon tulosalue vastaa terveysvalvonnasta, eläinlääkintähuollosta ja ympäristöterveydenhuollon laboratoriosta. Tulosalueella ei ole henkilökuljetuksia. Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelujen tulosalue vastaa aikuisten mielenterveyspalveluista ja riippuvuuksien hoitopalveluista, suun terveydenhuollosta, operatiivisesta hoidosta, konservatiivisesta hoidosta, vastaanotto- ja terveyskeskussairaalatoiminnasta ja päivystystoiminnasta. Koululaisten hammashoidon kuljetukset tilaa opettaja tai hammashoitola. Terveydenja sairaudenhoitopalvelujen tulosalue hyväksyy kuljetuksia koskevat laskut. Tulosalue järjestää poliklinikkakäyntien kuljetukset sekä kuljetuksia terveyskeskuksiin,

10 9 esim. röntgenkuviin ja laboratoriotutkimuksiin. Tulosalueella on vastuullaan myös päivystyskuljetukset, joita ei kuitenkaan kuljetusten kiireellisyyden vuoksi pystytä ottamaan huomioon muiden henkilökuljetusten järjestelyssä. Perhepalvelut Perhepalvelujen tulosalue vastaa vammaispalveluista, sosiaalityöstä, perheneuvolasta, perhetyöstä, äitiys- ja lastenneuvolasta, perhesuunnittelusta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta, naistentaudeista, äitiyshuollosta ja synnytystoiminnasta, lasten ja nuorten somaattisesta erikoissairaanhoidosta sekä lasten ja nuorten psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta. Vammaispalvelulain mukainen kuljetusoikeus myönnetään lääkärinlausunnon ja/tai muun luotettavan selvityksen perusteella. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijät tekevät kuljetusoikeuspäätökset. Taksikuljetuksia ei erityisesti suunnitella, vaan asiakkaat tilaavat itse taksikuljetuksia tarpeen mukaan. Osa Kajaanin ja Paltamon kuljetuspäätöksistä velvoittaa käyttämään palveluliikennettä ja tästä syystä vammaispalvelun sosiaalityöntekijä on osallistunut palveluliikenteen reittien ja aikataulujen suunnitteluun. Muita vammaispalvelulain mukaisia kuljetuksia ei ole kilpailutettu. Laskut hyväksyy seudun sosiaalityön päällikkö. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijät ja toimistotyöntekijät tiedottavat kuljetuksista. Myös vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijät tiedottavat kuljetuspalvelusta, koska he tapaavat runsaasti mahdollisia kuljetusasiakkaita. Kehitysvammalain perusteella järjestetään (ryhmä)kuljetuksia työ- ja toimintakeskuksiin. Kuljetuspäätökset tekee kunkin seudun vammaispalvelupäällikkö. Kehitysvammaisten toimintakeskuskuljetusten järjestelyt vaihtelevat yksiköittäin. Ristijärvellä kuljetukset tilaa ja suunnittelee kotihoidon ohjaaja ja Kuhmossa kaupungin kuljetussuunnittelija. Muilla alueilla vastuu kuljetusten suunnittelusta ja tilaamisesta on toimintakeskusten ohjaajilla. Vammaispalvelupäälliköt hyväksyvät laskut (pl. Puolanka, jossa palveluohjaaja hyväksyy laskut). Kajaanissa ja Suomussalmella kehitysvammaisten toimintakeskuskuljetukset on kilpailutettu yhteistyössä koulukuljetusten kanssa. Kuhmossa toimintakeskuskuljetukset on kilpailutettu erikseen. Muiden alueiden kuljetuksia ei ole kilpailutettu. Kehitysvammaisten toimintayksiköissä työskentelevä henkilöstö, palveluohjaajat sekä kotihoidonohjaajat tiedottavat kuljetuksista. Vanhuspalvelut Vanhuspalvelujen tulosalue vastaa kotihoidosta (kotisairaanhoito, kotipalvelu), palveluasumisesta, perhehoidosta, pitkä- ja lyhytaikaisesta laitoshoidosta, päivätoiminnasta ja tukipalveluista, vanhussosiaalityöstä ja omaishoidon tuesta. Tulosalue järjestää vanhusten kotona asumista tukevat kuljetuspalvelut kuten myöntää matkoja sosiaalihuoltolain perusteella, järjestää ateriakuljetukset sekä järjestää (ryhmä)kuljetuksia päivätoimintakeskuksiin. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetusoikeus myönnetään sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymien kriteerien täyttyessä. Oikeuden myöntää hakemuksen perusteella yleensä kotihoidon vastaava ohjaaja ja päätöksen tekijä tarkastaa myös laskut. Laskut hyväksyy tulosyksikköjen päällikkö. Matkoja tehdään taksilla, linja-autolla tai palveluliikenteellä. Kuljetuspalveluista tiedottaa kaikilla alueilla kotihoidon esimiehet, lähiesimiehet, kotihoidon henkilöstö, vanhustenhuollon sosiaalityöntekijät sekä palveluohjaajat, joita on koulutettu Kainuuseen 19 henkilöä. Vanhuspalvelujen tulosalue vastaa yli 65- vuotiaiden vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen kustannuksista. Kaikki VPL-kuljetuksia koskevat päätökset tehdään kuitenkin perhepalvelujen tulosalueessa. Sairaanhoidolliset palvelut Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue vastaa työterveyshuollosta, ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta, laboratoriosta, radiologiasta ja patologiasta, lääkehuollosta, välinehuollosta, leikkaus- ja anestesiatoiminnasta sekä tehohoidosta. Tulosalue järjestää kiireelliset sairaankuljetukset. Sairaankuljetukset on kilpailutettu vuonna Yhteiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten palveluiden tulosalue vastaa johdon tuesta ja asiamiespalveluista.

11 10 2 Kuljetusten nykyinen hoito 2.1 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut Vammaispalvelulain (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380) mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaisille henkilöille kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kuljetuspalvelu on keskeinen vaikeavammaisten omatoimista suoriutumista edesauttava palvelumuoto. Kunnalla ei kuitenkaan ole lakiin perustuvaa velvollisuutta toteuttaa vaikeavammaisen henkilön kuljetuspalveluja ainoastaan erilliskuljetuksin, mikäli kunta pystyy järjestämään kuljetukset muulla tavoin, esimerkiksi yhteiskuljetuksina, palvelulinjoja hyödyntäen tai matkojenyhdistelykeskuksien avulla. Kainuun maakunnassa sovellettavat VPL-kuljetusten kuljetusperusteet Kainuun maakunta kuntayhtymä on hyväksynyt kokouksessaan periaatteet koskien vaikeavammaisten kuljetusja saattajapalveluiden toteutumista. Kokouksessaan Kainuun maakunta kuntayhtymä täydensi toteutumisperiaatteita kahdessa kohdassa. Vaikeavammaisten kuljetus- ja saattajapalveluiden toteutuksessa on noudatettu seuraavia periaatteita alkaen: 1) Myönnetään työssä käyntiin ja opiskeluun kuuluvat tarpeelliset kuljetukset. 2) Asiointi- ja virkistysmatkoja myönnetään ensisijaisesti asiakkaan tarpeen mukaan. Asiakkaalla on mahdollisuus 18 yhdensuuntaiseen matkaan/kuukausi oman asuinkunnan alueella ja toiminnallisten lähikuntien alueella. Asiakas ilmoittaa hakemuksessaan matkatarpeen jakautumisesta oman asuinkunnan ja toiminnallisten lähikuntien välillä. Toiminnallisissa lähikunnissa tulee olla sellaisia palveluja, joita ei ole saatavissa oman asuinkunnan alueelta. 3) Mikäli hakijan paikkakunnalla on käytettävissä kutsu- tai asiointitaksi- tai palvelubussiliikenne, jota asiakas pystyy käyttämään ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia, voidaan osa yhdensuuntaisista matkoista/kuukausi osoittaa suoritettavaksi ko. palvelua käyttäen. 4) Asiakkaan pyynnöstä voidaan osa kuljetuspalvelumatkoista muuttaa yhdeksi tai useammaksi pitkäksi matkaksi. Tällöin suhteutetaan kuljetuspalvelun keskihintaa esitetyn pitkän matkan kustannusarvioon. 5) Saattajapalvelusta tehdään yksilökohtainen päätös. Asiakkaalla tulee olla saattajan maksutonta matkaa varten merkintä kuljetuskortissaan. Mikäli asiakkaalla on saattaja, saattolisää ei palveluntuottajalle suoriteta. 6) Mikäli hakija pystyy käyttämään julkista joukkoliikennevälinettä saattajan avulla ja näin suoritettu matka korvaa muun vammaispalveluna suoritetun kuljetuspalvelumatkan, vammaispalvelut korvaa saattajan matkasta aiheutuneen julkisen joukkoliikennevälineen kuljetusmaksun ja lisäksi saattajapalkkiona henkilökohtaisen avustajan yhden tunnin työskentelyä vastaavan korvauksen (KvTes, henkilökohtainen avustaja, hinnoittelutunnus 04PER010). 7) Kuljetuspalvelun käyttäjältä peritään omavastuuosuutena linja-autontaksan suuruinen maksu/yhdensuuntainen matka (palveluntuottaja perii maksun suoraan asiakkaalta). Asiakasta on laskutettava omavastuuosuudesta joko antamalla tilisiirtolomake tai käteismaksusta kuitti. Omavastuuosuuden perimättä jättämistä ei saa pitää kilpailukeinona eikä hinnanalennuksena. Kainuun maakunta kuntayhtymä voi tarvittaessa pyytää asiakkaalta selvityksen omavastuuosuuden maksamisesta. 8) Taksin odotusajan kustannukset asiakas maksaa pääsääntöisesti itse. Kuitenkin alle 20 km:n matkoissa, jos asiakas ei toimintakykyään haittaavista syistä pysty omatoimisesti suoriutumaan asioinnistaan ja palveluntuottaja avustaa asioinnissa, hyväksytään odotusajan korvausta enintään 15 minuuttia. Tällöin kysymyksessä on katkeamaton matka, jolloin voidaan laskuttaa vain yksi lähtötaksa ja yksi avustamislisä (esim. pyörätuoli).

12 11 20 km:n ja sitä pidemmissä matkoissa, jos taksi jää odottamaan ja avustamaan asiakasta asioinnin ajaksi, korvataan odotusaikaa enintään siihen määrään saakka kuin toisen, lähimmän taksin käyttäminen paluumatkalla olisi tullut maksamaan. Odotuksesta syntyneiden kustannusten lisäksi ei korvata paluumatkan muita kustannuksia. 9) Asiakkaan tulee käyttää lähintä tarkoitukseen sopivaa palveluntuottajaa, mikäli maakunnan suorittamasta kilpailuttamisesta ei muuta aiheudu. 10) Mikäli asiakkaalla on oikeus matkakorvaukseen jonkun muun ensisijaiseksi katsottavan lain perusteella, ei vammaispalvelulain mukainen kuljetusoikeus ole käytettävissä (mm. terveydenhoitoon liittyvät matkat). 11) Uusilta hakijoilta edellytetään lääkärinlausuntoa, mikäli vaikeavammaisuus ja kuljetuspalvelujen tarve ei ilmene muiden sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten selvityksistä. Lääkärinlausunnosta tulee ilmetä sairaus tai vamma ja näistä johtuva erityinen liikkumisen vaikeus, minkä vuoksi hakija ei voi käyttää julkista joukkoliikennevälinettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia (vaikeavammaisen määritelmä VpA 5 ). 12) Vaikeavammaisille puolisoille (molemmat vaikeavammaisia) voidaan osa matkoista järjestää yhteiskuljetuksena 13) Kuntoutuksessa oleville hyväksytään kuntoutuspaikkakunnalla harkinnan perusteella (kotimaassa) kuljetuspalvelujen käyttökiintiön puitteissa hakijan kuntoutusjakson aikana ja samoin lomapaikkakunnalla oleskeltaessa. Hakijalle tehdään pyydettäessä oleskelupaikkakunnalle erillinen liite laskutuksen helpottamiseksi. Hakija maksaa matkojen omavastuuosuuden julkisen liikenteen mukaan käyttämistään matkoista. Kuntoutus- ja lomamatkoja ei muutoin pääsääntöisesti huomioida eikä korvata. Lähikunniksi vaikeavammaisten kuljetuspalvelussa katsotaan: Hyrynsalmi: Kuhmo, Puolanka, Ristijärvi ja Suomussalmi Kajaani: Sotkamo, Paltamo, Vuolijoki ja Sonkajärvi Kuhmo: Hyrynsalmi, Nurmes, Sotkamo ja Suomussalmi Paltamo: Kajaani, Ristijärvi, Sotkamo, Puolanka ja Vaala Puolanka: Suomussalmi, Hyrynsalmi, Pudasjärvi ja Vaala Ristijärvi: Sotkamo, Kajaani, Hyrynsalmi, Paltamo ja Puolanka Sotkamo: Paltamo, Kuhmo, Ristijärvi ja Kajaani Suomussalmi: Kuhmo, Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski, Hyrynsalmi ja Puolanka Vuolijoki: Kajaani, Paltamo, Sonkajärvi, Vieremä, Pyhäntä, Kestilä ja Vaala Viranhaltijoilla on mahdollisuus harkintansa mukaan myöntää matkoja myös muihin kuntiin.

13 12 Kuva 2. Henkilöt, joille on myönnetty oikeus vammaispalvelulain mukaisiin matkoihin. Tilanne keväällä Paikannusten kohdentamista on tietosuojan vuoksi epätarkennettu. Tarkasteluhetkellä keväällä 2006 Kainuussa oli yhteensä henkilöä, joille oli myönnetty oikeus vammaispalvelulain mukaisiin matkoihin. Vuonna 2005 vaikeavammaisten kuljetuspalvelun kustannukset olivat yhteensä 1,1 milj. euroa. VPL:n mukainen matkaoikeus on keskimäärin joka 70. kainuulaisella tai joka 15. yli 64- vuotiaalla. Seudulla 3 (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi) matkaoikeuksia on myönnetty muita seutuja vähemmän, vaikka seudulla iäkkäitä on seuduista eniten. Täällä matkaoikeus on vain noin joka 85:llä tai joka 20:llä yli 64-vuotiaalla. Myös matkaoikeuksien käytössä on jonkin verran eroja seuduittain. (taulukko 1) Pääosa VPL:n mukaisista matkoista on alle 20 km:n pituisia ja tehdään taajamaalueella. Pisimmät matkat ovat noin 160 km:n mittaisia. Keskimäärin yhden matkan nettohinta Kainuun sosiaali- ja terveystoimelle on noin 23 euroa. Taulukossa 2 on esitetty matkojen käyttöä koskevia tunnuslukuja seuduittain.

14 13 Taulukko 1. Myönnetyt oikeudet VPL matkoihin, matkojen lukumäärä ja matkojen käyttö maaliskuussa Seutu 1 1 (626 hlö, 2408 matkaa, ka. 3,85) Kajaani 1 Paltamo Ristijärvi Vuolijoki Seutu 2 (349 hlö, 780 matkaa, ka. 2,23) Kuhmo Sotkamo Hyrynsalmi Seutu 3 (196 hlö, 536 matkaa, ka. 2,7) Puolanka Suomussalmi Myönnetyt oikeudet Matkat Matkat /Oik. 4,07 2,86 0,30 3,35 2,26 2,2 5,24 2,93 2,18 Taulukko 2. VPL:n mukaisten matkojen toteutuminen seuduittain maaliskuussa Myönnetyt matkat 1 Seutu Seutu 2 Seutu 3 Kainuu 1 Hlöä Käytetyt matkat Matkat/Oik. 3,85 2,23 2,7 3,18 Pituudet Keskiarvo 2 30,0 km 29,7 km 30,6 km 2 39,4 km Mediaani 2 25 km 18 km 20 km 2 34 km Taajama 1848 kpl 259 kpl 218 kpl 2325 kpl < 20 km 366 kpl 383 kpl 237 kpl 986 kpl < 50 km 91 kpl 154 kpl 100 kpl 345 kpl < 100 km 9 kpl 28 kpl 26 kpl 63 kpl Pisin matka 178 km 159 km 165 km 178 km Kustannukset Omavastuu KA 3,32 5,85 5,30 4,13 Omavastuu 2,60 4,20 3,10 2,60 Med. Kokonais KA 20,06 39,34 40,10 26,98 Kokonais Med. 12,30 25,30 31,00 17,90 Matkoihin sisältyvät odotusajat Lukumäärä 98 kpl 14 kpl 180 kpl 292 kpl Odotus KA 13,4 min 15,4 min 15,8 min 15,0 min Odotus Med. 15 min 15 min 15 min 15 min Muut Pyörätuoli 692 (29%) 198 (25%) 144 (27 %) 1034 (29%) Miehiä 1070 (46%) Yli 64 v. 20/36 3 (55%) 439 ( 57%) 259 (48%) 1768 (48,5%) 299/758 (39%) 101/233 (43%) 3 420/1026 (41%) Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen mukaan VPL:n mukaisen matkan voi tehdä 1 Lisäksi Kajaanin palveluliikenteessä on tehty 172 matkaa, joiden kustannukset Tunnusluvuissa on huomioitu vain taajaman ulkopuoliset matkat. 3 Tiedot matkustajan iästä puuttuvat pääosin seudulta 1 erilaisen kirjaustavan vuoksi.

15 14 lähikuntaan. Lähikunniksi on määritelty myös kuntia Kainuun ulkopuolelta. Valtaosa matkoista tehdään kuitenkin seutujen sisällä. Matkojen suuntautumista seuduittain on esitetty kuvissa 3-5. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakkaita pyritään kustannusten säästämiseksi mahdollisuuksien mukaan ohjaamaan palveluliikenteen käyttöön ja yhteiskuljetuksiin. Kainuussa VPL-asiakkaita ei Kajaania ja Paltamoa lukuun ottamatta ole velvoitettu käyttämään palveluliikennettä. Puolangalla ja Vuolijoella VPL-kuljetusten vähäisyys palveluliikenteessä on ollut osaltaan vaikuttamassa päätökseen palveluliikenteen lakkauttamisesta. Kuva 3. Vammaispalvelulain mukaisten matkojen suuntautuminen seudulla 1 maaliskuussa 2006.

16 Kuva 4. Vammaispalvelulain mukaisten matkojen suuntautuminen seudulla 2 maaliskuussa

17 16 Kuva 5. Vammaispalvelulain mukaisten matkojen suuntautuminen seudulla 3 maaliskuussa Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset Sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 :ssä tarkoitettuina kotipalveluina voidaan sosiaalihuoltoasetuksen 9 :n mukaisesti järjestää kuljetus-, ateria- ja saattajapalveluja (tukipalvelut). Varsinaisten joukkoliikennepalveluiden ulkopuolelle jää sellaisia henkilöryhmiä, joiden tavanomaiseen elämään kuuluvan liikkumisen kannalta yhteiskunnan järjestämät kuljetuspalvelut on katsottu välttämättömiksi. Sosiaalihuoltolaissa ja - asetuksessa ei ole tarkempia määräyksiä kuljetuspalvelun järjestämisestä eikä tähän palveluun ole asiakkailla subjektiivista oikeutta. Erotuksena vammaispalvelulain mukaisesta kuljetuspalvelusta tästä käytetään nimitystä sosiaalihuoltolain mukainen kuljetustuki. Kuljetustuki on määrärahasidonnaista lakisääteistä sosiaalipalvelua. Kainuun maakunnassa sovellettavat SHL-kuljetusten kuljetusperusteet Kainuun maakunta kuntayhtymä on hyväksynyt kokouksessaan seu-

18 17 raavat periaatteet koskien sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetustukien myöntämisiä: Hakijan kuljetukseen liittyvä palvelun tarve selvitetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella. Hakijalla on vamman tai sairauden mukana tuomaa liikuntarajoitteisuutta ja julkisen joukkoliikennevälineen käyttö on oleellisesti vaikeutunut. Hakijan tulee antaa selvitys taloudellisesta tilanteestaan, tulojen ja omaisuuden osalta. Kuljetustukea myönnetään, mikäli asiakas tulojen perusteella määritetään vähävaraiseksi. Vähävaraiseksi katsotaan hakija, jonka bruttokuukausitulot ovat enintään 1.076,23. Tätä rajaa nostetaan vuosittain elinkustannusindeksin nousua vastaavaksi. Vähävaraisuuden tulorajaa nostetaan kunkin lisäperheenjäsenen osalta toimeentulotukilain perusosan verran. Poikkeustapauksissa tulorajan kohdalla voidaan käyttää harkintaa, mikäli se on vaihtoehto muiden vanhuspalvelujen käyttämiselle. Hakijalla tai perheessä ei ole käytettävissä omaa autoa tai hakijalla ei ole mahdollisuutta käyttää taloudessa olevaa autoa eikä kunnan alueella järjestettyä yleistä linja-autokuljetusta, asiointitai kutsutaksia tai päiväkeskus- tai muuta vastaavaa kuljetusta eikä "kimppakyytiä". Kuljetustukena voidaan asiakkaalle myöntää ensisijaisesti oikeus kutsu-, tai asiointitaksiliikenteeseen tai palvelubussiliikenteeseen. Kutsu- tai asiointitaksiliikenteeseen myönnetään 4-8 yhdensuuntaista matkaa/kk, palvelubussiliikenteeseen asiakkaalle myönnetään käyttöön kuljetuskortti, mikä oikeuttaa asiakkaan liikkumaan ko. liikenteessä lapsen lipun hinnalla. Asiakas maksaa taksipalvelusta omavastuuosuutena linja-autolipun hinnan. Matkoja voidaan myöntää 2-8 yhdensuuntaista matkaa/kuukausi. Kuljetusasiakas on vastuussa taksin odotusajasta, mikäli taksi ei toimi myös välittömänä saattajana ja kuljetuspalvelu on myönnetty saattajan kera tai jos kokonaiskustannus edestakaisesta matkasta tulee edullisemmaksi kuin uuden kuljetuksen järjestäminen takaisin lähtöpaikkaan. Palveluliikenteessä asiakkaan saattaja maksaa normaalin kuljetusmaksun osaltaan, mikäli kuljetusasiakkaalla ei ole kuljetuskortissa merkintää saattajasta. Kuljetustuki on käytettävissä vain hakijan kotikunnassa. Kuljetuksista tehdään erillinen päätös ja se liitetään hakijan hoito- ja palvelusuunnitelmaan, mikäli hakijalla muiden palvelujen johdosta on suunnitelma olemassa. Kuljetustukea ei voi käyttää sellaiseen kuljetukseen, johon jonkun muun lain perusteella hakijalla on oikeus saada korvaus (mm. terveydenhuoltoon liittyvät matkat). Poikkeuksen tästä tekee palvelubussiliikenne, mikä on julkista joukkoliikennettä. Kuljetuspalvelu on haettavissa ympäri vuoden siihen tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa. Keväällä 2006 Kainuussa oli 426 henkilöä, joille oli myönnetty sosiaalihuoltolain mukainen matkaoikeus. Kuhmossa ja Sotkamossa suuri osa yli 65-vuotiaista VPLkuljetettavista on siirretty sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten piiriin vuoden 2006 alussa, kun uudet kuljetusperiaatteet otettiin käyttöön ja kuljetustarpeita arvioitiin uudelleen. Vuonna 2004 sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten kustannukset olivat euroa.

19 18 Kuva 6. Henkilöt, joille on myönnetty oikeus sosiaalihuoltolain mukaisiin matkoihin. Tilanne keväällä Paikannusten kohdentamista on tietosuojan vuoksi epätarkennettu. Sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja on myönnetty seudulla 3 poikkeuksellisen vähän, vaikka myös julkisen liikenteen palvelutaso on muihin alueisiin verrattuna vielä heikompi. Matkaoikeuksia on myönnetty kysynnän perusteella, ja alueella kysyntää on ollut vähän. Osin tämä saattaa johtua siitä, että asiakkailla ei ole riittävästi tietoa mahdollisista oikeuksistaan.

20 19 Taulukko 3. Myönnetyt oikeudet SHL-matkoihin, matkojen lukumäärä ja matkojen käyttö maaliskuussa Seutu 1 (172 hlö, 184 matkaa, ka. 1,07) Kajaani 4 Paltamo Ristijärvi Vuolijoki Seutu 2 (198 hlö, 416 matkaa, ka. 2,10) Kuhmo Sotkamo Hyrynsalmi Seutu 3 (18 hlö, 8 matkaa, ka. 0,44) Puolanka Suomussalmi Oikeutetut Matkat Matkat /Oik. 0,97 0,00 0,63 2,23 2,60 1,25 0,00 0,00 0,50 Taulukko 4. SHL:n mukaisten matkojen toteutuminen seuduittain maaliskuussa Myönnetyt matkat Seutu 1 Seutu 2 Seutu 3 Kainuu Hlöä Käytetyt matkat Matkat/Oik. 1,07 2, ,57 Pituudet 5 Keskiarvo 21,5 km 13,1 km 31,8 km 17,7 km Mediaani 20 km 5 km 32 km 11 km Taajama 50 kpl 200 kpl 0 kpl 250 kpl < 20 km 73 kpl 76 kpl 4 kpl 153 kpl < 50 km 0 kpl 18 kpl 4 kpl 22 kpl < 100 km 0 kpl 0 kpl 0 kpl 0 kpl Pisin matka 39 km 56,4 km 40 km 56,4 km Kustannukset 6 Omavastuu KA 4,16 2,73 5,40 3,20 Matkoihin sisältyvät odotusajat Omavastuu 4,20 2,60 5,40 2,60 Med. Kokonais KA 29,20 18,37 42,68 22,20 Kokonais Med. 29,15 10,30 44,95 12,00 Lukumäärä 3 kpl 19 kpl 4 kpl 26 kpl Odotus KA 6,3 min 21,5 min 6,5 min 18,4 min Odotus Med. 7 min 15 min 13 min 10,5 min Muut Pyörätuoli 61 (33%) 8 (2%) 69 Miehiä 40 (22%) - - Yli 64 v /182 (95%) - Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuksia pyritään ohjaamaan palveluliikenteeseen. Paltamossa ja Kajaanissa osa kuljetusoikeuksista on myönnetty sillä edellytyksellä, että matkat tehdään palveluliikenteellä. Sotkamossa SHL-kuljetuksia varten on järjestetty eri kyliltä kerran viikossa kimppakyydit, jotka toteutetaan jos alueelta on yksikin lähtijä. Muilla alueilla ei ole erityisiä järjestelyjä sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten järjestämisestä, vaan asiakkaat tilaavat itse taksikuljetuksen. 4 Kajaanissa lisäksi 41 oikeutettua palvelulinjan käyttäjää. 5 Kajaanissa merkitty vain taajaman ulkopuolisten matkojen pituudet. Sotkamossa kimppakuljetukset eivät ole mukana pituuksien ja kustannusten tunnusluvuissa. 6 Mediaanit eivät ole tarkkoja, koska Vuolijoella on laskutettu useampi matka yhtenä kokonaisuutena.

21 20 Kuva 7. Sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen suuntautuminen Kainuussa maaliskuussa Kehitysvammalain perusteella järjestettävät kuljetukset Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977) säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt, synnynnäinen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian, vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Kuntainliitto tai erityishuoltoa järjestävä kunta huolehtii kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset. Kela korvaa kuntoutuslain nojalla kehitysvammaisten kuntoutusmatkat. Kehitysvammalain perustella järjestettävät kuljetukset ovat säännöllisiä työkeskus- ja toimintakeskuskuljetuksia. Yhdistetyissä kuljetuksissa sovelletaan yleensä samoja taksoja kuin koululaiskuljetuksissa. Toimintojen alkamis- ja päättymisajat on sopeutettu sen mukaan, miten kuljetukset voidaan järjestää. Hyrynsalmella toimintakeskukseen kuljetetaan 12 asiakasta. Heistä yhdeksää on kuljetettu kunnan kotipalveluautolla ja kolme kulkee koululaiskuljetusten mukana tai erilliskuljetuksena taksilla, mikäli soveltuvaa

22 21 koululaisvuoroa ei ole käytettävissä. Tarkoituksena on luopua kotipalveluauton käytöstä toimintakeskuskuljetuksissa syksyn 2006 aikana. Kajaanissa toimintakeskus Pihlajan kuljetuksia hoidetaan aamu- ja iltapäivällä kahdella autolla, joista toinen on palveluliikenteen suljettua liikennettä. Kuljetettavia on yhteensä 53, mutta kuljetettavien määrä vaihtelee päivittäin. Myös Vuolijoelta kuljetetaan yhtä henkilöä Kajaanissa toimintakeskus Pihlajassa. Vuolijoen työkeskukseen kuljetetaan neljää henkilöä. Kuljetuksissa on käytetty koulukuljetusta, taksia tai palvelubussia. Kunta on kilpailuttanut aikaisemmin palveluliikenteessä hoidetut lakisääteiset kuljetukset erikseen. Kilpailutus on tehty yhteistyössä Kainuun maakunnan kanssa. Puolangalla kehitysvammaisten kuljetukset on hoidettu palveluliikenteellä sekä koululaiskuljetuksiin yhdistettyinä kuljetuksina. Kuljetusten järjestämistapaa palveluliikenteen loppumisen jälkeen ei ole päätetty. Sopimusta kehitysvammaisten kuljetuksista on jatkettu vuoden 2006 loppuun. Ristijärvellä kokoontuu kehitysvammaisten kerho kahdesti viikossa. Kuljetuksissa on mukana seitsemän asiakasta sekä ohjaaja. Kuljetuksissa käytetään 1+8-paikkaista invataksia. Kaksi kuljetettavaa käyttää pyörätuolia. Lisäksi yksi henkilö kulkee kerhomatkat koululaiskuljetuksen mukana. Suomussalmella noin 20 toimintakeskus Päivälän asiakkaan kuljetukset on yhdistetty koululaiskuljetuksiin. Sotkamossa kehitysvammaisten työkeskukseen kuljetetaan 25 henkilöä, joista 3 kulkee linja-autolla, 18 taksilla ja 4 käyttää matkoilla sekä linja-autoa että taksia. Toimintakeskus Myllylään kuljetetaan taksilla 22 henkilöä. Heistä 6 on pyörätuolin käyttäjiä. Kuhmossa kehitysvammaisten työkeskukseen kuljetetaan 14 henkilöä, joista 3 kulkee taksilla, 9 linja-autolla ja 2 käyttää sekä linja-autoa että taksia. Toimintakeskus Touhulaan kuljetetaan taksilla 12 henkilöä, joista puolet on pyörätuolin käyttäjiä. Kuvassa 8 on esitetty Kainuun työ- ja toimintakeskusten sijainti.

23 22 Kuva 8. Kainuun maakunnan ylläpitämät kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskukset sekä ryhmäkodit. Tilanne syksyllä Vanhusten päivätoimintakuljetukset Sotkamossa päiväkeskuskuljetukset tehdään yhteistakseilla eri päivinä kunnan eri kyliltä. Myös SHL-kuljetuksiin oikeutetut voivat tehdä asiointimatkoja em. kuljetusten yhteydessä, mikäli kuljetuksissa on tilaa. Vuonna 2005 edestakaisia päiväkeskusmatkoja tehtiin yhteensä 745 kappaletta ja kuljetusten kustannukset olivat noin euroa. Vuonna 2006 kustannukset tullevat olemaan arviolta euroa. Paltamossa päiväkeskuskuljetuksia hoidetaan palveluliikenteellä yhdistettynä koululaiskuljetuksiin. Lisäksi kunnalla on sopimus Pohjolan Turistiauton kanssa päiväkeskuskuljetuksista kouluvuoden aikana. Kajaanissa vanhusten päivätoimintakuljetukset hoidetaan yhteiskuljetuksina 17- paikkaisella invataksilla. Kuljetettavien määrä vaihtelee eri päivinä henkilön välillä.

24 23 Suomussalmella vanhusten päivätoiminta hoidetaan kokonaan ostopalveluna ja palveluyrittäjä järjestää kuljetuksen. Vuolijoella päivätoimintaa järjestetään palvelutalossa, mutta sinne ei ole järjestetty kuljetuksia eri kyliltä. Vanhusten päivätoimintoja ei ole järjestetty Kuhmossa, Ristijärvellä, Hyrynsalmella ja Puolangalla. 2.5 Muut sosiaali- ja terveystoimen kuljetukset Hammashuollon kuljetukset Vuonna 2005 oppilaiden hammashuollon kuljetusten kustannukset olivat noin euroa. Kajaanissa toimii neljä ja Suomussalmella kaksi hammashoitolaa. Muissa kunnissa toimii yksi hammashoitola. Vain pieni osa hammashuoltoon tulevista kuljetetaan eikä kuljetuskustannusten osuus hammashuollon kustannuksista ole merkittävä. Vuonna 2005 noin 90 prosenttia hammashuollon kuljetuskustannuksista syntyi taksikuljetuksista. Kustannukset olivat suurimmat Sotkamon kunnassa. Kuljetusten lähtöpaikkoina ovat peruskoulut ja määräpaikkana hammashoitolat. Nuorimmat oppilaat kuljetetaan taksilla ja vanhemmat oppilaat kulkevat linja-autolla. Kuljetukset tilaa opettaja tai hammashoitola. Kuljetusten aikataulut vaihtelevat mm. ryhmän koon mukaan ja kuljetusten määrä hoidon tarpeen mukaan. Paltamossa ja Vuolijoella oppilaiden hammashuollon kuljetuksia on hoidettu myös palveluliikenteellä. Vastuuta hammashuollon kuljetuksista on pyritty siirtämään hoitoa tarvitsevien lasten vanhemmille. Linja-autovuorojen käyttöä yläluokkalaisten hammashuollon kuljetuksissa tulisi pyrkiä lisäämään. Potilassiirrot Kajaanin ja lähikuntien taksiyrittäjät suorittavat Kainuun keskussairaalan potilaitten paarisiirrot. Kuljetuksista on tehty sopimukset tarjousten perusteella. Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset on ainakin Paltamoon, Ristijärvelle, Hyrynsalmelle ja Puolangalle tehtävissä kuljetuksissa (Urho Mäkäräinen). Potilaitten paarisiirtoja taksilla voitaisiin lisätä. Sairaalat käyttävät niitä vähän verrattuna niiden edullisuuteen ambulanssiin verrattuna. Asiakkaat ovat suhtautuneet paaritaksisiirtoihin myönteisesti. Satunnaisesti kaksi tai useampi potilas on kulkenut samassa kuljetuksessa. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat suhtautuneet myönteisesti yhteiskuljetuksiin välisenä aikana Kainuussa on ollut ambulanssin suorittamaa sairaankuljetustehtävää. Näistä kappaletta (17,8 %) ei ole johtanut potilaan kuljetukseen terveydenhuollon toimipisteeseen, vaan kohteessa on ollut esimerkiksi vainaja, vähäinen löydös ja ensiapu on annettu kohteessa tai potilas on ohjattu esim. poliisin huostaan. Lisäksi kiireettömiä ambulanssien suorittamia potilassiirtoja tehtiin kappaletta (33 %). Taksien käytön vähäisyys potilassiirroissa johtuu mm. siitä, ettei niiden käyttöä potilaskuljetuksiin ole riittävästi yhtenäistetty. Taksien ja ambulanssien tekemiä tarkastuskäyntejä turvapuhelinasiakkaiden luona tehdään Kainuussa vuosittain noin Turvapuhelinhälytysten vastaanotossa ja tarvittavissa käynneissä asiakkaan luona on vielä kuntakohtaisesti melkoisesti vaihtelua, mutta käytäntöjä pyritään yhtenäistämään. 2.6 Avoimen joukkoliikenteen ja koulutoimen kuljetusten hyödyntäminen Kajaanissa osa SHL-kuljetusoikeuksista on myönnetty pelkästään palveluliikenteen käyttöön. Omavastuu on lastenlipun mukainen. Myös Paltamossa SHL-kuljetuksiin oikeutetut voivat matkustaa palveluliikenteessä lastenlipun hinnalla. Vuolijoella aikaisemmin toimineen palveluliikenteen reitti on perustunut työkeskuskuljetuksiin Vuolijoelle ja erityisoppilaiden kuljetuksiin Kajaaniin. Puolangan palveluliikennettä on käytetty kehitysvammaisten säännöllisissä kuljetuksissa. Palveluliikenne on kuitenkin lopetettu, koska palvelubussiin ei saatu tarpeeksi SHL- ja VPL-kuljetuksia.

25 24 Kehitysvammaisten kuljetuksia on integroitu koululaiskuljetuksiin kaikissa kunnissa Kajaania lukuun ottamatta. 2.7 Kuljetusten kustannukset Vuonna 2004 sosiaalitoimen kuljetusten kustannukset Kainuun maakuntakuntayhtymän alueella olivat yhteensä 1,62 milj. euroa. Summa ei sisällä sosiaalitoimen maksamia esikoulu- ja päivähoitokuljetuksia, koska Kainuussa kyseisten kuljetusten järjestäminen kuuluu peruskunnille. Sosiaalitoimen kuljetuskustannukset ovat kohonneet voimakkaasti viime vuosina. Vuodesta 1998 vuoteen 2004 kustannukset ovat kohonneet yli 80 prosentilla eli keskimäärin kymmenellä prosentilla vuosittain. Suurin osa (70 % v. 2004) kustannuksista muodostuu vaikeavammaisten kuljetuspalvelusta. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun kustannukset ovat kasvaneet vuosina noin 89 prosenttia eli keskimäärin 11 prosenttia vuodessa. Kuljetuskustannusten nousu Kainuussa näyttäisi kuitenkin hidastuvan. Vuonna 2005 vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen kustannukset ovat nousseet vain prosentin edellisestä vuodesta. Myös kuljetusperusteita on joiltakin osin muutettu, mm. Kuhmossa vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakkaita on siirretty sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten piiriin. (Eri vuosien kustannukset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia, sillä tilastotietoja on pyydetty eri vuosina hieman erilaisilla lomakkeilla ja esimerkiksi osa sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuksista on saatettu ilmoittaa kohdassa muut kuljetusten korvaukset.) Suhteessa väkilukuun kuljetuskustannukset olivat vuonna 2003 Kainuussa keskimäärin 19,8 euroa/asukas ja koko maassa 14,3 euroa/asukas. Kuntien sosiaalitoimen kuljetusten kustannukset ovat koko maassa kohonneet viime vuosina keskimäärin 9,3 prosenttia vuodessa eli Kainuussa myös kustannusten kasvu on ollut hieman keskimääräistä nopeampaa. Kustannusten kasvu johtuu ensisijaisesti vaikeavammaisten kuljetuspalvelun kustannusten kehityksestä. Vaikeavammaisten kuljetuspalveluun oikeutettujen määrä on koko maassa kasvanut noin 6,6, prosentin vuosivauhtia. Valtakunnan keskitasoa voimakkaampi kuljetuskustannusten nousu Kainuussa selittyy maakunnan väestön ikärakenteen muutoksella. Vaikka Kainuussa väestön kokonaismäärä on vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana noin 10 prosentilla, on vanhusten määrä kasvanut samaan aikaan 39 prosentilla. Koko maassa vanhusten määrän kasvu on ollut hitaampaa Sosiaalitoimen kuljetusten kustannukset , Kainuun maakunta - kuntayhtymä muut kuljetusten korvaukset kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset Kuva 9. Kainuun maakunnan sosiaalitoimen kuljetusten kustannusten kehittyminen vuosina Osa vuoden 2005 kustannustiedoista puutuu.

26 25 Seudulla 1 (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi ja Vuolijoki) kuljetuskustannukset ovat kohonneet maltillisimmin, noin 55 % vuosina Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun kustannukset ovat samana aikana kohonneet hieman muita kuljetuksia maltillisemmin, noin 52 prosenttia. Vuodesta 2003 vuoteen 2004 kustannukset ovat hieman laskeneet. VPL- ja KVL-kuljetusten kustannukset ovat kohonneet maltillisesti vuonna Sosiaalitoimen kuljetusten kustannukset , seutu muut kuljetusten korvaukset kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset Kuva 10. Kainuun sosiaali- ja terveystoimen seutu 1:n sosiaalitoimen kuljetusten kustannusten kehittyminen vuosina Tietoja vuoden 2005 muista kuljetusten korvauksista ei ollut saatavissa. Seudulla 2 (Sotkamo ja Kuhmo) kuljetuskustannukset ovat kohonneet yli 120 prosenttia vuosina Kustannusten nousu johtuu ensisijaisesti vaikeavammaisten kuljetuspalvelun kustannusten noususta. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen kustannukset olivat vuonna prosenttia suuremmat kuin vuonna Kustannukset ovat kasvaneet erityisen voimakkaasti Kuhmossa vuosina Vuonna 2006 suurin osa Kuhmon yli 65-vuotiaista vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakkaista on siirretty sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten piiriin. Tästä syystä vaikeavammaisten kuljetuspalvelun kustannukset tulevat jatkossa laskemaan ja vastaavasti sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten kustannukset hieman nousemaan. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten järjestäminen on kuitenkin maakunnalle edullisempaa verrattuna vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin.

27 26 Sosiaalitoimen kuljetusten kustannukset , seutu muut kuljetusten korvaukset kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset Kuva 11. Kainuun sosiaali- ja terveystoimen seutu 2:n sosiaalitoimen kuljetusten kustannusten kehittyminen vuosina Tietoja vuoden 2005 muista kuljetusten korvauksista ei ollut saatavissa. Seudulla 3 (Hyrynsalmi, Puolanka ja Suomussalmi) kuljetuskustannukset ovat kasvaneet 114 prosenttia vuosina Myös tällä alueella kustannusten nousu johtuu ensisijaisesti vaikeavammaisten kuljetuspalvelun kustannusten kohoamisesta. Vuosina kasvua oli noin 123 prosenttia. Muiden kustannusten nousu on ollut maltillista. Vuonna 2005 vaikeavammaisten kuljetuspalvelun kustannukset ovat kohonneet noin 20 prosenttia Sosiaalitoimen kuljetusten kustannukset , seutu 3 muut kuljetusten korvaukset kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset Kuva 12. Kainuun sosiaali- ja terveystoimen seutu 3:n sosiaalitoimen kuljetusten kustannusten kehittyminen vuosina Tietoja vuoden 2005 muista kuljetusten korvauksista ei ollut saatavissa. Hammashuollon kuljetusten kustannuksista ei ole käytettävissä seurantatietoja. Vuonna 2005 oppilaiden hammashuollon kuljetusten kustannukset olivat noin euroa. Noin 90 prosenttia kustannuksista syntyi taksikuljetuksista. Kustannukset olivat suurimmat Sotkamon kunnassa.

28 Hammashuollon oppilaskuljetusten kustannukset linja-auto taksi seutu 1 seutu 2 seutu 3 Kuva 13. Hammashuollon kuljetuskustannukset vuonna Kelan kuljetukset Kela korvaa sairauden vuoksi tehtyjen matkojen kuluja sairausvakuutuslain (SVL) mukaisilla matkakorvauksilla. Kela korvaa myös kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksia. Lisäksi Kela maksaa koulumatkatukea toisen asteen opiskelijoille, jossa tuen saajana voi olla opiskelija, koulutuksen järjestäjä, Matkahuolto tai VR. Kela korvaa kehitysvammaisten ryhmäkodeissa asuvien säännöllisiä kuntoutusmatkoja. Kelan korvaamia matkoja tehdään ainakin Kajaanissa Kätön ja Puistokulman ryhmäkodeista sekä Ristijärvellä Esalan ryhmäkodista. Kuljetus edellyttää Kelan tekemää kuntoutuspäätöstä. Kuntoutuskuljetuksia järjestetään mm. ratsastukseen, uintiin ja fysioterapiaan. Kela on keväällä 2006 tehnyt Kainuussa sairausvakuutuslain mukaisten matkojen suuntautumista koskevan otantatutkimuksen. Helmikuussa 2006 tehtiin Kainuun alueella yhteensä lähes matkaa. Matkoista 41 % tehtiin taksilla, 41 % henkilöautolla, 14 % julkisella liikenteellä ja 4 %:ssa matkaketju muodostui useammasta kulkumuodosta. Taulukko 5. Matkojen kuljetusmuotojakauma. Ristijärven ja Vuolijoen matkat sisältyvät Kajaanin vakuutuspiirin matkoihin. Piiri matkoja yht. taksi % oma auto % yleinen % ketju % Kajaani Sotkamo Puolanka Hyrynsalmi Paltamo Suomussalmi Kuhmo Yhteensä Matkoista yli puolet suuntautui Kajaanin keskussairaalaan. Esimerkiksi Suomussalmelta ja Kuhmosta tehtiin otannan aikana yhteensä matkaa keskussairaalaan Kajaaniin. Suomussalmelta tehtyjen matkojen keskipituus oli 110 km ja Kuhmosta tehtyjen matkojen 87 km. Keskimääräinen keskipituus eri kunnista tehdyissä matkoissa oli 74 km.

29 28 Taulukko 6. Matkojen jakauma eri hoitoyksiköihin. Ristijärven ja Vuolijoen matkat sisältyvät Kajaanin vakuutuspiirin matkoihin. Piiri matkoja yhteensä TK % keskuss. % yliop.sair. % yksit. % Kajaani Sotkamo Puolanka Hyrynsalmi Paltamo Suomussalmi Kuhmo Yhteensä Vuositasolla voidaan alueella arvioida tehtävän noin Kajaanin keskussairaalaan suuntautuvaa matkaa ja noin 6500 Oulun yliopistolliseen sairaalaan suuntautuvaa matkaa. Terveyskeskuksiin tehdään noin matkaa.

30 29 3 Liikennepalvelut 3.1 Runkoliikenne Kaikista Kainuun kunnista on arkisin työssäkäyntiä-, opiskelua- ja asiointia palvelevat yhteydet Kajaaniin. Työmatkayhteyksiä on myös muilla tärkeillä pendelöintisuunnilla, mm. Kajaanista Otanmäkeen ja Sotkamoon. Kajaanin lähikunnista asiointiyhteydet pyritään säilyttämään myös lauantaisin. Kaikista Kainuun kunnista on järjestetty arkisin edestakaiset yhteydet Ouluun. Kajaanista on järjestetty päivittäiset yhteydet myös Kuusamoon ja Rovaniemelle. Koulupäivävuorojen määrä Linja ja ostoliikenne 2006 yli Puolanka Suomussalmi kk Suomussalmi Hyrynsalmi Ristijärvi Paltamo Kontiomäki Vuolijoki Otanmäki Kajaani Sotkamo Kuhmo o Kuva 14. Kainuun runkoliikenneverkko syksyllä 2006.