ISTUNTO TORSTAINA 29. TAMMIKUUTA 2004

Transkriptio

1 4-001 ISTUNTO TORSTAINA 29. TAMMIKUUTA Puhetta johti varapuhemies COLOM i NAVAL (Istunto avattiin klo 9.00.) EU:n ja YK:n väliset suhteet Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Laschetin laatima ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnan mietintö (A5-0480/2003) Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien välisistä suhteista (2003/2049(INI)) Laschet (PPE-DE), esittelijä. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, mitä yhteistä Euroopan unionilla ja Yhdistyneillä Kansakunnalla on? Miksi parlamentti on laatinut asiasta mietinnön? Eikö parlamentilla ole mitään kiireisempää tekemistä? Onko parlamentin todellakin käsiteltävä kaikkia kysymyksiä, jopa niitä kysymyksiä, jotka eivät ole kovin korkealla asialistalla? Näin ihmiset sanoivat vuonna 2002, kun ensimmäistä kertaa ehdotettiin, että parlamentin pitäisi laatia mietintö Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien välisistä suhteista. Meillä ei aiemmin juurikaan ollut poliittisia keskusteluja näiden kahden instituution suhteista niitä käsiteltiin vain seitsemän rivin verran Eurooppa-neuvoston kokouksista laadituissa kertomuksissa, kun jossain kohtaa tekstissä mainittiin ohimennen Yhdistyneet Kansakunnat; ja ainoa aktiivinen toimielin oli komissio, joka meille kaikille tuttua tyyneyttä, rauhallisuutta ja tehokkuutta osoittaen maksoi 60 prosenttia humanitaariseen apuun tarkoitettujen kehitysohjelmien määrärahoista. Asiaan ei luonnollisestikaan liittynyt suuria poliittisia vaikutuksia eikä vaatimuksia: komissio oli erittäin tehokas, mutta asiaan ei liittynyt mitään poliittista viestiä. Sitten alkoi Irakin kriisi, jonka aikana Yhdysvaltain presidentti kuvaili YK:ta merkityksettömäksi. Silloin parlamentissa sanottiin ensimmäisiä kertoja, että asia on ehkä sittenkin mielenkiintoinen, että haluamme tehdä Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien suhteista luonteeltaan poliittisemmat ja että haluamme laatia mietinnön pyytääksemme muita toimielimiä harkitsemaan YK-suhteidemme poliittisuuden lisäämistä. Tänään, lähes vuosi sen jälkeen, kun parlamentti teki kyseisen päätöksen, voimme sanoa, että Yhdistyneet Kansakunnat ei ole merkityksetön. Jopa maailman vahvin maa on ymmärtänyt, että Yhdistyneiden Kansakuntien oikeutus tarvitaan, jos jokin valtio halutaan jälleenrakentaa ja jos halutaan vakiinnuttaa demokratia ja yhdistää kansakunta. Täällä Euroopassa komissio julkaisi syyskuussa erittäin tärkeän ja ennen kaikkea poliittisen tiedonannon, jossa määritellään Euroopan toimielinten väliset suhteet ja myös niiden tulevaisuus Euroopan perustuslain suhteen. Neuvosto pyrkii nykyään myös paljon aktiivisemmin sopimukseen Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa, ja uskon, että Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin tämänpäiväinen vierailu parlamentissa on alku laajemmalle poliittiselle yhteistyölle. Mitkä sitten ovat tärkeimmät kysymykset, joista meidän on keskusteltava? Yksi keskustelunaihe pitäisi olla tämänpäiväinen viesti, eli se, että Euroopan parlamentti kannattaa monenvälisyyttä. Ei pidä paikkaansa, kuten Robert Kagan kerran väitti, että Euroopan unioni kannattaa monenvälisyyttä vain sen takia, että se on kykenemätön toimimaan yksipuolisesti. Ei, se ei ole syy. Kannatamme monenvälisyyttä siksi, että Euroopan unioni on rakenteeltaan ja luonteeltaan monenvälinen luvun hirvittävät sodat opettivat meille, että monenvälinen yhteistyö on oikea tapa rakentaa rauhanomaista ja oikeudenmukaista tulevaisuutta, ja Euroopan unionissa hankkimamme kokemukset pätevät myös Yhdistyneisiin Kansakuntiin tästä syystä kannatamme monenvälistä lähestymistapaa. Tällainen viesti parlamentin pitäisi antaa tänään. Jos näin teemme ja jos haluamme tehdä oman osuutemme maailmassa, meidän on aloitettava tekemällä kotitehtävämme. Valtionpäämiehet ja hallituksen päämiehet eivät niitä tehneet joulukuussa, koska niiden tehtäviin sisältyi oikeudellisen aseman luominen Euroopan unionille, jotta voitaisiin päästä eroon tilanteesta, jossa komissio voi kävellä yhteisön yli, koska se on FAO:n äänioikeutettu jäsen, sekä tilanteesta, jossa meillä ei poliittisissa asioissa ole oikeushenkilöllisyyttä Nairobissa, Genevessä eikä Wienissä emmekä tästä syystä voi toimia. Euroopan unioni tarvitsee oikeushenkilöllisyyden. Tarvitsemme myös Euroopan ulkoministerin, jonka on yhdistettävä politiikkamme neuvoston ja komission politiikan kanssa sekä edustettava meitä kansainvälisesti. Tämä tarkoittaa, että tarvitsemme Euroopan unionille edustajan YK:n virastoihin, emme komission edustustoa, neuvoston edustustoa tai puheenjohtajavaltion edustustoa. Niiden sijasta tarvitsemme ulkoasioiden edustajan, ja sitä parlamentti ehdottaa. Meidän pitäisi myös jatkaa keskusteluja Kofi Annanin vierailun jälkeen. Komission on laadittava vuosikertomus, jonka perusteella parlamentti aloittaa keskustelun poliittisista painopisteistä sen määrittelemiseksi, miten meidän pitäisi toimia, mitä olemme saaneet aikaan ja mitä emme ole saaneet aikaan. Talousarviota on selkiytettävä, jotta tiedämme, mitkä toimielimet, virastot ja rahastot saavat meiltä rahaa ja mitkä eivät. Katson myös, että Jean Monnet'n kommentti jonka mukaan Euroopan pitäisi auttaa luomaan parempi maailma sopii erittäin hyvin yhteen Kofi Annanin viime yleiskokouksessa antaman viestin kanssa, jossa hän sanoi, että Yhdistyneet Kansakunnat

2 6 29/01/2004 tekee maailmasta paremman. Se, että yhdistämme nämä molemmat tänään on ihanneratkaisu ja tarkoittaa, että tämä päivä on erittäin tärkeä sekä Euroopalle että Yhdistyneille Kansakunnille Patten, komissio. (EN) Arvoisa puhemies, olen erittäin tyytyväinen saadessani tilaisuuden keskustella Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien suhteista, ja haluan aluksi onnitella esittelijää hänen laadukkaasta mietinnöstään. Kukaan, joka tuntee arvoisan jäsenen, ei ole yllättynyt siitä, että mietintö on todella erinomainen ja järkevä. Haluaisin myös korostaa heti aluksi sitä, että komissio on tietenkin valmis aloittamaan säännöllisen keskustelun parlamentin kanssa Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien välisistä suhteista. Sekä komissiolle että parlamentille on tärkeää vaihtaa ajatuksia tästä tärkeästä asiasta. Vasta kun parlamentti, neuvosto ja komissio ja todellakin myös jäsenvaltiot toimivat hyvin yhteistyössä, Euroopan unioni voi kollektiivisesti antaa tukea, jota YK-järjestelmä tarvitsee. Kuten arvoisa jäsen sanoi, mietinnön ajoitus on erittäin onnistunut. Irakin kriisi on monilla tavoin herättänyt meidät ymmärtämään YK:n keskeisen roolin rauhaan ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Euroopan unioni on YK:n tärkeä kumppani, ja meidän pitäisi noudattaa uskollisesti sitoumustamme edistää tehokasta monenvälisyyttä. Parlamentin täysi tuki tälle tavoitteelle on tärkeää, ja olen siihen tyytyväinen erityisesti tänään, kun YK:n pääsihteeri Kofi Annan puhuu parlamentille. Koko komissiolla oli suuri ilo ja kunnia keskustella eilen kaksi ja puoli tuntia hänen kanssaan. Komissio esittää kantansa tästä kysymyksestä 10. syyskuuta 2003 antamassaan tiedonannossa "Monenvälisyys". Tiedonannolla oli kolme tavoitetta. Ensinnäkin sillä oli tarkoitus vahvistaa sitoutumisemme monenvälisyyteen ja YK:hon. Toiseksi sillä oli tarkoitus osoittaa tapa, jolla me panemme täytäntöön tämän sitoumuksen päivittäisissä toimissamme. Tiedonannossa esitetään vaikuttava yhteenveto EU:n ja YK:n välillä jo tehtävästä laaja-alaisesta yhteistyöstä sekä EU:n tuesta YK:n toimille eri asioissa konfliktien ehkäisystä kehitysapuun ja kriisinhallinnasta köyhyyden torjumiseen. Vaikka turvallisuusneuvoston käsittelemät rauhaan ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset saavat eniten tiedotusvälineiden huomiota, olisi erehdys keskittää huomiomme ja tukemme vain näihin kysymyksiin. Kolmanneksi yksilöimme monia käytännön toimia, joilla voimme kehittää YK-asioita koskevien toimiemme sisäistä yhteensovittamista YK:n elimissä, Brysselissä ja jäsenvaltioissa. Näin on tarkoitus lisätä vaikutusvaltaamme YK:ssa ja tukea YK:ta entistä tehokkaammin. Vastaukseksi tähän tiedonantoon neuvosto teki äskettäin EU:n ja YK:n välisistä suhteista kattavia päätelmiä, jotka muodostavat työllemme hyvän perustan. Tätä keskustelua käydään aikana, jona Euroopan unioni pyrkii saamaan kansainvälisesti vahvemman roolin. Osoituksina tästä eivät ole pelkästään valmistelukunnan ehdotukset YUTP:n ja yleisesti EU:n ulkoisen toiminnan tehostamiseksi tässä yhteydessä haluan mainita erityisesti ehdotuksen, jonka mukaan ulkoministeri, jonka viran perustamista on ehdotettu, puhuisi Euroopan unionin puolesta turvallisuusneuvostossa aina, kun EU:lla on yhteinen kanta vaan myös Euroopan turvallisuusstrategia, jonka keskeisenä ajatuksena on tehokas monenvälisyys. Euroopan unionin pitäisi olla valmis seisomaan sen luottamuksen takana, jota se tuntee Yhdistyneiden Kansakuntien tärkeää asemaa kohtaan. Mielestäni parlamentin mietintö on voimakas lisäsignaali Euroopan unionin tuesta YK:lle tällaisena haasteellisena hetkenä. Irakin kriisin jälkeen useat kansainvälisen yhteisön toimijat ovat toteuttaneet merkittäviä toimenpiteitä löytääkseen keinon palata kollektiiviseen toimintaan. Näihin toimenpiteisiin sisältyy YK:n uusi sitoumus Irakin kysymyksen ratkaisemiseksi. Ei luonnollisestikaan riitä, että monenvälisyyteen vedotaan uudelleen ja uudelleen aivan kuin se olisi jokin mantra. Meidän on pohdittava vakavasti ja luovasti sitä, minkälaisia tuloksia haluamme saada aikaan monenvälisten järjestöjen ja välineiden avulla. Miten voimme tehostaa niitä niin, että ne pystyisivät paremmin käsittelemään maailmaa uhkaavia vaaroja ja haasteita? Näihin haasteisiin kuuluvat köyhyyden vähentäminen, joukkotuhoaseet, hajonneet valtiot, kansainvälinen rikollisuus, terrorismi ja ilmastonmuutos. Miten voimme parhaiten edistää näiden tavoitteiden saavuttamista? Kaikkia näitä tavoitteita käsitellään parlamentin mietinnössä, jossa ollaan pitkälti samaa mieltä asiaa käsittelevän komission tiedonannon kanssa. On selvää, että yhteinen lähtökohtamme on usko siihen, että YK-järjestelmä on avain kansainvälisen turvallisuuden säilyttämiseen sanan laajimmassa merkityksessä. Oli kyse sitten Kansainvälisen atomienergiajärjestön asemasta joukkotuhoaseiden leviämisen valvonnassa taikka köyhyyden vähentämisen ja kestävän kehityksen maailmanlaajuisista tavoitteista, minun lienee turha korostaa niin kutsuttujen pehmeiden kysymysten merkitystä laajemmassa turvallisuusohjelmassa. Kehitys ja turvallisuus ovat erottamattomia ja toisistaan riippuvaisia. Juuri tätä seikkaa silmällä pitäen meidän pitäisi tukea YK:n pääsihteerin viime vuonna perustaman, YK:n uudistamista käsittelevän korkean tason paneelin työtä. Euroopan unionin pitäisi osallistua tähän prosessiin, ja olen tyytyväinen neuvoston puheenjohtajavaltion aikomukseen toimia sen puolesta, että EU on siinä mukana. Komissio osallistuu aktiivisesti tähän hankkeeseen. Euroopan unionin sisäisestä koordinoinnista ja toimista YK:ssa totean, että olen tyytyväinen nähdessäni, että komission analyysi ja suositukset ovat hyvin lähellä niitä, jotka esitettiin arvoisan jäsenen erinomaisessa mietinnössä. Monenvälisten välineiden luomisesta ja käyttöönotosta komissio jakaa mietinnössä esitetyn

3 29/01/ kannan, jonka mukaan Euroopan unionin pitäisi toimia johtavassa asemassa ja auttaa kolmansia maita täyttämään velvollisuutensa, kuten olemme tehneet esimerkiksi terrorismin torjunnan alalla. Parlamentti voisi käsitellä tällaisia kysymyksiä yhteistyössä kolmansien maiden kanssa ja auttaa näin rakentamaan siltoja pohjoisen ja etelän välille. Haluan lopettaa puheenvuoroni kehumalla mietintöä parlamentille ja korostamalla myös komission päättäväisyyttä tehdä läheistä yhteistyötä parlamentin, neuvoston ja YK:n kanssa mietinnössä esitettyjen suositusten täytäntöönpanemiseksi Stenzel (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, osoittamalla kunnioitusta Kofi Annanille ja hyväksymällä Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteistyötä käsittelevän mietinnön Euroopan parlamentti on tänään selvästi ilmaissut tukevansa monenvälisyyttä kansainvälisissä suhteissa sekä ilmaissut, että pidämme Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien välistä yhteistyötä hyvin tärkeänä konfliktien ratkaisussa. Haluamme vahvistaa sekä Euroopan unionia että Yhdistyneitä Kansakuntia, joita molempia on heikentänyt keskustelu siitä, pitäisikö Irakin asioihin puuttua ja miten. Kun kerran Euroopan unioni on valmistautumassa perustamaan oman ulkoministerin viran, sen pitäisi varmistaa, että viran haltijalla on riittävästi toimivaltaa. Tie yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan johtaa väistämättä myös laajempaan yhteistyöhön EU:n ja YK:n välillä. Olemme tällä hetkellä maailmanlaajuinen toimija, joka rahoittaa yli puolet Yhdistyneiden Kansakuntien talousarviosta ja yli 60 prosenttia kansainvälisestä kehitysavusta, mutta meidän pitäisi kehittyä ja muuttua maailmanlaajuiseksi toimijaksi, joka pystyy toimimaan johtavassa asemassa tässä Yhdistyneiden Kansakuntien kehityksen kannalta kriittisessä vaiheessa sekä auttamaan tulevaisuuden YK:ta muotoutumaan. EU:n ja YK:n välisen yhteistyön vahvistamisen pitäisi vaikuttaa ja se vaikuttaakin myönteisesti monenvälisyyden kehittämiseen. Sillä voidaan ja sillä myös pitää vaikuttaa kaikkiin toimenpiteisiin, joita EU ja YK ovat toteuttaneet terrorismin torjunnan, konfliktien ehkäisemisen, ihmisoikeuksien, kriisinhallinnan, ympäristönsuojelun ja joukkotuhoaseiden alalla. Tämä osoittaisi selvästi, millaista yhteistyö todellisuudessa on, ja johtaisi käytännössä vuonna 2000 vahvistettujen EU:n vuosituhannen tavoitteiden täytäntöönpanoon. Jos haluamme näin käyvän, EU:lla on oltava enemmän vaikutusvaltaa Yhdistyneissä Kansakunnissa. YK:hon liittyviä näkökohtia voidaan ottaa huomioon Euroopan unionin kaikilla tasoilla, ja tuntuisi hyvältä ajatukselta, että Euroopan parlamentti on mukana prosessissa. Juuri siksi, että ajatus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostossa yhdellä äänellä puhuvasta EU:sta tuntuu yhä jollain lailla idealistiselta, monenvälisiä välineitä ja sitoumuksia pitäisi käyttää EU:n aseman ja profiilin vahvistamiseksi YK:ssa. Ehkä yksi tapa edetä voisi olla esittää konkreettinen ehdotus joukkotuhoaseiden leviämistä koskevan yleissopimuksen noudattamisesta sekä YK:n turvallisuusneuvoston asemasta sen varmistamisessa Obiols i Germà (PSE). (ES) Arvoisa puhemies, puhuessaan viime syyskuussa Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa pääsihteeri Kofi Annan sanoi, tämä on suora lainaus: "Viimeiset 12 kuukautta ovat olleet erittäin tuskallisia niille meistä, jotka uskovat, että yhteisiin ongelmiimme ja haasteisiimme on yhteisiä vastauksia." Tuona aikana monet politiikan ja tiedotusvälineiden edustajat sekä useimmat kansalaiset olivat sitä mieltä, että Yhdistyneet Kansakunnat oli jollain lailla epäonnistumassa. Myöhempi kehitys, erityisesti Irakissa, on osoittanut, että asiat eivät koskaan ole yksinkertaisia. Tämänhetkistä tilannetta voisi kuvailla espanjalaisen laulun sanoin: "tuskani ei hellitä kanssasi eikä ilman sinua." Tuskaa ei onnistuta lievittämään yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien joka osoitti voimattomuutensa estää traagisia tapahtumia, ei Irakissa vaan aikaisemmissa kauhistuttavissa kriiseissä, kuten Ruandassa kanssa eikä ilman Yhdistyneitä Kansakuntia, mistä on nyt osoituksena tämä naurettava väliintulon aiheuttama umpikuja, johon ei voida löytää poliittista ratkaisua Irakin kaltaisessa maassa. Ryhmäni kanta Laschetin mietintöön on ollut pitkälti myönteinen, ja ryhmäni on korostanut joitakin mietinnön keskeisiä näkökohtia. Ensimmäinen niistä on vahva sitoutuminen periaatteisiin ja arvoihin. Niiden ihmisten esittämään idioottimaiseen kritiikkiin, jotka pitävät tätä idealismina, voimme vastata, että arvot ajavat etujamme. Yhteiskunnissamme ja koko maailmassa periaatteiden ja arvojen soveltaminen on ensisijainen etumme. Lisäksi jos puhumme pienemmistä eduista, voimme todeta, että Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden aineellinen tuki on niin suurta ja niin pahasti epäsuhtaista siihen nähden, mikä on unionin poliittinen vaikutusvalta YKjärjestelmässä, että Euroopan unionin on sitouduttava muuttamaan nykytilannetta. On kaksi tapaa tehdä tämä: ensimmäinen tapa on luoda Euroopan unionille yhteinen ja vahva ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ja toinen on lisätä Euroopan unionin osallistumista turvallisuusneuvoston toimintaan myönteisellä tavalla, joka perustuu meneillään olevan perustuslakiprosessin nopeuttamiseen. Tällä tavoin varmistetaan, että hallitukset kunnioittavat kansanedustajien välityksellä kuuluvaa kansojen ääntä ja että luomme mahdollisimman nopeasti Euroopan perustuslain, jonka avulla voimme panna täytäntöön todellista yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Van den Bos (ELDR). (NL) Arvoisa puhemies, uusi maailmanjärjestys vaatii Yhdistyneiden Kansakuntien vahvistamista ja samanaikaisesti estää tämän toteutumisen. Suuret maailman ongelmat vaativat lisäksi

4 8 29/01/2004 enemmän kuin koskaan maailmanlaajuista lähestymistapaa, joka tekee välttämättömäksi tehokkaan päätöksenteon ja täytäntöönpanon. YK:ta olisi uudistettava perinpohjaisesti, jotta se voisi nykytilanteessa toimia paremmin ja hoitaa monia tehtäviään asianmukaisella tavalla. Me kaikki olemme tästä samaa mieltä, mutta mitään ole tehty, koska kaikki ovat eri mieltä siitä, miten se pitäisi tehdä. On tekopyhää ylistää YK:n vuosituhannen julistusta, jollemme ole myös valmiit toimimaan sen mukaisesti ja panemaan itsemme likoon sen puolesta. YK:n uudistukset eivät ole vain teknisiä vaan niihin liittyy usein myös vallan uudelleenjakoa, ja tässä asiat menevät jatkuvasti väärin. Esimerkiksi turvallisuusneuvoston uudistuksesta on nahisteltu yli kymmenen vuotta, ja toistaiseksi ilman tuloksia. Yhdysvallat on ylivoimaisesti maailman voimakkain maa eikä juurikaan tarvitse monenvälisyyttä, jonka se katsoo rajoittavan valtaansa. Muut maat, myös Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta, kieltäytyvät luopumasta etuoikeuksistaan, joita niille on periytynyt vanhasta maailmanjärjestyksestä. Potentiaaliset pysyvät jäsenet eivät halua suoda toisilleen etuoikeutettua asemaa. Mantereille myönnettävän pysyvän jäsenyyden järjestelmä toimii ainoastaan, jos alueelliset suurvallat voivat päästä yksimielisyyteen kiertävän jäsenyyden järjestelmästä. Ehdotettu kaksinkertainen veto-oikeusjärjestelmä on parempi kuin tämänhetkinen järjestelmämme mutta se ei ole todellinen ratkaisu, varsinkaan jos pysyvien jäsenten määrä yhä kasvaa. Sen sijasta olisi parempi käyttää eurooppalaista eriytetyn ääntenpainotusmenetelmän mallia ja näin kumota veto-oikeusjärjestelmä. En usko, että Euroopan unionin politiikan koordinointi YK:ssa on niin huonoa kuin jäsen Laschet väittää erinomaisessa mietinnössään. Yleensä EU on ehdottoman yksimielinen täysistunnossa. Tästä huolimatta Euroopan mielipiteet tuntuvat toivottoman jakautuneilta suurissa kriiseissä, kuten Irakin kriisissä. Mielestäni tämä johtuu pääasiassa Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan välisen kilpailun lisääntymisestä. Ei oikeushenkilöllisyys, eikä edes EU:n ministeri, kykenisi luomaan yhteistä ulkopolitiikkaa niin kauan, kun suuret eurooppalaiset valtiot jatkavat riitelemistä EU:n johtajuudesta. Laschetin mietintö sisältää monia mielenkiintoisia suosituksia Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien välisten suhteiden kehittämiseksi. Jotkin suositukset ovat erittäin hyödyllisiä, mutta niitä on lyhyelle aikavälille ehkä liikaakin. Meidän on oltava varovaisia, ettemme luo uutta YK EU-byrokratiaa. Mielestäni parlamenttimme keskeinen rooli tässä asiassa liittyy valvontaan eikä niinkään diplomatiaan. Laajentunut Euroopan unioni voi ja sen täytyy osallistua merkittävällä tavalla Yhdistyneiden Kansakuntien kiireellisesti tarvitsemien uudistusten toteuttamiseen. Poliittinen tarve on kiistaton; se, mikä puuttuu, on poliittinen rohkeus muotoilla lopullisesti uusi maailmanjärjestys YK:ssa Marset Campos (GUE/NGL). (ES) Arvoisa puhemies, tämä päivä on tärkeä Euroopan parlamentin kaltaiselle monenväliselle lakiasäätävälle elimelle sekä jäsen Laschetin hyvin laatiman mietinnön takia, jossa on hyväksytty kaikenlaisia ehdotuksia, että YK:n pääsihteerin Kofi Annanin läsnäolon takia. Kofi Annan on saapunut vastaanottamaan Saharov-palkintoa, joka on osoitus siitä, että kansainvälisen oikeuden merkitys ainoana keinona ratkaista kriisit kansainvälisesti vahvistuu. Ryhmällämme ei ole yhtenäistä mielipidettä jäsen Laschetin mietinnöstä vaikka myönnänkin, että olemme hyväksyneet esitetyt näkökannat koska meidän kantamme vaihtelee myönteisestä skeptiseen, mikä onkin sopivaa pluralistiselle ryhmälle. Haluan kuitenkin korostaa, että pidämme tätä mietintöä erittäin tärkeänä. Pidämme tärkeinä myös komission toimenpiteitä kansainvälisen ilmapiirin parantamiseksi ja kannatamme selkeästi monenvälisyyttä kuten aiemmin totesin vaikka uskomme, että tässä tilanteessa korostetaan liikaa terrorismin torjuntaan liittyviä näkökohtia kansainvälisen yhteistyön parantamisen kustannuksella. Entistä paremman kansainvälisen yhteistyön avulla voitaisiin poistaa epätasa-arvon ja epäoikeudenmukaisuuden syyt, kuten sen, että YK valvoo Maailman kauppajärjestön, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin kaltaisia järjestöjä, jotka ovat loppujen lopuksi elimiä, jotka voivat lisätä oikeudenmukaisuutta maailmassa. Tästä syystä ja ottaen huomioon Euroopan unionin ja YK:n välisten suhteiden parantamisen tarpeen, joka ovat avain sellaisten olosuhteiden luomiseksi, joissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja noudatetaan kansainvälistä lainsäädäntöä katsomme, että meidän olisi pitänyt pyrkiä vielä vähän voimakkaammin parantamaan edellytyksiä entistä laajemman oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi maailmassa. Tästä syystä kantamme jäsen Laschetin mietintöön koostuu monista erilaisista näkemyksistä Wuori (Verts/ALE). (FI) Arvoisa puhemies, YKjärjestelmän paradoksi on, että samalla kun yleismaailmalliset ihmisoikeudet ovat sen olemuksellinen vahvuus, sen peruskirja rakentuu vankasti valtiosuvereniteetin varaan. Euroopan unionin heikkous on siinä, että se ei ole kyennyt sellaiseen jäsenvaltioidensa suvereniteettien sulauttamiseen, joka olisi johtanut johdonmukaiseen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä aidosti monenkeskeisyyteen maailmassa nojautuvaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19 artikla on tässä usein jäänyt pahasti puolitiehen. Poikkeuksia toki on, esimerkiksi YK:n kansainvälisen rikostuomioistuimen tukeminen. Toisaalta vaikkapa vuoden 2001 kidutuksen vastainen toimintaohjelma on jäänyt paljolti tyhjäksi retoriikaksi.

5 29/01/ EU on näin yhä kylmän sodan luomus, joka vasta hakee identiteettiään ja rooliaan maailmassa. Strategian puuttuessa taktiikasta tulee strategiaa, toimitaan ad hoc. Osittain siksi EU painii YK:ssakin painoaan ja panostaan kevyemmässä sarjassa. Komission YK-tiedonanto viime syyskuulta ja vastikään julkaistu "Laajentuva Euroopan unioni YK:ssa" yhtä lailla kuin nyt käsillä oleva mietintökin sisältävät paljon hyödyllistä tietoa ja monia varteenotettavia ehdotuksia. Mutta se ei riitä. Historiallinen velvollisuutemme olisi nyt ottaa vastuumme kestävämmän maailmanjärjestyksen luomisesta, joka ulottuu yhteistyönvaraisesta turvallisuusmallista aina ilmastonmuutoksen torjuntaan. Yhteistyö YK:ssa ja sen monissa erityiselimissä on avainasemassa. Mainitsen vain yhtenä esimerkkinä YK:n ihmisoikeuksista vastaavan alivaliokunnan hyväksymät sosiaaliset ihmisoikeus- ja ympäristönormit monikansallisille ja muille yrityksille sekä Maailmanpankin International Financial Cooperationin valmistelemat luotonantoa kehityshankkeisiin koskevat samanlaiset vähimmäistakeet. Ellemme pysty oikomaan globaalistumisen pahimpia vääristymiä, arvoyhteisömme osoittautuu sekin ontoksi kulissiksi. Me kaikki kuulumme silloin häviäjiin Ribeiro e Castro (UEN). (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tämä on todellakin liikaa! Samana päivänä, kun keskustelemme tästä mietinnöstä ja otamme vastaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin ja vuoden 2003 Saharov-palkinnon voittajan Kofi Annanin, parlamentti on saanut masentavia uutisia diktatuurien Jurassic Parkista: me emme pysty vastaanottamaan Oswaldo Payá'ta, jolle myönsimme Saharov-palkinnon vuonna Tämä Fidel Castron Kuuban kommunistihallinnon asettama kielto, joka tuo mieleeni natsi-saksan ja stalinistien pahimmat väärinkäytökset 1900-luvulla, saa huomion kiinnittymään tämän mietinnön tärkeään kohtaan, jossa sanotaan Yhdistyneistä Kansakunnista ja sen uudistuksesta, että Euroopan unionin ja muiden on onnistuttava sijoittamaan ihmisoikeudet, demokratia ja perusoikeudet sekä 19 kappaleessa esitetyt seuraamukset asialistan kärkipäähän. Oswaldo Payán tilanne on skandaalimainen, ja skandaalimainen on myös Kuuban hallinnon parlamenttiamme kohtaan osoittama vihamielinen ele. Olisi vielä skandaalimaisempaa, jos näitä skandaaleja ei kommentoitaisi mitenkään julkisuudessa. Olemme varmoja, että parlamentti lähettää Kofi Annanin välityksellä painokkaan viestin Kuuballe ja että Oswaldo Payálle esitetyllä avoimella, pysyvästi voimassa olevalla kutsulla osoitamme edelleen aktiivisesti solidaarisuutemme vuoden 2002 Saharov-palkinnon voittajalle ja kaikille Kuuban demokraateille. Lopuksi haluaisin ilmoittaa arvostavani joitakin esittelijän tarkistuksia, erityisesti tarkistusta 8, jossa kiinnitetään huomiota ihmiskloonauksesta tehdyn yleissopimuksen merkitykseen ja Costa Rican aloitteeseen, jota meidän on tuettava Belder (EDD). (NL) Arvoisa puhemies, jäsen Laschetin mietinnön tarkoituksena on johtaa ihmiskuntaa kohti jonkinlaista maailmanhallitusta. Vain sillä tavoin, YK:n toimiessa keskeisessä, erittäin tärkeässä ja ratkaisevassa asemassa näyttäisi olevan mahdollista luoda rauhaa, hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta. Monenvälisyys on otettu innokkaasti vastaan uutena poliittisena evankeliumina. Eikö tämä harhakuvitelma perustukin ihmisrodun laajaan yliarvioimiseen? Teidän ja minun kaltaiseni ihmiset ovat kuitenkin alttiita kaikenlaiseen pahaan. Todellinen rauha ja oikeudenmukaisuus eivät ole ihmisten aikaansaannoksia. Ne voidaan saavuttaa ainoastaan aidolla uskolla Jumalaan, ehdottomalla antautumisella Hänen tahtonsa ja armonsa varaan, tottelemalla Hänen autuaaksitekeviä, raamattuun kirjattuja käskyjään sekä tottelemalla Jumalan sanaa. Jeesus Kristus joutui kärsimään rangaistuksen, joka tuo meille todellisen rauhan. Koska tämä asia unohdetaan aivan liian helposti, halusin aluksi kiinnittää huomionne siihen. Erinomaisesta johdannosta puheen ollen, esittelijä pitää Euroopan unionin ja YK:n yhteistyötä EU:n ulkopolitiikan kulmakivenä. Esittelijä jo enemmän tai vähemmän otaksuu, että institutionaalisesti uudistetussa tulevaisuuden YK:ssa EU olisi oikeushenkilö. EU:n tulevan ulkoministerin on Euroopan perustuslain nojalla hoidettava tulevaa toimeksiantoaan EU:n nimissä. Lisäksi turvallisuusneuvostoa on laajennettava niin, että siihen kuuluu pysyviä jäseniä, yksi kustakin maanosasta Australiaa lukuun ottamatta, mikä on outoa. Miksi tämä valtava maanosa jätetään järjestelyn ulkopuolelle? Kaksinkertaisen vetojärjestelmän pelkäämisen takia epäilemättä? Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan sijasta EU:n on edustettava Eurooppaa. Tilanteen kuvaaminen tällä tavalla on liioittelematta täysin ennenaikaista. EU:lla ei ole perustuslakia, se ei ole oikeushenkilö YK:ssa eikä EU:lla ole ulkoministerin virkaa. Lisäksi lähimenneisyys on kipeästi osoittanut, että Euroopan yhtenäisyys tuntuu olevan kauempana kuin koskaan niin HVK:ssa kuin turvallisuusneuvostossakin. Tästä syystä nykyinen järjestelmä ei toimi, ja näin ollen kehotan jäsenvaltioita tukemaan tarkistuksia 1 ja 10 sekä palaamaan maan pinnalle. Lopuksi haluaisin esittää kaksi huomautusta. Ensinnäkin tekstissä on vain kerran 17 kohdan toisessa alakohdassa ja suluissa viitattu Natoon, joka on osoittautunut tehokkaimmaksi transatlanttiseksi turvallisuusjärjestöksi. Tiedätte aivan yhtä hyvin kuin minäkin, että tiukan paikan tullen haluaisimme mieluummin, että turvallisuutemme takaaminen on

6 10 29/01/2004 luotettavan ja päättäväisen Naton käsissä, emmekä ikinä luovuttaisi sitä aina epävarmalle, usein epäröivälle ja jakaantuneelle YK:n turvallisuusneuvostolle. Nato on parempi kulmakivi EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle kuin YK. Lopuksi haluan todeta, että monenvälisyys on hyväksi mutta se ei saa koskaan olla ehdotonta. Liian usein olemme nähneet sitä käytettävän verhona, jonka takana valtiot pyrkivät valvomaan vain omia etujaan Souchet (NI). (FR) Arvoisa puhemies, voimme olettaa, että Laschetin mietinnön laatijalla oli hyvät aikomukset: Yhdistyneiden Kansakuntien roolin vahvistaminen ja Euroopan vaikutusvallan lisääminen YK:ssa. On kuitenkin myönnettävä, että ehdotettu menetelmä on näiden tavoitteiden vastainen. Päätöslauselman ytimessä, sen 10 ja 12 artiklassa, ehdotetaan turvallisuusneuvoston laajentamista sekä nykyisen veto-oikeusjärjestelmän heikentämistä korvaamalla se kaksinkertaista veto-oikeusjärjestelmää koskevalla vaatimuksella tapauksissa, joissa on kyse perustavanlaatuisista rauhan uhkista (YK:n peruskirjan 7 luku). Tämä on haaste kahdelle järjestelmän tehokkuutta sääntelevälle keskeiselle käytännölle, jotka ovat jäsenien määrän rajoittaminen ja kaikkien pysyvien jäsenten oikeus turvautua veto-oikeuskannustimeen. On vaikeaa nähdä, kuinka turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten määrän puolittaminen voi vahvistaa Euroopan vaikutusvaltaa. Näin kuitenkin annetaan ymmärtää ehdotuksessa, jonka mukaan Euroopan unionista pitäisi tulla pysyvä jäsen "mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun sen oikeushenkilöllisyys on tunnustettu". EU:n ainoalla tuolilla istuisi surullisenkuuluisa Euroopan ulkoministeri, jolla ei muuten enää olisi yksinään veto-oikeutta. Nykyisen järjestelmän monimutkaistaminen ja heikentäminen näyttäisivät näin ollen olevan kaksi meille esitellyn ehdotuksen luonteenomaista piirrettä. Kyse on Yhdistyneisiin Kansakuntiin sovellettavasta yhteisömenetelmästä. Emme tästä syystä voi kannattaa sitä. Sen sijaan äänestämme järkevän tarkistuksen 1 puolesta, jota ystävämme Yhdistyneestä kuningaskunnasta ehdottivat Salafranca Sánchez-Neyra (PPE-DE). (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää esittelijä Laschetia hänen mietinnöstään. En pidä mitenkään liioiteltuna sanoa, että tänään historia on osa nykypäivää ja että Euroopan unioni ja Yhdistyneet Kansakunnat ovat kaksi tärkeintä toimijaa tässä historiallisessa nykyajassa, jossa parhaillaan elämme,. Komission jäsen Patten sanoi meille selkeästi, että Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan kansainvälistä asemaansa ja edistämään vakautta, maltillisuutta ja olojen normalisointia yhteisesti johdetun maailmanjärjestyksen alaisuudessa. Yhdistyneiden Kansakuntien on lisäksi toimittava nykyistä paremmin ja tehokkaammin mukautuakseen uusiin olosuhteisiin, joissa on siirrytty San Franciscon peruskirjan alkuperäisestä hengestä 2000-luvulle, 60 valtiosta 190 valtioon, siirtomaahallituksista itsenäisyyteen ja blokkijärjestelmän kaatumisesta tämän päivän globalisoituneeseen maailmaan. Tänään, 11. syyskuuta saadun opetuksen jälkeen, on selvää, että turvallisuus, puolustuspolitiikka, kauppa, konfliktien ehkäiseminen, kriisinhallinta, humanitaarinen apu, kulttuuri ja jopa sivilisaatio ovat käsitteitä, jotka ovat sekoittuneet keskenään, ja että kansalaisten on hyväksyttävä, että meidän on vastattava yhdessä meitä kaikkia tasapuolisesti uhkaaviin vaaroihin ja uhkiin. Vastauksemme, Euroopan unionin vastaus, ei kuitenkaan saa olla sirpaleinen, ristiriitainen eikä tehoton: sen pitää olla yhtenäinen. Arvoisa puhemies, tästä syystä edettäessä Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien välisissä suhteissa parlamentaarista ulottuvuutta pidemmälle mikä on välttämätöntä ja oikein on tärkeää, että toimimme yhdessä sovitulla tavalla, täydentävästi, ja että Euroopan unioni osoittaa selkeästi, että sen vahvuus perustuu yhtenäisyyteen, ja sen heikkous johtuu sirpaloituneisuudesta. Tästä syystä olemme siirtymässä kohti jäsenvaltioiden kesken jaettua itsemääräämisoikeutta, sillä muuten meidän on luovutettava osa itsemääräämisoikeudestamme muille valtioille, jotka ovat täysin selvillä yhtenäisyyden ja koon tuomista eduista. Lisäksi joko meidän on lopetettava se, että äänestämme YK:ssa 60 kertaa sadasta eri tavalla, tai meidän on kerta kaikkiaan luovuttava Euroopan unionin pyrkimyksistä saavuttaa jaettu maailman johtajuus. Arvoisa puhemies, lopetan toteamalla, että jaan jäsen Ribeiro e Castron esiin tuoman närkästyksen siitä, ettei Saharov-palkinnon saajaa Oswaldo Payá'ta päästetty parlamenttiin Swoboda (PSE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, rehellisesti sanottuna on melko outoa, että samaan aikaan kun globalisaatio voimistuu ja globaali politiikka ja talous riippuvat yhä enemmän toisistaan ajatelkaa monikansallisten yritysten lukumäärää ja valitettavasti myös rikollisjärjestöt alkavat toimia kansainvälisesti ja tehdä kansainvälistä yhteistyötä, Yhdistyneet Kansakunnat osoittaa heikkoutta joillakin aloilla ja se sysätään usein syrjään. Uskon, että monet tässä parlamentissa jakavat ryhmäni tuntemukset ja omat tuntemukseni siitä, että Yhdistyneet Kansakunnat on maailmanlaajuinen poliittinen järjestö, jota pitää vahvistaa, joka edustaa kansainvälistä oikeutta ja jota ei pidä sysätä syrjään, kuten tapahtui Irakin kysymyksessä. Kaikki tämä tulee ilmi jäsen Laschetin mietinnön hengessä ja kirjaimessa. Rehellisen ja puolueettoman havainnoitsijan on kuitenkin myönnettävä, että Yhdistyneet Kansakunnat on osoittautunut heikkoutensa monissa tilanteissa. On

7 29/01/ tapahtunut monenlaisia vääryyksiä, kansanmurhia ja rikoksia ihmiskuntaa vastaan, joissa Yhdistyneet Kansakunnat on toiminut tehottomasti. Jotkin pitävät tätä syynä sysätä Yhdistyneet Kansakunnat syrjään ja usein nämä ovat ihmisiä, jotka käyttäneet vetooikeuttaan estääkseen Yhdistyneitä Kansakuntia toimimasta nopeasti, kuten tapahtui Lähi-idän kysymyksessä. Uskon kuitenkin, että Yhdistyneitä Kansakuntia on vahvistettava, että sen toimintaa on tehostettava ja että sille on annettava mahdollisuus puuttua asioihin viipymättä. Haluan tehdä selväksi, että tähän on mielestäni sisällyttävä myös mahdollisuus toteuttaa tarvittaessa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, koska jos joku pystyy ja on sopiva toimimaan maailmanpoliisina, se on epäilemättä Yhdistyneet Kansakunnat. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että jäsen Laschet on hyväksynyt yhden ajatuksistani, jonka luonnostelin yhdessä ryhmäni kanssa ja jonka mukaan meidän on luotava sellainen sääntelykehys, joka antaa Yhdistyneille Kansakunnille mahdollisuuden puuttua asioihin viipymättä, kun kyse on kansanmurhista, sotarikoksista tai rikoksista ihmiskuntaa vastaan. Tällaisten tapausten yksilöintiä ja niihin puuttumista ei pitäisi jättää yksittäisen maiden, valtioiden tai hallitusten harkintavaltaan. Uhkaavan vaaran tunnistaminen pitäisi olla kansainvälisten elinten tehtävä. Näin ollen Yhdistyneiden Kansakuntien pitäisi kyetä puuttumaan asioihin nopeasti ja tarvittaessa toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimia. Yhdistyneet Kansakunnat ei tarvitsisi tähän omaa armeijaa. Natosta on ollut puhetta, ja vaikken halua yliarvioida sen kykyjä, se voisi YK:n hyväksynnän jälkeen puuttua asioihin ja toteuttaa toimenpiteitä lain ja järjestyksen puolustamiseksi sekä pyrkiä ennaltaehkäisemään rikoksia ihmiskuntaa vastaan. Turvallisuusneuvoston uudistaminen tämän suuntaisesti on aivan välttämätöntä. Näihin muutoksiin pitäisi sisältyä turvallisuusneuvoston jäsenyyden myöntäminen Euroopan unionille, mutta samanaikaisesti meidän on varmistettava, ettemme päädy lisäämään veto-oikeuden käyttöä emmekä sellaisten taktiikoiden soveltamiseen, joilla estetään turvallisuusneuvostoa toimimasta. Haluan vielä kerran sanoa: olemme saaneet tarpeeksemme tästä maailmasta, jossa yksilöt, yksittäiset hallitukset ja yksittäiset valtiot luulevat voivansa toimia maailmanpoliisina. Jos on yksi tehtävä, jota varten Yhdistyneet Kansakunnat on perustettu, se on lain ja järjestyksen puolustaminen maailmassa Euroopan unionin täydellä tuella Frahm (GUE/NGL). (DA) Arvoisa puhemies, EU:lla pitää olla yhteinen ulkopolitiikka ja yhteinen ulkoministeri sekä oikeushenkilöllisyys. Kysymys kuuluu, onko tämä lainkaan välttämätöntä. Tilastoista käy ilmi, että jäsenvaltiot ovat asiasta samaa mieltä. YK:ssa ollaan yksimielisiä yli 90 prosentista asioista, joten mahtaisiko olla niin, ettei kyse nyt olisi niinkään uusien elinten vajavaisuudesta vaan pikemminkin siitä, että tunnemme olevamme voimattomia käyttämään valtaa, jota meillä itse asiassa on. Ehkä on myös tarpeellista pohtia sitä, miten me käytämme YK:ta. Ensinnäkin odotamme YK:lta asioita ja odotamme sen kykenevän suoriutumaan tehtävistään menestyksellisesti. Pystymmekö kuitenkaan täyttämään velvollisuutemme ja erityisesti pystymmekö tarvittaessa tukemaan YK-järjestelmää: kuten silloin, kun YK:n asetarkastaja kertoi meille, ettei Irakista todennäköisesti ollut joukkotuhoaseiden muodossa välitöntä vaaraa, tai kun Hans Blix kertoi meille, ettei vaaraa todennäköisesti ollut ja että jos joukkotuhoaseita todella olisi Irakissa, hän on varma, että hän olisi kollegojensa kanssa löytänyt ne. Jos olisimme tässä tapauksessa soveltaneet YKjärjestelmää, olisimme ehkä voineet välttää tilanteen, josta kansainvälisen terrorismin asiantuntija Gareth Evans joutui Davosissa toteamaan, että terrorismin vaara on nyt suurempi kuin ennen Irakin-sotaa. Ehkä YK:n heikkous ja ongelmat liittyvät myös kykenemättömyyteemme luottaa siihen, että järjestelmä itse asiassa pystyisi aikaansaamaan jotain merkittävää. Haluan suositella, että tuemme erittäin vilpittömästi YK:ta ja että pyrimme myös aktiivisesti uudistamaan sitä. Meidän on uudistettava turvallisuusneuvosto. Meillä on oltava järjestelmä, joka toimii vaihtoehtona anarkialle, jotta voimme varmistaa kansainvälisen oikeuden noudattamisen esimerkiksi YK:n avulla Isler Béguin (Verts/ALE). (FR) Arvoisa puhemies, myönnämme tänään Kofi Annanille Saharov-palkinnon, mikä on osoitusmerkkinä täydestä tuestamme YK:lle. Tämä harvinainen tilaisuus antaa myös minulle mahdollisuuden kiinnittää huomiota laiminlyötyihin kysymyksiin ja turhiin taisteluihin. Yksi näistä turhista taisteluista on kansainvälisen oikeiden noudattaminen, jota puolustaakseen Kofi Annan on Yhdysvaltojen puskutraktoripolitiikasta huolimatta pannut peliin koko persoonansa ja asemaansa liittyvän arvokkuutensa. Sota eittämättä käytiin, mutta alusta alkaen sitä tahrasivat laittomuudet ja epäilyttävät motiivit. Sodan jälkeiset paljastukset Irakia vastaan esitetyistä vääristä ja valheellisista syytöksistä antanevat lohtua niille, jotka mieluummin tuomitsivat planeettamme luonnolle aiheutuvat vaarat kuin asevarastot, jotka herättivät huomiota siksi, ettei niitä ilmeisesti ollutkaan. Toinen ääni, joka jatkuvasti hiljennetään ja hukutetaan, kuuluu alkuperäiskansoille, jotka huolimatta siitä, että ne kuuluvat muinaisten sivilisaatioiden viimeisiin eloonjääneisiin, pitävät ympäristöarvoja hyvin tärkeinä ja jotka ymmärtävät keskinäisen riippuvuuden meitä paremmin. Maailmassamme, josta on tullut materialistinen ja pinnallinen, hyveellisiä ja aitoja ovat ihmiset, joilla ei ole muuta puolustettavaa kuin perusoikeutensa. Estäkäämme alkuperäiskansojen oikeuksien marginalisoiminen ja pakottakaamme Euroopan unioni ja YK lupaamaan, että ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelemista käsittelevän YK:n

8 12 29/01/2004 alakomitean yhteydessä toimiva alkuperäiskansojen asioita käsittelevä työryhmä säilytetään Dell'Alba (NI). (FR) Arvoisa puhemies, olemme tyytyväisiä siihen, että tämä mietintö esitetään juuri nyt, kun Kofi Annanin on tarkoitus puhua meille muutaman tunnin päästä. Mielestäni edessämme olevassa mietinnössä on tärkeää korostaa merkitystä ja roolia, jotka me haluamme Yhdistyneille Kansakunnille antaa. Joten jotta joukkojen vetäytyminen Irakista ei muuttuisi sellaiseksi painajaiseksi, joita olemme joskus menneisyydessä nähneet, kaikki vetoavat nyt YK:hon, että se puuttuisi Irakin asioihin toimimalla aloitteellisesti ja aktiivisesti. Tämän ovat jo kuukausien ajan yrittäneet estää kaksi valtiota, joilla on jossain määrin syytä pelätä YK:n roolia ja jotka ajattelivat, että YK ei mahdollisesti olisi niin tehokas kuin sen pitäisi olla. Olemme erityisen tyytyväisiä siihen, että mietinnössä mainitaan tärkeä aloite, jonka johtajana EU voisi toimia. Tarkoitan ajatusta YK:n järjestelmässä toimivista demokraattisista valtioista, jotka voisivat kokoontua ja tavata YK:ssa suunnitellakseen yhteisiä toimenpiteitä demokratian edistämiseksi. Tämä on aloite, jonka puitteissa Euroopan unioni voisi toimia keskeisessä asemassa YK:ssa, jonka ongelmat ja voimattomuuden havaitsimme, kun YK:n ihmisoikeuskomission johtoon valittiin viime vuonna eräs henkilö Libyan kaltaisesta maasta, joka ei varmastikaan ole mikään ihmisoikeuksien edelläkävijä. Italian radikaalipuolueen jäsenet kannattavat joka tapauksessa tällaista aloitetta. He kehottavat komission jäsentä Pattenia ja jäsenvaltioita toimimaan niin, että demokraattisten valtioiden yhteisö voisi pitää ensimmäisen symbolisen erityisistuntonsa ennen YK:n ihmisoikeuskomission seuraavaa, Genevessä pidettävää kokousta Tannock (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensin onnitella hyvää ystävääni Laschetia hänen rohkeasta yrityksestään uudistaa YK:n rakenteita, joissa näytti olevan pahoja puutteita äskeisen Persianlahden sodan aikana. Mietinnössä tutkitaan myös roolia, joka EU:lla pitäisi olla YK:ssa. YK selvästikin suunniteltiin kylmän sodan aikakautta varten, ja tuolloin turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenyys ja veto-oikeudet olivat välttämättömiä ydinasevalloille maailmanlaajuisen turvallisuuden varmistamiseksi. Vielä ei maailmassa ole tapahtunut tarpeeksi muutoksia, jotta tämän asiatilan muuttaminen olisi perusteltua. Vastuu turvallisuudesta on usein ristiriidassa ihmisoikeuksien puolustamista koskevien YK:n lisävaltuuksien kanssa, sillä moni YK:n jäsenvaltio on epädemokraattinen diktatuuri mikä on johtanut muun muassa järjettömään päätökseen nimittää Libya YK:n ihmisoikeuskomission johtoon. Lisäksi menneisyydessä YK ei pystynyt estämään Unkarin, Tšekkoslovakian ja Afganistanin julmaa miehittämistä Neuvostoliiton vetooikeuden takia. Kiina ei ole vieläkään demokratia eikä kunnioita ihmisoikeuksia. Turvallisuus onkin YK:n tärkein vastuualue, ja YK:lla on elintärkeä rooli maailmassa. Mielestäni olisi perusteltua nimittää Intia ja Japani turvallisuusneuvoston pysyviksi jäseniksi, koska ne ovat suuria maita ja demokratioita. Samoin Nigerian tai Brasilian ehdokkuutta voisi harkita. Valitettavasti tämä mietintö on ristiriidassa monien puolueeni, Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivipuolueen, esittämien kannanottojen kanssa, sillä mietinnöllä yritetään vesittää Yhdistyneen kuningaskunnan veto-oikeus siirtymällä kaksinkertaiseen veto-oikeusjärjestelmään ja siinä ehdotetaan EU:lle turvallisuusneuvoston jäsenyyttä, mikä kaivaisi maata Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan jäsenyyden alta. Vastustamme myös EU:n ulkoministerin viran perustamista ja oikeushenkilöllisyyden myöntämistä EU:lle, ja tästä syystä, riippumatta siitä, kuinka hyvät aikomukset mietinnön laatijalla onkaan, en voi tukea sitä sen tämänhetkisessä sanamuodossaan. Tarkkailen kuitenkin puolueeni kanssa läheisesti kaikkia yrityksiä uudistaa YK:ta. Toivotamme YK:n pääsihteerin Kofi Annanin tänään erittäin lämpimästi tervetulleeksi parlamenttiin Lalumière (PSE). (FR) Arvoisa puhemies, tämä keskustelu jäsen Laschetin erinomaisesta mietinnöstä ja Saharov-palkinnon myöntäminen Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille ovat osoituksena Euroopan parlamentin yhä selkeämmästä halusta vahvistaa YK:n ainutlaatuinen ja korvaamaton rooli kansainvälisissä suhteissa vuosituhannen julistuksen ja komission tiedonannon mukaisesti. Lisäksi päätöslauselma, josta pian äänestämme, osoittaa selvästi ja yksityiskohtaisesti, mihin suuntaan unionin ja YK:n välisten suhteiden pitäisi kehittyä. Tuen monia esitettyjä ehdotuksia, jotka koskevat sekä Euroopan unionin aseman vahvistamista nykyistä vahvemmassa YK:ssa esimerkiksi turvallisuusneuvoston pysyvän jäsenyyden avulla että Euroopan unionin toimielinten ja YK-järjestelmän välisen yhteistyön lisäämistä. Nämä ovat kunnianhimoisia uudistusehdotuksia, sillä Euroopan unioni voisi nähdä itsensä YK:n maallisena kätenä tai YK:n vanhimpana tyttärenä, kuten hyvin tuntemaani maata kutsuttiin kirkon vanhimmaksi tyttäreksi. Mietinnön 17 kohdassa esitetään, että Euroopan unionin pitäisi toimia edelläkävijänä YK:n politiikan määrittelemisessä. Loistavaa! Näiden rohkaisevien ja dynaamisten hankkeiden taustalla on kuitenkin joitakin huolestuttavia, ratkaisematta olevia kysymyksiä, jotka koskevat erityisesti YK:n tärkeimmän jäsenen, Yhdysvaltojen asemaa ja roolia. Miten YK:n ja EU:n allianssi voi pitää puolensa Yhdysvaltojen unilateralismia vastaan? Mitä se voi tehdä, kun USA vastustaa kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamista ja Kioton pöytäkirjaa tai kun USA haluaa omapäisesti ja vapaasti käyttää sotilaallista voimaansa heti, kun se tuntee turvallisuutensa uhatuksi? YK:n ja EU:n on yhdessä jatkettava merkittäviä toimia sen varmistamiseksi, että

9 29/01/ YK todella voi käyttää uskottavaa kansainvälistä ja monenvälistä vaikutusvaltaansa, jota koko maailma todella tarvitsee Modrow (GUE/NGL). (DE) Arvoisa puhemies, tämä mietintö on ehdottomasti yksi parlamentin merkittävimmistä keskustelunaiheista. Jos teorian ja käytännön taikka sanojen ja tekojen välillä ei olisi niin suurta kuilua, voisimme äänestää sen hyväksymisen puolesta. Mietinnössä viitataan Euroopan perustuslakiin, jota ei vielä ole olemassa, ja valitettavasti perustuslakiluonnoksessa keskitytään enemmän puolustustoimien lisäämiseen ja suurempaan valmiuteen puuttua tilanteisiin maailmalla kuin aseistariisuntaan tai siviilikonfliktien ratkaisemiseen. Mietinnössä puolustetaan monenvälisyyttä ja YK:n aseman vahvistamista, mikä on oikein ja hyvä asia. Siinä pidättäydytään kuitenkin arvostelemasta Yhdysvaltojen aggressiivista unilateralismia, joka lietsoo väkivaltaa ja mielivaltaisia toimia. Kuten Irakin-sota osoitti, mikään valhe ei ole liian suuri ennaltaehkäisevän sodan perustelemiseksi. Niitä, jotka kannattivat sotaa, kutsutaan myötäilypolitiikan kannattajiksi, ja niitä, jotka vastustivat, jarrutuspolitiikan kannattajiksi. Näin pyritään jakamaan eri ryhmiin se, mistä on kohta tulossa 25 jäsenvaltion unioni. Yhdysvaltojen omavaltainen päätös kävellä YK:n yli on osoittautunut laskuvirheeksi, josta Yhdysvaltojen kansallisen talouden on maksettava, kuten nyt näemme. Uudistusvaatimuksineen EU on ainoa muuttumaton tekijä alati muuttuvassa maailmassa. Jos EU olisi riittävän viisas, se kehittäisi mieluummin suhteitaan YK:hon kanssa kuin vahvistaisi yhteyksiään Natoon. Mietinnössä korostetaan kehityksen ja yhteistyön merkitystä, mutta siinä pitäisi käsitellä näitä asioita tarkemmin. Sen sijaan, että asevarusteluun ja sotilaallisiin toimiin käytetään valtavia summia, rahaa pitäisi käyttää koulutukseen, terveydenhoitoon, talouskehityksen edistämiseen ja köyhyyden poistamiseen. Jos haluamme kitkeä väkivallan ja terrorismin, meidän on saatava käyttömme kaikki käytettävissä olevat rahat ja nähtävä enemmän vaivaa Gorostiaga Atxalandabaso (NI). (EN) Arvoisa puhemies, vuonna 1945 laaditussa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa todetaan, että yhtäläiset oikeudet kaikille kansoille, pienille ja suurille, ovat paras takuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Peruskirjan ensimmäisessä artiklassa määrätään kansojen itsemääräämisoikeudesta. Vuonna 1966 eli 20 vuotta myöhemmin laaditussa YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 1 artiklassa vahvistetaan, että kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus. Valitettavasti Euroopan unionin perustuslakiluonnoksessa ei tunnusteta millään lailla Euroopan valtiottomien kansojen itsemääräämisoikeutta. Haluan muistuttaa teitä siitä, että YK:n peruskirjan 103 artiklassa määrätään, että jos Yhdistyneiden kansakuntien jäsenten tähän peruskirjaan ja johonkin muuhun kansainväliseen sopimukseen perustuvat velvoitukset ovat ristiriidassa keskenään, on tämän peruskirjan velvoituksilla etusija. Haluan lopuksi lainata valaisevaa lausuntoa, jonka Kofi Annan antoi esitellessään huhtikuussa 2000 vuosituhannen julistuksen ja jonka mukaan "paras tapa ehkäistä konflikteja on edistää sellaisia poliittisia järjestelyjä, joissa kaikki ryhmät ovat tasapuolisesti edustettuina." Liese (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan kiittää esittelijä Laschetia hänen erinomaisesta mietinnöstään, jonka pitäisi saada tänään täysistunnossa suuren enemmistön tuki. Monet puhujat ovat korostaneet, kuinka tärkeää on, että maailmanlaajuinen yhteisö toimii yhdessä, sillä muuten monet ongelmat jäävät ratkaisematta. Haluan muistuttaa teitä ympäristöhaittojen sekä erityisesti köyhyyden torjunnan merkityksestä. Nämä asiat voidaan ratkaista ainoastaan yhteistyössä, ja tarkistuksessa 7, jonka ovat esittäneet Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja eurooppalaisten demokraattien ryhmä sekä Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen ryhmä, korostetaan vesihuollon merkitystä. Haluan kuitenkin mainita yhden kysymyksen, josta ei vielä ole keskusteltu kovin yksityiskohtaisesti ja johon kehotan komission jäsentä Pattenia kiinnittämään eritystä huomiota. Kyse on yhteisestä lähestymistavasta, jota sovelletaan ihmisoikeuksiin nykyaikaisen lääketieteen ja biotekniikan alalla. Muutama kuukausi sitten parlamentti hyväksyi sosialistiryhmän jäsenen Robert Evansin laatiman erittäin korkeatasoisen mietinnön ihmisten elinten ja kudosten laittoman kaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Kun tarkastelemme tilannetta kehitysmaissa ja uusissa teollisuusmaissa, huomaamme kuitenkin, että alalla on vielä paljon tehtävää, ja mielestäni EU:n ja YK:n on tehtävä yhteistyötä myös tässä asiassa. Lisäksi parlamentti on usein korostanut vastustavansa ihmisten kloonausta ja toivovansa, että YK puuttuisi asiaan myös tällä alalla. Seuraamme hyvin kiinnostuneina YK:n komiteoissa käytävää keskustelua ja komission jäsen Patten, haluan vielä kerran korostaa, että Euroopan parlamentti tukee Costa Rican aloitetta, jota tukee myös yli 60 muuta YK:n jäsenvaltiota. Tämä on nimenomaisesti mainittu jälleen kerran tarkistuksessa 8. Nyt kun Kofi Annan on seurassamme, meidän pitäisi mielestäni vielä kerran korostaa, että tämä uusi tehtävä on tärkeä YK:lle, sillä uudet tilanteet vaativat uusia ratkaisuja Poos (PSE). (FR) Arvoisa puhemies, edellinen Eurobarometri-tutkimus vahvistaa, että suuri enemmistö Euroopan kansalaisista tukee yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Yhteensä 73 prosenttia kaikista unionin 15 jäsenvaltiossa haastatelluista kansalaisista halusi Euroopan unionille Yhdysvaltojen

10 14 29/01/2004 ulkopolitiikasta riippumattoman ulkopolitiikan. Haastatelluista 64 prosenttia on sitä mieltä, että Euroopan unionilla pitäisi olla oma paikka YK:n turvallisuusneuvostossa. Tämän rohkaisevan tuloksen perusteella yksi eurooppalaisten puolueiden keskeisistä vaaliteemoista seuraavassa vaalikampanjassa tulee olemaan monenvälisyyden puolustaminen, YK:n uudistaminen ja Euroopan näkyvä osallistuminen turvallisuusneuvoston toimintaan. Laschetin mietinnössä muistutetaan meitä aivan oikein siitä, että YK-järjestelmän kunnioittaminen on paras tapa luoda maailmaan turvallisuutta ja rauhaa. Yhdistyneiden Kansakuntien auktoriteettia uhmattiin pahasti keväällä 2003, kun Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta päättivät yksipuolisesti aloittaa ennaltaehkäisevän sodan, kuten me nyt tiedämme, valheellisin perustein. Euroopan unionin jäsenvaltioilla oli mielipide-eroja, ja Yhdysvaltojen hallitus oli tyytyväinen nähdessään EU:n jäsenvaltioiden riitelevän keskenään. Tällä hetkellä perustamissopimuksessa ei ole määräyksiä, jotka velvoittaisivat Euroopan unionin jäsenvaltiot vahvistamaan yhteisen kannan ennen keskusteluja ja ratkaisevaa äänestystä turvallisuusneuvostossa. Tämä on puute ja sanoisin jopa häpeällinen piirre nykyisessä toimielinjärjestelmässä, jota valmistelukunnan perustuslakiluonnoksella ei juurikaan korjata. Toisaalta päätöslauselmaluonnoksessa esitetty ehdotus, että EU:sta tulisi turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, korjaisi tilanteen. Tämä EU:n pysyvä jäsenyys turvallisuusneuvostossa ei syrjäyttäisi Euroopan nykyisiä pysyviä jäseniä eikä poistaisi niiltä niiden pyhää ja koskematonta veto-oikeutta, mutta pakottaisi jäsenvaltioiden hallitukset pyrkimään keskeisistä asioita yksimielisyyteen. Tämä olisi pieni askel kohti johdonmukaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Korostan, että se olisi vain pieni askel niin kauan kuin meillä on tämä järjetön yksimielisyysjärjestelmä, joka antaa yksittäiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden estää eurooppalaisen poliittisen tahdon toteutuminen Morgantini (GUE/NGL). (IT) Meidän on vahvistettava YK:ta ja EU:ta sekä parannettava niiden molempien arvostusta. Niiden vahvuuden pitäisi perustua kykyyn toimia esikuvana poliittisissa, moraalisissa, eettisissä, taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä. YK ja EU syntyivät toisen maailmansodan aiheuttamien tuhojen jälkimainingeissa. Niihin aikoihin sanottiin "ei koskaan enää", ja näin ollen sotien torjumisen ja köyhyyden poistamisen pitäisi olla EU:n ja YK:n toiminnan kulmakiviä. Komission jäsen Patten on oikeassa sanoessaan, ettemme tarvitse pelkästään rauhaa vaan rauhan ja oikeudenmukaisuuden yhdistelmän. Olen pahoillani, mutta rauha ja oikeudenmukaisuus eivät ole tällaisia kulmakiviä. Euroopan perustuslaissa puhutaan rauhan edistämisestä, mutta siinä ei pidetä keskeisinä toimina sodan torjumista ja ratkaisujen neuvottelemista. Viime vuosina YK on menettänyt arvostustaan, mikä johtuu ainakin osittain erään maan fundamentalistisen presidentin harjoittamasta sotapolitiikasta. Monissa tämän maan osavaltioissa kuolemantuomio on yhä voimassa, eikä tämä maa tunnusta kansainvälisiä järjestöjä, ei ainakaan kansainvälistä rikostuomioistuinta. Sodasta on tullut jälleen oikeutettua, ja militarismi täyttää sydämet ja mielet. En aliarvioi jäsen Laschetin ja kaikkien muiden ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnan jäsenten antamaa merkittävää sitoumusta. Sen viestin tavoin, joka annettiin myöntämällä Saharov-palkinto Kofi Annanille, mietinnössä annettu sitoumus on selkeä viesti, jolla on tarkoitus parantaa EU:n ja YK:n arvostusta sekä vahvistaa jälleen niiden roolia. On kuitenkin välttämätöntä, että kaikkien ihmisten turvallisuus, köyhyyden vähentäminen ja oikeudenmukaisuuden edistäminen ovat todellisuutta eivätkä pelkkiä tyhjiä lupauksia. YK:n ja Euroopan unionin on yhdessä muiden valtioiden kanssa palautettava luottamus ja ennen kaikkea kunnioitus kansainvälistä oikeutta kohtaan Gemelli (PPE-DE). (IT) Arvoisa puhemies, minun on kiitettävä kollegaani Laschetia tästä mietinnöstä, joka on kauaskantoinen ja jossa esitetään erinomaisia tulevaisuudennäkymiä, mutta meidän on myös keksittävä tapa edetä nykyisestä tilanteesta kohti näiden tulevaisuudennäkymien toteutumista. Ensinnäkin haluan todeta, että minulla on hyviä kokemuksia yhteistyöstä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa, sillä työskentelin YK:n apulaispääsihteerin kanssa laatiessani AKT:n ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa raporttia lasten oikeuksien suojelemisesta. Mielestäni jäsen Laschetin ehdotus on ensimmäinen vaihe uudistuksessa, joka YK:n on joka tapauksessa käytävä läpi. Nyt kun Jaltan sopimukseen perustuva maailmankuva ja valtablokkipolitiikka ovat historiaa, meidän on vahvistettava monenvälisyyttä. Meidän on saatava uudet valtiot vastuullisiksi maailmanlaajuisesti luopumatta vanhoista kullanarvoisista välineistä, joilla maailman rauhaa on edistetty ja jollainen muun muassa veto-oikeus on. Turvallisuusneuvoa on joka tapauksessa laajennettava, ja sitten meidän on harkittava sitä, että joillakin uusilla pysyvillä jäsenillä ei olisi veto-oikeutta. Näihin voisivat kuulua Euroopan unioni, Australia, Argentiina, Brasilia, Egypti, Saksa, Japani, Intia, Italia ja Etelä-Afrikka. Lisäksi meidän on lisättävä turvallisuusneuvostoon valittavien maiden määrää sekä uudistettava virastoja, jotta ne olisivat toimintakykyisempiä kentällä. Meidän on nopeutettava ihmisoikeuksien parantamista sekä demokratian periaatteiden vahvistamista. Meidän on varmistettava, että Yhdistyneet Kansakunnat pyrkii suojelemaan kansaa, koska YK perustaa toimintansa kansaan eikä valtioon ja koska kansan suojeleminen edellyttää kansalaisten suojelua. Kansalaisten suojelu on aloitettava kiireellisesti, koska terrorismi vaanii meitä valppaana: tänään se on Al-Qaidan ja Bin Ladenin

11 29/01/ hahmossa, huomenna se voidaan tuntea jo toisella nimellä. Uudistettu Nato voisi luonnollisesti toimia kansainvälisinä poliisivoimina, joita YK saattaa tarvita. Hajaannus ja syrjäytyminen aiheuttavat sotia, Euroopan unioni ja unionin filosofinen merkitys sen sijaan edistävät tärkeitä rauhan tavoitteita Howitt (PSE). (EN) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kolmella henkilökohtaisella muistikuvalla. Minulla oli ilo ja kunnia puhua Genevessä alkuperäiskansojen asioita käsittelevälle YK:n työryhmälle ja nähdä, miten jotkut maailman eniten sorretut vähemmistöt pitävät sitä maailman parlamenttina. Minulla oli myös kunnia edustaa parlamenttia Itä-Timorissa, jossa omin silmin näin sittemmin traagisesti menehtyneen Sergio Vieira de Mellon tehokkaat toimet koko maan uudelleenrakentamiseksi. Tästä syystä odotan kovasti vaalipiirini Itä-Englannin YK-liittojen kokouksia, sillä Itä-Englannissa vaalitaan YK:n asemaa ja arvoja hyvin paikallisella tasolla. Yhdistyneet Kansakunnat inspiroi minua ja kaikkia meitä täällä Euroopassa. Tästä syystä Eurooppa puolustaa perustellusti YK:n politiikkaa: EU on YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden yhteydessä asettanut kehityspolitiikalleen 0,7 prosentin tavoitteen, ja Eurooppa rahoittaa yli puolet YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun saamasta tuesta. Turva-aidan tapaan YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu puolustaa perusoikeuksia mantereellamme lisääntyvää rasismia ja ulkomaalaisvihaa vastaan. Tästä syystä tuemme YK:n uudistusta, jolla varmistetaan tehokkaampi toiminta ja uudet näkemykset. Muita EU:n tukemia käytäntöjä ovat vammaisia koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus, eteneminen Global Compact -aloitteesta kohti yritysten sosiaalista vastuuta koskevaa sitovaa yleissopimusta sekä ajatus taloudellisen turvallisuusneuvoston perustamisesta valvomaan Bretton Woodsin toimielimiä. Lopuksi haluan sanoa olevani huolissani siitä, että joissakin ehdotuksissa, jotka koskevat muutosten tekemistä veto-oikeusjärjestelmään tai turvallisuusneuvoston kokoonpanoa, sekä EU:n mandaattia koskevissa esityksissä tuomitaan ennakolta hallitustenvälisen konferenssin tulokset, eivätkä ehdotukset välttämättä saa tukea kaikissa maissa. Huolimatta näistä asioista, joista meillä on erimielisyyksiä Euroopassa, ja ennen muuta huolimatta äskettäisestä Irakia koskevasta erimielisyydestä, kyse on siitä, kuinka voidaan parhaiten puolustaa YK:n auktoriteettia. Sen auktoriteetti on jälleen kerran vahvistettu jäsen Laschetin mietinnössä ja meidän äänestyksessämme täällä tänä aamuna Arvidsson (PPE-DE). (SV) Arvoisa puhemies, toisen maailmansodan jälkeen oli suuria toiveita siitä, että maailmanlaajuinen järjestö voisi taata Euroopalle kestävän rauhan sekä antaa ihmisille vapauden ja demokratian. Nämä toiveet kuitenkin murskautuivat, kun suurvallat käyttivät usein veto-oikeuttaan estääkseen YK:n toiminnan. Aivan liian monet jäsenvaltiot jättivät oikeusvaltion periaatteet täysin huomiotta. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen ja useimpien Keski- ja Itä-Euroopan kommunistidiktatuurien hajoamisen jälkeen YK:n mahdollisuudet saavuttaa tavoitteensa ovat selkeästi parantuneet. Tästä huolimatta YK ei ole erityisen hyvin onnistunut saamaan jäsenvaltiotansa kunnioittamaan YK:n peruskirjassa vahvistettuja ihmisoikeuksia ja vapauksia. Tässä asiassa YK on ollut liian passiivinen. Uskon, että YK:n kyvyttömyys saada jäsenmaansa noudattamaan oikeuksia ja vapauksia koskevia periaatteita sekä oikeusvaltion periaatteita on heikentänyt kansalaisten sitoutumista YK:n toimintaan. Meitä oli monia, jotka yllättyivät huomatessaan, että jopa diktatuurin edustaja voi toimia YK:n ihmisoikeuskomission puheenjohtajana. Näissä oloissa on vain luonnollista, että kansalaiset toimivat myös esimerkiksi Amnesty Internationalin kaltaisissa järjestöissä. YK:n pitäisi pystyä sitouttamaan kansalaiset nykyistä paremmin toimintaansa, mikä vahvistaisi YK:ta maailmanlaajuisena järjestönä. Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunta hyväksyi ehdotukseni, jonka mukaan niiltä mailta, jotka räikeästi ja järjestelmällisesti loukkaavat ihmisten vapauksia ja oikeuksia, voidaan poistaa äänioikeus YK:n ihmisoikeuskomissiossa. Ehdotusta on pidettävä askeleena tähän suuntaan eli yrityksenä lisätä ihmisten luottamusta YK:hon tällä alalla Souladakis (PSE). (EL) Arvoisa puhemies, tänään on erittäin hyvä hetki keskustella jäsen Laschetin erittäin hyvästä, Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien välisiä suhteita koskevasta mietinnöstä, koska tänään tapaamme myös Kofi Annanin, emmekä tapaa pelkästään ihmistä vaan instituution ja symbolin YK:n korvaamattomuudesta. Keskustelun aiheena oleva mietintö on pohjimmiltaan yksittäinen Euroopan unionin ja YK:n suhteita koskeva ehdotus mutta se on samalla strateginen ehdotus YK:lle 2000-luvun valjetessa. YK:n perustaminen ilmensi aluksi tarvetta rauhanomaiseen maailmaan ja toisen maailmansodan jälkeistä tasapainoa, mutta nyt sitä on jossain määrin uudistettava. Tämänpäiväiset olosuhteet ovat erilaisia ja ne on tuotava selkeästi esiin. Ennen kuin ne on esitetty selvästi, YK on korvaamaton. Monet ovat sitä mieltä, että YK on sellaisten pienten valtioiden turvapaikka, joilla ei ole muuta tapaa ilmaista mielipiteitään. Irakin kriisi ja sen umpikujat osoittavat kuitenkin, että supervallat tarvitsevat sitä aivan yhtä paljon. Pyrkimykset saavuttaa uusi kansainvälinen tasapaino esimerkiksi perustamalla laajennettu G8- maiden ryhmä tai ylläpitämällä suurvaltioiden messiaanista kuvitelmaa ristiretkeläisistä, eivät johda mihinkään.

12 16 29/01/2004 Ehdottaessamme strategiaa YK:lle ja EU:lle kiinnitämme kuitenkin huomiota siihen, että meillä on vakavia puutteita, jotka on korjattava. Huomasimme äskettäin, ettei YK:n turvallisuusneuvostossa päästy sopimukseen. Laajentuneella 25-jäsenisellä Euroopan unionilla on mahdollisuus ilmaista kantansa huomattavasti useamman turvallisuusneuvoston jäsenen voimin, sillä kolme eri maantieteellistä aluetta voi ilmaista turvallisuusneuvostossa EU:n kannan. Tämä mahdollisuus ja se, että EU:n ulkoministeri osallistuu YK:n istuntoihin, minkä toivon toteutuvan, tarjoaa monia uusia mahdollisuuksia. Jos paikkojen uusi jako todella johtaa siihen, että Euroopan unioni saa lisäpaikan turvallisuusneuvostossa, ilman että muut maat menettävät omia paikkojaan, EU voi asemansa ansiosta tukea rauhaa, yhteistyötä, turvallisuutta ja demokratiaa edistäviä toimia ja kaikkia inhimillisiä vaatimuksia eli tavoitteita, jotka meidän on saavutettava McMillan-Scott (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen jäsen Laschetin mietintöön, joka on hyvin laaja ja kunnianhimoinen. Se on laadittu vaikeaan aikaan sekä Euroopan unionin että Yhdistyneiden Kansakuntien kannalta. Tarkoitan erityisesti YK:n kehitysohjelmaa. Time-lehden mielestä vuonna 2002 laadittu arabimaiden inhimillisen kehityksen raportti (Arab human development report) oli vuoden merkittävin julkaisu, ja yli miljoona ihmistä on ladannut sen UNDP:n kotisivuilta. Raportti oli erityisen tärkeä EU:lle, koska se antoi sysäyksen komission äskettäin laatimalle tiedonannolle jonka esittelijänä tällä hetkellä toimin joka koskee Välimeren alueen kumppanimaiden kanssa toteutettavien, ihmisoikeuksiin ja demokratiakehitykseen liittyvien EU:n toimien lujittamista. Viime vuonna laaditussa arabimaiden inhimillisen kehityksen raportissa todetaan kenttätutkimuksen perusteella että demokratiaa kannatti arabimaailmassa oli 60 prosenttia kansalaisista, enemmän kuin missään muualla maailmassa. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että vastaava luku Itä- Euroopassa oli 30 prosenttia. Arabimaailmassa vastustettiin myös kaikkein jyrkimmin autoritaarista hallintotapaa, lähes 80 prosenttia kansalaisista suhtautui siihen torjuvasti, ja kannatettiin kolmanneksi eniten maailmassa sukupuolten välistä tasa-arvosta korkeakouluopetuksessa. YK:n omat raportit näin ollen horjuttavat monien käsitystä, jonka mukaan arabimaailma ei ole valmis demokratiaan. Tästä syystä toivon, että neuvosto ja komissio voivat siirtyä sanoista tekoihin ja kohdentaa uudelleen osa hyvän hallintotavan edistämiseen sekä kansalaisyhteiskunnan, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kehittämiseen käytettävissä olevista valtavista määrärahoista, joita on osoitettu ulkoisiin toimiin komission jäsenten Pattenin ja Nielsonin vastuualueelle 1,9 miljardia euroa vuodessa. Vertailun vuoksi demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen entisen neuvostoblokin maita koskevan, määrärahoiltaan pienemmän rahaston, joka minulla oli kunnia perustaa muutamia vuosia sitten määrärahat olivat ainoastaan 106 miljoonaa euroa. Tämä on osoitus menojen vääristymästä, joka meidän on korjattava, ja erityisesti ensisijaisista tavoitteista, joiden osalta toivon Euroopan parlamentin auttavan komissiota tulevina vuosina Sacrédeus (PPE-DE). (SV) Arvoisa puhemies, haluan vilpittömästi kiittää jäsen Laschetia hyvin laaditusta ja tärkeästä mietinnöstä, joka on poliittisesti hyvin tasapainoinen ja tulevaisuuteen suuntautuva. Keskityn neljään kohtaan. Ensimmäinen koskee Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja eurooppalaisten demokraattien ryhmän sekä allekirjoittaneen esittämää tarkistusta 6. Tarkistusta on tukenut myös Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen ryhmä. Euroopan parlamentti "katsoo, että YK:ta koskevan yhteisen ulkoja turvallisuuspolitiikan laatimisessa on korostettava unionin kaikkien jäsenvaltioiden osallistumisen ja myötävaikuttamisen tärkeyttä". Jos meillä on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, se ei saa olla pelkästään suurvaltojen, Saksan, Ranskan ja ehkä myös Yhdistyneen kuningaskunnan, suunnittelema. Kaikkien jäsenvaltioiden on tunnettava osallistuvansa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Pienemmät jäsenvaltiot eivät saa joutua tapahtuneiden tosiasioiden eteen niin, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka on jo pantu täytäntöön suurempien valtioiden vahvistamien kantojen perusteella. Muutoin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei ole. Toiseksi mietinnön 19 kohdan osalta haluan korostaa, että on tärkeää poistaa järjestelmällisesti ihmisoikeuksia rikkovilta mailta oikeus äänestää YK:n ihmisoikeuskomissiossa, kunnes ihmisoikeusrikkomukset lopetetaan. Tämän asian ajamista on jatkettava YK:ssa. Kolmas kohta, jota haluan korostaa, koskee YK:n turvallisuusneuvostoa. EU:n pitäisi hyödyntää nykyistä paremmin kahta ääntä, jotka EU:n jäsenvaltioilla, eli Yhdistyneellä kuningaskunnalla ja Ranskalla, on jo nyt turvallisuusneuvostossa. Tästä syystä emme saa pienentää EU:n nykyistä 40 prosentin edustusta YK:n turvallisuusneuvostossa. Haluaisin nyt kertoa komission jäsenelle Pattenille seuraavan asian tarkistuksesta 8, jota myös PPE-DEryhmä ja PSE-ryhmä tukevat. Tuemme ihmiskloonauksen kieltoa koskevaa Costa Rican aloitetta ja YK:n yleiskokouksen päätöstä laatia asiaa koskeva yleissopimus vuonna Karas (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tämä mietintö on erinomainen, ja sitäkin hienompaa on, että muutaman minuutin kuluttua voimme toivottaa tervetulleeksi YK:n nykyisen pääsihteerin Kofi Annanin. Haluaisin luonnollisesti hyödyntää tämän tilaisuuden ja muistuttaa, että YK:lla on jo ollut kolme Euroopasta

13 29/01/ kotoisin olevaa pääsihteeriä, Trygve Lie, Dag Hammarskjöld ja Kurt Waldheim, ja että kaksi YK:n pysyvää toimistoa sijaitsee Euroopassa, Genevessä ja Wienissä. Tämä tarkoittaa, että olemme laajasti jakamassa vastuuta. Emme saa pelkästään esittää toisillemme vaatimuksia, vaan meidän on myös toteutettava yhteisiä toimia ja tuettava toisiamme. YK:n edellinen eurooppalainen pääsihteeri Kurt Waldheim kirjoitti kirjassaan Die Antwort seuraavasti: "Minun on myönnettävä, ettei YK ole kaikista ponnisteluistamme ja kiistattomasta vilpittömyydestämme huolimatta vielä onnistunut pääsemään eroon viime vuosisadan poliittisista tavoistaan ja asenteistaan eikä sopeutumaan uuteen tilanteeseen, jossa meidän on elettävä. Sen omat virheet rajoittavat sen kykyä toimia tehokkaasti. Meitä syytetään siitä, että YK puhuu enemmän kuin toimii, että se on tehoton eikä sitä usein oteta huomioon ja että järjestelmä, jossa kaikilla mailla on äänioikeus, antaa kehitysmaille mahdollisuuden hallita päätöksentekoprosessia, minkä vuoksi äänten määrä ei vastaa toimintakykyä." Samaa voitaisiin sanoa Euroopan unionista; molempia on uudistettava. YK:lla ja EU:lla on paljon yhteistä. Onnistuminen riippuu jäsenvaltioiden poliittisesta tahdosta ja päättäväisyydestä. Onnistuminen riippuu siitä, millä tavalla yhtäältä yhteisön lainsäädäntö ja toisaalta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja hyväksytään ja miten niitä sovelletaan. Onnistuminen riippuu monenvälisestä yhteistyöstä ja maailmanlaajuisesta vastuusta sekä siitä, että kykenemme ajattelemaan pikemminkin yhteisön näkökulmasta kuin kansallisesta näkökulmasta. Voimme myötävaikuttaa asiaan, jos Ranska ja Englanti jättävät turvallisuusneuvoston ja EU liittyy turvallisuusneuvostoon; näin voisimme uudistaa EU:ta ja omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme ja ajaa läpi YK:n turvallisuusneuvoston uudistuksen Maes (Verts/ALE). (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, mietintö on parlamentin myönteinen vastaus EU:n ja Yhdistyneiden Kansakuntien välisiä suhteita koskevaan komission yleiskatsaukseen. Tuemme mietintöä, mutta haluamme korostaa joitakin erityisnäkökohtia. Ensinnäkin haluamme korostaa toimielinuudistusten välttämättömyyttä, mikä ei varmastikaan ole ristiriidassa mietinnön kanssa. Meidän on kyettävä uudistamaan turvallisuusneuvostoa. Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maiden on voitava päästä turvallisuusneuvoston pysyviksi jäseniksi. Emmehän voi hyväksyä sitä, että maailman rikkaat ihmiset ja valtiot voivat sanoa aina viimeisen sanan, samalla kun kaksi kolmannesta maailman väestöstä elää köyhyydessä. Toiseksi veto-oikeusjärjestelmää on uudistettava ja sitä on käytettävä vain, jos rauha on todella uhattuna tai jos johonkin hyökätään. Kolmanneksi Euroopan unionin on saatava turvallisuusneuvoston ja yleiskokouksen täysjäsenyys. Koska haluamme tehokasta monenvälisyyttä, pidämme tärkeänä, että Yhdistyneillä Kansakunnilla on tehokas organisaatio ja että se pystyy tekemään tehokkaasti päätöksiä. Näin ei aina ole ollut, ja tästä on aiheutunut traagisia maailmanlaajuisia seurauksia. Haluaisin muistuttaa teitä, että YK:n rauhanturvatoimissa toimineille sotilaille annetaan joskus riittämättömiä toimivaltuuksia. Sotilaiden toimivaltuudet on niin tiukasti määritellyt, että joukot menettävät toimintakykynsä. Haluan muistuttaa teitä Ruandan tragediasta, jonka Kofi Annan äskettäin palautti mieliimme. Onneksi asiat sujuivat sulavammin Kongossa, mutta toivomme, että Yhdistyneet Kansakunnat toimii tulevaisuudessa nykyistä joustavammin ja ennen kaikkea demokraattisemmin Cowen, neuvosto. (EN) Arvoisa puhemies, tämän aamun keskustelussa on käynyt selvästi ilmi, että parlamentti on erittäin kiinnostunut vahvistamaan Euroopan unionin sitoutumista Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaan. Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokuntaa ja erityisesti esittelijä Laschetia on kiitettävä tämän mietinnön laatimisesta. Allekirjoitan täysin mietinnössä esitetyn lausunnon, jonka mukaan "kasvavan globalisaation ja keskinäisen riippuvuuden haasteiden edessä maailmanlaajuisen hallinnon menestyminen voi perustua vain kiistattomasti Yhdistyneisiin Kansakuntiin kytkettyyn tehokkaaseen ja oikeudenmukaiseen monenväliseen järjestelmään." Neuvosto on vakaasti ja muodollisesti sitoutunut tehokkaaseen monenvälisyyteen ulkoisissa toimissaan. Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys, jonka ytimenä on Yhdistyneet Kansakunnat, on Eurooppaneuvoston joulukuussa 2003 hyväksymän Euroopan turvallisuusstrategian perusta. Voin vakuuttaa teille, että neuvosto on Irlannin puheenjohtajakauden aikana vakaasti päättänyt toimia sen suuntaisesti, että löytäisimme tämän päivän uhkiin nykyistä tehokkaamman kollektiivisen vastauksen. Tiedämme erittäin hyvin, että terrorismi ja joukkotuhoaseet ovat uhkia, jotka asettavat vakavia haasteita, mutta globaalia vakautta uhkaavat myös paikallinen köyhyys ja puuttuva kehitys sekä HIV:n/aidsin ja muiden tartuntatautien vitsaus. Nämä tekijät aiheuttavat valtavaa epävakautta ja liioittelematta tuhoavat monien maiden tulevaisuudennäkymät, jos näitä ongelmia ei tehokkaasti korjata. Eilen kerroin pääsihteeri Annanille, että Euroopan unioni työskentelee Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpanossa erityisen läheisesti YK:n kanssa parantaakseen niiden keskinäistä yhteistyötä konfliktien ehkäisemisessä ja kriisinhallinnassa. Sovimme työskentelevämme tiiviissä yhteistyössä kehittääksemme parempia suunnitelmia ja hyvien käytäntöjen malleja konfliktien ehkäisemiseen ja konfliktien jälkeiseen rauhanrakentamiseen. Yhteistyössä hyödynnetään molempien elinten kokemusta tällä politiikan alalla, ja siihen sisältyy yhteisiä toimia, joilla pannaan käytännössä täytäntöön YK:n ja EU:n yhteistyöstä kriisinhallinnassa vuoden 2003 lopussa allekirjoitettu

14 18 29/01/2004 yhteinen julkilausuma. Keskustelimme myös siitä, miten voisimme parhaiten hyödyntää vuonna 2003 Artemisoperaatiossa Kongon demokraattisessa tasavallassa menestyksellisesti käytettyjä joukkoja. Tavoitteenamme on, että ennen meneillään olevan puheenjohtajuuskauden päättymistä jopa sotilaan suuruiset EU:n nopean toiminnan joukot olisivat YK:n pääsihteerin käytettävissä kriisinhallintaoperaatioita varten. Pääsihteeri Annan tuki voimakkaasti ajatusta siitä, että nämä tärkeät joukot olisivat käytettävissä mahdollisimman nopeasti. Vakuutin pääsihteerille, että Euroopan unioni tukee täysin pääsihteerin toimia, joilla hän haluaa löytää käyttääkseni hänen omia sanojaan uskottavan ja vakuuttavan yhteisen vastauksen aikamme haasteisiin. Tästä syystä unioni tukee uhkia, haasteita ja muutoksia käsittelevän korkean tason paneelin työtä. Uskon, että Euroopan unionin panos voi olla merkittävä tässä erittäin keskeisessä keskustelussa. Puheenjohtajavaltio arvostaa komission suurta tukea tälle tavoitteelle sekä käynnissä olevaa työtä. Pääsihteeri on tehnyt selväksi kantansa, jonka mukaan kaikilla muutoksilla on oltava merkitys, eivätkä muutokset saa olla itsetarkoitus. Yhdistyneiden Kansakuntien on näytettävä käytännössä ja konkreettisella tavalla, että se kykenee saavuttamaan YK:n peruskirjaan kirjatun keskeisen päämääränsä, joka on yhteisten toimenpiteiden toteuttaminen rauhaa vaarantavan uhan poistamiseksi ja sen syntymisen ehkäisemiseksi. Nopean toiminnan joukkojen kehittäminen seuraavien kuukausien aikana on osoitus Euroopan unionin halusta auttaa ja tukea YK:ta tässä tärkeässä asiassa. Tämän päivän keskustelu ajankohtainen. Kun otetaan huomioon monenvälisen järjestelmän kohtaamat haasteet, jotka pääsihteeri Annan on niin päättäväisesti tuonut esiin myös viime perjantaina Maailman talousfoorumissa Davosissa tämän mietinnön keskeinen sanoma, tuen vahvistaminen monenvälisen järjestelmän ytimenä toimivalle vahvalle ja uudistetulle YK:lle, on erittäin tervetullut. Tämä vahvistaa sen, että pääsihteerillä, neuvostolla ja komissiolla on parlamentin jäseninä toimivien kansanedustajien tuki tälle tavoitteelle. Mietinnössä ilmaistaan selvästi, että Euroopan unionin on näytettävä voimansa YK:ssa. Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat yhdessä YK:n suurin rahoittaja, ja niiden rahoitusosuus on lähes 40 prosenttia YK:n talousarviosta. Kuten mietinnössä todetaan, Euroopan unionin väkiluku on 1. toukokuuta 2004 alkaen noin 450 miljoonaa. Neuvosto on täysin samaa mieltä siitä, että EU:n poliittinen profiili pitää olla suhteutettu sen kokoon. Mietinnön keskeisellä sanomalla vahvistetaan neuvoston halua sitoutua YK:n toimintaan. Haluan vakuuttaa, että yksi Irlannin puheenjohtajuuskauden keskeisistä tavoitteista on saada EU kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota YK:n toimiin sekä saada EU toimimaan YK:ssa nykyistä joustavammin ja vastuullisemmin. Olen vakuuttunut siitä, että pyrimme aiempaa pontevammin käymään kansainvälisten kumppaneiden kanssa käsiksi näihin tärkeisiin kysymyksiin sekä YK:n että EU:n etujen mukaisesti. Tehokas monenvälisyys on keskustelunaiheena kaikissa huippukokouksissa, joita pidämme tällä puheenjohtajuuskaudella strategisten kumppaneidemme kanssa. Tämänpäiväisessä keskustelussa on korostettu monia erilaisia ja mielenkiintoisia kohtia, jotka koskevat mietinnön soveltamisalaa, yksityiskohtia ja tavoitteita. Olemme lukeneet ja kuulleet monia ehdotuksia, joista jotkin voidaan hyväksyä välittömästi. Joistakin toisista pitää rehellisesti sanottuna keskustella lisää. Ehdotus, jonka mukaan puheenjohtajavaltio ilmoittaa parlamentille EU:n ensisijaiset tavoitteet kullekin YK:n istuntokaudelle, tuntuu loistavalta, ja neuvosto aikoo toimia sen mukaisesti. Ehdotusta korkea-arvoisten YK-virkailijoiden ja parlamentin valiokuntien välisestä mielipiteidenvaihdosta voidaan myös suositella. Kysymystä EU:n edustuksesta YK:ssa pitää tosiaan vielä käsitellä oikeushenkilöllisyyden EU:lle myöntävää perustuslakia koskevien neuvottelujen lopullisten tulosten perusteella. Jotkin esiin otetut kysymykset ovat monitahoisia, ja niitä on tarkasteltava huolellisesti. Arvostan suuresti mietinnön kunnianhimoisuutta, sillä siinä esitetään hyvin monenlaisia ehdotuksia. Ne koskevat parlamentin toimintaa erilaisissa YK:n rahastoissa, ohjelmissa ja virastoissa. Epäilemättä tässä on työ, jonka etenemistä asianomainen valiokunta ja parlamentti haluavat jouduttaa. Olen myös pannut huolellisesti merkille sen, mitä on sanottu EU:n edustuksesta turvallisuusneuvostossa. Tämä ei selvästikään ole kysymys, joka voitaisiin ratkaista tällä hetkellä helposti. Kysymystä on tarkasteltava sitä mukaa, kun yhteinen politiikkamme kehittyy. Samoin kysymystä turvallisuusneuvoston uudistamisesta ei ole helppo ratkaista. Pääsihteerin nimittämä korkean tason paneeli käsittelee tätä kysymystä muiden kysymysten ohella. Olemme kaikki tietoisia YK:n uudistamisen puolestapuhujien kohtaamista vaikeuksista ja ongelmista. Tarvittavaa yksimielisyyttä on yhä vaikea saavuttaa. Emme kuitenkaan saa muuttaa päätavoitettamme, joka on turvallisuusneuvoston ja koko monenvälisen järjestelmän tehostaminen tämän päivän maailman haasteisiin vastaamiseksi. Haluan jälleen toistaa, että arvostan tätä aloitetta. Se on antanut sysäyksen meneillään olevalle keskustelulle EU:n tuesta YK:lle ja parlamentin roolista tässä asiassa. Voin vakuuttaa teille, että neuvosto on erittäin tietoinen siellä käsiteltävistä kysymyksistä sekä kysymyksistä, joita täällä tänään on otettu esiin.

15 29/01/ Puhetta ryhtyi johtamaan varapuhemies IMBENI Puhemies. Kiitoksia, arvoisa neuvoston puheenjohtaja. Keskustelu on päättynyt. Äänestys toimitetaan klo KIRJALLISET LAUSUMAT (TYÖJÄRJESTYKSEN 120 ARTIKLA) Berthu (NI), kirjallinen. (FR) Laschetin mietintö Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien välisistä suhteista on esitetty juhlallisesti, ja mietinnön tärkeyden korostamiseksi se esitetään samoihin aikoihin, kun Saharov-palkinto myönnetään Kofi Annanille. Mietinnöllä pyritään itse asiassa vahvistamaan "valtiotonta diplomatiaa", jota tukee järjestöverkosto, jota kansalliset demokratiat voivat vain vähäisessä määrin valvoa. Mietinnössä ilmoitetut aikomukset (pääasiassa sitoutuminen monenvälisyyteen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, rauhanturvaaminen ja luonnonsuojelu) tuntuvat erinomaisilta. Miten demokraattista valvontaa pitäisi sitten harjoittaa? Laschetin mietinnössä pyritään pääasiassa rajoittamaan jäsenvaltioiden toimintamahdollisuuksia YK:ssa ja korvaamaan jäsenvaltiot Euroopan unionilla, jota valvoo Euroopan parlamentti, joka hyödyntää tilanteen vahvistamalla asemiaan. Tämä tarkoittaa käytännössä kuitenkin sitä, että haluamme mieluummin painoarvoltaan heikkoja, eurooppalaisen demokratian kaltaisia, demokratioita kuin painoarvoltaan vahvoja kansallisia demokratioita. Laschetin mietinnössä ilmaistaan tyytyväisyys erityisesti muutoksiin, joita Euroopan perustuslaki toisi mukanaan, mikäli se hyväksyttäisiin. Näihin muutoksiin kuuluvat erityisesti Euroopan unionille myönnetty oikeushenkilöllisyys ja ulkoministerin virka, jotka mahdollistavat tämän ohjelman täytäntöönpanon. Tämä on yksi lisäsyy hylätä sekä perustuslaki että Laschetin mietintö Boudjenah (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Kannatan EU:n aktiivisempaa roolia YK:ssa, kuten mietinnössä suositellaan. "Monenvälisyys, (joka) on yhä paras tapa saavuttaa maailmanlaajuinen rauha ja turvallisuus", on todellakin tapa välttää se, että maailmaa hallitsee yhden supervallan ylivalta. Asetetuissa tavoitteissa ei kuitenkaan oteta huomioon tosiasioita eikä nykyisiä uhkia. Aiejulistukset eivät enää riitä: köyhyyden poistaminen, inhimillinen kehitys, konfliktien ehkäiseminen ja rauhanturvaaminen vaativat kaikki taloudellisia ja poliittisia investointeja samassa suhteessa niiden haasteellisuuden kanssa. Koska Yhdysvallat hyökkäsi sotilaallisesti Irakiin ja miehitti maan ja koska Palestiinan kansa on tukahdutettu mahdollisesti sukupuuttoon asti voidaan sanoa, että jotkin maat 1 Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen Äänestys pyynnöstä noudattaa kiireellistä käsittelyä: ks. pöytäkirja. tallasivat täysin tai jopa polkivat maanrakoon Yhdistyneitä Kansakuntia perustettaessa vallinneen hengen ja YK:n peruskirjan taustalla olevat periaatteet. Meidän on nyt enemmän kuin koskaan puolustettava uudella innolla kansainvälistä oikeutta sekä kansojen itsemääräämisoikeutta ja ryhdyttävä siksi toimenpiteisiin. On pantava esimerkiksi täytäntöön Yhdistyneiden Kansakuntien Länsi-Saharaa koskeva rauhansuunnitelma, johon sisältyy kansanäänestyksen järjestäminen riippumatta siitä, jatkaako Marokon hallitus asiassa soutamista ja huopaamista. Lisäksi ihmisoikeusrikkomuksista tai ympäristön vahingoittamisista on langetettava asianmukaiset seuraamukset Van Hecke (ELDR). - (NL) YK:n rauhanturvaoperaatiot Itä-Timorissa, Sierra Leonessa ja Liberiassa, Afganistanin jälleenrakentaminen, humanitaarinen työ lasten auttamiseksi sekä nälänhädän ja sairauksien torjuminen ovat osoituksia siitä, että YK:lla on yhä keskeinen asema rauhan ja turvallisuuden luomisessa. Tästä syystä yhdyn Kofi Annanin vetoomukseen sen puolesta, että YK:ta on uudistettava perusteellisesti. Järjestö on tällä hetkellä aivan liian byrokraattinen eikä ole ajan tasalla 2000-luvun geopoliittisten realiteettien kanssa. EU:n ja sen jäsenvaltioiden rahoitusosuus YK:n talousarviosta on lähes 50 prosenttia, minkä vuoksi EU:n pitäisi johtaa tätä uudistusprosessia. Tässä yhteydessä on tärkeää, että EU kykenee puhumaan yhdellä äänellä turvallisuusneuvostossa. EU:lle on annettava kaikki kunnia siitä, että se on kannustanut edelleen YK:ta kantamaan vastuunsa konfliktien ehkäisemisessä ja rauhan ylläpitämisessä. Sen ei pitäisi kuitenkaan tyytyä pelkkiin kauniisiin puheisiin. Afrikassa toteutettaviin vaarallisiin operaatioihin meidän on pakko kutsua huonosti varustettuja ja motivoituneita joukkoja Bangladeshista, Pakistanista tai Intiasta. Joskus tämä aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee niitä. Miksei EU itse osoita enemmän joukkoja YK:n lipun alla ja YK:n toimeksiannosta toteutettaviin toimiin? Tästä syystä haluan sellaisen Euroopan unionin, joka ottaa päättäväisesti johdon YK:n uudistusprosessissa, ei pelkästään kauniilla julkilausumilla ja symbolisella osallistumisella vaan ennen kaikkea konkreettisten sitoumusten kautta ja osoittamalla todellista solidaarisuutta siellä, missä tapahtuu Puhemies. Siirrymme nyt äänestykseen Äänestykset Laschetin laatima ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnan mietintö Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien välisistä suhteista (2003/2049(INI)) (A5-0480/2004) (Parlamentti hyväksyi päätöslauselman.) 4-042

16 20 29/01/2004 Laschet (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, italiaa osaavat kollegat ovat kertoneet minulle, että YK:ta koskevan mietinnön 35 kohdan yhteydessä sanoitte "respinto", joka ilmeisesti merkitsee "hylätty". Kohta kuitenkin hyväksyttiin parlamentin ylivoimaisella enemmistöllä, johon kuuluivat myös sosialistit, ja pyydämme teitä muuttamaan äänestysluetteloa vastaavasti *** Yksinkertaistettu menettely Berenguer Fusterin laatima teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietoyhteiskuntaa koskevista tilastoista (KOM(2003) 509 C5-0401/ /0199(COD)) (A5-0005/2004) (Parlamentti hyväksyi ehdotuksen.) *** Yksinkertaistettu menettely Berenguer Fusterin laatima teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rahoitus- ja teknisestä yhteistyöstä miehitettyjen alueiden kanssa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1734/94 muuttamisesta (KOM(2003) 523 C5-0403/ /0204(COD)) (A5-0002/2004) (Parlamentti hyväksyi ehdotuksen.) *** Yksinkertaistettu menettely Jacksonin laatima ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan mietintö ehdotuksesta neuvoston päätökseksi elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (KOM(2003) 602 C5-0499/ /0231(CNS)) (A5-0012/2004) (Parlamentti hyväksyi ehdotuksen.) *** Favan laatima sovittelukomiteavaltuuskunnan mietintö sovittelukomitean hyväksymästä yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (puiteasetus) (PE-CONS 3690/03 C5-0603/ /0060(COD)) (A5-0010/2004) (Parlamentti hyväksyi yhteisen tekstin.) *** Sanders-ten Holten laatima sovittelukomiteavaltuuskunnan mietintö sovittelukomitean hyväksymästä yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi: 1. lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (palveluntarjonta-asetus) (PE-CONS 3691/2003 C5-0604/ /0235(COD)) 2. yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä (ilmatila-asetus) (PE-CONS 3692/2003 C5-0605/ /0236(COD)) 3. eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta (yhteentoimivuusasetus) (PE-CONS 3693/2003 C5-0606/ /0237(COD)) (A5-0009/2004) (Parlamentti hyväksyi yhteiset tekstit peräkkäisissä äänestyksissä.) *** Zappalàn laatima sovittelukomiteavaltuuskunnan mietintö sovittelukomitean hyväksymästä yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (PE-CONS 3696/03 C5-0607/ /0115(COD)) (A5-0007/2004) (Parlamentti hyväksyi yhteisen tekstin.) *** Zappalàn laatima sovittelukomiteavaltuuskunnan mietintö sovittelukomitean hyväksymästä yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta (PE-CONS 3695/03 C5-0608/ /0117(COD)) (A5-0008/2004) (Parlamentti hyväksyi yhteisen tekstin.) *** Corbeyn laatima sovittelukomiteavaltuuskunnan mietintö sovittelukomitean hyväksymästä yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pakkauksista ja pakkausjätteestä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta (PE-CONS 3697/03 C5-0629/ /0291(COD)) (A5-0006/2004) (Parlamentti hyväksyi yhteisen tekstin.) *** Avilés Perean laatima talousarvion valvontavaliokunnan mietintö vastuuvapauden

17 29/01/ myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2001 Pääluokka VII Alueiden komitea(sec(2002) 405 C5-0247/ /2107(DEC)) (A5-0486/2003) Ennen äänestystä Avilés Perea (PPE-DE), esittelijä. (ES) Arvoisa puhemies, eilisessä keskustelussa tehtiin selväksi, että tietyt mietinnön osat, joissa selvästi viitattiin OLAFiin, poistetaan oikeudellisen yksikön suosituksesta, sillä niitä ei voida hyväksyä, eikä niistä näin ollen äänestetä (Parlamentti hyväksyi päätöslauselman) *** Casacan laatima talousarvion valvontavaliokunnan mietintö toimenpiteistä, jotka komissio on toteuttanut niiden huomautusten perusteella, jotka sisältyvät vastuuvapauden myöntämistä Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2001 koskevan päätöksen päätöslauselmaosaan (KOM(2003) 651 C5-0536/ /2200(DEC)) (A5-0004/2004) (Parlamentti hyväksyi päätöslauselman.) (Istunto keskeytettiin klo juhlaistunnon ajaksi ja sitä jatkettiin klo ) Zappalàn laatima oikeudellisten ja sisämarkkinaasioiden valiokunnan mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ammattipätevyyden tunnustamisesta (KOM(2002) 119 C5-0113/ /0061(COD)) (A5-0470/2003) Ennen äänestystä Grossetête (PPE-DE). (FR) Arvoisa puhemies, koska on jo myöhä, koska olemme jäljessä aikataulusta ja koska parlamentin jäsenillä tulee olemaan vaikeuksia päästä lentokentälle, on vaarana, ettei meillä ole tarpeeksi aikaa äänestää esityslistalla jäljellä olevista viimeisistä mietinnöistä. Esittelijä Zappalàn suostumuksella ryhmämme ehdottaa, että tätä mietintöä koskeva äänestys siirretään seuraavan, Strasbourgissa keskiviikkona pidettävän istunnon äänestysten ensimmäiseksi kohdaksi Medina Ortega (PSE). (ES) Arvoisa puhemies, pyydän Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien sekä Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen ryhmän 1 Juhlaistunto Saharov-palkinnon luovuttaminen Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille Kofi Annanille: ks. liite Juhlaistunto. puolesta äänestyksen siirtämistä myöhäisen ajankohdan vuoksi seuraavaan Strasbourgissa pidettävään istuntoon Heaton-Harris (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, tiedän monilla kollegoilla olevan hyvin tärkeitä sitoumuksia omissa vaalipiireissään ja alueillaan ja kenties vieläkin tärkeämpiä tapaamisia lentokentällä. Olemme kuitenkin jo jonkin aikaa odotelleet monien mietintöjen ja erityisesti Zappalàn mietinnön käsittelyä täällä parlamentissa. Meillä on kaikilla äänestysluettelot edessämme, olemme täällä äänestämässä niistä, joten voisimmeko nyt ryhtyä äänestämään? Vaikuttaa siltä, että lykkäämme asioita aivan syyttä Gebhardt (PSE). (DE) Arvoisa puhemies, ryhmäni varjoesittelijänä haluaisin vielä varmistaa, että kyse on pelkästään äänestyksen siirtämisestä ja että ryhmien väliset sopimukset pysyvät äänestyksen lykkäämisestä huolimatta voimassa (Parlamentti päätti siirtää äänestystä.) *** Puheenjohtajakokouksen ehdotus päätöslauselmaksi (B5-0040/2004) valiokuntien lukumäärästä ja toimivallasta (Parlamentti hyväksyi päätöslauselman.) *** Piétrasantan laatima teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietintö komission tiedonannosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle Galileo-ohjelman edistymisestä (KOM(2002) /2041(INI)) (A5-0003/2004) (Parlamentti hyväksyi päätöslauselman.) *** Päätöslauselmaesitys (B5-0044/2004) Irlannin puheenjohtajakauden toimintaohjelmasta ja Euroopan perustuslaista (Parlamentti hyväksyi päätöslauselman.) Päätöslauselmaesitys kilpailupolitiikasta 15 kohta *** (B5-0047/2004) Karas (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, tämä kohta on ristiriidassa parlamentin jo hyväksymän vapaita ammatteja koskevan päätöslauselman kanssa. Pyydän tämän vuoksi esityksen tarkistamista jo hyväksytyn

18 22 29/01/2004 mukaisesti, siten että suullinen tarkistus kuuluisi: "katsoo, että komission olisi sekä otettava huomioon markkinatilanne sovellettaessa kilpailulainsäädäntöä vapaisiin ammatteihin että pidettävä mielessä sosiaaliset näkökohdat ja yleisen edun tehtävät; kehottaa tämän vuoksi komissiota sallimaan vapaiden ammattien ammattikuntien vapauden toteuttaa toimenpiteitä toimintansa asianmukaisen sujumisen mahdollistamiseksi." (Parlamentti hyväksyi päätöslauselman.) *** Päätöslauselmaesitys (B5-0045/2004) Euroopan avaruuspolitiikasta (Parlamentti hyväksyi päätöslauselman.) *** Päätöslauselmaesitys (B5-0046/2004) tekstiili- ja vaatetusalan tulevaisuudesta laajentuneessa Euroopan unionissa (Parlamentti hyväksyi päätöslauselman) ÄÄNESTYSSELITYKSET - Laschetin mietintö (A5-0480/2003) Dehousse (PSE). (FR) Arvoisa puhemies, opiskellessani oikeustiedettä opettajani, joiden joukossa oli myös isäni, opettivat minulle saksalaiseen filosofiaan liittyvän perustavaa laatua olevan eron sanan sollen kuten asioiden kuuluisi olla ja sanan sein kuten asiat ovat, välillä. Parlamentti on todellakin saattanut käsittää asiat niin kuin niiden kuuluisi olla hyväksyessään tänä aamuna päätöslauselman Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien välisistä suhteista. Valitettavasti ei ole epäilystäkään siitä, ettei päätöslauselmassa oteta riittävällä tavalla huomioon asioita sellaisina kuin se todella ovat, niin hyvässä kuin pahassa. Maailmalle ja Euroopalle olisi menetys, jos me ilman mitään takeita luopuisimme Yhdistyneen kuningaskunnan asemasta pysyvänä jäsenenä puhumattakaan Ranskan vastaavasta asemasta. Tämän vuoksi äänestin päätöslauselmaa vastaan Arvidsson, Cederschiöld, Grönfeldt Bergman, Stenmarck ja Wachtmeister (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Vastustamme niin kutsuttuja sitovia kansainvälisiä sopimuksia, jotka ohjaavat yritysten toimintaa. Tältä osin emme voi tukea mietintöä. Suosittelemme sen sijaan, että yritykset toimivat vastuullisesti suunniteltujen vapaaehtoisten menettelysääntöjen mukaan Berthu (NI), kirjallinen. (FR) Äänestin Laschetin mietintöä vastaan, joka perustuu vielä hyväksymättömään Euroopan perustuslakiluonnokseen ja jossa korostetaan Brysselin toimielinten pitkän aikavälin ulkopoliittisia tavoitteita, joihin kuuluu se, että Euroopan unionista tehdään täysivaltainen kansainvälinen toimija "heti kun sen oikeushenkilöllisyys on tunnustettu" perustuslaissa (10 kohta), mikä merkitsee sitä, että siitä tehdään valtiota vastaava kansainvälinen kumppani, jolla on kaikki valtion ominaisuudet, mukaan luettuna jopa pysyvä YK:n jäsenyys. Tämän päivän seremonia muistutti kuitenkin ulkoisesti toimielinten keskinäistä tukipakettia, jolla ne pyrkivät legitimoimaan toinen toisiaan. Vaikka Laschetin mietinnössä pyritään tietenkin yksityiskohtaisesti kuvaamaan, mitä tapahtuisi Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan jäsenyydelle turvallisuusneuvostossa, on selvää, että mietinnössä ehdotetun järjestelmän täytäntöönpano johtaisi loogisesti jäsenyyden menettämiseen. Vaikka Euroopan perustuslakiluonnoksessa ei todeta, että Euroopan unionilla olisi oltava yksi yhteinen edustaja kansainvälisellä tasolla, siinä kuitenkin määrätään kaikista tällaisen oikeudellisista edellytyksistä. On siis täysin tekopyhää tukea perustuslakia ja väittää samalla, että Ranska säilyttäisi pysyvän jäsenen asemansa YK:ssa Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Euroopan parlamentti on hyväksynyt EU:n ja YK:n välisiä suhteita koskevan oma-aloitteisen päätöslauselman, johon sisältyy hyvin vaarallisina pitämiäni seikkoja. Tämä koskee erityisesti EU:n mieltämistä poliittissotilaalliseksi liittoumaksi sen virheellisen oletuksen perusteella, jonka mukaan niin kutsuttu Euroopan perustuslaki olisi jo hyväksytty ja ratifioitu. Mietinnössä jopa laajennetaan perustuslain ylikansallista luonnetta merkittävien näkökohtien yhteydessä joissakin kohdin jopa täysin sokeana todelliselle tilanteelle. Esimerkkinä tästä on suurten valtioiden kanta Brysselin huippukokouksessa. Ehdotus on selvä hyökkäys jokaisen valtion suvereniteettia vastaan kansainvälisissä suhteissa. Siinä jopa esitetään, että "aina kun Euroopan unionin tai Euroopan yhteisön nimissä annetaan EU:n julkilausuma EU:n jäsenvaltioiden tulisi pidättäytyä antamasta kansallista lausumaa, johon olisi turvauduttava ainoastaan poikkeustapauksissa ja vain, jos ne on perusteltu etukäteen EU:n puheenjohtajavaltiolle." Vaikka mietinnössä käsitellään ihmiskunnan kohtaamia vakavia haasteita, siinä ei suhtauduta niihin vakavasti, ja vaikka siinä käsitellään valtaan liittyviä näkökohtia, siinä puolletaan poliittisten ja sotilaallisten ryhmittymien luomista korostuneen monenkeskisessä järjestelmässä lujittamalla turvallisuusneuvoston asemaa ja kiinnittämällä vähemmän huomiota YK:n yleiskokouksen asemaan

19 29/01/ Howitt (PSE), kirjallinen. (EN) Euroopan parlamentin Labour-puolueen edustajat kannattavat täysin YK:n uudistusta, johon kuuluu myös Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan ryhmittymien pysyvät paikat turvallisuusneuvostossa. Olemme kuitenkin eri mieltä mietinnössä esitetystä kannasta, joka koskee EU:n jäsenyyttä ja muutoksia veto-järjestelmässä. Katsomme näiden päätösten päättävän ennakolta hallitusten välisen konferenssin tulokset, ja vaarana saattaa olla YK:n omien valtuuksien väheneminen lisääntymisen sijaan. Haluamme kaikki voimakkaan YK:n Krivine and Vachetta (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Laschetin mietintö on olevinaan vetoomus monenkeskisyyden puolesta kansainvälisissä suhteissa. Siinä katsotaan, että YK:lla pitäisi olla keskeinen asema tavoitteen saavuttamisessa, ja Euroopan unionin aseman olisi oltava entistä vahvempi. Menetelmä, jota siinä puolletaan näiden jalojen toiveiden toteuttamiseksi, on kuitenkin väärä. Mietinnön mukaan entistä tehokkaampi YK merkitsee laajempaa turvallisuusneuvostoa, vähäisiä rajoituksia päätöksiä koskeviin veto-oikeuksiin ja entistä enemmän väliintulokeinoja, sotilaalliset keinot mukaan luettuina. Eurooppa pyritään sotkemaan institutionaaliseen väittelyyn, jotta unohtaisimme varsinaisen ongelman: sen, että Euroopan unionin politiikkaa määrittää ennen kaikkea vapaa kilpailu; sen, että suuret valtiot katsovat oikeudekseen päättää yksipuolisesti sen, mikä edellyttää YK:n taloudellista tai sotilaallista väliintuloa. Terrorismin torjunta katsotaan näin ensisijaiseksi tavoitteeksi, kun taas kasvihuoneilmiön, aidsin tai köyhyyden torjunta on vain muodollinen tavoite. YK asetti Irakille sanktioita, mutta jätti palestiinalaiset, tšetšeenit ja monet muut oman onnensa nojaan. Lopuksi tämä mietintö on laadittu aivan kuin perustuslaki olisi jo ratifioitu, ja sen mukaan Euroopan ulkoministeri voi edustaa eurooppalaista kantaa kansainvälisissä asioissa. Tämä on edesvastuutonta. Näistä syistä äänestimme mietintöä vastaan Pasqua (UEN), kirjallinen. (FR) Aina kun parlamentissa käsitellään unionin ulkopolitiikkaa käsittelevää mietintöä, parlamentin federalistinen enemmistö ei voi vastustaa kiusausta lisätä keskusteluun täysin epäolennaisia seikkoja, jotka viime kädessä vievät huomion tehdyltä työltä. Vaikka olemme täysin samaa mieltä esittelijän kanssa joistakin seikoista, erityisesti YK:n sisäisten elinten välisten suhteiden vahvistamisesta, on aivan mahdotonta hyväksyä "Euroopan unionin täysjäsenyyttä turvallisuusneuvostossa ja YK:n yleiskokouksessa" tai vastaavasti "että Euroopan unionin ulkoministerin, jonka tehtävät määritellään ehdotuksessa Euroopan perustuslaiksi, olisi toimittava tarkoitettuna EU:n edustajana." Vaikka onkin mielenkiintoista todeta, että tällaiset ehdotukset paljastavat federalistien hankkeen todellisen luonteen, koska he olettavat tarkkaan ottaen, että unionista tulee liittovaltio, on kuitenkin aivan selvää, että kyse on puhtaasta kuvitelmasta. Yksi ainoa kysymys riittää osoittamaan, kuinka sopimaton tämä ajatus on: mitä unionin edustaja olisi ehdottanut Irakin kriisin yhteydessä, asiassa, jossa unioni itse jakautui ennen näkemättömällä tavalla? Ribeiro e Castro (UEN), kirjallinen. (PT) Mietinnön tavoitteena on vahvistaa Euroopan unionin asemaa Yhdistyneissä Kansakunnissa. Siinä esitetään lukuisia YK:n institutionaalista uudistusta koskevia ehdotuksia ja toistetaan toive kehittää ja edistää demokraattisia arvoja ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Olen kuitenkin eri mieltä joistakin kohdista. Ensinnäkin joissakin kohdin esittelijä vaikuttaa unohtaneen, ettei Euroopan perustuslakia ole hyväksytty. Meillä on ainoastaan luonnos perustuslailliseksi sopimukseksi! Euroopan unioni ei myöskään ole oikeushenkilö, eikä sillä ole ulkoministeriä. Seuraavaksi meille esiteltiin epäkäytännöllinen ajatus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston laajentamisesta ja jäsenyyden antamisesta EU:lle ottamatta huomioon muiden turvallisuusneuvoston jäsenten hyvin todennäköistä vastustusta sekä sitä, että olisi hyvin vaikea taivutella Ranskaa tai Yhdistynyttä kuningaskuntaa luopumaan jäsenyydestään. Myös yksinkertaisen veto-oikeuden kumoamista koskeva ehdotus on täysin sopimaton. Lyhyesti sanottuna äänestin mietinnön puolesta sen perustana olevien ajatusten vuoksi, mutta vastustin osaa johdanto-osan kappaleesta G sekä kohtia 5, 6, 11, 18, 33 ja 35. Mitä tulee esittämiini tarkistuksiin, pidän hyvin tärkeänä, että tarkistusta 8 tuetaan, sillä siinä toistetaan ajatus ihmisten kloonauksen maailmanlaajuisesta kiellosta Berenguer Fusterin mietintö (A5-0002/2004) Arvidsson, Cederschiöld, Grönfeldt Bergman, Stenmarck ja Wachtmeister (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Äänestimme rahoitus- ja teknisestä yhteistyöstä miehitettyjen alueiden (Länsiranta ja Gaza) kanssa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1734/94 muuttamista koskevan ehdotuksen puolesta, mutta katsomme, että asioita on seurattava tarkkaan, jotta voidaan tehdä selväksi, ettei myönnettyjä EU:n varoja käytetä muihin tarkoituksiin, esimerkiksi muuhun kuin rauhan edistämiseen tähtäävään propagandaan Ribeiro e Castro (UEN), kirjallinen. (PT) Mietinnön tarkoituksena on tukea ensimmäistä ehdotusta asetukseksi rahoitusyhteistyöstä ja teknisestä yhteistyöstä miehitettyjen alueiden kanssa. Tämä

20 24 29/01/2004 merkitsee sitä, että muutamilla esitetyillä tarkistuksilla on tarkoitus selventää säännösten sisältöä. Mietinnön tarkoituksena on ainoastaan parantaa ja selventää komission tekstiä lakitekniseltä kannalta. Aihe on sellainen, että uskon täällä syntyvän laajan yksimielisyyden. Tarkoituksena on antaa apua miehitetyillä alueilla, ei ainoastaan valtioille ja alueille, vaan myös paikallisviranomaisille, alueellisille järjestöille, julkisille virastoille, paikallisille tai perinteisille yhteisöille sekä yrityksiä, yksityisiä toimijoita, osuuskuntia, keskinäisiä yhtiöitä, yhdistyksiä, säätiöitä ja kansalaisjärjestöjä tukeville organisaatioille. Annan ehdotukselle varauksettoman tukeni. Myös teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta hyväksyi luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi yksimielisesti kokouksessaan 12. tammikuuta Äänestin näin ollen mietinnön puolesta Jacksonin mietintö (A5-0012/2004) Hyland (UEN), kirjallinen. Elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskeva kansainvälinen sopimus on merkittävä laillisesti sitova sopimus, jolla luodaan yleiset puitteet elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivarojen kestävälle säilyttämiselle. Pidän tätä merkittävänä uutena tekijänä monenvälisessä järjestelmässä. Juuri tällaisten sopimusten avulla voimme varmistaa, että kaikilla valtioilla ja kaikilla ihmisillä on yhtäläinen pääsy maailman luonnonvaroihin, jotka kuuluvat oikeutetusti koko ihmiskunnalle. Kannatan ympäristövaliokunnan hyväksymää tarkistusta, jota kannatimme maatalousvaliokunnassa. Nähdäkseni perusperiaate on kuitenkin maanviljelijöiden ja kasvattajien oikeuksien säilyttäminen. Heidän on voitava vapaasti viljellä perinteisiä viljelykasveja joutumatta maksamaan tekijänoikeuspalkkioita Ribeiro e Castro (UEN), kirjallinen. (PT) Vaikka komission ehdotuksen tarkastelu ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnassa johti vain yhden tarkistuksen esittämiseen, ehdotuksen merkitys kasvigenetiikan alalla on valtava. Vuonna 2001 tehdyllä elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevalla kansainvälisellä sopimuksella katettiin aihe, josta oli keskusteltu pitkään. Ehdotuksen neuvoston päätökseksi tavoitteena on siis ratifioida yhteisön puolesta edellä mainittu kansainvälinen sopimus. Mietinnön hyväksymisen merkitystä osoittaa se, että jo 33 valtiota kansainvälisen sopimuksen 40 allekirjoittajasta on jo ratifioinut sopimuksen, joka kattaa 35 ruokakasvia ja 29 rehukasvia ja jolla luodaan oikeudellisesti sitovat maailmanlaajuiset puitteet elintarvike- ja maataloustuotannon kasvien geenivarojen kestävää suojelua varten. Toinen selvä osoitus mietinnön merkityksestä on se, että se hyväksyttiin yksimielisesti asiasta vastaavassa parlamentin valiokunnassa. Tavoitteena on, että kaikki kansainvälisen sopimuksen sopimuspuolet saavat käyttöönsä tällaiset varat ja jakavat tästä saadut kaupalliset ja muut hyödyt. Äänestin mietinnön puolesta Favan mietintö (A5-0010/2004) Queiró (UEN). (PT) Arvoisa puhemies, keskeinen seikka äänestettäessä yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevista Favan ja Sanders-ten Holten laatimista mietinnöistä on hyväksyä Euroopan ilmatilaa koskevan järjestelmän ja sen käytön säännöt tavoitteena parantaa tuhansille kuluttajille, suurin osa parlamentin jäsenistä mukaan luettuna, päivittäin tarjottujen lennonvarmistuspalvelujen toimintakykyä, turvallisuutta ja täsmällisyyttä. Toimielinten välillä tehty sopimus osoittaa, että oli mahdollista sekä parantaa oikeudellista kehystä samalla kunnioittaen perustamissopimuksia että hyväksyä jäsenvaltioiden oikeus hallita itsenäisesti ilmatilaansa, turvata olemassa olevat kansainväliset sopimukset kuten esimerkiksi sopimus, joka antaa Portugalille oikeuden Pohjois-Atlantin lentoliikenteen valvontaan määrittää yhdessä asianosaisten jäsenvaltioiden kanssa toiminnallisina lohkoina tunnetut lentotiedotusalueet sekä nimetä lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat. Näin huolehdittiin ilmailutoiminnan turvallisuusnäkökohdista, joista tärkeimpiä ovat entistä laajempi yhteistyö ja tekninen yhteentoimivuus, siviilija sotilastahojen yhteistyö sekä jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeudet. Voin vain kannattaa tätä yksimielisyyttä, joka mahdollisti näin laajan sopimuksen tekemisen ammattiliittojen ja toimijoiden kesken, kansallisten viranomaisten ja komission sekä neuvoston ja Euroopan parlamentin kesken Esclopé (EDD), kirjallinen. (FR) Kannatan Euroopan yhtenäisen ilmatilan luomisella tavoiteltavaa päämäärää, joka on liikennevirtojen ja ilmaliikenteen hallinnon sekä turvallisuuden parantaminen. Katsomme sovittelumenettelyssä tehdyn sopimuksen Euroopan yhtenäisestä ilmatilasta kuitenkin epätyydyttäväksi monilta osin. Esimerkiksi siviili- ja sotilasilmailun yhteistyöstä aikaansaatu kompromissi on ongelmallinen. Onko tarpeen muistuttaa sen olevan toissijaisuusperiaatteen vastainen? Sotilasoperaatiot eivät kuulu EU:n vaan jäsenvaltioiden toimivaltaan, ja näillä on omat puolustuspolitiikkansa ja kansainväliset velvoitteensa.