TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI KÄYTTÖÖN!

Transkriptio

1 Sirkku Pohja Susanna Bairoh Työ ja muu elämä tasapainoon TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI KÄYTTÖÖN!

2 Julkaisija: Tekniikan akateemiset TEK Taitto: Kirsi Pääskyvuori Kannen kuva: istock ISBN TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI 2

3 Työ ja muu elämä tasapainoon TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI KÄYTTÖÖN! TEKin jäsenkunta hahmottuu jäsenkyselyn tuloksissa työtä pelkäämättömänä, mutta myös työkuormitusta tuntevana. Työ läikkyy vapaa-ajalle ei aina pakosta tai vapaaehtoisesti, vaan huomaamatta, kun työhön tunnetaan intohimoa. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen voi olla vaikeaa toisaalta organisaatiokulttuurin takia ja toisaalta omien ja työyhteisön asenteiden vuoksi. Lisääntynyt kansainvälistyminen, yhä kovemmat tulostavoitteet ja pelko työn menettämisestä ovat kuormittavia tekijöitä. Työlle kaivataan sopivia rajoja. Työaikaa seurataan organisaatioissa vaihtelevasti. Lähes puolet vastaajista ilmoittaa, että heidän työpaikoillaan on käytössä työajanseurantajärjestelmä. 24 prosentilla on käytössä henkilökohtainen työaikakirjanpito, ja vajaalla kahdella prosentilla on käytössä jokin muu järjestelmä. Huomion arvoista on, että 28 prosentilla työaikaa ei seurata lainkaan. Alojen erilaisuus tulee kyselyssä hyvin esille. Julkisella sektorilla työaikaa seurataan järjestelmällisesti. Teollisuudessa lähes 60 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että työaikaa seurataan työajanseurantajärjestelmän avulla. Suunnittelualalla työajan seuranta perustuu suurelta osin henkilökohtaiseen työaikakirjanpitoon. Tähän on syynä alan luonne: töitä tehdään pääsääntöisesti projekteissa ja usein asiakkaan tiloissa. Yliopistosektorilla työaikaa ei pääsääntöisesti seurata ollenkaan. TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI 3

4 teollisuus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Kuvio 1. Seurataanko työaikaasi? muu yksityinen sektori yliopisto valtio Ei seurata Kellokortin tai muun vastaavan avulla Henkilökohtaisen kirjanpidon avulla Muulla tavalla, millä? kunta Työaikalaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan työajan seurannasta. Työnantajan tulee kirjata jokaisen työntekijän tekemät työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset. Nykytekniikkaa hyväksi käyttäen systemaattisen työajanseurannan järjestäminen onnistuu kohtuullisin kustannuksin, myös liikkuvan työn tekijöille, etätyöläisille ja asiakkaan tiloissa työskenteleville. Ylityöt kuormittavat Vastaajista 20 prosenttia joutuu tekemään ylitöitä enemmän kuin haluaisi. Jopa 48 prosenttia vastaajista venyttää työpäiväänsä saadakseen työnsä tehtyä. Lisäksi noin 44 prosenttia kokee aikapaineita työmääränsä vuoksi. Ylityöt, töiden läikkyminen vapaaajalle ja työmäärästä johtuvat aikapaineet korostuvat erityisesti johto- ja keskijohdon tehtävissä, lla ja julkisella sektorilla. Myös naiset ja alle 30-vuotiaat kokevat kuormittuvansa ylipitkistä työpäivistä ja aikapaineista työmäärään nähden. Iän karttuminen puolestaan näyttää vaikuttavan siihen, että kuormittuminen ylitöistä, aikapaineista työmäärän ja töiden läikkymisen suhteen helpottaa. Yli 50-vuotiaat tekniikan akateemiset eivät kuormitu näistä samalla tavalla kuin nuoremmat. Kuormituksesta palautuminen onnistuu vain kohtalaisesti Vastaajista noin puolet kokee palautuvansa kohtalaisesti ja noin 10 prosenttia huonosti työn aiheuttamasta kuormituksesta. Noin 40 prosenttia vastaajista ilmoittaa palautuvansa hyvin. Huomion arvoista on sukupuolten välinen ero palautumisen kokemisessa. Työkuormituksesta kertoo palautu- TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI 4

5 vansa hyvin noin 32 prosenttia naisista ja 40 prosenttia miehistä. Naisista noin 54 prosenttia kokee palautuvansa kohtalaisesti ja noin 14 prosenttia huonosti. Vastaavat luvut miehillä ovat 50 prosenttia ja vajaat 10 prosenttia. Kohtalaisia työstressin tai työuupumuksen oireita tunnistaa itsessään noin 32 prosenttia vastaajista, paljon oireita tunnistaa noin 6 prosenttia vastaajista. Ainoastaan vähäisiä oireita on noin 43 prosentilla. Osa-aikatyö auttaa irrottautumaan Tutkimuksen mukaan ne työntekijät, joilla on mahdollisuus osa-aikatyöhön, voivat paremmin pitää kaikki ansaitsemansa loma- ja vapaapäivät. Hankalammassa asemassa ovat johto- ja keskijohdon tehtävissä olevat sekä alle 100 hengen organisaatioissa ja yliopistoissa työskentelevät. Ylitöiden määrä haittaa loma- ja vapaapäivien pitämistä. Työasioista irrottautuminen ja työn ulkopuolisen elämän viettäminen onnistuu parhaiten alle 30-vuotiailta sekä niiltä, joilla on mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä. Työasiat ja työelämä kokonaisuudessaan vievät paljon Miehet Naiset KAIKKI Palaudun hyvin Kohtalaisesti Huonosti EOS aikaa johdon ja keskijohdon tehtävissä olevilta samoin kuin julkisella sektorilla työskenteleviltä. Ongelmalliseksi työasioista irrottautumisen muuta elämää varten kokevat naiset, perheelliset, lla ja yliopistoissa työskentelevät sekä ylitöitä tekevät tekniikan akateemiset. Työaikapankki mikä se on? Työaikapankin tarkoitus on edistää yritysten ja työntekijöiden tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä lisätä työhyvinvointia ja työssä viihtymistä. Lisäksi työaikapankilla voidaan lisätä joustavuutta ja ottaa huomioon henkilöstön yksilöllisiä työaikatarpeita. Työaikapankin käyttöön ottamisesta sovitaan paikallisesti, yritys- tai työpaikkakohtaisesti. Työaikapankista on sovittu ylempiä toimihenkilöitä koskevissa työehtosopimuksissa kemianteollisuudessa, rahoitusalalla, teknologiateollisuudessa ja tietotekniikan palvelualalla. Suunnittelu- ja konsulttialan työehtosopimuksessa on suositus työaikapankkijärjestelmästä. Kuvio 2. Palaudutko työn aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän jälkeen? Mieti tilannettasi viimeisten 3 kuukauden aikana. TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI 5

6 Näille aloille on laadittu työaikapankkiohjeistus, joka helpottaa tästä järjestelmästä sopimista työpaikoilla. Lisäksi arkkitehtille on tehty työaikapankkiohje, mutta työehtosopimuksessa tästä ei ole sovittu. Työaikapankit ovat vielä suhteellisen uutta suomalaisessa organisaatiokulttuurissa. Naisvastaajat ilmoittivat työaikapankin olevan käytössä 20 prosentilla työpaikoista ja miehet 25 prosentilla. Alojen välillä on pientä vaihtelua, ja organisaatioiden naisja miesvaltaisuus näyttää vaikuttavan. Työaikapankkijärjestelmä ja -käsite näyttävät olevan huonosti tunnettuja. Tiedusteltaessa, onko työpaikallasi käytössä työaikapankki, En osaa sanoa -vastaajien määrä on suuri, peräti 15 prosenttia, yliopistosektorilla peräti 24 prosenttia. Työaikapankkia ei vielä olla ottamassa innolla käyttöönkään, koska vain hieman yli prosentissa työpaikkoja järjestelmä oli tekeillä. Erilaiset joustot Suuri osa vastaajista pystyy pitämään kertyneitä saldotunteja kokonaisina vapaapäivinä. Suunnittelualalla ja teollisuudessa tämä näyttäisi olevan erittäin yleistä, lla yli 90 prosenttia vastaajista niin naisista kuin miehistäkin ilmoittaa voivansa käyttää kertyneitä saldotunteja kokonaisiin vapaapäiviin. Muillakin aloilla sama mahdollisuus on yli 60 prosentilla vastaajista. Suunnittelualan työ- KAIKKI teollisuus Kuvio 3. Onko työpaikallasi työaikapankkijärjestelmä? muu yksityinen sektori yliopisto valtio kunta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % On työaikapankki On tekeillä Ei työaikapankkia EOS TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI 6

7 ehtosopimuksessa on saldopäivistä sovittu hyvin myös työhyvinvoinnin näkökulmasta. TES ohjaa niin työntekijää kuin esimiestä seuraamaan saldotunteja ja tätä kautta kuormittumista. Sukupuolen mukaan eniten eroa näyttää olevan yliopistosektorilla, jossa miehistä 21 prosenttia ilmoittaa voivansa pitää saldotunneista kokonaisia vapaapäiviä, naisista 15,5 prosenttia. Saldotunneista kertyvien kokonaisten vapaapäivien pitäminen ja toimiva työajanseuranta lisäävät joustavuutta työelämään. Työyhteisön kannalta tilanne on optimaalinen, jos työtä voi tehdä silloin kun on kiire ja aikataulupainetta, ja vastaavasti voi pitää vapaata työtilanteen ja omien tarpeiden mukaan. Suurella osalla TEKin alle 40-vuotiaista jäsenistä on mahdollisuus käyttää työaikajoustoja. Samoin on vastausten perusteella niillä työntekijöillä, joilla on etä- ja osa-aikatyömahdollisuuksia. Sen sijaan naiset sekä julkisella sektorilla työskentelevät ja ylitöitä tekevät eivät voi mielestään käyttää riittävästi työaikajoustoja. Työmatkan pituus näyttää vähentävän työaikajoustojen käyttömahdollisuutta. Vastaajilla työmatka on kuitenkin useimmiten suhteellisen lyhyt. Kodin ja työpaikan välinen matka taittuu suurimmalla osalla alle tunnissa. Lyhyt työmatka, 15 minuuttia tai alle, on vastaajista 32 prosentilla minuutissa selviää 41 prosenttia vastaajista, ja puolesta tunnista tuntiin kuluu aikaa 23 prosentilla. KAIKKI teollisuus muu yksityinen sektori Kuvio 4. Voitko käyttää säästöön kertyneitä saldotunteja pitämällä kokonaisia vapaapäiviä? yliopisto valtio kunta 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kyllä Ei EOS TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI 7

8 Useimmat vastaajat voivat tehdä etätöitä halutessaan joko useimmiten tai silloin tällöin. Suuria alakohtaisia eroja ei ole, eikä sukupuolten välilläkään ole suuria eroja. Etätyötä tekee silloin tällöin noin 45 prosenttia vastaajista. Tämä kertonee asiantuntijatyön luonteesta ja organisaatioiden aidosta halusta työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen. Vain vajaat 10 prosenttia vastaajista ei halua tehdä etätyötä. Etätyö voi toki myös kuormittaa työntekijää. Työstä on vaikea irrottautua vapaa-ajalla, etätyö voi jopa lisätä ylitöiden määrää ja aikapaineita työmäärän vuoksi. Organisaatioissa kannattaakin kehittää toimivat etätyökäytännöt, joissa otetaan huomioon kuormittavuus esimerkiksi työajan ja ergonomian suhteen. Etätyöstä on myös tarkoituksenmukaista tehdä työpaikalla sopimus, jossa otetaan huomioon työn luonne, työsuhteen ehdot, työturvallisuus ja etätyöjärjestelyt yleensä. Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa teknologiateollisuudessa, ict-alalla ja yksityisellä laboratorioalalla on ohjeistettu etätyöstä sopimisesta ja siinä huomioon otettavista asioista. Osa-aikatyö ei sytytä? Kysyttäessä osa-aikatyöstä yli 50 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei ha- KAIKKI teollisuus Kuvio 5. Voitko halutessasi tehdä etätyötä? muu yksityinen sektori yliopisto valtio kunta 0% 20% 40% 60% 80% 100% Aina Useimmiten Silloin tällöin En koskaan En halua tehdä TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI 8

9 lua tehdä osa-aikatyötä. Osa-aikatyö ei ole Suomessa muutenkaan kovin yleistä, vaan meillä suositaan edelleen kokoaikatyötä. Tähän vaikuttavat esimerkiksi osa-aikatyöstä kertyvän eläkkeen pienuus ja korkeasti koulutetuilla hitaampi urakehitys. Kuitenkin osa-aikatyö näyttäytyy positiivisessa valossa työkuormituksen näkökulmasta. Osa-aikatyötä tekevät voivat käyttää työaikajoustoja sekä pitää loma- ja vapaapäivänsä. Heille irrottautuminen työasioista onnistuu, ja lisäksi jää aikaa työn ulkopuoliseen elämään. Tavoitettavissa olo vaatimus vai oma halu Huomattava osa vastaajista katsoo, että heiltä edellytetään paljon tavoitettavissa olemista työajan ulkopuolella. Teollisuudessa tavoitettavissa oloa edellytetään yli 60 prosentilta vastaajista. Myös muu yksityinen sektori ja kunta-ala edellyttävät työntekijöiltä tavoitettavissa oloa: vastaajista yli 50 prosenttia ilmoittaa näin. Miehet arvioivat naisia yleisemmin, että heidän tulee olla tavoitettavissa normaalin työajan ulkopuolella. Lomien aikana ja iltaisin töihin liittyvistä yhteydenotoista raportoi kaksi kolmesta vastaajasta. Kaikilla aloilla lukuun ottamatta a ja valtiosektoria yhteydenottoja on säännöllisesti tai silloin tällöin. Viikonlop- KAIKKI teollisuus muu yksityinen sektori yliopisto valtio kunta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei tarvitse olla tavoitettavissa sovitun työajan ulkopuolella Kyllä, tulee olla tavoitettavissa sovitun työajan ulkopuolella Kuvio 6. Tuleeko sinun olla tavoitettavissa työsopimuksessasi sovitun päivittäisen työajan ulkopuolella? TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI 9

10 puisinkin yhteydenottoja saa lähes 40 prosenttia vastaajista. Yliopistosektorilla yhteydenotot työajan ulkopuolella ovat yleisempiä kuin muilla sektoreilla. Yllättävää on, että yliopistoissa työskentelevät kertoivat saavansa työhön liittyviä yhteydenottoja öisin useammin kuin muilla aloilla työskentelevät. Syynä lienevät globaalit tutkimusympäristöt, kansainvälistynyt työ ja tekniikan kehittymisen mukanaan tuomat 24/7 -mahdollisuudet sekä työn luonne. Ovatko hyvät neuvot kalliita? Tulosten valossa tekniikan akateemisia koskevat samat ongelmat, joita asiantuntija-, johto- ja esimiestehtävistä on julkisuudessakin tuotu esiin: Työpäivät ovat liian pitkiä ja työmäärä liian suuri. Työajan seurannasta, etätyökäytännöistä ja tavoitettavuusvaatimuksista puuttuvat suunnitelmalliset, organisaatioon sopivat ja selkeästi määritellyt toimintatavat, mikä kuormittavaa ihmisiä. Työn tekemisen luonne on muuttunut: työ läikkyy vapaa-ajalle. Tämä Lomien aikana Iltaisin Viikonloppuisin Öisin 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % asettaa työntekijällekin suuremman vastuun oman kuormittumisensa huomaamisessa ja itsensä johtamisesta. Negatiivinen kuormittuminen, työstressi ja työuupumus kehittyvät hitaasti. Oireita on monesti vaikea havaita, kun työ vie mukanaan, sen kokee mielekkääksi ja tulosta syntyy. Työhön voidaan suhtautua jopa intohimoisesti, jolloin työntekijä kokee itsensä korvaamattomaksi; hänellä on korkea sisäinen motivaatio ja vastuuntunto. Säännöllisesti Silloin tällöin Ei Kuormittavien asioiden puheeksi ottaminen työyhteisössä on ensimmäinen askel kohti toimivaa työn ja muun elämän tasapainoa. Luottamuksellinen ilmapiiri organisaatiossa on tässä avainasemassa. Kun luottamusta löytyy, asioita on helpompi ottaa esille ja saada aikaan kuormitusta helpottavia käytänteitä. Kuormittavuusriskien arviointi, riskien minimointi ja työajan seuranta auttavat ongelmakohtien löytämisessä ja niiden ratkaisuissa. Kuvio 7. Milloin saat työhösi liittyviä yhteydenottoja? TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI 10

11 Asiantuntijatyötä tekevälle oma pää on tärkein työkalu, joten sitä pitää huoltaa säännöllisesti. Riittävä uni, liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat hyvät lähtökohdat menestymiselle työelämässä. Työn ja muun elämän tasapainolla on suuri merkitys myös työnantajan kannalta. Tuloksellisuus, innovointi ja luovuus edellyttävät, että työntekijöiden mahdollisuudesta palautumiseen ja lepoon huolehditaan. Miten tutkittiin? Katsauksen aineisto on kerätty TEKin työmarkkinatutkimuksen yhteydessä loka-marraskuussa Katsauksessa tarkasteluun rajattiin henkilöt, jotka olivat kyselyn toteutuksen aikana vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa ja jotka antoivat luvan tietojensa käyttämiseen. Vastaajina oli näin rajattuna 9775 TEKin jäsentä Katsauksen toteuttivat asiamies Sirkku Pohja, vastaava tutkija Susanna Bairoh, tutkimusassistentti Mikhael Koufos ja tutkija Otto Kanervo. Lisäksi tuloksia kommentoi TEKin toimeksiannosta tutkija Carlotta Niemistö (Hanken). TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI 11

12 LIITE. Aikapaineita, ylitöitä, joustoja ja irrottautumiskykyä työstä vapaa-ajalla selittävät tekijät*. Enemmän jatkuvaa aikapainetta ja kiirettä työmääränsä vuoksi Joutuu jatkuvasti tekemään enemmän ylitöitä kuin haluaisi Työpäivät venyvät jatkuvasti työmäärän vuoksi Mahdollisuus käyttää sopivasti työaikajoustoja Kykenee useimmiten irrottautumaan työstä vapaa-ajalla Naiset Naiset Alle 30-vuotiaat Alle 40-vuotiaat Alle 30-vuotiaat Valtio, yliopistot Johto- ja keskijohto Johto- ja keskijohto Kun työpaikalla on mahdollisuus Määräaikaiset etä- ja osa-aikatyöhön Ylityötä tekevät Valtio, kunnat, yliopistot, Kunnat, yliopistot, Kun työpaikalla on mahdollisuus osa-aikatyöhön Kun työpaikalla on Ylityötä tekevät Ylityötä tekevät mahdollisuus etätyöhön Kun työpaikalla on mahdollisuus etätyöhön Vähemmän jatkuvaa aikapainetta ja kiirettä työmäärän vuoksi Ylitöitä ei jatkuvasti enemmän kuin haluaa tehdä Työpäivät eivät jatkuvasti veny työmäärän vuoksi Haluaisi enemmän työaikajoustoja Vaikeuksia irrottautua työstä vapaa-ajalla Yli 60-vuotiaat Määräaikaiset Määräaikaiset Naiset Johto- ja keskijohto Määräaikaiset Kun työpaikalla on mahdollisuus Kun perheessä on Valtio, kunnat Yliopisto, kunnat, valtio osa-aikatyöhön alle kouluikäisiä lapsia Kun työpaikalla on mahdollisuus osa-aikatyöhön Kun työpaikalla on mahdollisuus osa-aikatyöhön Ylityötä tekevät Ylitöitä tekevät Kun työmatka kotoa työpaikalle on pitkä Kun työpaikalla on mahdollisuus etätyöhön *Regressiomallien tilastollisesti merkitsevät selittäjät. Kokonaismallissa selittävinä tekijöinä on otettu huomioon vastaajan sukupuoli, ikä, toimiasema, toimiala, työpaikan henkilöstömäärä, työsuhteen laatu, peruspalkka, työmatkan kesto, ylityöt, asuinpaikka, lasten määrä sekä mahdollisuus osa-aika/etätyöhön. TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI 12

13 Työelämä kuormittaa tekniikan akateemisiakin. Samalla työ läikkyy vapaaajalle, ei aina pakosta tai vapaaehtoisesti vaan huomaamatta, kun työhön tunnetaan intohimoa. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen voi olla vaikeaa organisaatio kulttuurin sekä omien ja työyhteisön asenteiden vuoksi. Lisääntynyt kansainvälistyminen, yhä kovemmat tulostavoitteet ja pelko työn menettämisestä ovat kuormittavia tekijöitä. TEK tutki työmarkkinatutkimuksessaan työelämän tasapainoa. Jäsenkunta hahmottuu työtä pelkäämättömänä, mutta myös työkuormitusta tuntevana. Työlle pitäisi asettaa sopivat rajat. TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI 13