TAPAUSSELOSTUS. Selvittämätön syöpä ja luustoetäpesäkkeet
|
|
- Asta Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAPAUSSELOSTUS Selvittämätön syöpä ja luustoetäpesäkkeet Leea Keski-Nisula, Marja-Leena Katila, Markku Virén, Vesa Kataja ja Touko Katila Viime aikoina on maailmanlaajuisesti ollut nähtävissä viitteitä tuberkuloosin uudesta tulemisesta. Asiaa ovat erityisesti värittäneet tavanomaisille antibiooteille resistenttien tuberkuloosikantojen leviäminen, muuttoliikevirrat ja immuunikadon yleistyminen. Suomessa diagnostisia ongelmia tuottaa lähinnä keuhkojen ulkopuolinen tuberkuloosi. Taudin monimuotoisuuden ja harvinaisuuden vuoksi tuberkuloosin mahdollisuutta ei tulla ajatelleeksi, mikäli potilaan keuhkokuva on normaali eikä aiemmasta tuberkuloosialtistuksesta ole tietoa. Kuvaamme monisairaan potilaan, jonka heikentyneen yleistilan syyksi epäiltiin tuntematonta pahanlaatuista kasvainta ja sen lähettämiä luustoetäpesäkkeitä. Ruumiinavauksessa häneltä ei löytynyt kasvainta mutta yllättäen useita tuberkuloottisia pesäkkeitä keuhkoista, luustosta, maksasta, pernasta ja imusolmukkeista. Tuberkuloosi oli suomalaisten kansantauti vielä 1960-luvulla, jolloin ihmistä vuodessa sairastui pääasiallisesti hengityselinten tuberkuloosiin (Tala 1988). Määrä on viime vuosina vaihdellut välillä (Kansanterveyslaitos 1996 ja 1997). Vähentynyt sairastavuus, varhaisdiagnostiikan paraneminen ja tehokas lääkehoito ovat nopeasti hävittäneet tuberkuloosiin aiemmin liittyneen synkän kaiun sekä maallikoiden että erityisesti alan ammattilaisten korvissa. Osittain tästä syystä tuberkuloosin kliininen monimuotoisuus, salakavaluus ja epidemiologiset erityispiirteet voivat olla tämän päivän lääkärille vieraita. Huonoimmassa tapauksessa tämä johtaa taudin epidemiamaiseen leviämiseen alttiissa väestöryhmissä, kuten on tapahtunut sellaisissa maissa, joissa tuberkuloosin esiintyvyys on pieni, mm. Yhdysvalloissa (Tala 1994). Tuberkuloosin uudesta tulemisesta onkin havaittu maailmanlaajuisesti selkeitä viitteitä, myös lähialueiltamme. Seuraavan potilastapauksen avulla haluamme muistuttaa, että lääkkeillä hoidettava tuberkuloosi on tappava tauti, mikäli epäily tuberkuloosista peittyy nykyisin yleisemmän kasvainepäilyn varjoon. Tartuntavaarallisen taudin levittäjä voi olla pitkäänkin hoidettavana vuodeosastolla väärällä diagnoosilla altistaen tietämättään myös hoitavaa henkilökuntaa. Oma potilas Terveyskeskuksesta lähetettiin 73-vuotias naispotilas KYS:n sisätautien päivystykseen lokakuussa 1995 yleistilan huononemisen, anemian, laihtumisen, pitkittyneen pahoinvoinnin, sekä suurentuneen kreatiniinipitoisuuden ja kohonneen laskon vuoksi. Jo 40 vuoden takaisissa kunnanlääkärin seurantakorteissa oli maininnat huomattavasta ylipainosta (100 kg ja 161 cm) ja astmasta, johon potilas oli käyttänyt säännöllisesti lääkitystä noin 20 vuoden ajan. Sittemmin beetasympatomimeettilääkityksen tarve oli ollut satunnaista ja liittynyt infektioihin ja allergeeni-altistuksiin luvulla todettuun sydämen vajaatoimintaan ja verenpainetautiin potilas oli käyttänyt nesteenpoistolääkitystä, johon myöhemmin oli liitetty nitraatti, digoksiini sekä beeta- ja kalsiuminsalpaaja luvulla todettiin nivelreuma, ja siitä lähtien hänellä esiintyi pysyvästi myös korkeita laskoarvoja ( mm/h). Reumalääkitykseksi potilas oli saanut hydroksiklorokiinia, kultaa Duodecim 114: ,
2 Kuva 1. Potilaan luustokartta tammikuulta Kertymiä on havaittavissa vasemmassa häpy- ja istuinluussa sekä L4-nikamassa. ja anti-inflammatorista lääkitystä sekä niveliin paikallisesti kortisonia vasen ranne jäykistettiin. Systeemistä kortisonia potilas oli saanut jaksoittaisesti, kunnes lokakuusta 1994 lähtien lääkitys oli lähes jatkuvaa. Suurten verenglukoosiarvojen vuoksi aloitettiin diabeteksen tablettilääkitys v Valkuaisvirtsaisuutta oli esiintynyt ajoittain luvulta lähtien, ja kreatiniinipitoisuus oli ollut jatkuvasti suuri vuodesta Potilasta oli hoidettu neljästi ja luvulla terveyskeskuksen vuodeosastolla pitkittyneen keuhkoputkentulehduksen vuoksi. Lisäksi hän oli ollut sairaalatutkimuksissa keuhkoveritulppaepäilyn vuoksi vuosina 1982 ja 1992 sekä terveyskeskuksen tutkimuksissa 1992 pitkittyneen yöhikoilun ja väsymyksen vuoksi. Kilpirauhasen vajaatoimintaan sopivien laboratoriolöydösten jälkeen (TSH 11.4 mu/l) hänelle aloitettiin tyroksiinilääkitys. Yöhikoilu ja väsymys eivät kuitenkaan helpottuneet, vaikka TSH-arvo normaalistui. Vuonna 1994 potilas hakeutui terveyskeskuksen vastaanotolle yli vuoden kestäneen yskän vuoksi. Keuhkoauskultaatio- ja röntgenlöydös tulkittiin normaaleiksi. Uloshengityksen huippuvirtaus ei merkitsevästi muuttunut beetasympatomimeetin vaikutuksesta. Alkusyksyllä 1995 potilas hakeutui terveyskeskukseen pahoinvoinnin, laihtumisen ja yleistilan heikkenemisen vuoksi. Pahoinvointia ja lievää oksentelutaipumusta oli esiintynyt jo parin vuoden ajan, mutta nyt ruoka ei enää pysynyt kunnolla sisällä ja paino oli laskenut 10 kg viimeisten 4 5 kuukauden aikana. Ensiapuun tullessa potilaalla todettiin normosytaarinen anemia (hemoglobiinipitoisuus 105 g/l ja punasolujen keskitilavuus 87 fl), hypersedimentaatio (lasko 112 mm/h), suurentunut kreatiniinipitoisuus (253 µmol/l) ja lievää valkuaisvirtsaisuutta. CRP-arvo ja maksakokeiden tulokset olivat normaalit. Keuhkoröntgenkuva tulkittiin normaaliksi. Sisätautien osastolta potilaalle tehtiin vatsan alueen kaikukuvaus ja tietokonetomografia (TT), gastroskopia, kolonoskopia, luuston isotooppikuvaus, pään TT, ENMG, lihas- ja ohimovaltimobiopsia ja gynekologinen tutkimus ja otettiin luunydinäyte. Vatsan kaikukuvaus osoitti maksan kauttaaltaan rasvoittuneeksi. Kolonoskopiassa otetuista limakalvonäytteistä patologi löysi merkkejä kroonisesta tulehduksesta. ENMG:ssä todettiin viitettä alkavasta polyneuropatiasta. Reumalääkäri epäili polymyalgiaa, ja potilaalle aloitettiin lokakuussa kuuriluonteinen kortisonilääkitys ja marraskuussa alettiin antaa atsatiopriinia. Verenglukoosin epätasapainon vuoksi oraalinen diabeteslääkitys muutettiin kaksipistoksiseksi insuliinilääkitykseksi. Tammikuussa 1996 löytyi luuston isotooppitutkimuksessa kertymiä vasemmalta häpyluusta ja istuinluusta ja neljännestä lannenikamasta. Löydökset tulkittiin etäpesäkkeiksi (kuva 1). Natiivikuvissa ei kyseisillä alueilla ollut todettavissa poikkeavaa. Primaarikasvaimen löytämiseksi tehtiin mammografia ja ohutsuolen läpikulkututkimus, joiden tulokset olivat normaalit. Atsatiopriinilääkitys lopetettiin pian pahoinvoinnin vuoksi, ja helmikuussa 1996 alettiin uudelleen käyttää kortisonia (prednisolonia 20 mg/ vrk) lihas- ja nivelkipuihin. Kortisonilääkityksen aloittamisen jälkeen potilaan verenglukoosiarvot vaihtelivat huomattavasti ja hänelle ilmaantui mustelmataipumusta ja veriripulia. Kortisonilääkitystaukojen aikana lihas- ja luustoperäiset kivut voimistuivat, joten lääkitys aloitettiin uudelleen. Maaliskuussa 1996 vasemman häpyluun haaran kertymäalueella havaittiin natiivikuvassa murtuma, joka tulkittiin patologiseksi. Kovien luustokipujen vuoksi potilas sai huhtikuussa 1996 ensimmäisen kerran syöpätautien klinikassa kipusädehoitoa (30 Gy) etäpesäkkeenä pidetyille luustomuutosalueelle. Kuukautta myöhemmin terveyskeskuksen vuodeosastolla hän sai kaatuessaan oikeanpuoleisen lonkkamurtuman, joka levytettiin KYS:n kirurgian klinikassa. Lonkkamurtumasta potilas toipui avustettuna käveleväksi mutta ei enää kotikuntoiseksi, ja jatkohoito annettiin terveyskeskuksen vuodeosastolla. Syyskuun alussa 1996 hänet lähetettiin uudelleen syöpätautien poliklinikkaan kovien luustokipujen vuoksi. Kliinisessä tutkimuksessa potilas aristi voimakkaasti ristiselkää, vasenta lonkkaa ja häpyluualueita. Natiivikuvissa näkyi kyseisillä alueilla luustomuutoksia, jotka tulkittiin etäpesäkkeiden aiheuttamiksi (kuva 2). Etäpesäkealueille aloitettiin kipusädehoito (10 Gy). Yleistilan huononnuttua hoito keskeytettiin, ja potilas menehtyi lopulta lähinnä hengityksen vajaatoimintaan ja hengitystieinfektioon. Ruumiinavauksessa keuhkoista löytyi molemmin puolin lukuisia pieniä pyöreitä kasvainmaisia muutoksia, joista suurimmat olivat yhden sentin läpimittaisia. Lisäksi paratrakeaaliset ja parailiakaaliset imusolmukkeet olivat lievästi suurentuneita, ja yksittäinen pyöreä kasvainmainen muutos löytyi maksan pinnalta. Histologisissa tutkimuksissa todettiin tuberkuloosille tyypillisiä muutoksia keuhkoissa, maksassa, pernassa, luustossa ja imusolmukkeissa. Haponkestäviä sauvoja löytyi runsaasti sekä keuhkojen että imusolmukkeiden koepalojen bakteerivärjäyksessä, ja viljelyssä kasvoi Mycobacterium tuberculosis. Viimeisten kuuden elinvuotensa aikana potilas kävi lähes 50 kertaa terveyskeskuksen vastaanotolla ja lisäksi häntä oli hoidettu kahdeksan kuukauden ajan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Viimeisen vuoden aikana häntä olivat tutkineet yliopistollisessa sairaalassa mm. sisätautilääkäri, reumalääkäri, silmälääkäri, kirurgi, radiologi sekä naistentautien ja syö- 778 L. Keski-Nisula ym.
3 Kuva 2. Potilaan vasen lonkka lokakuussa Lyyttinen muutos sopii kasvaimen lähettämäksi luustoetäpesäkkeeksi (nuolenpää). Kuva 3. Viimeinen makuulla otettu keuhkoröntgenkuva potilaasta neljä kuukautta ennen menehtymistä. Keuhkoparenkyymin osalta löydös on normaali. pätautien erikoislääkärit. Keuhkoröntgenkuva oli tutkittu viimeisen vuoden aikana neljä kertaa, ja löydös oli vastannut aikaisempia. Vuosina 1980 ja 1992 otetuissa keuhkoröntgenkuvissa oli todettu basaalista fibroosia ja vasemmalla ylälateraalialueella hieman pleuraalista kalkkia. Viimeinen keuhkoröntgenkuva oli otettu neljä kuukautta ennen potilaan kuolemaa (kuva 3), ja kokenut radiologi ei pystynyt jälkikäteenkään löytämään siitä tuberkuloosille tyypillisiä muutoksia. Välitettäessä ruumiinavaustuloksia omaisille tytär kertoi potilaan isäpuolen sairastaneen tuberkuloosia 1970-luvun alussa. Myöhemmin selvisi myös, että potilaan yksi sisar oli aiemmin sairastanut tuberkuloosia ja toinen sisar oli parhaillaan tutkittavana pyörövarjojen vuoksi keuhkotautien klinikassa. Selvitettäessä takautuvasti potilaan lähes 50 vuotta kestänyttä sairaushistoriaa avo- ja sairaalahoitojaksoista sekä täydennettäessä tietoja vielä omaisilta kävi ilmi, että potilaan moninaisten oireiden taustalta ei ilmeisesti koskaan ollut epäilty löytyvän tuberkuloosia. Pohdinta Vaikka sairastuvuus tuberkuloosiin väheni tasaisesti Suomessa jo 1800-luvulta, Suomi kuului tämän taudin suhteen pitkään Euroopan kehitysmaihin (Tala 1988). Varsinkin hengityselintuberkuloosia sairastavien määrä väheni tasaisesti, mutta vuosi 1995 oli ensimmäinen vuosikymmeniin, jolloin tilastoitujen tuberkuloositapausten määrä lisääntyi. Seurantajärjestelmän muutos selittää kuitenkin potilasmäärän kasvun (Kansanterveys- laitos 1996). Muiden elinten tuberkuloosia sairastavien määrä on vähentynyt hitaammin viimeisten kolmenkymmen vuoden aikana. Vuonna 1996 muiden elinten tuberkuloosiin sairastui 214 potilasta ja 74 % sairastuneista oli yli 55-vuotiaita (Kansanterveyslaitos 1997). Yleensä potilaat ovat saaneet tuberkuloositartunnan nuoruudessaan vuosikymmeniä aiemmin ja tauti aktivoituu uudelleen vanhuusiässä puolustusreaktioiden heikennyttyä (Tala 1988). Taudin monimuotoisuuden ja harvinaisuuden vuoksi tuberkuloosia ei osata usein epäillä, mikäli potilaan keuhkoröntgenkuva on normaali. Tuberkuloosin uudesta tulemisesta on esiintynyt viitteitä maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa (Tala 1988 ja 1994, Lumio 1994). Tähän ovat erityisesti vaikuttaneet resistenttien tuberkuloosibakteerikantojen leviäminen, muuttoliikevirrat ja immuunikadon yleistyminen (Salonen ym. 1993, Lumio 1994, Tala 1994). Epäily hengityselinten tuberkuloosista herää usein tyypillisistä keuhkomuutoksista ja varmistuu tavallisimmin yskösnäytteen tuberkuloosivärjäyksellä ja viljelyllä. Hengityselinten ulkopuolinen tuberkuloosi esiintyy usein yleisoirein»valepuvussa», ja diagnoosi saattaa paljastua vasta ruumiinavauksessa (Vaara ja Tukiainen 1989). Klii- Selvittämätön syöpä ja luustoetäpesäkkeet 779
4 nisen kuvan monimuotoisuuden ja taudin harvinaisuuden vuoksi tuberkuloosia ei useinkaan osata edes epäillä tutkittaessa yleistilaltaan heikentynyttä potilasta, mikäli tyypilliset keuhkomuutokset puuttuvat eikä tuberkuloosille altistumisesta ole tietoa. Ongelmatapauksissa taudin mahdollisuus olisi kuitenkin aina huomioitava (Salonen ym. 1993). Lähes poikkeuksetta on hengityselinten ulkopuolinen tuberkuloosi vanhan, jo vuosikymmeniä aiemmin saadun infektion reaktivoitumisen seuraus (Tala 1988). Bakteeri kykenee säilymään elävänä jopa vuosikymmeniä sammuneen granulooman sisällä, ja elimistön vastustuskyvyn heiketessä se voi aktivoitua uudelleen. Oman potilaamme tapauksessa on todennäköistä, että hän sai primaaritartunnan mahdollisesti jo lapsena tai viimeistään 1970-luvulla. Sammunut primaariinfektio aktivoitui uudelleen puolustuskyvyn heiketessä iän myötä. Kehittynyt tehohoito ja varsinkin immunosuppressiivinen hoito sekä immunosuppressiiviset taudit vaikuttavat poikkeavien tuberkuloosimuotojen kehittymiseen ja latenttien infektioiden aktivoitumiseen (Lumio 1994). Omalla potilaallamme tuberkuloosin uudelleen puhkeamiseen myötävaikuttavia tekijöitä olivat kortisoni ja muu immunosuppressiivinen reumalääkitys, huonosti tasapainossa pysyvä diabetes ja munuaisten krooninen vajaatoiminta. Puolustusjärjestelmän vajaatoiminta johtaa poikkeaviin tautimuotoihin, joista epätyypillisimmät esiintyvät AIDS-potilailla (Alpert ym. 1997). Resistenttien tuberkuloosikantojen määrä on viime aikoina huolestuttavasti lisääntynyt Suomen lähinaapureissa ja muissa teollisuusmaissa (Lumio 1994). Tämä edellyttää myös meiltä erityistä huolellisuutta tuberkuloosin diagnostiikassa ja hoidon toteuttamisessa. Tuberkuloosin poikkeavat ilmenemismuodot immuunipuutospotilailla pakottavat entistä määrätietoisempaan diagnostiikkaan: punktio- ja kudosnäytteiden ottoon sekä luuydinviljelyihin (Tala 1988). Luutuberkuloosi syntyy tuberkuloosibasillin levitessä veri- tai imuteitse primaari-infektiokohdasta yleisimmin selkärankaan (Omari ym. 1989). Tuberkuloosin luustomuutokset muistuttavat kroonisen osteomyeliitin löydöksiä, mutta ne tulevat hitaasti näkyviin natiivikuvissa, vasta useita kuukausia oireiden alkamisen jälkeen. Oman potilaamme luustomuutokset tulkittiin etäpesäkkeiksi radiologisilla menetelmillä arvioituna. Luustomuutoksista otetun koepalan ja siitä tehdyn viljelyn sekä histopatologisen tutkimuksen avulla olisimme mahdollisesti voineet päätyä oikeaan diagnoosiin. Vaikka diagnostinen bakteeriviljely luunäytteistä onnistuu melko harvoin luukudoksen pienen bakteeritiheyden vuoksi (Omari ym. 1989), positiivinen viljelylöydös on aina varma merkki tuberkuloosista. Lähes yhtä varma merkki tuberkuloosista on näytteen tyypillinen histopatologinen kuva (Vaara ja Tukiainen 1989). Kokonaisuuden hahmottaminen voi vaikeutua, kun potilasta tutkitaan laajalla skaalalla ja usealla erikoisalalla. Potilaamme tapauksessa jo alkutilanne oli monimutkainen: hän poti useita perussairauksia ja päällimmäisenä vaikutelmana oli masentunut»joka paikan sairas». Tässä tapauksessa tarkempi altistusanamneesi olisi voinut johdattaa meitä oikeaan diagnoosiin. Altistustiedon saaminen ei aina ole yksinkertaista varsinkaan tuberkuloosin mahdollisuutta selvitellessä: altistuminen on voinut tapahtua jo vuosikymmeniä aiemmin, kuten omalla potilaallamme, ja sen yhdistäminen nykysairauteen voi olla vaikeaa. Kuitenkin anamneesi on aina lähtökohta suunnitelluille tutkimuksille, ja sitä kannattaa täydentää myös läheisten perheenjäsenten haastattelulla, mikäli mahdollista. Keuhkojen ulkopuolinen tuberkuloosi löytyy harvoin vahingossa ja tärkein askel diagnostiikassa on muistaa tuberkuloosin mahdollisuus. Silloin myös oikea diagnoosi ja parantava hoito ovat mahdollisia ja usein potilaan pelastavia. Uusien tuberkuloosiepidemioiden estämiseksi ja myös oman työturvallisuutemme vuoksi meidän on tunnistettava poikkeavat tuberkuloosimuodot ja löydettävä riskipotilaat. Tuberkuloosia on liikkeellä, eikä sen ilmiasuja ole aina helppo tunnistaa. 780 L. Keski-Nisula ym.
5 Kirjallisuutta Alpert P L, Munsiff S S, Gourevitch M N, Greenberg B, Klein R S. A prospective study of tuberculosis and human immunodeficiency virus infection: clinical manifestations and factors associated with survival. Clin Infect Dis 1997; 24: Kansanterveyslaitos. Tartuntataudit Suomessa vuonna Kansanterveyslaitos, Helsinki, 1996, s Kansanterveyslaitos. Tartuntataudit Suomessa vuonna Kansanterveyslaitos, Tartuntatautirekisteri Lumio J. Lääkkeille resistentti tuberkuloosi. Suom Sairaalahygienial 1994; 12: Omari B, Robertson J M, Nelson R J, Chiu L C. Pott s disease. A resurgent challenge to the thoracic surgeon. Chest 1989; 95: Salonen V, Viikari J, Sonninen P, Kotilainen E, Tala E. Spinaalinen massa korkean laskon taustalla tuberkuloosi piilosilla. Duodecim 1993; 109: Tala E. Tuberkuloosityössä on jälkisammutuksen aika. Duodecim 1988; 104: Tala E. Tuberkuloosin uusi tuleminen. Käyt Lääk 1994; 4: Vaara J, Tukiainen H. Tuberkuloosin poikkeuksellisia ilmenemismuotoja. Duodecim 1989; 105: LEEA KESKI-NISULA, LL (väit.), apulaislääkäri KYS:n synnytys- ja naistentautien klinikka Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi MARJA-LEENA KATILA, dosentti, erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS:n kliinisen mikrobiologian laitos MARKKU VIRÉN, LL, erikoislääkäri VESA KATAJA, LKT, apulaisylilääkäri KYS:n syöpätautien klinikka TOUKO KATILA, LL, röntgenylilääkäri KYS:n kliinisen radiologian osasto Selvittämätön syöpä ja luustoetäpesäkkeet 781
Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotSidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015
Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia
LisätiedotTietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla
Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotTUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS
TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS Jukka Heikkinen Infektioylilääkäri, PKSSK Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 8.10.2007 Keuhkotuberkuloosi Pohjois-Karjalassa 20 18
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotLUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.
LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1
LisätiedotSelkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala
Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotTuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli
Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden
LisätiedotHoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS
Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Päätoimi KYS, erikoislääkäri Sivutoimi Kela, asiantuntijalääkäri,
LisätiedotOHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET
Sivu 1/5 NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Potilaan ohjaaminen tutkimukseen... 2 Tutkimukset, joista on harvoin hyötyä potilaan hoidon kannalta... 2 Häntäluu... 2 Kallo... 2 Kasvojen luut... 2 Kitarisa... 2 Korva,
LisätiedotVARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS
20.5.2013 Dnro 2616/4/11 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN
LisätiedotTuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015
Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50
LisätiedotTuberkuloosin diagnostiikka
Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.
D 52 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintöosasto Helsinki 27. 2.1981 Yleiskirje n:o 195 Asia: Hevosen näivetystauti Sen lisäksi mitä eläintautilaissa (55/80) ja -asetuksessa (601/80) on säädetty,
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotBCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos
BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotBCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006
BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN
LisätiedotTerveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit
Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat
LisätiedotKuolintodistusten kieli
Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet Tapahtumatietojen historiaa
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Erivedge 150 mg kovat kapselit RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lokakuu 2013, v. 8.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ihon tyvisolusyöpä on yleisin
LisätiedotEi-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito
Alkuperäistutkimus TOOMA UIBU, LIIA KELLOMÄKI, RITVA JÄRVENPÄÄ, RITO VUENTO JA JUKKA LUMIO Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito Atyyppisia mykobakteereja on pitkään pidetty
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotKONTAKTISELVITYS ERIKOISSAIRAANHOIDON NÄKÖKULMASTAKULMASTA. Ilkka Salmi 8.10.07
KONTAKTISELVITYS ERIKOISSAIRAANHOIDON NÄKÖKULMASTAKULMASTA Ilkka Salmi 8.10.07 TUBERKULOOSIN TARTTUVUUDESTA värjäysmyönteinen keuhko- ja kurkunpää äätuberkuloosi huomioidaan kontaktiselvittelyissä kuitenkin
LisätiedotParemman elämän puolesta
Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotSISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA
1 Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA Erikoistujan nimi: Itsearvioinnin pvm ja koulutusvaihe: Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotTuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö
Tuberkuloosiepidemia sairaalassa V-J Anttila 15.11.2016 Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloositartunnat Suomessa (Lähde THL Tartuntatautirekisteri)
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotVERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ
VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan
LisätiedotPSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö
PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö TAUSTA STM:n julkaisema Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2006 (9/2006) www.stm.fi, www.ktl.fi, www.filha.fi
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotMitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP
Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa
LisätiedotPandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö
Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotTuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia
Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotTuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla
Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tilanne, riskitekijät ja trendit Kari Liippo, prof., ylilääkäri TYKS/Paimion sairaala Altistuminen, tartunta ja sairastuminen immuniteetiltaan normaaleilla
LisätiedotNucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotTUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö
TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö Esityksen sisältö Tietoa tuberkuloosista Tuberkuloosin diagnostiikka Kontaktiselvitykset
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotLasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja
Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka tänään Tarjoamme palveluita viidellä eri vastuualueella: Lasten ja nuorten veri- ja
LisätiedotTiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla
Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOIJAVERKOSTON SEMINAARI Työpaja 3 Sisätaudit ja Kirurgia 28.10 Vaasa, Hotelli Silveria Mervi
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen
LisätiedotIbandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna
LisätiedotMilloin otan lapselta keuhkokuvan?
Matti Korppi ja Raija Seuri Milloin otan lapselta keuhkokuvan? Keuhkokuvaus on yleisin lapsille tehty röntgentutkimus. Sen yleisimmät aiheet ovat vaikean keuhkokuumeen diagnostiikka, keuhkokuumeen komplikaatioiden
LisätiedotInfluenssa A(H1N1) -toimintaohjeita
1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/
LisätiedotShetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013
Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat
LisätiedotSatamaohje: infektiohälytystilanne laivalla
Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 18.1.2016 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen 1 Infektiohälytystilanne laivalla Mahdollisia
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotTuberkuloosi työterveyshuollossa
Tuberkuloosi työterveyshuollossa Irmeli Lindström, LT Keuhkosairauksien erikoislääkäri 19.9.2014 Esittäjän nimi Tuberkuloosille altistunut 300 nuorta Turussa Kotimaa 12.04.2013 Tarttuva tuberkuloosi tamperelaiskoulussa
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotKetjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...
LisätiedotMuut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti
Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin
LisätiedotKoululaisen epäselvä kuumeilu 1
TAPAUSSELOSTUS Koululaisen epäselvä kuumeilu 1 Tiina Rantonen, Matti Bergendahl, Jussi Mertsola, Päivi Kilpinen-Loisa, Tanveer Sandhu ja Per Ashorn Francisella tularensis -bakteerin aiheuttamaa tartuntatautia
LisätiedotUusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotMiksi puhua tuberkuloosista? Tuberkuloosi maailmalla. Tuberkuloositartunta. Tuberkuloosi meillä ja maailmalla
Miksi puhua tuberkuloosista? Tuberkuloosi Asko Järvinen HYKS Infektiosairauksien klinikka Esiintyvyys kääntynyt nousuun 00-008 Euroopassa,7 % nousu vuosittain Lääkeresistenssi lisääntyy ja leviää Suomen
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotLasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007
Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
Lisätiedot