Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet. Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet. Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12."

Hilkka Sala
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys

2 Yleistä Hieno juttu, että työeläkkeiden rahoituskysymyksiä tutkitaan muuallakin kuin järjestelmän piirissä ja tehdään parannusehdotuksia Aiempia rahastointitekniikkaan liittyviä selvityksiä mm. Hilli Pennanen Koivu aiemmat raportit Työuraryhmän laskelmat kevät 2011 ETLAn selvitykset mm. maksukatosta ja Ruotsin balanstalista sovellettuna Suomeen Esitys perustuu H & P Taloustiedon keväällä julkaisemaan kirjaseen ja elokuussa julkaistuun raporttiin Eläkevakuuttaminen epävarmassa ympäristössä Käsittääkseni laskelmissa käytetty simulointimalli on sekä teoriassa että käytännössä kelpo Eläketurvakeskus 2

maksukatosta ja Ruotsin balanstalista sovellettuna Suomeen Esitys perustuu H & P Taloustiedon keväällä julkaisemaan kirjaseen ja elokuussa julkaistuun

3 Vakuutustekniikan roolista Vakuutustekniikka on tärkeää, mutta eläkkeissä ratkaisevaa kuitenkin on väestökehitys, talouden kehitys, maksutaso ja jossain määrin rahastojen ja sijoitustuottojen kehitys. Näihin ei vakuutustekniikan yksityiskohdilla voi kovinkaan paljon vaikuttaa. Mikään mekaaninen malli tuskin voi myöskään korvata tai estää päätösperäistä asioiden hoitoa (vrt. Ruotsin balanstalin soveltaminen käytännössä) Eläketurvakeskus 3

Näihin ei vakuutustekniikan yksityiskohdilla voi kovinkaan paljon vaikuttaa.

4 Rahastoitu osa kokonaiseläkemenosta kiinteäksi Keskeinen elementti H &P raporteissa on pyrkiä saamaan kokonaiseläkemenon rahastointiaste kiinteäksi Rahastoinnin periaatteen selittämisen kannalta tämä saattaisi olla helpompi kuin nykysysteemi, jossa rahastointi tapahtuu osin päätösperäisesti ja rahastointiasteen tuleva kehitys ei ole aivan eksaktisti laskettavissa. Sitä se ei kyllä satunnaisuuden takia ole H & P:n mallinkaan perusteella. Eläketurvakeskus 4

helpompi kuin nykysysteemi, jossa rahastointi tapahtuu osin päätösperäisesti ja rahastointiasteen tuleva kehitys

5 Mikä optimoinnin kohteeksi? Rahastointiaste on tekninen väline. Onko järkevää pitää kiinteätä rahastointiastetta itsenäisenä ja varsinkaan ainoana tavoitteena? Mahdollisimman tasaista maksua esimerkiksi voi hyvinkin pitää eläkejärjestelmän toimivuuden ja ympäristövaikutusten kannalta tärkeimpänä tavoitteena Mahdollisia kriteereitä maksu/rahastointitekniikalle on lueteltu työuraryhmän muistiossa Maksukäyrän muoto, rahastointiaste, rahastoitu eläke/karttunut eläke, sukupolvien tasa-arvo, dynaamisuus, ymmärrettävyys, Nämä kaikki lienevät sellaisenaan kannatettavia, mutta toisaalta osin keskenään ristiriitaisia, joten niiden välillä on haettava kompromissi Eläketurvakeskus 5

kriteereitä maksu/rahastointitekniikalle on lueteltu työuraryhmän muistiossa Maksukäyrän muoto, rahastointiaste, rahastoitu eläke/karttunut eläke, sukupolvien tasa-arvo,

6 Miten malli toimisi hajautetussa järjestelmässä? Jää epäselväksi, miten kunkin eläkelaitoksen vastuun on H & P tekniikassa tarkkaan ottaen ajateltu muodostuvan Yhteinen meno jaetaan jollakin laskentakaavalla yksittäisille eläkelaitoksille? Mihin kaava perustuisi? Häviäisikö hajautetussa järjestelmässä tärkeä periaate: kukin eläkelaitos vastaa niistä eläkkeiden osista, joista se on saanut maksunkin? Eläketurvakeskus 6

muodostuvan Yhteinen meno jaetaan jollakin laskentakaavalla yksittäisille eläkelaitoksille?

7 Työkyvyttömyyseläkkeiden rahastoinnista Työkyvyttömyyseläkkeiden rahastoinnin lopettaminen on toinen kirjassa esitetty tekniikan muutos On totta, ettei työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuutekniikka edellytä rahastointia Rahastoinnin lopettamiseen voisi liittyä legitimeettikysymyksiä: hyväksyykö esimerkiksi säätiötyönantaja, että työkyvyttömyystapaus johtaa suureen maksuun yhteiseen jakojärjestelmään (vrt. ajankohtainen keskustelu tasoitusmäärän työkyvyttömyysosasta) Eläketurvakeskus 7

lopettamiseen voisi liittyä legitimeettikysymyksiä: hyväksyykö esimerkiksi säätiötyönantaja, että työkyvyttömyystapaus

8 Mistä arvioidut hyödyt tulisivat? Kummankin edellä esitetyn rahastointitavan muutoksen ydin on siinä, että ne aikaistavat rahastointia ETK:n peruslaskelmaan nähden, jolloin rahastot ehtivät tuottaa pidemmän aikaa Tämä raha ei tule tyhjästä, vaan lisärahastointi merkitsee tietenkin myös maksun korottamista ETK:n peruslaskelmaa nopeammin Vastaava maksunkorotusohjelma on luonnollisesti toteutettavissa nykytekniikallakin, jos siihen maksajien edustajilla on halukkuutta. Tekniikan muutos sinänsä ei tuo lisärahaa. Arvioidut hyödyt euroina vaikuttavat suurilta, koska ne esitetään pitkiltä aikaväleiltä kertyvien hyötyjen pääoma-arvoina Eläketurvakeskus 8

pidemmän aikaa Tämä raha ei tule tyhjästä, vaan lisärahastointi merkitsee tietenkin myös maksun korottamista ETK:n peruslaskelmaa nopeammin Vastaava

9 Jakojärjestelmäosuuden keskittämisestä Päinvastoin kuin H & P:ssa näytetään olettavan, tasausvastuun nykyinen suuri koko ei perustu siihen, että hajautettu jakojärjestelmä tarvitsisi olennaisesti suuremman puskurin kuin keskitetty Tasausvastuu sisältää EMU-puskurit, mutta erityisesti sen suuri koko perustuu siihen, että sillä varaudutaan tasaamaan tulevaa maksunkehitystä Tasausvastuuta vastaavat varat voidaan sijoittaa yhtä pitkäjänteisesti kuin pitkäaikaisten vastuiden osalta Sijoittamisen pitkäjänteisyyden kannalta ratkaisevaa on rahastojen kokonaismäärä. Rahastojen kokonaismäärä on kasvusuunnassa niin pitkälle kuin laskelmia on tehty. Talletuspaon kaltainen ilmiö voi lähinnä tulla kyseeseen kriisitilanteessa takaisinlainauksen osalta. Takaisinlainattavissa oleva määrä on kuitenkin vain rajallinen osuus varoista ja likviditeettisyistä oikeutta voi myös rajata tai jaksottaa. Eläketurvakeskus 9

vastaavat varat voidaan sijoittaa yhtä pitkäjänteisesti kuin pitkäaikaisten vastuiden osalta Sijoittamisen pitkäjänteisyyden kannalta ratkaisevaa on rahastojen kokonaismäärä.

10 Löytyykö raporteissa käytetyille aika reippaille ilmaisuille aina täyttä matemaattista katetta? Onko absoluuttinen totuus, että rahastointiasteeseen sidottu vastuuvelka on yksinkertaisempi kuin nykymenettely? ETLAn eläkevaltakirjassa s. 85: tässä esitetyt muutokset yksinkertaistaisivat työeläkejärjestelmää, mikä edistäisi demokraattista päätöksentekoa Nykyinen rahastoitu osa on olennaisesti maksuperusteinen? Sijoitustuottojen vaikutuksia yli sukupolvien voitaisiin hallita paremmin Tekniikka olisi vuonna 2008 johtanut maksun korottamiseen 1,9 %-yksiköllä Eläketurvakeskus 10

85: tässä esitetyt muutokset yksinkertaistaisivat työeläkejärjestelmää, mikä edistäisi demokraattista päätöksentekoa Nykyinen rahastoitu osa on

11 Miten menetelmää ja tuloksia voisi hyödyntää? Simulointimalli on käyttökelpoinen erilaisten epävarmuuksien arviointiin, esimerkiksi järjestelmätasolla maksukehityksen ja rahastointiasteen arviointiin Vakiorahastointimallilla voidaan saada aineksia maksun määräämisen ja/tai rahastoinnin tehostamiseen järjestelmätasolla Idea pitkän aikavälin ja simulointimallien käytöstä vakavaraisuusajattelussa on hyvä. Toivoisin sitä työstettävän pidemmälle ottamaan huomioon käytännön toiminnassa esiin tulevat juridisen tarkkuuden, tasapuolisuuden ja läpinäkyvyyden vaatimukset. Muutenkin kannustan jatkamaan tämänkaltaisen tutkimuksen tekemistä Eläketurvakeskus 11

Vakiorahastointimallilla voidaan saada aineksia maksun määräämisen ja/tai rahastoinnin tehostamiseen järjestelmätasolla Idea pitkän aikavälin ja simulointimallien

Samankaltaiset tiedostot

Aarno Loka Laitinen, Iltalehti

Aarno Loka Laitinen, Iltalehti Oskut ovat olleet monin tavoin tyytymättömiä yhteiskuntaan, koska se on jättänyt heidät heitteille. Isä toki ostaa Oskulle asunnon, äiti antaa autonsa ja bensakorttinsa käyttöön, maksaa kännykän, vaatteet,