Scenario. Vaasan ammattikorkeakoulu Vasa yrkeshögskola Vaasa Polytechnic

Transkriptio

1 2/2002 Scenario Scenario Vaasan ammattikorkeakoulu Vasa yrkeshögskola Vaasa Polytechnic

2 Scenario Vol. 4 NO 2 (2002) ISSN Vaasan ammattikorkeakoulu Vasa yrkeshögskola Vaasa Polytechnic Wolffintie 30, FIN Vaasa Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-chief Toimituskunta Redaktionsråd Editors Toimitussihteeri Layout Painatus Tryckeri Printed by Tarja Gromov tarja.gromov@puv.fi Riitta Aikkola Päivi Hollanti Raijaliisa Laakkonen Taija Mäenpää Kaija Mäkelä Marit Nilsson-Väre Sari Mäkisalo Bock's Office Oy Waasa Graphics Oy Tillstånd för försök med påbyggnadsexamina...4 Jatkotutkinto käynnistyy syksyllä Kirjasto automaation kehittäjä...6 Kirjastorobotti vapauttaa asiakaspalveluun...7 Maailma tarjolla vaihto-opiskelijoille...8 Unelma Afrikasta...10 Laatutyö vaatii aikaa ja sitoutumista...12 Tehdashallien sisäilman terveyshaittoja tutkitaan...14 Yhteistyöryhmä edustaa henkilöstöä ammattikorkeakoulun kehittämisessä...15 Esimiehet koulunpenkille...16 Insinööri- ja tradenomiopiskelijoista media-alan osaajia...17 Liiketalouden ja matkailun yksikön uudet tilat vihittiin vauhdikkaasti käyttöön...18 Tapahtumia...19 Nimityksiä...19 Ajankohtaista hankkeista...20 Tutkimuksia...22 Ammattikorkeakoulututkintoja...23 Aineisto seuraavaan lehteen Deadline för följande tidning Material for the next issue not later than Tilaukset/Beställningar/Subscriptions puh./tel fax scenario@puv.fi Kuvat: Tarja Gromov, Kim Storlund, Sari Mäkisalo, Kaj Kustnetsov, Anders Brunberg, Kenneth Norrgård 2

3 Hyvää kesää! Trevlig sommar! Have a nice summer! 3

4 Tillstånd för försök med PÅBYGGNADS- EXAMINA Elisabeth Malka, prefekt Liiketalouden ja matkailun toimialajohtaja Vasa yrkeshögskola har fått tillstånd för försök med påbyggnadsexamina inom utbildningsområdet handel och administration. Tillståndet beviljades på basen av den ansökan som Vasa yrkeshögskola tillsammans med Seinäjoki yrkeshögskola och Mellersta Österbottens yrkeshögskola lämnade in till undervisningsministeriet i slutet av oktober Utbildningsprogrammet vid Vasa yrkeshögskola är utbildningsprogrammet för företagsamhet och affärskompetens inom sektorn små och medelstora företag. Utbildningprogrammet som inleds hösten 2003 har 35 nybörjarplatser och omfattar 60 studieveckor. För att tillfredsställa de behov som finns i företagen inom vår region kommer Vasa yrkeshögskola att bereda platser för även svenskspråkiga studerande. Vid Vasa yrkeshögskola bygger påbyggnadsexamen på yrkeshögskoleexamen med en omfattning av minst 140 studieveckor. Examens totala omfattning är följaktligen 200 studieveckor. Lärdomsprovet till arbetgivarens nytta Programmet består av för alla gemensamma studier, fördjupade studier som stöder den personliga karriärutvecklingen och ett lärdomsprov som utförs för att utveckla det företag där studerande är anställd. Utbildningen genomförs under tre års tid som flerformsstudier vid sidan av det egna arbetet. Utbildningen både stöder studerandes personliga kärriärutveckling och utvecklar affärsverksamheten i små och medelstora företag. Betoning på internationalisering Internationalisering av små och medelstora företag kommer att utgöra en betydande del av studierna. Enligt en förfrågan som gjordes bland utdimitterade tradenomer om behovet till fortsatta studier framgick det att cirka hälften är beredda att avlägga påbyggnadsexamen. Internationell verksamhet, e-business, språk och kommunikation var de områden som tradenomerna var villiga att förkovra sig inom. Påbyggnadsexamen svarar mot arbetslivets behov Påbyggnadsexamen vid yrkeshögskolor är en ny form av högskoleexamen. Syftet med studier som leder till påbyggnadsexamen är att utgående från yrkeshögskoleexamen och de krav som utvecklande av arbetslivet ställer, ge en tillräcklig kunskaps- och färdighetsbas och förutsättningar för att sköta sådana utvecklingsuppdrag och andra uppdrag i arbetslivet som förutsätter särskild sakkunskap. Examen är avsedd för personer som avlagt yrkeshögskoleexamen eller annan lämplig högskoleexamen och som har minst tre års arbetserfarenhet av området ifråga efter examen. Påbyggnadsexamen är arbetslivsorienterad. Den viktigaste delen av påbyggnadsexamen består av ett utvecklingsuppdrag i arbetslivet, dvs. det yrkesinriktade lärdomsprovet. elisabeth.malka@puv.fi 4

5 JATKOTUTKINTO käynnistyy syksyllä 2003 Opetusministeriö on myöntänyt ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kokeiluluvat 20 ammattikorkeakoululle korkeakoulujen arviointineuvoston suorittaman arvion perusteella. Vaasan ammattikorkeakoululle myönnettiin lupa pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmaan, hallinnon ja kaupan koulutusalalle. Hakemus jätettiin yhdessä Keski-Pohjanmaan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto on uudentyyppinen korkeakoulututkinto. Tutkinto ovat tarkoitettu ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille henkilöille, jotka ovat tutkinnon jälkeen hankkineet vähintään kolmen vuoden työkokemuksen tutkinnon alalta. Jatkotutkinto vastaa työelämän tarpeisiin Jatkotutkinto suoritetaan yhteistyössä työelämän kanssa. Koulutusohjelma koostuu kaikille yhteisistä opinnoista ja syventävistä opinnoista. Opinnäytetyö tehdään sille yritykselle, jonka palveluksessa opiskelija on. Koulutus suoritetaan kolmen vuoden aikana monimuoto-opiskeluna oman työn ohella. Koulutus tukee sekä opiskelijan henkilökohtaista urakehitystä että kehittää liiketoimintaa alueen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma alkaa syksyllä Aloituspaikkoja on 35 ja koulutuksen laajuus on 60 opintoviikkoa. Koulutusohjelman tavoitteena on edistää liiketoimintaa ja yrittäjyyttä lähialueen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Yritysten erityistarpeet ja -piirteet, esimerkiksi kieliolosuhteet, huomioidaan ohjelman suunnittelussa. Vaasan ammattikorkeakoulun jatkotutkintokoulutus pohjautuu vähintään 140 opintoviikon mittaiseen ammattikorkeakoulututkintoon tai vastaavaan tutkintoon. Jatkotutkinnon kokonaislaajuus on siten 200 opintoviikkoa. Pääpaino kansainvälisyydessä Pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistyminen on oleellinen osa opintoja. Valmistuneille tradenomeille suunnattu kysely osoitti, että noin puolet heistä on kiinnostunut suorittamaan jatkotutkinnon. Kansainvälinen toiminta, e-business, kielet ja viestintä ovat aloja, joita halutaan opiskella lisää. Myös alueen yritykset ovat ilmoittaneet tarvitsevansa tukea kansainvälistymispyrkimyksissään. Lisätietoja pk-yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmasta: 5

6 Jorma Tuominen, konetekniikan osastonjohtaja KIRJASTO automaation kehittäjänä Vaasan kaupunginkirjaston palautusautomaatista keskusteltiin ensimmäisen kerran kirjastoväen ja ammattikorkeakoulun kesken vuoden 1998 alussa. Kirjastolaiset halusivat tietää, voisiko robotti soveltua kirjastomateriaalin lajitteluun. Ammattikorkeakoulun opiskelijalla teetetty opinnäytetyö antoi vuoden kuluttua kysymykseen vastauksia. Vastaaviin laitteisiin käytiin tutustumassa Tukholman lähistöllä sijaitsevan Nackan sekä Malmön kirjastoissa. Kirjastotoimen johtaja Birgitta Aurénin ja muun henkilökunnan palava innostus hankkeeseen ei hiipunut, joten rahoitusta alettiin varmistella ja etsiä tekijöitä. ABB Service Oy valittiin päävastuulliseksi kumppaniksi, koska sillä oli resursseja toteuttaa hanke.valintaa helpotti myös se, että ammattikorkeakoululla oli ABB:n roboteista aiempaa kokemusta ja yhteistyötä voitiin lisäksi hyödyntää opetuksessa. Esihankkeessa selvitettiin mitä, vastaavia hankkeita on jo patentoitu. Kirjan siirtoa robotin avulla hyllyyn päästiin testaamaan elokuussa 2000, ja samalla kerättiin perustietoa varsinaiseen hankkeeseen. Vuoden 2001 alkupuolella määriteltiin lopullisen teknisen toteutuksen yksityiskohtia. Vaasan ammattikorkeakoulu toimi alihankkijana suunnittelussa ja eräissä laitehankinnoissa. Vastuulla oli mm. robotin tarraimen ts. kirjoihin tarttuvan käden, kuljetinjärjestelmän, kasettihyllyn ja sen telineen suunnittelu ja toteutus sekä protojen rakentaminen ja järjestelmän testaus.tilaus saatiin huhtikuussa 2001, ja laitteisto testattiin tutkimuslaboratorio- Technobothniassa saman vuoden elokuussa. Ammattikorkeakoulu oli mukana myös laitteen lopullisessa asennuksessa ja koeajossa. Kirjastorobotti on tässä käyttötarkoituksessa Suomessa pisimmälle viety sovellus. Ammattikorkeakoulu on saanut hankkeessa arvokasta teknistä ja käytännön tietoa robottiautomaatiosta sekä 3Dtekniikasta tutkimusta ja opetusta varten. Myös ABB voi hyödyntää tietoja etsiessään teollisuusroboteilleen uusia käyttömahdollisuuksia. Ja mikä tärkeintä, kirjasto on tyytyväinen uupumattomaan työmyyräänsä. Kirjastorobotti-hankkeen toteuttajat ABB Service Oy robotin toimitus ja suunnittelu Pentti Tolonen (projektipäällikkö) Ari Marstio (robottien markkinointi) Markku Lukkarinen (solun robottiohjelman laatiminen ja solun käyttöönotto) Vaasan ammattikorkeakoulu suunnittelu ja käyttöönotto konetekniikan osastonjohtaja Jorma Tuominen (projektin tekninen vastuu) yrityspalveluinsinööri Vesa Katajisto (tarjoukset, sopimukset) opiskelijat Harri Krook ja Olli Viljanmaa (työkuvat, suunnittelu) Onni Tiensuu (tarrainsuunnittelu opinnäytetyönä, testaus) laboratorioteknikko Mika Billing (mukana kaikissa työvaiheissa, yhteyshenkilö kirjastoon päin asennuksen jälkeen) Vaasan kaupunginkirjasto kirjastotoimen johtaja Birgitta Aurén projektisihteeri Liisa Boij kirjastovirkailijat Lisbeth Myllykangas ja Antti Vänniä (robotin vastuukäyttäjät) AC-Finland toimitti laitteen, johon kirjastomateriaali syötetään luettavaksi ennen robotille siirtoa. Lajittelutiedot robotille tekevän ohjelmiston toimitti Novo. 6

7 ABB Service Oy toimitti palautusjärjestelmän varsinaisen robotin, ammattikorkeakoulussa tehtiin valtaosa suunnittelutyöstä ja kehitettiin sen tarrain eli kirjoja siirtelevä koura. Hankkeen lähes kaikissa työvaiheissa mukana ollut laboratorioteknikko Mika Billing nähdään kirjastossa usein tarkistamassa laitteen käyttöönoton jälkeistä toimintaa ja yksityiskohtia. KIRJASTOROBOTTI vapauttaa aikaa asiakaspalveluun Vaasan kaupunginkirjastossa on ahkeroinut reilun puolen vuoden ajan Suomessa lajiaan ainutlaatuinen työmyyrä, palautusautomaatti. Kipinä kirjastorobotin hankintaan syttyi kirjastolaisten nähtyä sellaisen toiminnassa Ruotsin Nackassa. Palautusrobotti kehitettiin ainutlaatuisena yhteistyönä kirjaston, ABB Service Oy:n javaasan ammattikorkeakoulun kesken. Päädyimme kehittämään omaa sovellusta, sillä näkemämme robotit eivät ohjelmistojensa tai liian suuren kokonsa vuoksi vastanneet tarpeitamme. Lisäksi laitteen kehittäminen tuli halvemmaksi kuin valmiina ostaminen, kirjaston projektisihteeri ja tiedottaja Liisa Boij kertoo. Automatisointi vapauttaa peräti kahden virkailijan aikaa mielekkäämpiin ja ammattitaitoa vaativiin neuvontatehtäviin. Laite pystyy hoitamaan keskimäärin 300 palautusta tunnissa. Itsekseen kirjat eivät sentään osastoilla hyllyyn löydä, siinä tarvitaan edelleen ihmistä,boij naurahtaa. Palautusjärjestelmä on herättänyt valtavasti kiinnostusta. Useat muut suomalaiset kirjastot ovat vierailleet ahkerasti tutustumassa automaation pieneen ihmeeseen. Myös asiakkaamme ovat ottaneet laitteen innostuksella vastaan. Lasin taakse nauliintuvat ihastuneena niin vauvat, vaarit kuin tekniikasta kiinnostuneetkin, Boij myhäilee. Kokemukset projektista ovat olleet kaikin puolin myönteisiä. Välillä on luonnollisesti ollut hetkiä, jolloin terminologia kirjastolaisten ja insinöörien välillä ei ole kohdannut. Ongelmatilanteissa ollaankin toimittu siten, että ammattikorkeakoulusta ollaan ensin tultu paikan päälle selvittämään, mistä on kyse ja tarpeen mukaan välitetty tieto eteenpäin ABB:lle insinöörikielelle käännettynä,boij selvittää. 7

8 MAAIL Kirjastovirkailija Antti Vänniä näyttää miten automaatti lukee materiaalin takakannessa olevan viivakoodin ennen sen siirtymistä hihnaa pitkin lasin toisella puolella odottavan robotin kouraan. Viivakoodin perusteella koura lajittelee materiaalit: esimerkiksi musiikkiosaston nuotit yhteen ja kaunokirjalliset teokset toiseen laatikkoon. Kirjaston pienimmille käyttäjille ihka oikea robotti tekee kirjastossa käynnin entistä hauskemmaksi, omat lainat on ehdottomasti saatava palauttaa itse. Pikkuväen ainoa toive taitaa olla, että kiikkerä jakkara vaihdetaan tukevaan korokkeeseen avittamaan laitteelle ylettymistä. Valtaosa automaatin käyttöönoton jälkeen ilmenneistä ongelmista on saatu jo ratkaistua. Mikäli koneelle syntyy nykyisin ruuhkaa, se johtuu useinmiten siitä, että asiakas syöttää materiaalin liian nopeasti tai sen kooditarrat ovat kuluneita, Boij summaa. Lisäksi olemme panostaneet erityisesti henkilökohtaiseen neuvontaan. Vilkaisu automaatin ympärille todistaa samaa, itse asiakaskoneeseen kiinnitetyn ohjeen lisäksi seinillä ei ole ohjelippusia- ja lappusia. Sitä vastoin tiskin takana työskentelevä virkailija vilkaisee aika ajoin palautusten sujumista valmiina tarjoamaan apuaan. Tarja Gromov Maria Guzenina astelee täpötäyden salin eteen ja kysyy, onko joukossa sellaisia, jotka vielä epäröivät lähteä opiskelijavaihtoon ulkomaille. Vain harva käsi nousee, ideaa ei tälle joukolle siis tarvitse myydä. On aika kuulla kahdeksan vuotta Lontoossa asuneen mediapersoonan evästykset maailmalle mieliville. Maria Guzeninan mukaan ulkomaille lähteminen mullistaa elämän, sillä se vaatii sellaista rohkeutta ja kauaskatseisuutta, että palattuaan harva on entisensä. Yleisö kohahtaa suorasukaisesta kehotuksesta: Jätä tyttö- tai poikaystäväsi vaihtoon lähtiessäsi. Suhde päättyy joka tapauksessa palattuasi, sillä uudet kokemuksesi ovat muuttaneet sinua, kun taas 8

9 Radio- ja tv-toimittaja Maria Guzenina oli päivän pääpuhuja vaasalaisten korkeakoulujen jo kolmatta kertaa yhdessä järjestämässä kansainvälisyystapahtumassa. Vaasalaisista korkeakouluista lähtee ulkomaille vuosittain noin 450 opiskelijaa, ulkomaalaisia opiskelijoita vastaanotetaan noin 250. Marian kanssa kuvassa korkeakoulujen kansainvälisistä asioista vastaavia henkilöitä: Nina Selin, Tuija Tammi, Kristina Wallin-Ståhl ja Eini von Becker. MA tarjolla vaihto-opiskelijoille Kulttuuritörmäyksistä kertoi myös suomalaistunut britti, Vaasan yliopiston englannin kielen laitoksen yliopettaja Gerald Porter. kumppanisi on ainakin omasta näkökulmastasi jäänyt paikoilleen. Uusi kulttuuri vaatii aina sopeutumista ja kulttuuritörmäykset ovatkin Marian mielestä väistämättömiä.hän kuitenkin kieltää jyrkästi olemaan valmistautumatta etukäteen. Unohda opaskirjat ja hanki omia kokemuksia sen sijaan, että kopioisit niitä muilta. Perillä vaihtokohteessasi älä ympäröi itseäsi muiden vaihtareiden kuplalla, vaan astu luentojen jälkeen rohkeasti kampuksen ulkopuolelle. Hanki paikallisia ystäviä. Kokemukset maan tavoista ja arkielämästä maksavat itsensä takaisin viimeistään työtä hakiessa. Vaihtoaikaiset bailaustarinasi eivät työhaastattelijaa innosta, joten töitä kannattaa tehdä vaikka laittomasti ilman työlupaa. Työnantajat arvostavat sitä, että olet uskaltanut sukeltaa toisen maan kulttuuriin ja arkielämään. Vieressäni istuva Hankenin opiskelija Roope oli tyytyväinen teeveestä tutun Marian evästyksiin. Ihan mukisematta hän ei kuitenkaan niellyt ajatusta seurustelukumppanin hylkäämisestä ja koko elämän mullistumisesta vaihtarivuoden aikana. Hänen mielestään sellaista sattuu pikemminkin korkeakouluopiskelijoita nuoremmille, esimerkiksi lukioaikana vaihtoon lähteville. Mutta aika näyttää, miten minullekin käy. Aion vaihtoon ensi vuonna Espanjaan tai ainakin Etelä-Eurooppaan. Tarja Gromov 9

10 Ugandan Education and Sport -ministeriön johtaja vastaanottaa lahjan toimialajohtaja Raijaliisa Laakkoselta. Unelma Afrikasta Sydän-Afrikka on useimmille tuntematon, eksoottinen ja jopa pelottava paikka. Monet eurooppalaiset ovat kuitenkin rakastuneet siihen ikuisesti. Olin lukenut Blixenin kirjan Minun Afrikkani ja Gallmanin kirjan Unelma Afrikasta moneen kertaan ennen Ugandaan lähtöäni. Odotukset tulevasta matkasta olivat suuret. Sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutuksen yhteistyö Ugandan kanssa on aloitettu vuonna 1994 yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Yhteistyökumppanina on nykyään Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Ugandan Education and Sport -ministeriön ohella. Terve Afrikka -verkostoon kuuluvat melkein kaikki Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan yksiköt. Vuosittain noin 30:llä sosiaali- ja terveysalan opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa Ugandassa sosiaalipalvelutyön, kotisairaanhoidon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, äitiyshuollon tai avoterveydenhuollon harjoittelujaksoja. Paikan päällä on aina myös suomalainen sosiaali- ja terveysalan opettaja ohjaamassa. Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien harjoittelupaikat ovat Kieyen terveyskeskuksessa Itä-Ugandassa, Kenian rajalla sekä Nsambyan sairaalassa Kampalassa. Jatkossa myös Kasesen terveyskeskus Länsi-Ugandassa, Kongon rajalla täydentää harjoittelupaikkojen tarjontaa. Sosionomiopiskelijat harjoittelevat kuurojen lasten koulussa ja katulapsitoiminnassa. Aistit käytössä hoitotilanteessa Mitä harjoittelujakson aikana Ugandassa voi oppia? Lyhyesti vastattuna: käden taitoja, perustaitoja ja kaikkien aistien käyttöä ihmisen kohtaamisessa ja auttamisessa. Ugandan terveyden- ja sairaanhoito ei nojaa yhtä paljon kuin Euroopassa länsimaisen lääketieteen käyttämiin luonnontieteellisiin tutkimuksiin, kuten laboratorio-, röntgen-, ultraääni-, magneetti-, isotooppi- yms. tutkimuksiin. Ugandassa kojeitten ja laitteiden määrä sekä käyttö potilaan sairauden diagnostiikassa ja hoidossa on vähäistä. Diagnoosi perustuu enemmän haastatteluun ja havainnointiin kuin fysikaalisiin tai kemiallisiin koetuloksiin. Ugandan kansanterveysongelmia ovat malaria, aids, kolera, tapaturmat ja infektiosairaudet. Elinaika HIV-tartunnan saamisen jälkeen on noin viisi vuotta. HIV:n, köyhyyden, alkoholismin ja väkivallan vuoksi Kampalassa, kuten muissakin kaupungeissa on runsaasti katulapsia. Sosiaalialan opiskelijoiden työharjoittelu liittyykin pääasiassa katulapsien auttamiseen FOCA:n eli Friends of Children Association -organisaatioissa. 10

11 Valtio kustantaa peruskoulun vain neljälle perheen lapsista, muiden koulutus on maksullista. Ugandalaisessa perheessä on keskimäärin 6-7 lasta, joten terveyskasvatus ei kohtaa kaikkia. Lehtorit Marjatta Hillman Tampereen ammattikorkeakoulusta ja Aija Ahonen Helsingin ammattikorkeakoulusta tapasivat Nzambian sairaalan ylihoitajia ja sopivat opiskelijoiden harjoittelupaikoista ja - sisällöistä. Ugandassa maanviljely, karjanhoito ja hedelmien kasvattaminen on helpompaa kuin muualla Afrikassa, koska maa on viljavaa. Kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoilla on mahdollisuus osallistua äitiyshuoltoon, lastenhoitoon ja terveyskasvatukseen. Ugandalaisessa perheessä on keskimäärin seitsemän lasta. Muslimiperheessä, jossa miehellä voi olla neljäkin vaimoa, saattaa perheen lasten lukumäärä nousta 20:een. Synnytykset tapahtuvat terveyskeskuksissa ja niitä riittää joka vuorokaudelle pienissäkin terveyskeskuksissa. Ennaltaehkäisy haasteena Ugandan kansanterveystyön painopistealueita ovat tällä hetkellä pahimpien kansanterveysongelmien ennaltaehkäisy ja terveyskasvatus. Tähän pyritään rokotuksin ja mm. kouluissa pidettävien informaatiotilaisuuksien avulla. Ongelmana kouluterveyskasvatuksessa on kuitenkin se, että terveyskasvatus tai rokotukset eivät kohtaa kaikkia lapsia. Valtio kustantaa nimittäin peruskoulun vain neljälle perheen lapsista, muiden koulutus on maksullista. Ammatillinen koulutus, lukio ja yliopisto ovat aina maksullisia. Sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän koulutus annetaan yliopistoissa. Suurin osa Afrikasta on kuumaa, kuivaa ja köyhää. Myös suurin osa maailman kehitysavusta menee Afrikkaan. Tämä näkyi myös Kampalan lähellä sijaitsevalla Entebben lentoasemalla: Ugandaan saapui runsaasti eri avustusjärjestöjen työntekijöitä. Eurooppalaiset ovat rakentaneet suurimman osan terveyskeskuksista, kouluista ja muista julkisista laitoksista. Suomalaiset ovat rakentaneet mm. Kieyeyn ja Kasesen terveyskeskukset ja toimittaneet sinne välineistön. Ugandassa ei voi nähdä nälkää, koska maa on viljavaa. Maanviljely, karjanhoito ja hedelmien kasvattaminen on helpompaa kuin muualla Afrikassa, vaikka koneita ei ole kovin paljon käytössä. Sotaa käydään edelleen maan pohjoisosissa, jossa on myös Sudanista paenneiden pakolaisleirejä. En rakastunut Afrikkaan niin, että haluaisin muuttaa sinne asumaan. Tuntui upealta palata Suomeen ja omaan kotiin, missä ei tarvitse pelätä moskiittoja, käärmeitä, leijonia, elefantteja, rosvoja, koleraa tai bilhartsiaa. Savannien, kuumuuden, kosteuden tai ainaisen vehreyden jälkeen suomalainen hyvinvointivaltio ja vuodenaikojen vaihtelu tuntuvat jälleen virkistäviltä. Raijaliisa Laakkonen, toimialajohtaja Ugandassa raijaliisa.laakkonen@puv.fi UGANDA Väkiluku: Bruttokansantulo/ asukas: 320 dollaria Valtiomuoto: tasavalta Pääkaupunki: Kampala (asukasluku ) Puhutuin kieli: ganda (luganda) 11

12 Laatutyö vaatii aikaa ja sitoutumista Laatutyö on pitänyt Vaasan ammattikorkeakoulun henkilöstön kiireisenä viimeisen vuoden ajan. Kehittämistyö käynnistyi, kun haluttiin tarkistaa täyttääkö pari vuotta käytössä ollut laatujärjestelmä toiminnan laadun varmistamiseksi asetetut kriteerit, toimitaanko ammattikorkeakoulussa laatujärjestelmässä kuvatulla tavalla ja toteutetaanko määriteltyä laatupolitiikkaa. Huhtikuussa 2001 suoritetun sisäisen auditoinnin perusteella laatujärjestelmään sitoutuminen oli vielä puutteellista niin ylimmän johdon, toimialojen johdon kuin henkilökunnankin osalta. Päätettiin, että ammattikorkeakoulussa suoritetaan laatutyön ulkopuolinen arviointi ja sen osana itsearviointi. Itsearviointiin osallistui koko ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat. Arvioinnin kohdeteemoiksi valittiin johtajuus, toimintaperiaatteet ja strategiat, koulutusprosessit, tutkimus- ja palvelutoiminta, taloushallinto sekä opiskelijahallinto. Teemoja käsiteltiin asianomaisissa yksiköissä ja osastoilla. Johtoryhmä arvioi kaikkia arvioinnin kohteiksi valittuja teemoja. Laadunhallintaryhmä koosti itsearvioinnista yhteenvedon ja määritteli yhdessä johtoryhmän kanssa tulosten perusteella kehittämistehtävät aikatauluineen. Itservioinnin raportti lähetettiin korkeakoulujen arviointineuvostolle ulkopuolista arviointia varten. Itsearvioinnista esiin nousseita keskeisiä kohtia käsiteltiin koko henkilöstön voimin yhteisessä koulutustilaisuudessa. Yhteisessä luentotilaisuudessa kerrattiin itsearvioinnin tulokset, kartoitettiin kehittämistehtävät sekä niiden resursointia ja aikataulua. Kehittämistehtäviä käsiteltiin lopuksi yksiköittäin ja osastoittain. Korkeakoulujen arviointineuvoston nimittämä ulkopuolinen auditointiryhmä haastatteli kaksipäiväisen vierailunsa aikana lähes 70 ammattikorkeakoulun työntekijää. Haastateltavat edustivat kaikkia ammattikorkeakoulun tahoja johtoryhmästä hallituksen edustajiin, osastoista palveluihin ja opiskelijoihin. Auditoinnin raportti valmistuu toukokuun lopulla. Tarja Gromov 12

13 Korkeakoulujen arviointineuvoston nimittämä ulkopuolinen auditointiryhmä päätti kaksipäiväisen ammattikorkeakoulun henkilöstön haastattelurupeaman leppoisissa tunnelmissa. Vasemmalta: ryhmän sihteeri John L. Davies (Anglia Polytechnic University), Christine Welander (Yrkeshögskolan Sydväst), Hanna Hietala (Suomen ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitto - SAMOK ry), ryhmän puheenjohtaja Matti Parjanen (Tampereen yliopisto) sekä Seppo Kolehmainen (Hämeen ammattikorkeakoulu). Ammattikorkeakoulun laatutyön eteneminen Sisäinen audiointi huhtikuussa Auditoinnnin alueet olivat: talousarvion laadinta ja seuranta, henkilöstön motivointi ja tutkimussuunnitelman laatiminen Sisäisen auditoinnin raportti johtoryhmän käsittelyyn kesäkuussa 2001 Henkilöstön itsearviointi syksyllä 2001 Johtoryhmän itsearviointi marraskuussa 2001 Henkilöstön itsearvioinnin yhteenveto sekä sen perusteella tehty kehittämissuunnitelma joulukuussa 2001 Itsearviointiraportti korkeakoulujen arviointineuvostolle tammikuussa 2002 Kehittämistehtävien käynnistäminen kaikissa ammattikorkeakoulun yksiköissä helmikuussa 2002 Koulutuspäivä henkilöstölle maaliskuussa 2002 Ulkopuolisen arviointiryhmän auditointi maaliskuussa 2002 Tulossa: Ulkopuolisen arviointiryhmän raportti touko-kesäkuussa 2002 Laatutyön keskeiset tavoitteet Itsearvioinnin kohteet ja kehittämistehtävät Johdon katselmus kehittämistehtävien toteutumisesta joulukuussa 2002 Organisaation työskentelyn tukeminen toiminnan parantamiseksi Palaute toiminnasta organisaatiolle ja ylläpitäjälle (Vaasan kaupunki) Ydinprosessien selkeyttäminen Hyvien toimintatapojen esiin nostaminen Toiminnan kansainvälisen vertailtavuuden edistäminen Muutosprosessien edistäminen Johtajuus: Viestinnän ja perehdyttämissuunnitelman käytännön toteutumisen tehostaminen, toimintastrategiaan ja -suunnitelmaan pohjautuva henkilöstösuunnitelman laatiminen. Toimintaperiaatteet ja strategiat: Toimintasuunnitelmien täsmentäminen yksikkö- ja osastokohtaisiksi ohjelmiksi, työilmapiiriä ja hyvinvointia mittaavien menetelmien ja seurannan kehittäminen. Koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen: Koulutusalojen yhteistyön ja synergiaetujen tehostaminen, koulutusohjelmien tavoitteiden ja sisältöjen tarkistaminen. Tutkimus- ja palvelutoiminta: mm. Tutkimus- ja palveluyksikön strategian ja tutkimusohjelman päivittäminen, koulutusyksikköjen ja tutkimuskeskus Conradi Oy:n yhteistyön ja työnjaon selkiyttäminen tutkimus- ja palveluyksikön kesken, sopimusten selkiyttäminen koskien projektien vastuita, markkinointia, lopputulosten hyödyntämistä ja käyttöoikeuksia. Taloushallinto: Talousarvion laadinnan lähtökohdaksi yksiköiden ja osastojen tarpeet ja resurssit, hallinto- ja talousyksikön yhteistyön lisääminen talousarvion laadinnassa toimialayksiköiden kanssa, talousarvion seurannan tehostaminen yksiköissä ja osastoilla. Opiskelijahallinto: Ura- ja rekrytointipalveluiden tiedotussuunnitelman laatiminen, opiskelijakunnan roolin selkiyttäminen tiedotusvastuun osalta, opiskelijahallinnon rutiinien vakiinnuttaminen uudessa organisaatiossa, työelämään sijoittumisen, kansainvälisen toiminnan sekä kirjaston seurannan mittareiden kehittäminen. Laatutyötä käsittelevän koulutuspäivän päätteeksi henkilöstölle oli varattu aikaa ulkona ja kylpylässä virkistäytymiseen. 13

14 Tehdashallien sisäilman Tehdashallien sisäilman terveyshaittoja tutkitaan Tehdashalleissa erilaisten prosessien yhteydessä sisäilmaan vapautuu useita epäpuhtauksia. Tehdashallien sisäilman terveyshaittoja koskeva kehittämishanke Vaasan alueella ja Pohjanmaalla tutkii laajasti tehdashallien sisäilmaa ja sen terveysvaikutuksia työntekijöihin. Hankkeen aikana kartoitetaan tutkimukseen osallistuvien yritysten käytössä olevat valmistusprosessit sekä niissä käytettävät yhdisteet ja kemikaalit ja pyritään tunnistamaan niistä työympäristöön aiheutuvat ongelmat. Tutkittavat yritykset ovat ABB Motors Oy, KWH Thermopipe Oy, T-Drill Oy, Lillbacka Oy, Polyno Oy, Rannila Steel Alajärven tehtaat, Alavuden Puunjalostustehdas Oy ja Skaala-ikkunat Oy. Yritykset ovat kiinnostuneita kehittämään omaa työympäristöään entistä terveellisemmäksi ja turvallisemmaksi. Kehitysprojekti toteutetaan Vaasan ammattikorkeakoulun ja lääkäriasema Medicentran yhteishankkeena. Vastuuhenkilöinä toimivat tekn.lis. Tapani Hahtokari ja työterveyshoitaja Reijo Malkamäki. Kehittämistulokset valmistuvat vuoden 2003 lopulla. Selvityksen kohteena ovat myös työpisteisiin liittyvät vaaratekijät, joiden pohjalta arvioidaan niiden aiheuttamat terveys- ja muut riskit. Rakennuksen rakenteelliset ratkaisut sekä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä ovat rakennustyypistä riippumatta tärkeitä seikkoja arvioitaessa tilan sisäilman laatua ja toimivuutta käyttötarkoitukseensa. Hankkeessa tullaan hyödyntämään tekniikan tutkimuslaboratorio Technobothnian nykyaikaista laitekantaa, jolla voidaan saada reaaliaikaista tietoa mitattavien aineiden pitoisuuksista useammin käytössä olevien keskiarvotulosten sijaan. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa, josta työsuojelurahaston osuus on noin puolet. Tapani Hahtokari, yliopettaja Yhteistyöryhmä. Vasemmalta alarivissä: toimistopäällikkö Annikki Korkiavuori, lehtori Maj-Len Nyrhinen, rehtori ja ryhmän puheenjohtaja Pentti Ruotsala sekä lehtori Kaija Mäkelä. Vasemmalta ylärivissä: rehtorin sihteeri Ulla Huhmarsalo, työryhmän sihteeri ja kehitysjohtaja Erkki Kokkonen, hallintojohtaja Tuomas Hemminki, toimialajohtaja Erkki Hakkarainen sekä lehtori Anders Brunberg. Kuvasta puuttuvat vahtimestari Pertti Pörsti ja työsuojeluvaltuutettu Tuula Ahonpää. Yhteistyöryhmä mahdollistaa henkilöstön osallistumisen omaa työtään koskevien päätösten valmisteluun, toimii työnantajan ja henkilöstön yhteistyöelimenä työsuojeluasioissa ja henkilöstön asemaan vaikuttavissa kehittämishankkeissa sekä luo edellytyksiä muulle yhteistoiminnalle.i Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään henkilöstöön ja sen asemaan liittyviä asioita. Yhteistoimintalakiin perustuvan toiminnan tarkoituksena on antaa henkilökunnalle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskeviin pää- 14

15 YHTEISTYÖRYHMÄ edustaa henkilöstöä ammattikorkeakoulun kehittämisessä töksiin ja edistää yhteisin toimenpitein työn turvallisuutta ja työkyvyn ylläpitoa sekä edistää toiminnan tuloksellisuutta. Vaasan kaupungin organisaatiossa hallintokuntakohtaisia yhteistyöryhmiä kutsutaan kehittämisryhmiksi, mutta Vaasan ammattikorkeakoulussa on päädytty käyttämään nimitystä yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmän tehtävä on huolehtia työsuojelusopimukseen kuuluvista tehtävistä omalla alueellaan, joten jäsenenä on myös Vaasan kaupungin työsuojeluvaltuutettu. Yhteistyöryhmä huolehtii lisäksi tiedottamiseen, koulutukseen ja aloitetoimintaan liittyvistä tehtävistä sekä ehdotusten tekemisestä johto- ja toimintasääntöön ja talousarvioon. Organisaatiota pyritään kehittämään töiden sisältöjen ja tulosten arvioinnilla. Työkykyä ylläpitävän toiminnan ja yhteistoiminnan edistämiseksi demokratian ja tasa-arvon hengessä yhteistyöryhmässä voidaan keskustella ja tehdä ehdotuksia kaikista työtehtäviin, työtiloihin, toimintaan ja tavoitteisiin liittyvistä asioista. Työnantajan edustajina ovat rehtorin lisäksi hänen nimeämänsä työnantajan edustajat. Henkilökunnan edustajat valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan edustamaan eri pääsopijajärjestöjä. Edustajille valitaan myös henkilökohtaiset varajäsenet. Vuonna 2001 yhteistoimintaryhmä käsitteli mm. seuraavia asioita: toimintasääntö, hallinto- ja talousyksikön organisaatiouudistus, kehittämis- ja opintoasiain yksikön perustaminen, talousarvion tarkistaminen, laatutyön arvioinnin suorittaminen, toiminnan itsearviointi, johtosäännön muutos, psykososiaalinen työympäristö-kyselyn tulokset sekä opettajanvirkojen perustaminen ja täyttäminen. Kaija Mäkelä, viestinnän lehtori 15

16 Esimiehet koulunpenkillä Vaasan ammattikorkeakoulun johtoryhmässä todettiin vuonna 2000 eli vuosi vakinaistamisen jälkeen, että aika oli kypsä uusien ja vanhojen esimiesten innostuksen, luovuuden ja yhteistoimintakyvyn kirvoittamiseen. Yksikön johtajille, osastonjohtajille ja toimistopäälliköille tarjottiin mahdollisuus osallistua Vaasan yliopiston järjestämään viiden opintoviikon laajuiseen esimieskoulutukseen Lähiesimieskoulutus sisälsi 18 lähiopetuspäivän lisäksi oppimistehtäviä sekä lopputyön ja esitysseminaarin. Koulutuksessa käsiteltiin esimiehenä toimimista yleensä sekä julkisen sektorin esimiestyölle antamia erityispiirteitä. Koulutus sisälsi esimiehen tehtäviin ja rooliin, johtamiseen ja viestintään, lainsäädäntöön, talouteen, muutokseen, luovuuteen sekä yrittäjyyteen liittyviä asioita. Opettajinamme oli 20 erinomaista asiantuntijaa yliopistosta ja työelämästä koko Suomen alueelta. Koulutukseen osallistuneiden yhteistoiminta sai lisää puhtia. Opimme tuntemaan eri yksiköiden esimiehiä ja ymmärtämään muiden yksiköiden toimintaa. Keskustelu lähiopetuspäivien opetustuntien, harjoitusten ja taukojen aikana oli vilkasta. Pohdimme mm. laajennetun johtoryhmän toimintaa ja osastonjohtajien yhteisten keskustelufoorumien käynnistämistä. Koulutus huipentui lopputyöhön, jossa oli mahdollisuus ohjauksessa miettiä oman työn ja työyhteisön kehittämistä. Eri yksiköiden esimiesten lopputöiden/kehittämistehtävien kuunteleminen oli hyvin avartava ja hyödyllinen kokemus. Koulutuksen kirvoittamia ajatuksia: Viimeinen asia, jota haluamme on, että meistä tulee kasvoton, monikansallinen mammutti, jossa työskentelee ikävystyneitä kelloonkatsojia, joita ei kiinnosta yhtään se, mitä he tekevät. Jokainen joka on saanut olla mukana tekemässä jotakin sellaista, minkä kokee todella merkittäväksi, tietää (Lainaukset ovat Heikki Peltolan kirjasta Hikeä ja hurmosta). Esimiesten viesti uudelle työntekijälle: miten upealta sellainen tuntuu. Puhutaan virtaukseen pääsemisestä, koska tekeminen tempaa niin väkevästi mukaansa. Ratkaisevaa on, miten saat ajan maanantaista perjantaihin tuntumaan elämältä eikä hitaalta kuolemalta. Yhä suurempi osa ihmisten ajasta menee järjestelmän ylläpitoon. Tieto on aina käyttämättömänä kylmää, täysin merkityksetöntä. Se alkaa vaikuttaa vasta sitten, kun ihminen antaa sille merkityksen. Tervetuloa Vaasan ammattikorkeakouluun. Olemme iloisia saadessamme sinut organisaatioomme. Tavoitteemme numero yksi on tuottaa erinomaista koulutusta. Aseta henkilökohtaiset ja ammatilliset tavoitteesi korkealle. Luotamme kykyysi saavuttaa ne. Käytä omaa harkintaasi kaikissa tilanteissa. Kysy vapaasti osaston johtajalta, yksikön johtajalta tai rehtorilta mitä tahansa kysymyksiä,milloin tahansa. Raijaliisa Laakkonen, sosiaali- ja terveysalan yksikön esimies Lähiesimieskoulutukseen osallistui kaikkiaan 19 esimiestä. Neljä esimiehistä - Martti Laaja, Jorma Tuominen, Inkeri Laitinen ja Raijaliisa Laakkonen - suorittivat koulutuksen kokonaisuudessaan. Koulutus ja sen aikana käydyt keskustelut tutustuttivat kollegoita toisiinsa ja auttoivat ymmärtämään, kuinka ongelmat voivat olla kovin samanlaisia eri yksiköissäkin ja miten niitä pystytään monin eri tavoin ratkaisemaan. 16

17 Erkki Kokkonen, kehitysjohtaja Insinööri- ja tradenomiopiskelijoista MEDIA-ALAN OSAAJIA Keväällä 2003 tulee tietojenkäsittelyn 2. vuoden ja tietotekniikan 3. vuoden opiskelijoille tarjolle digitaalisen median suuntaumisvaihtoehto. Tavoitteena on kouluttaa insinöörejä ja tradenomeja, joilla on tekniset ja viestinnälliset valmiudet ohjelmistojen ja laitteiden ylläpito- ja kehittämistehtävissä sekä mediasisältöjen tuottamista tukevina asiantuntijoina digitaalisen median toimialalla. Suuntautumisvaihtoehdon käynnistäminen tukee Vaasan seudun aluekeskusohjelman erästä tavoitetta alueen kehittämiseksi media-alan osaamiskeskukseksi. Tulevaisuudessa digitaalisen media-alan asiantuntijoiden tarve tulee väistämättä kasvamaan (esim. digitaalisen viestintätekniikan uudistuminen, digi-tv-/ interaktiivinen viestintä / streamausjärjestelmät, mobiilitekniikka). Osaajia tarvitaan sekä varsinaisten sisällöntuottajien tueksi että järjestelmien ylläpitoon. Suuntautumisvaihtoehtoa suunnittelevaan työryhmään kuuluvat: kehitysjohtaja (työryhmän puheenjohtaja) Erkki Kokkonen, tietotekniikan lehtori Pekka Liedes, lehtori Jukka Matila, viestinnän yliopettaja Marit Nilsson-Väre sekä tietojenkäsittelyn yliopettajat Kenneth Norrgård ja Päivi Sampola. Työryhmä pitää suotavana sitä, että mediatekniikan osaajilla on tuntuma myös varsinaiseen sisältötuotantoon siten, että tekniikkaa hyödynnettäessä tiedon käyttötarkoitus ja tavoitteet voidaan ottaa huomioon. Suunnittelun kuluessa on kuultu myös työelämän asiantuntijoita, mm. Kimmo Rautanen (MediaCity), Jan-Olof Svarvar (Sveng.Com) ja Anne Lindgren (Bock s Office). Ryhmän työskentelyyn osallistuivat myös ammattikorkeakoulun yliopettaja Timo Kankaanpää sekä verkkoopetuskoordinaattori Reino Lindholm. erkki.kokkonen@puv.fi DIGITAALISEN MEDIAN SUUNTAUMISVAIHTOEHTO Perusmoduuli 10 ov: Mediasisällön tuotanto Ohjelmistojen käytettävyys 2 ov Verkkojulkaisemisen tekniikka 4 ov Digitaalisen äänen, kuvan ja videokuvan käsittely 4 ov Syventävä moduuli 10 ov: Mediatekniikka Multimedia ja digitaalinen jakelu 4 ov Multimediaohjelmoinnin sovellukset 3 ov Mobiiliteknologiat 3 ov 17

18 Liiketalouden ja matkailun yksikön uudet tilat vihittiin vauhdikkaasti käyttöön 1 1. Ammattikorkeakoulun väki kokoontui toukokuisena iltana juhlimaan liiketalouden ja matkailun uusia tiloja kaupungin keskustassa Raastuvankadulla. Lehtori Anders Brunberg toimi oppaana ja illan isäntänä Ohjelmassa oli aluksi talon esittelykierrokset, joiden jälkeen illanvietto jatkui alakerran legendaarisessa ravintolassa, jonka monet muistivat myös omilta opiskeluajoiltaan Ammattikorkeakeakoulu ylpeänä esittää oman musikaalisen kokoonpanonsa: Carpe Diem! Solistit: Tua Storfors ja Mika Billing, kitara/basso: Kenneth Norrgård, Jussi Valtonen, Arto Hänninen, Krister Kulju ja Kalle Ingberg, viulu: Åsa Lillhannus-Hautala, rummut: Marko Rantasalo, haitari: Lotta Saarikoski Carpe Diem -orkesteri veti lattian täyteen tanssijoita koko illan ajan. 5 18

19 Tapahtumia Aikuisopiskelijan viikko Vuoden 2002 aikuisopiskelijan viikolla korostetaan tietojen, taitojen ja osaamisen päivittämistä ja täydentämistä vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin. Teemaviikon tavoitteena on innostaa ja motivoida aikuisia opiskelun pariin valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten tapahtumien avulla. Vuoden 2002 järjestelyvastuu on ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:llä. Vaasalaiset aikuiskoulutusta tarjoavat tahot ovat suunnitelleet yhteistyössä erilaisia tapahtumia, mm. Vaasan kaupunginkirjastossa järjestettävät messut Lisätietoja: Hilkka Vuorensivu Opinto-ohjaaja, aikuisopiskelijan viikon aluekoordinaattori International Workshop in Embedded Systems, Internet Applications and Industrial IT The Workshop aims to share the knowledge gained trough many years of experience in the field of IT with its partner institutions from academia and industry. The seminar is intended for students, faculty members and people from industry. Invited Speakers are: Prof. Helmut Dispert, Kiel University of Applied Sciences, Germany Prof. Karsten Morisse, Osnabrück University of Applied Sciences, Germany Prof. Bettayeb Maamar, University of Sharjah, UAE Prof. George Papadourakis, Technological Educational Institute of Crete, Greece Lic. Rombout Meijer, Hogeschool van Utrecht, Netherland Rector Pentti Ruotsala, Vaasa University of Applied Sciences, Finland Dr. Pasi Tuominen, Vaasa University of Applied Sciences, Finland Dr. Smail Menani, Vaasa University of Applied Sciences, Finland Dr. Kimmo Salmenjoki, Vaasa University, Finland Lic. Timo Kankaanpää, Vaasa University of Applied Sciences, Finland Mr. Raimo Sillanpää, ABB Control Oy, Vaasa, Finland Mr. Peter Cork, Nokia Mobile Phones, Tampere, Finland Mr. Akbar Jawid, Nokia Mobile Phones, Turku, Finland Mr. Bertil Jauren, Mitsubishi Electric, Sweden Mr. Raimund Stampa, Mitsubishi Electric, Sweden Mr. Eric Matley, Stonesoft, Finland More information: Smail Menani, Principal Lecturer Nimityksiä Kauppatieteiden maisteri (Diplom- Kaufmann) Kristiina Ylönen on nimitetty yrityspalvelupäälliköksi tutkimus- ja palveluyksiköön. Ylönen vastaa ammattikorkeakoulun tutkimusja kehittämistoiminnasta. Kauppatieteiden maisteri Anneli Brink on Filosofian maisteri Marianne Ketola on nimitetty lehtoriksi (yritystalous) nimitetty lehtoriksi (pohjoismaiset kielet)

20 AJANKOHTAISTA HANKKEISTA Lisätietoja hankkeista: Vaasan ammattikorkeakoulu, Tutkimus ja palvelut Wolfftintie 30, Vaasa Puh Sähköposti Equal Response auttaa löytämään takaisin työelämään Equal Response -hankkeen tavoitteena on kokeilla ja kehittää uusia menetelmiä ja ratkaisuja heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistyvyyden parantamiseksi ja työllistymiseksi avoimille työmarkkinoille. Equal Response -hankkeen suunnittelu alkoi vuonna 1999, jolloin alusta alkaen oli tiiviisti mukana noin 70 toimijan lisäksi usea sata muuta. Aktiivisia toimijoita on edelleen mukana noin 30. Hankkeen koordinaattorina toimii Vaasan yliopiston Levón-instituutti, ja kokonaiskustannusarvio on noin i (15,5 milj. markkaa). Vaasan ammattikorkeakoulu on mukana suunnittelemassa hankkeeseen liittyvää koulutuskokonaisuutta. Hankkeen kohderyhmiä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat ryhmät kuten naiset, vajaakuntoiset, maahanmuuttajat ja pakolaiset, nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja kohderyhmän kanssa työskentelevät toimijat, erityisesti julkiset organisaatiot. Tavoitteet Kokonaisvaltaisella tuella heikossa työmarkkina-asemassa olevaa henkilöä autetaan löytämään voimavaransa ja hahmottamaan tie työelämään. Toisaalta hankkeen tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan työelämään ja erityisesti yksityiseen sektoriin. Tarkoituksena on saada kohderyhmien rekrytointikynnys matalammaksi ja helpottaa vaikeasti työllistettävien ryhmien sopeutumista työelämään. Tarkoituksena on palvella asiakkaita, joilla on uhkana syrjäytyä työelämästä. Palvelujen toimivuuden parantamiseksi edistetään viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyötä ja ammattitaitoa. Kehitetään myös pilottimalleja, joilla alennetaan kynnystä työelämään valmentavaan koulutukseen ja työelämässä menestymiseen. Teema-alueet Julkisen ja järjestösektorin palvelujen tuottajat tekevät Equal Response -projektissa eri alueilla tiivistä yhteistyötä tavoitteen saavuttamiseksi. Työllistymispolkua on lähestytty kohderyhmien näkökulmista. Hankkeen toiminta-alue on Pohjanmaan maakunta, jonka suurin keskus on Kuvassa Equal Response -hankkeesta vastaava lehtori Erkki Penttinen ja koulutuksen teemaryhmää vetävä projektikoordinaattori Sirkka Soini. Vaasan kaupunki. Lisäksi alueeseen kuuluu 17pienempää kuntaa tai kaupunkia. Vaasan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja palveluyksikön projektikoordinaattori Sirkka Soinin johdolla koulutuksen teemaryhmä suunnittelee hankkeessa mukana olevien eri viranomaisten ja järjestöjen henkilökunnalle suunnattua koulutuskokonaisuutta. Suunnittelutyöryhmässä on mukana työvoimahallinnon, koulutuksen, sosiaalityön ja järjestösektorin edustajia. Koulutus toteutetaan yhteisesti molemmille kieliryhmille neljällä alueella: Vaasassa, Pietarsaaressa, Kyrönmaalla ja Suupohjan alueella. Koulutus kytketään konkreettisesti kunkin osallistujan työssä ilmeneviin asiakastilanteisiin ja ongelmiin, ja siinä tullaan käyttämään ongelmanratkaisuun ja yhteistoimintaan perustuvia opetusmenetelmiä. 20

21 Koulutuksen tarkoituksena on kehittää uusia pedagogisia malleja yhteistyön syvällisempään ymmärtämiseen. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisesti viranomaisten ja muiden toimijoiden alueellisen yhteistyöverkoston toimintaa. Koulutuksen aikana lisätään myös asiakasta palvelevien toimijoiden toimialan, työkentän ja heitä koskevan lainsäädännön tuntemusta. Tavoitteena on myös monialaisen yhteistyöverkoston vahvuuksien tunnistaminen ja käyttöönotto asiakkaan palveluohjauksessa. Erkki Penttinen, sosiaalialan lehtori SONet BOTNIA edistää sosiaalialan verkostoitumista Valtakunnallinen sosiaalialan osaamiskeskusverkosto on perustettu vuonna 2000 sosiaalialan tiedon välittämisen ja osaamisen kehittämiseksi. SONet BOTNIA toimii yhtenä maan yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta kolmen pohjalaismaakunnan alueella yhteistyön ja verkostoitumisen edistäjänä. Yhdessä 57kunnan, lukuisten yhdistysten ja kuntayhtymien sekä koulutus- ja tutkimusyksiköiden kanssa SONet BOTNIA kehittää sosiaalialan verkostoitumista. Työtä koordinoivat osaamiskeskuksen kehitysjohtaja ja kolme kehittämissuunnittelijaa Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakouluissa sekä Kokkolan kaupungin sosiaalitoimessa. Lisäksi SONet BOTNIA työskentelee yhteistyön lisäämiseksi Pohjoismaiden välillä. Osaamiskeskukset luovat monipuolista yhteistyötä Verkostoitumisen kehittäminen vaatii alueellisten toimijoiden tunnistamista ja niiden saattamista yhteen. SONet BOT- NIAN kolmen pohjalaismaakunnan toimialueella pääasiallinen kohderyhmä ovat sosiaalialan tai siihen läheisesti liittyvien alojen koulutus- ja tutkimusyksiköt. Huhtikuussa alueella toimivat sosiaalialan asiantuntijoita kouluttavat ammattikorkeakoulut,tampereen ja Vaasan yliopistot, Österbottens högskola ja yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset osallistuivat Seinäjoella pidettyyn työkokoukseen uuden osaamisen ja tiedon jakamiseen kannustavan yhteistyön aloittamiseksi. Osaamiskeskukset voivat toimia yhteistyön rakentajina ja välittäjinä koulutusorganisaatioiden ja työelämän välillä sekä lääninhallituksen, TE-keskuksen ja työvoimatoimiston kanssa. Ne voivat myös tarjota mahdollisuuksia työkierron ja vuorottelun kautta syntyvään osaamiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Sosiaalialan muutokset osaamiskeskusten koulutuksellisia haasteita Sosiaalialan työntekijät painottavat seminaariesityksissä koulutuksen merkitystä työnsä kehittämisessä. Opinnot ja lisäkoulutus tarjoavat mahdollisuuden kohdata kollegoja, mikä on tärkeätä erityisesti pienten kuntien työntekijöille. Koulutuksen merkityksenä ei ole pelkkä tiedonsaanti ajankohtaisista ja uusista asioista, vaan koulutus toimii monella tavoin peilauspintana oman ammattitaidon ja ammatti-identiteetin vahvistamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriölle tehdyn sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutustarpeen valtakunnallisen selvityksen mukaan osaamiskeskusten erityisiä haasteita ovat valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset osaamiskartoitukset, tehtävärakenteiden muutokset, toteutettavan täydennyskoulutuksen koordinointi, täydennyskoulutuksen järjestäminen paikallisesti, lyhytkestoisten työsuhteiden haavoittuvuuden tunnistaminen, visioiden luominen tulevaisuuden tarpeista ja täydennyskoulutuksen linjaus ja suunnittelu. Koulutuksen teema-alueet syntyvät pohjalaismaakuntien sosiaalialan työntekijöiden tarpeiden perusteella tai kehittämishankkeisiin liittyen. SONet BOTNIA -oppimiskeskuksen syksyn haasteisiin kuuluukin alueellisen sosiaalialan koulutuksen kehittäminen erityisesti jatko- ja täydennyskoulutuksen osalta. Tuula Mulju kehittämissuunnittelija, SONet BOTNIA 21

22 Tutkimuksia Pohjanmaan kauppakamarin Vaasan kauppakamariosaston hallinnoimista rahastoista jaetut apurahat Kauppaneuvos Lauri Niiniojan rahasto ja Ralf-Erik ja Kirsti Klockarsin rahasto: 1650 euroa teknisen alan opiskelijoille. Vaasan kaupan edistämisrahasto:1650 euroa liiketalouden opiskelijoille. Vaasan Messut ry:n messurahasto: Työryhmä Pasi Tuominen 3000 euroa, siemenrahavaasan AMK:n,Vaasan yliopiston ja Merinovan yhteisprojektiin. Opiskelijat menestyivät Mestarimyyjäopiskelijat-kilpailussa K-kauppiasliitto ry ja Kesko Oyj palkitsivat stipendein Mestarimyyjäopiskelijat-kilpailussa menestyneitävaasan ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Kati Laasanen palkittiin vaatetuslinjan parhaana 876:sta opiskeluun osallistuneesta koko Suomessa. Muita palkittuja olivat: Heidi Hannus (kenkä ja kassa), Ani Ek (vaatetus ja urheilu), Elina Iivari (elintarvike), Melina Rämö (kenkä) ja Heli Koivulahti (vaatetus ja kassa). Hannus ja Rämö olivat kenkälinjan parhaita koko maassa, Iivari oli neljänneksi paras elintarvikelinjalla 291 opiskelijasta. Mestarimyyjäkoulutus on yksi monista K-ryhmän ja oppilaitosten välisistä yhteistyömuodoista. Opiskelu toteutetaan etäopiskeluna ja pääpaino on tuotetietoudessa. Mestarimyyjä-kilpailussa menestyminen kohentaa myös opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä K-ryhmässä. Stipendejä jaettiin valtakunnallisesti noin euron arvosta. Insinöörityölle tunnustusta Opiskelija Toni Penttisen opinnäytetyö Adaptive XML Browser for Java Platforms palkittiin valtakunnallisenthesis kilpailun Insinöörityösarjassa Kymmenennen kerran järjestettyyn kilpailuun jätettiin tekniikan,liiketalouden,luonnonvaraalan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusaloilta 147opinnäytetyötä. Penttisen insinöörityö käsittelee ongelmaa, jonka tietoverkoissa toimivat sisällöntarjoajat kohtaavat; Miten varmistua esitetyn tiedon luettavuudesta eri laiteympäristöissä. Elektroniikka ja tietotekniikka, insinööri (AMK) Ketola, Jukka Kalevi, Keminmaa Lukkarila, Teemu Mikael, Lohtaja Nurminen, Jarkko Tapani, Vähäkyrö Kone- ja tuotantotekniikka, insinööri (AMK) Haka, Anne-Mari, Vaasa Sähkö- ja automaatiotekniikka, insinööri (AMK) Häkkinen, Antti Markus, Kinnula Korpi-Halkola, Toni Kristian, Kauhajoki Mylläri, Antti Juhani, Peräseinäjoki Teemu, Johanna Tellervo, Kauhava Bachelor in International Business Hanhila Maarit Ellen Hannele, Alahärmä Koivisto Saija-Riitta Pauliina, Helsinki Talous ja hallinto, tradenomi Rintanen, Marika Johanna, Laihia Vierinen, Katri Johanna, Vaasa Wallenius, Christina Elisabeth, Vaasa Ekonomi och förvaltning, tradenom Blomqvist, Maria Christina Elisabeth, Larsmo Löfqvist, Mikael Stefan, Vasa Råbacka, Monika Maria Ulrika, Jakobstad Biblioteks- och kommunikationstjänster, tradenom Strengell Sylvia Aina, Vasa Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohto, restonomi (AMK) Aaltonen, Milla Johanna, Tampere Keppo, Tarja Kristiina, Lapua Hoitotyö, sairaanhoitaja (AMK) Koskela, Jukka-Petteri, Vaasa Kähtävä, Jussi Petteri, Pietarsaari Smedlund, Tom Christian, Vaasa Sui, Sanna Maria Teresa, Vaasa Sosiaaliala, sosionomi (AMK) Fogelberg, Maria Johanna, Vaasa Saarinen, Hanna Maarit, Vaasa 22

23 Ammattikorkeakoulututkintoja Bachelor in Computer Integrated Manufacturing Berglund, Mikael Harry, Vaasa Jibril, Abdullahi, Vaasa, Somalia Bachelor in Electronics and Information Technology Sanneh A Kebba, Vaasa, Gambia Bachelor in Design of Built Environment Mikkonen, Antti Jani Santeri, Tuusula Elektroniikka ja tietotekniikka, insinööri (AMK) Eteläaho, Janne Jalmari, Lehtimäki Ollila, Maarit Maari Anni, Laihia Viljamaa, Heikki Juha, Ilmajoki Kone- ja tuotantotekniikka, insinööri (AMK) Järvinen, Jyrki Antero, Vähäkyrö Krook, Harri Matias, Vähäkyrö Rinta-Halkola, Minna Sofia, Kauhajoki Sähkö- ja automaatiotekniikka, insinööri (AMK) Ulvinen, Markku Ilmari, Vaasa Bachelor in International Business Kiuru, Marita Kristiina, Tampere Njoroge, Leonard Kimiti, Vaasa, Kenia Talous ja hallinto, tradenomi Keskinen, Johanna Eveliina, Vaasa Kesälä, Minna Johanna, Vaasa Korhonen, Mira Susanna, Espoo Lindroos, Hanna Kaarina, Pori Mikkonen, Milla Johanna, Kontiolahti Palomäki, Kati Johanna, Kokemäki Ekonomi och förvaltning, tradenom Ulfstedt, Anne-Marie Irene, Jakobstad Informaatiotekniikka, tradenomi Jouppila, Leena Susanna, Isokyrö Kangas, Jari Antti Matti, Kauhajoki Kuvaja, Ilkka Mikael, Vaasa Ojala, Joni Juhani, Vaasa Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohto, restonomi (AMK) Kuusiniemi, Minna Johanna, Vaasa Rantamäki, Susanna Elina, Vaasa Toppinen, Virpi Susanna, Vimpeli Bachelor of Hotel and Restaurant Business Fagerholm, Jeannette Mari-Helen, Pedersöre Hautamäki, Anne Katariina, Vaasa Hoitotyö, sairaanhoitaja (AMK) Raiski, Jarno Antero, Ähtäri Sosiaaliala, sosionomi (AMK) Havinen, Tomi Juhani, Vimpeli Bachelor in Computer Integrated Manufacturing Ale Ahmad, Homan, Vaasa, Iran Bachelor in Electronics and Information Technology Angaman-Kadjo, Eric, Helsinki, Norsunluurannikko Salminen, Janne Toivo, Alahärmä Bachelor in Design of Built Environment Ekström, Einar Johannes, Vaasa Elektroniikka ja tietotekniikka, insinööri (AMK) Beijar, Hanne Maarit, Vaasa Järvimäki, Jari Petri Juha, Vaasa Kivelä, Eila Kaarina, Nurmo Pääjärvi, Mikko Samuli, Seinäjoki Räsänen, Kirsi Maria, Vaasa Takaluoma, Kimmo Juhani, Vaasa Ylinen, Jukka Kristian, Alavus Kone- ja tuotantotekniikka, insinööri (AMK) Alaranta, Jari Henrik Johannes, Alahärmä Hautamäki, Sami Kristian, Jurva Heikkinen, Jaakko Iikka Juhani, Ylistaro Järvenpää, Jukka Samuli, Töysä Kannisto, Juho Matias, Tampere Koski, Anssi Mikael, Ylistaro Kuoppala, Vesa Markus, Vaasa Rätti, Hannu Matias, Jurva Sepponen, Timo Juhani, Kauhajoki Sähkö- ja automaatiotekniikka, insinööri (AMK) Fräntilä, Tuomas Antero, Nurmo Haapaniemi, Juha Iisak, Jalasjärvi Kettunen, Mika Ensio, Nastola Korpela, Sami Jaakko Kristian, Kauhajoki Rajala, Klaus Oskari, Peräseinäjoki Rantala, Miika Sakari, Kauhajoki Sjöblom, Arto Juhani Iisakki, Kauhava Talous ja hallinto, tradenomi Kivistö, Mervi Eliisa, Lapua Koskiniemi, Tuomas Juhana, Kauhajoki Rankaviita, Katja Hannele, Vaasa Salminen, Anne Marika, Vaasa Ekonomi och förvaltning, tradenom Holm, Sanna Marina, Korsholm Foxell, Susanne Theresia, Vasa Sundvik, Pontus Karl-Johan, Nykarleby Öster, Inger Marika, Korsholm Informationsteknik, tradenom Sandvik, Glenn Ole Mikael, Korsholm Wikman, Conny Emmanuel, Vasa Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohto, restonomi (AMK) Andersson, Jan Peter, Kokkola Hoitotyö, sairaanhoitaja (AMK) Mäntynen, Tarja Tuulikki, Vaasa Sosiaaliala, sosionomi (AMK) Mänttäri, Elias Viljami, Vaasa 23